78/(260) 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS Jätteenpolton merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteen palamisprosessissa syntyviin päästöihin sekä polttoaineiden kuljetuksiin. YTV:n jätevoimalahankkeen toteutusvaihtoehtojen 1-4 merkittävimmät vaikutukset syntyvätkin laitoksen rakentamisen lisäksi savukaasupäästöistä ja kuljetuksista. Jätevoimalahankkeella saattaa olla vaikutuksia myös lähialueen asukkaiden elinoloihin esimerkiksi työllisyyden, liikenteen tms. kautta. YVAssa on arvioitu laitostontilla tapahtuvien toimintojen ja näistä johtuvien, alueen ulkopuolelle ulottuvien, toimintojen ympäristövaikutuksia. Alueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi laitoksen rakentamisen ja käytön aikainen liikenne sekä kaukolämpöputkistojen ja sähköverkkoliityntöjen rakentaminen. Sekä poltettavaksi tulevan jätteen että laitoksella syntyvän jätteen käsittelyn ja kuljetusten vaikutuksia on arvioitu. Vaihtoehdossa 0+, jossa YTV alueen jätteet kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehtaalle poltettavaksi, vaikutuksia on tarkasteltu YTV alueella sekä kuljetusreitillä pääkaupunkiseudulta Kirkniemeen. Vaikutuksia Kirkniemen tehdasalueelle johtavilla teillä (Lohjansaarentie ja Pikkukyläntie) on arvioitu M-realin YVA-menettelyssä (ks. luku 1.3). Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin. Hankkeella ei ole tunnistettu olevan yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien tulevien hankkeiden kanssa. Myös tätä asiaa on selvitetty perusteellisemmin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutuksia nykyisten toimintojen kanssa on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointia. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi savukaasupäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu noin seitsemän kilometrin säteellä voimalaitoksen sijoituspaikasta ja melun vaikutuksia noin kolmen kilometrin säteellä sijoituspaikasta.
79/(260) 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT ME- NETELMÄT 7.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä sekä internetissä järjestetyn kyselyn ja keskustelupalstan avulla. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa on hyödynnetty laadittujen selvitysten lisäksi muun muassa ilmanlaadulle ja melutasolle annettuja ohjearvoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällölle asetetaan vaatimuksia YVA-laissa ja -asetuksessa. Lain määrittelyn mukaan arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on laadittu YVA-ohjelman ja ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen ympäristövaikutusselvitysten pohjalta. Arviointiselostuksessa on esitetty kaikki oleellinen tieto ja tulokset olemassa olevasta ympäristötiedosta ja laadituista ympäristövaikutusselvityksistä. Arviointiselostuksessa on esitetty myös suunnitelmat haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi, kuten esimerkiksi savukaasujen puhdistusmenetelmät ja meluntorjunta. Seuraavassa on esitelty ympäristön nykytila, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja arvioidut ympäristövaikutukset. 7.2 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi 7.2.1 Arviointimenetelmä Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään laitoksen käytön aikaisista vaikutuksista. YVA-selostuksessa on kuvattu tehtävät rakennustyöt ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja -määrät sekä esitetty käytettävät liikennevälineet. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen reitit on selvitetty. Rakentamisen aikaisia liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu jätevoimalan tontille johtavien teiden ja rautatien ympäristössä. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset mm. maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen ja eläimiin, työllisyyteen ja ihmisten viihtyvyyteen on arvioitu vuorovaikutuksen yhteydessä saadun palautteen perusteella sekä muista vastaavista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta. Rakennusajan vaikutusalueeksi on rajattu jätevoimalan tontti ja sille johtavat tiet sekä tonttia ympäröivät alueet noin kilometrin säteellä.
7.2.2 Vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 80/(260) Jätevoimalan rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakennustyöt käsittävät koko laitoksen kaikkine toimintoineen, kuten kattila- ja turbiinilaitokset, veden käsittelyn, savukaasujen käsittelylaitteet, savupiipun, toimisto- ja korjaamorakennuksen sekä jätteen vastaanottoon ja syöttöön liittyvien tilojen ja laitteistojen rakentamisen. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe käsittää maanrakennustöitä, kuten pintamaan poistoa, paaluttamista ja soran levittämistä, sekä laitoksen perustusten ja maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset ja ulkoalueet. Rakentamisen aikana tontilla tehdään voimakkaita rakennusteknisiä toimenpiteitä, joiden suorat vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön rajoittuvat kuitenkin laitostontille. Työllä ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonsuojelukohteisiin. Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisen aikaisella melulla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella. Rakennettavien alueiden tuntumassa ei sijaitse arvokkaita linnusto- tai muita luontokohteita, joita rakentamisen aikainen melu voisi häiritä. Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääsääntöisesti päiväsaikaan. Eniten raskasta liikennettä suuntautuu voimalaitostontille maanrakennustöiden eli rakentamisvaiheen ensimmäisen puolen vuoden aikana, jolloin raskaan liikenteen kuljetuksia on noin 20-50 päivässä. Melu ajoittuu klo 7.00-19.00 väliselle ajalle. Rakentamisen suoran työllistämisvaikutuksen työmaalla arvioidaan olevan noin 50-100 henkilötyövuoden verran. Rakentamisen aikainen liikennöinti laitosalueelle tapahtuu nykyisiä liikennereittejä pitkin (kohta 7.3.2). 7.3 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen 7.3.1 Arviointimenetelmät Kuljetuksista aiheutuvat muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet on arvioitu suunnitteilla olevan hankkeen kuljetustarpeiden perusteella. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu asutusalueille kohdistuvien liikenteellisten muutosten perusteella. Meluvaikutusten arviointi on esitetty luvussa 7.10.3. Liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat suunnitelmat on otettu huomioon arvioinnissa. Vaihtoehdoissa 1 4 liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä.
81/(260) Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutukset on selvitetty Mangsin Voima Oy:n YVAssa. Tässä YVAssa tarkastellaan Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Yhteenvetotaulukossa luvussa 8 on vertailtu Kirkniemen vaihtoehdon kokonaisvaikutuksia YTV:n toteutusvaihtoehtoihin 1-4. 0-vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu vuodesta 2012 lähtien tilanteessa, jossa jätevoimalaa ei rakenneta ja jätteet kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuon kaatopaikalle kuten tälläkin hetkellä. 7.3.2 Liikenteen nykytila Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun pääväylien liikennemäärät vuonna 2005, liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat kehittämissuunnitelmat. 7.3.2.1 Liikenne pääkaupunkiseudulla nykyisin ja ennuste vuodelle 2030 Pääkaupunkiseudun ja samalla koko maan suurimmat liikennemäärät ovat Kehä I:llä Helsingin keskuspuiston kohdalla, 105 000 ajoneuvoa syksyn arkivuorokautena. Yli 80 000 ajoneuvon liikennemääriä on myös muilla Kehä I:n osuuksilla Vihdintien ja Malminkaaren välillä sekä Tuusulanväylällä heti Kehä I:n pohjoispuolella. Leppävaarassa Kehä I:n liikennemäärä on 77 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yli 70 000 ajoneuvon liikennemääriä on laskettu myös Länsiväylällä Helsingin ja Espoon rajalla sekä Lahdenväylällä Porvoonväylän liittymän eteläpuolella (YTV 2006f). Pääkaupunkiseudulla liikenteessä erottuu kaksi huippua, aamu- ja iltapäiväruuhka. Ruuhkat eivät ole kovinkaan ääreviä johtuen yhtäältä työpäivän alkamisajan jakautumisesta seitsemän ja yhdeksän välille, ja toisaalta matkojen ajoittamisesta kapasiteettinsa äärirajoilla olevien kehäväylien pahimpia tukkeutumisia välttäen. Kaiken kaikkiaan liikennettä on melko paljon klo 7 ja 19 välisenä aikana. Kehä III:lla jakauma on tasaisempi kuin Kehä I:llä (Tiehallinto 2007). Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että ruuhkahuiput edelleen tasaantuvat ja väylät ovat kuormittuneita koko päiväajan. Liikenteen jakautuminen eri vuorokaudenaikoihin (tunnin välein) vuonna 2007 Kehä I:llä Malmin kohdalla on esitetty tummemman keltaisella värillä sekä likimääräinen arvio jakaumasta vuonna 2020 vaalean keltaisella värillä (Kuva 7-1).
82/(260) Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007 (tummankeltainen) ja arvio liikenteen jakaumasta vuonna 2020 (vaaleankeltainen).
83/(260) Kuva 7-2 Pääkaupunkiseudun merkittävimmät tieliikenneväylät ja niiden liikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2005 (YTV 2006f). Sijoituspaikkavaihtoehdot on merkitty kuvaan sinisillä pisteillä.
84/(260) YTV:n laatiman liikenteen kehittymisennusteen (YTV 2006g) mukaan seudun asukkaiden matkamäärä kasvaa neljänneksen (vuodesta 2000 vuoteen 2025). Kevyen liikenteen matkamäärä kasvaa keskimääräistä vähemmän ja moottoriajoneuvoliikenteen lähes kolmanneksen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus näyttäisi pienenevän prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 eli 38 prosenttiin. Maankäytön levitessä entistä laajemmalle, matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa lähes 50 % vuodesta 2000. Maankäyttö ja liikkuminen kasvavat nopeimmin Espoon ja Vantaan alueilla, 60-65 % nykyisestä. Helsingin alueella lisäystä olisi kolmisenkymmentä prosenttia. Liikennejärjestelmän parannuksista huolimatta ruuhkaiset alueet lisääntyvät, ja ruuhkat kestävät entistä kauemmin. YTV:n ennusteiden mukaan liikennemäärät lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti pääkaupunkiseudun kehämäisillä väylillä. Vuodelle 2030 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon mm. pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältämät hankkeet kuten Kehä II:n jatke. 7.3.2.2 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Juvanmalmilla Ajoneuvoliikenteen pääajoyhteys Juvanmalmille kulkee Kehä III:lta Juvan teollisuuskadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Juvanmalmintien kautta. Juvan teollisuuskadulle on yhteys myös Juvantien kautta Niipperinkadulta, joka yhtyy pohjoisessa Vihdintiehen ja etelässä Juvankartanontiehen. Juvankartanontieltä on yhteys sekä Koskelonsolmuun että Juvansolmuun. Juvanmalmin asemakaavassa on esitetty varaus liitynnälle Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintieltä. Juvanmalmin suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa 7.3.3. Kuljetusreiteissä on mukana liityntä Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintielle. Kehä III ja Juvansolmun liittymä on parannettu hiljattain, eikä Kehä III:n kehittämiseksi tältä kohdin ole tarvetta keskipitkälläkään aikavälillä. Kehä III:n kehittämissuunnitelma Askiston tasoliittymästä itään päin on käynnistymässä, mutta tällä ei ole olennaisia vaikutuksia ajoreitteihin mahdolliselle jätevoimalatontille. 7.3.2.3 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Ämmässuolla Ajoyhteys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kulkee Turunväylältä (valtatie 1) Histan liittymän (Histansolmu) kautta Nupurintielle (maantie 110) ja edelleen Ämmässuontielle. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintie yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Ämmässuolle johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa 7.3.3. Tulevaisuudessa liikennejärjestelyt ovat mm. Histan alueen osayleiskaavoituksen myötä muuttumassa siten, että Turunväylälle olisi tarpeen rakentaa kolme kaistaa kummallekin ajoradalle ja Nupurintielle rakennettaisiin toinen ajorata. Uudenmaan tiepiiri on aloittamassa Nupurintien kehittämisselvityksen laatimisen yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Ämmässuon asemakaavassa on varattu uusi tieyhteys Kulmakorven kautta jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Toteutuessaan uusi yhteys vähentää liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella.
85/(260) Elvi-radan toimenpideselvitystasoisen suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu ratkaisua, jossa Histan liittymä muutetaan rampein varustetuksi liittymäksi ja toinen Histan liittymä rakennetaan siitä länteen noin 1700 metrin päähän. Uusista tiejärjestelyistä ei ole päätöksiä eivätkä ne sisälly esimerkiksi tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai keskipitkän aikavälin suunnitelmiin. 7.3.2.4 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Kivikossa Liikenne YTV:n jätepalvelukeskukseen kulkee Kehä I:ltä Kivikontien/Kivikonlaidan kautta. Kivikon suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät on esitetty luvussa 7.3.3. Kehä I:n ja Kivikontien tasoliittymän tilalle rakennettavan eritasoliittymän aluevaraussuunnittelua on tehty asemakaavan muutosta varten. Uudenmaan tiepiiri on aloittanut tiesuunnitelman laatimisen keväällä 2007. Parannukset ajoittunevat vuosille 2008-2009. Lahdenväylän yli rakennettaneen mm. Kivikkoon siirtyviä palo- ja pelastustoimen toimintoja varten Kankiraudantien risteyssilta melko lyhyellä aikavälillä. Risteyssilta on osa tulevaisuudessa tarvittavaa Malmin eritasoliittymää. KIVIKONTIEN Kuva 7-3 Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III.
7.3.2.5 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Långmossebergenissä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 86/(260) Ajoyhteys Långmossebergeniin on tällä hetkellä Kehä III:lta Fazerintien valo-ohjatusta risteyksestä Pitkäsuonkujaa pitkin. Kehä III:n parantamista mm. Porvoonväylän liittymän alueen osalta on tarkasteltu Vuosaaren Satamatien yleissuunnittelun yhteydessä. Kehä III:n kehittämisselvityksessä välillä Lahdenväylä-Porvoonväylä on tarkasteltu erilaisia kehittämispolkuja. Tulevaisuudessa yhteys Långmossebergeniin tulisi uudesta eritasoliittymästä rakennettavan Långmossenintien kautta. Jätevoimalan sijoittaminen Långmossebergeniin edellyttäisi myöhemmin tehtäväksi aiottujen parantamishankkeiden ainakin osittaista aikaistamista, jotta voimalaitokselle saataisiin turvalliset ja sujuvat yhteydet. Kuva 7-4 Porvoonväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän ns. 3. rakennusvaihe. Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III (Uudenmaan tiepiiri 2001). 7.3.3 Jätevoimalan kuljetukset Vaihtoehdoissa Juvanmalmi, Ämmässuo, Kivikko ja Långmossebergen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Kuljetusmääriä laskettaessa on oletettu, että YTV alueelta kerättävä jäte kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla suoraan jätevoimalalle. YTV alueen ulkopuolelta tulevien jätteiden osalta on oletettu, että noin 20 % näistä jätteistä voidaan Juvanmalmin ja Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdoissa kuljettaa lyhyen kuljetusetäisyyden
87/(260) vuoksi suoraan jätevoimalalle pakkaavilla jäteautoilla. Kauempaa tulevat jätteet tuodaan jätevoimalalle siirtokuormattuna. Kirkniemen vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon kaksi eri vaihtoehtoista kuljetustapaa, joilla YTV alueelta kerätty jäte kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehdasalueelle. a) Maantiekuljetus: Noin 15 % YTV alueelta kerätystä jätteestä kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteatoilla Kirkniemen jätteenpolttolaitokselle ja loput 85 % jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle, josta jäte kuljetetaan Kirkniemeen perävaunullisilla kuorma-autoilla (Mangsin Voima Oy:n YVAssa tarkasteltu vaihtoehto). Osa jätteestä voidaan mahdollisesti siirtokuormata Ämmässuolla, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Kuljetuslaskelmat on tässä tehty olettaen, että siirtokuormaus tehdään vain Kivikossa. b) Maantie- ja rautatiekuljetus: Noin 70 % YTV alueelta kerätystä jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle ja sieltä siirtokuormattuna rautatiekuljetuksen lähtöpaikkaan Ilmalaan tai Keravalle ja sieltä edelleen rautateitse Kirkniemeen. Tässä YVAssa laskennassa on oletettu rautatiekuljetuksen lähtöpaikaksi Ilmala. Siirtokuormausasemalta lähtiessään jäte on pakattu kontteihin siten, että se on rinnastettavissa mihin tahansa tavanomaisen tavaran kuljetukseen, eikä toiminta siten aiheuta erityisiä vaikutuksia Ilmalan (tai Keravan) asemalla liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Loput jätteestä, noin 30 % YTV alueelta kerättävästä määrästä, viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi ja sieltä siirtokuormattuna Kirkniemeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto eri kuljetusvaihtoehdoista (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1 Jätteiden kuljetustavat eri sijoituspaikkavaihtoehdoissa. VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen VE 0+ Kirkniemi a) maantie b) maantie + rautatie YTV alueen jätteet 260 000 tonnia vuodessa Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla 15 % pakkaavilla jäteautoilla, 85 % siirtokuormattuna Kivikosta (ja/tai Ämmässuolta) 30 % siirtokuormattuna Ämmässuolta ja 70 % rautatiekuljetuksena Rosk'n Rollin jätteet 60 000 tonnia vuodessa Muualta 55 000 tonnia vuodessa 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla - - - - Siirtokuormattuna Siirtokuormattuna Kuljetusmäärien laskennassa on oletettu kuljetuskaluston kapasiteetin olevan seuraavan taulukon mukainen.
88/(260) Taulukko 7-2 Kuljetusmäärien laskennassa käytetyt kuljetusvälineiden kapasiteetit. Kapasiteetti Kuljetusväline keskimäärin tonnia Pakkaava jäteauto 7,5 Rekka-auto siirtokuormaukseen 30 Säiliöauto kiinteytetylle tuhkalle 10 Rekka-auto pohjakuonalle 27,5 Kemikaalikuljetusten säiliöauto 25 Juna 1000 Kuva 7-5 Jätteen keräyksessä käytettävä pakkaava jäteauto (vasemmalla) ja siirtokuormaukseen käytettävä kuorma-auto (oikealla). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7-3) on esitetty jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit. Yksi kuljetuskäynti sisältää auton ajon laitokselle ja sieltä pois. Kuljetuskäyntien lisäys liikennemääriin on siten kuljetuskäyntien lukumäärä kerrottuna kahdella. Kuljetuskäynnit jätevoimalalle ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7-21 painottuen klo 11-13 välille. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin klo 7-19 välisenä aikana. Mahdolliset siirtokuljetukset ohjataan mahdollisimman vähäliikenteisiin aikoihin. Kirkniemen vaihtoehdon vaikutuksia on tarkasteltu Lohjalle suuntautuvien kuljetusmäärien (vaihtoehdot a ja b) lisäksi myös Kivikossa olettaen että siirtokuormausasema sijaitsee Kivikossa. Taulukko 7-3 Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit eri vaihtoehdoissa. Yhdellä kuljetuskäynnillä tarkoitetaan yhden auton ajoa laitokselle ja sieltä pois. Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen Vaikutus Kirkniemessä a) maantie b) maantie + rautatie Kirkniemi Vaikutus Kivikossa a) maantie b) maantie + rautatie Poltettava jäte 158 158 153 153 86 45 153 126 Tuhka 18 0 18 18 (21)* (21)* - - Apuaine- ja huolto 2 2 2 2 2 2 - - YHTEENSÄ 178 160 173 173 88 (109) 47 (68) ** 153 126 *Tuhkakuljetusten määrä Kirkniemestä Ämmässuolle **Lisäksi yksi junakuljetus keskimäärin joka toinen päivä
89/(260) Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdossa kuljetuksia on vähiten (160 kuljetuskäyntiä päivässä), koska tuhka on oletettu läjitettävän Ämmässuolle eikä tuhkakuljetuksia siten synny. Juvanmalmin vaihtoehdossa kuljetusmäärät ovat hieman muita vaihtoehtoja suuremmat (178 kuljetusta päivässä), koska osa YTV alueen ulkopuolelta tulevasta jätteestä kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla, joiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin siirtokuormaukseen käytettävän rekka-auton kapasiteetti. Kirkniemen vaihtoehdossa Kirkniemen tehdasalueelle suuntautuva kuljetusmäärä on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa, koska suuri osa jätteestä kuljetetaan sinne suurilla siirtokuormausautoilla. YTV:n alueen sijoituspaikkavaihtoehdoissa sen sijaan suurin osa jätteestä kuljetaan pakkaavilla jäteautoilla. Kaiken kaikkiaan Kirkniemen vaihtoehtoon a) maantiekuljetus liittyvät seuraavat poltettavan jätteen kuljetuskäynnit: -YTV alueen jätteistä noin 85 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi 122 kpl Vaikutus Kivikossa 153 kuljetuskäyntiä -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Kirkniemeen -YTV alueen jätteistä 15 % viedään suoraan Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 31 kpl 22 kpl 33 kpl Vaikutus Kirkniemessä 86 kuljetuskäyntiä Kirkniemen vaihtoehdon b) maantie- ja rautatiekuljetus jätekuljetuskäynnit ovat seuraavat: -YTV alueen jätteistä noin 70 % viedään pakkaavilla 101 kpl jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Ilmalaan lastattavaksi junaan -YTV alueen jätteistä n. 30 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi -Ämmässuolta jätteet kuljetetaan Kirkniemeen rekkaautoilla 25 kpl 43 kpl 11 kpl Vaikutus Kivikossa 126 kuljetuskäyntiä, Ilmassa 25 käyntiä Vaikutus Ämmässuolla 54 kuljetuskäyntiä (ei lisää kuljetuksia nykytilanteeseen verrattuna) -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 34 kpl Vaikutus Kirkniemessä 45 kuljetuskäyntiä (lisäksi yksi juna keskimäärin joka toinen päivä) 7.3.4 Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetuskäynnit ovat maksimissaan noin 180 raskasta ajoneuvoa päivässä eli liikennemäärän lisäys jätevoimalan kohdalla olisi noin 360 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi toiminnan vuoksi paketti- ja henkilöautoliikenteen lisäys on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seuraavissa kuvissa on esitetty jätevoimalan kuljetusreittien nykyiset liikenne-
90/(260) määrät (vihreällä värillä) sekä uudet liikennemäärät (sinisellä värillä), mikäli jätevoimala rakennettaisiin ko. paikalle. KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Juvanmalmi Juvanmalmin kohdalla Kehä III: n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin 3 % verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Vihdintien liikennemäärät noin 9 %. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle puoli prosenttia. Jätevoimalan suunnitellulle laitosalueelle johtavan Juvanmalmin teollisuustien raskaan liikenteen määrät kasvavat prosentuaalisesti pääväyliä enemmän, noin 20 50 %. Liikennemäärien lisäys heikentää tien liikenneturvallisuutta. Suurin kasvu, noin 50 %, tapahtuu Juvanmalmin teollisuustien loppupäässä, jossa ei ole lähellä asutusta. Kuva 7-6 Juvanmalmin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
Ämmässuo Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 91/(260) Ämmässuon vaihtoehdossa liikennemäärä lisääntyy nollavaihtoehtoon verrattuna ainoastaan Lohjan suunnasta tulevien Rosk n Rollin kuljetusten myötä, sillä YTV:n jätteet kuljetettaisiin joka tapauksessa Ämmässuolle. Liikennemäärän lisäys on noin prosentin suuruusluokkaa. Tuhkakuljetuksia ei tarvita, koska tuhka sijoitetaan Ämmässuolle. Jätteenkäsittelykeskukseen johtavan Ämmässuontien liikennemäärä kasvaa muutaman prosentin. Kuva 7-7 Ämmässuon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja jätevoimalan aiheuttama muutos (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
Kivikko Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 92/(260) Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Lahdenväylän liikennemäärät noin kolme prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle prosentin. Suunnitellulle jätevoimalan sijoituspaikalle johtavan Kivikonlaidantien raskaan liikenteen määrä yli nelinkertaistuu. Liikennemäärän kasvu voi heikentää liikenneturvallisuutta risteyksessä käännyttäessä Kehä I:ltä Kivikonlaidalle. Kivikonlaidan varrella ei sijaitse asutusta. Kuva 7-8 Kivikon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
93/(260) Långmossebergen Långmossebergenin kohdalla Kehä III:n raskaan liikenteen määrä kasvaa noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Porvoontien liikennemäärät noin 13 prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi noin prosentin. Suunnitellulle laitosalueelle ei ole tällä hetkellä sopivaa tieyhteyttä. Kuva 7-9 Långmossebergenin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
Kirkniemi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 94/(260) Kirkniemen vaihtoehdon (kuljetusvaihtoehto a) maantiekuljetus ) vaikutus liikenteeseen on esitetty seuraavassa kuvassa. Raskaan liikenteen määrät kasvavat Turuntiellä noin viisi prosenttia ja valtatie 25:llä noin 20 prosenttia. Kirkniemen tehdasalueelle johtavan Lohjansaarentien raskas liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Mangsin Voiman YVA-selostuksen mukaan (M-real Oyj 2006) liikennemäärien lisäys Lohjansaarentien varrella heikentää tien liikenneturvallisuutta. Tien varrella sijaitsee asutusalue. Kuva 7-10 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Ämmässuo-Kirkniemi Kirkniemen maantiekuljetus-vaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
Kirkniemi, vaikutus Kivikossa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 95/(260) Kirkniemen maantiekuljetus -vaihtoehdossa jäte kuljetetaan ensin Kivikkoon pakkaavilla jäteautoilla ja sieltä siirtokuormattuna joko suoraan Kirkniemeen tai edelleen junaan kuormattavaksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kirkniemen vaihtoehdon aiheuttama liikennemäärien lisäys Kivikossa. Liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon kokonaiskuljetusmäärät. Raskas liikenne lisääntyy pääväylillä korkeintaan noin neljä prosenttia. Kuva 7-11 Kirkniemen vaihtoehdon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
Kirkniemi, vaikutus Ilmalassa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 96/(260) Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetus -vaihtoehdossa vaikutus liikenteeseen matkalla Kivikosta Ilmalaan on esitetty seuraavassa kuvassa. Lahdenväylän raskaan liikenteen lisäys on noin prosentin luokkaa ja Koskelantien sekä Hakamäentien noin 3-4 %. Kuva 7-12 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Kivikko-Ilmala Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetusvaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Kuljetusten ajoittuminen Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja klo 9 välisenä aikana, jolloin ne tavallaan häviävät muutenkin vilkkaasti liikennöidyn väylästön liikenteen sekaan. Jätevoimalalle kuljetettavien jätekuormien tunneittainen määrä on suurimmillaan klo 10-14 välisenä aikana (Kuva 7-13), jolloin taas muu liikenne esimerkiksi Kehä I:llä on ruuhka-aikoihin verrattuna vähäisempää (Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007). Kuvissa 7-12 ja 7-13 on esitetty jätevoimalan aiheuttaman liikenteen määrät tunneittain verrattuna kehä III:n ja kehä I:n liikennemääriin.
97/(260) Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain 25 20 Kuormia tunnissa 15 10 5 0 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Työtunnit Kuva 7-13 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain. Liikenteen määrä tunneittain Kehä III:n (Vantaanportti) ja jätevoimalan kuljetusten ajoittuminen 55 50 45 Jätevoimalan kuljetukset Kehä III 4000 3500 Jätevoimalan kuljetusmäärä 40 35 30 25 20 15 10 5 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Kehä III liikennemäärä 0 Klo Kuva 7-14 Jätevoimalan liikenteen ajoittuminen Kehä III:lla.