Yhteistyötä, uusia näkökulmia ja näkyvyyttä Suomi EU:n Kulttuuri-ohjelmassa 2007 2013
2
SISÄLTÖ Saatesanat Ministeri Paavo Arhinmäki 4 Johtaja Pasi Sahlberg 5 Mitä EU-rahalla voisi rakentaa? 6 EU:n Kulttuuri-ohjelma Faktaa: Kulttuuri-ohjelma 8 Tilastoja: 7 vuotta, yli 120 hanketta, 45 miljoonaa euroa 10 Kokemuksia: Yhteistyötä, uusia näkökulmia ja näkyvyyttä 11 Suomi mukana eurooppalaisessa yhteistyössä 2007 13 2008 16 2009 19 Turku 2011 tehtiin kansainvälisin voimin 22 2010 24 2011 28 2012 32 2013 36 Tilastoja: Käännoshankkeiden avulla levitetään eurooppalaista kirjallisuutta 40 Sammandrag Summary 42 Maatunnuksia ja verkko-osoitteita 43 Glass Is Tomorrow oli hanke, joka yhdisti muotoilijoita, lasinpuhaltajia ja alan yrityksiä työskentelemään yhdessä. Muotoilijat saivat konkreettisen kosketuksen lasinpuhaltamiseen osallistumalla residenssijaksoihin lasitehtailla tai -pajoilla. Kuvassa Nový Borin työpaja helmikuussa 2012. James Bort 3
SAATESANAT Hyvät kulttuuritoimijat, EU:n ensimmäinen kaikki taide- ja kulttuurialat kattava Kulttuuri-ohjelma päättyy tänä vuonna. Seitsemän vuoden aikana ohjelmasta on rahoitettu 1 500 hanketta, joista yli 120:ssa on ollut mukana suomalainen kulttuurialan organisaatio. Ohjelman tärkeimmät valintakriteerit ovat olleet hankkeiden taiteelliset ja kulttuuriset ansiot sekä eurooppalainen yhteistyö. Suomalaisten kannalta ohjelmakausi huipentui viimeiseen vuoteen, jolloin ohjelmasta tuettiin kolmea suomalaisten pääjärjestäjän ja 10 suomalaisen yhteisjärjestäjän hanketta. Monivuotisia hankkeita oli tuloslistalla vain 14 ja niistä peräti kaksi tuli Suomesta. Monivuotisten hankkeiden menestyminen on ollut yksi päätavoitteistamme ohjelmalle. Kulttuuri-ohjelma on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen kulttuurikentän kansainväliseen verkostoitumiseen. EU-yhteistyö on vahvistanut suomalaisten toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista, tarjonnut mahdollisuuksia uusille toimijoille ja nuorille taiteilijoille sekä ollut alku pidemmälle yhteistyölle. Myös ministeriömme on ollut mukana tukemassa menestyneitä hankkeita ja näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Anders G. Warne Ensi vuoden alusta Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmien paikan ottaa Luova Eurooppa -ohjelma. Ohjelman hakukierrokset käynnistyvät syksyllä 2013. Luova Eurooppa -ohjelma vastaa edeltäviin ohjelmiin verrattuna entistä paremmin kulttuurikentän toiveisiin. Hankekriteerejä on vähemmän ja ne keskittyvät kahteen päätavoitteeseen: kansainvälisten toimintaedellytysten parantamiseen sekä toimijoiden ja teosten liikkuvuuden lisäämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa edistää eurooppalaista taide- ja kulttuuriperintöalan yhteistyötä ja sitä, että mahdollisimman moni toimija hyötyy tulevasta Luova Eurooppa -ohjelmasta. Tähän pyrimme vilkkaassa vuoropuhelussa teidän kanssanne. Paavo Arhinmäki Kulttuuri- ja urheiluministeri EU-yhteistyö vahvistaa suomalaisten ammattitaitoa ja osaamista. 4
Hyvä lukija, Tähän julkaisuun on koottu EU:n Kulttuuri-ohjelman suomalaishankkeita ja tuloksia vuosilta 2007 2013. Näiltä sivuilta ilmenee, miten aktiivisesti monialainen kulttuurin ja luovien alojen kenttä on osallistunut EU:n tukemaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Kulttuuri-ohjelman tulokset toteuttavat hienosti Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn yhtä strategista päämäärää: haluamme kansainvälistää suomalaista osaamista ja kulttuuria. CIMO on toiminut Kulttuuri-ohjelman ja sen edeltäjän Kulttuuri 2000 -ohjelman kansallisena yhteyspisteenä vuodesta 2000. CIMOn perustehtävä on yhteiskuntamme kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO edistää kansainvälistymistä ja rakentaa entistä avarakatseisempaa Suomea liikkuvuuden ja yhteistyön avulla. Damir Klaic-Kljuc Kulttuuri- ja muiden EU-ohjelmien hallinnointi samassa organisaatiossa on tuonut synergiaa organisaatiomme käytännön työhön. Se on myös palvellut monipuolisesti asiakkaitaan: kulttuuritoimijoille on löytynyt tukea useista CIMOn hallinnoimista EU-ohjelmista. Vuonna 2014 käynnistyy EU:n Luova Eurooppa -ohjelma. Nyt päättyvän Kulttuuri-ohjelman tavoin se tukee kulttuurin ja luovien alojen eurooppalaista yhteistyötä. CIMO tarjoaa tulevallakin ohjelmakaudella asiantuntijapalveluitaan ja kannustaa suomalaisia osallistumaan EU:n tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pasi Sahlberg Johtaja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO CIMO haluaa kansainvälistää suomalaista osaamista ja kulttuuria. 5
Mitä EU-rahalla voisi rakentaa? 1. Mikä merkitys EU-rahoituksella on tai voisi olla omalle alallesi? 2. Mitä suomalainen oman alasi kenttä voisi saavuttaa EU-rahalla? Kimmo Levä, pääsihteeri, Suomen Museoliitto 1. Käytännössä museoiden normaalilla toimintarahoituksella ei investoida kehittämishankkeisiin. Uuden luomiseen tarvittavan rahoituksen on tultava museoiden normaalin budjetin ulkopuolelta. EU-rahoitus on tässä keskeistä. Rahoituksen avulla tarvittava työpanostus on mahdollista, ja kehittämishankkeisiin liittyvä riski voidaan ottaa. Caravan, Belgia (Fantasy Design 2009 2011) Fantasy Design 2. EU-rahalla museoiden on mahdollista käynnistää kehittämishankkeita, jotka luovat pohjan uudenlaisille toimintamalleille. Useimmiten tämä tarkoittaa, että osa museon aikaisemmin yksin tekemästä työstä hoidetaan yhdessä hankkeen aikana syntyneiden kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Lisäksi projektit tuottavat uusia tuote- ja palvelumalleja, joista tulee osa museoiden pysyvää toimintaa. EU-hankkeissa ja muissa projekteissa on jo vuosia korostettu, että projektien pitää tuottaa pysyviä tuloksia. Tämä on museoalallakin edelleen huomiotava. Suomalaiset museot ovat koordinoineet ohjelmakaudella kahta Kulttuuri-ohjelman tukemaa yhteistyöhanketta (Turun taidemuseo: Museums in Motion 2008 2010; Designmuseo: Fantasy Design 2009 2011). Lisäksi suomalaisia museotoimijoita on ollut yhteisjärjestäjänä yhdeksässä muualta koordinoidussa hankkeessa. Fantasy Design s. 20 6
Meille on tärkeää nähdä oma tekeminen kansainvälisessä kontekstissa. Kalle Hakkola, toiminnanjohtaja, Suomen sarjakuvaseura Sanna Rekola, toiminnanjohtaja, Tanssin tiedotuskeskus Johanna Tuukkanen, taiteellinen johtaja ja vastaava tuottaja, ANTI-festivaali 1. Rahoituksella on merkittävä vaikutus pienelle taiteenalalle. EU-raha auttaisi järjestäytymään ja tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä organisaatioiden välillä. Se voisi myös synnyttää rakenteita ja toimintatapoja, jotka ilman tällaista rahoitusta jäisivät syntymättä. 2. Taiteilijat saisivat merkittävästi enemmän mahdollisuuksia toimia taiteilijoina kotimaassa ja ulkomailla. Pienellä kieli- ja kulttuurialueella kaupallinen potentiaali ei riitä. EU-rahoitus toisi tähän tärkeän lisän. Haaveena olisi pohjoismainen sarjakuvakeskus, joka voisi toimia yhteistyöhankkeiden keskitettynä koordinaattorina ja auttaisi lähialueiden toimijoita kehittämään toimintaansa. Suomen sarjakuvaseura aloitti ensimmäisen EU:n tukeman yhteistyöhankkeensa CUNE Comics-in-Residence Programme keväällä 2013. Kyseessä on eurooppalaisittain uraauurtava sarjakuvataiteilijoiden residenssihanke. s. 38 1. Monella tapaa aliresursoidulle suomalaiselle tanssin kentälle EU-rahoitus on tärkeää. Tanssin kansainvälistyminen asettuu enemmän erilaisiin yhteistyöhankkeisiin kuin puhtaasti kulttuurivientiin, joten EU-tuet sopivat siihen hyvin. Kun kulttuuriyhteistyörahaa on kansallisesti tarjolla erittäin vähän, EU:n tuki on joillekin toimijoille keskeinen. 2. Tulevaisuuden kehityssuuntana toivoisin, että entistä useammat pienet toimijat pystyisivät tavalla tai toisella hyötymään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia kansainvälistymiseensä. Se saattaisi EU:n ohjelmahallinnossa olla vaikka omarahoitusosuuden muuttamista tai helpotettua hallinnointia. Tanssin tiedotuskeskus on osallistunut kahteen Kulttuuri-ohjelman tukemaan laajamittaiseen tanssin pohjoismais-baltialaiseen keðja-hankkeeseen (2008 2010 ja 2012 2015). Molemmissa on kehitetty tanssijoiden ja koreografien yhteistyötä ja residenssitoimintaa. s. 15 1. Kulttuuri-ohjelman hankkeiden myötä ANTI on onnistunut kasvamaan hädin tuskin pystyssä pysyvästä, taiteilijoiden ja henkilöstön hyväntekeväisyyteen perustuvasta tapahtumasta vuotuiseksi kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäväksi festivaaliksi. Toimimme alalla, jonka rakenteet ovat maailmanlaajuisesti hyvin heikot. EU-rahoitus on vahvistanut näitä rakenteita, lisännyt yhteistyötä, taiteilijoiden työtilaisuuksia ja liikkuvuutta. 2. Meille on todella tärkeää nähdä oma tekeminen laajemmassa kontekstissa. Hankkeet ja niissä syntyvät verkostot linkittävät oman työn osaksi kansainvälistä kenttää. Ne tarjoavat ammattitaidon kehittämistä ja kasvattamista sekä mahdollisuuksia nähdä erilaisia toimintamalleja, teoksia ja taiteilijoita. EU-rahoituksen avulla olemme pystyneet tukemaan suomalaisten taiteilijoiden työtä tarjoamalla työtilaisuuksia ja esittelemällä heitä eurooppalaisille verkostoillemme. Kun rakenteet vahvistuvat, työn edellytykset ja ammattimaisuus kasvavat ja näkyvyys lisääntyy. Uskon näiden vahvistavan pitkällä tähtäimellä alamme suomalaista kenttää. ANTI Contemporary Art Festival on Kuopiossa joka syksy järjestettävä kuusipäiväinen kansainvälinen nykytaidefestivaali, joka keskittyy pelkästään julkisiin tiloihin tehtyihin paikkasidonnaisiin teoksiin. ANTI on osallistunut kahteen yhteistyöhankkeeseen, A Space for Live Art (2008 2013) ja Up to Nature (2011 2012). Up to Nature s. 30 7
FAKTAA EU:n Kulttuuri-ohjelma EUROOPAN UNIONI ON TUKENUT eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä vuosina 2007 2013 Kulttuuri-ohjelman (Culture Programme) kautta. Ohjelmasta on tuettu kaikkia taiteenaloja sekä kulttuuriperintöalaa. Audiovisuaalista alaa on tukenut EU:n Media 2007 -ohjelma. Kulttuuri-ohjelman kokonaisbudjetti oli vuosina 2007 2013 yhteensä 400 miljoonaa euroa. Tukea on jaettu vuosittain noin 300 kulttuurialan hankkeelle tai organisaatiolle. KULTTUURI-OHJELMAN TAVOITTEET kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden edistäminen taiteen ja kulttuurin levityksen tukeminen Euroopassa kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen OSALLISTUJAMAAT (37) > EU:n 28 jäsenmaata > EU:n jäsenehdokasmaat (Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia) > ETA-maat (Norja, Islanti ja Liechtenstein) > Länsi-Balkanin maat (Serbia, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina ja Albania) VUOSITTAISILLA HAKUKIERROKSILLA ON TUETTU > Kulttuurialan yhteistyöhankkeita > Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämistä > Kulttuuripolitiikan analyysihankkeita (2011 2013) > Eurooppalaisia kulttuurifestivaaleja (2011 2013) > Euroopan laajuisesti toimivia kulttuuriorganisaatioita OHJELMASTA ON RAHOITETTU MYÖS > Kulttuurialan palkintoja: EU:n kulttuuriperintöpalkinto Europa Nostra: www.europanostra.org EU:n nykykirjallisuuspalkinto: www.euprizeliterature.eu EU:n nykyarkkitehtuuripalkinto Mies van der Rohe: www.miesarch.com EU:n populaarimusiikin palkinto EBBA (European Border Breakers Awards): www.europeanborderbreakersawards.eu > Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (Turku vuonna 2011) OHJELMAHALLINTO Jokaisessa osallistujamaassa tiedotusta ja hakijoiden neuvontaa on hoitanut Kulttuurin yhteyspiste (Cultural Contact Point; Suomessa CIMO). Hakukierroksista ja rahoitettavien hankkeiden valinnasta on vastannut Euroopan komissio toimeenpanovirasto EACEAn (Education, Audiovisual & Culture Executive Agency) avustuksella. TUKIKELPOISET HAKIJAT > julkiset ja yksityiset kulttuurialan organisaatiot 8
keðja Vahid & Johanna Tirronen Icon Network Petter Martiskainen KULTTUURI-OHJELMAN TUKIMUODOT Monivuotiset yhteistyöhankkeet Lyhyet yhteistyöhankkeet Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa Tuki kulttuuripolitiikan analyysihankkeille Tuki eurooppalaisille festivaaleille Tuki kirjallisuuden kääntämiselle Toiminta-avustus Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille TUKIMUOTO KESTO VUOSINA MAIDEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT TUKISUMMA 3 5 6 200 000 500 000 enintään 2 3 50 000 200 000 enintään 2 3 + 1 kolmannen maan kumppani 50 000 200 000 1 2 3 enintään 120 000 enintään 1 yksittäinen hakija enintään 100 000 enintään 2 yksittäinen hakija 2 000 60 000 1 3 yksittäinen hakaija enintään 80 % vuotuisen toimintasuunnitelman menoista Tiet teist www.cimo.fi/ohjelmat/kulttuuri-ohjelma/tuloksia/tuetut_hankkeet 9
TILASTOJA SUOMI HANKKEISSA 70 60 50 40 30 20 10 0 21 Monivuotisessa yhteistyöhankkeessa 64 Lyhyessä yhteistyöhankkeessa Yhteensä122 3 1 Yhteistyöhankkeessa kolmansien maiden kanssa Kulttuuripolitiikan analyysihankkeessa 33 Kirjallisuuden käännöshankkeessa SUOMALAISET YHTEISTYÖHANKKEISSA: TAITEEN JA KULTTUURIN ALAT Kuvataide Kulttuuriperintö Monitaide Musiikki Teatteri Sirkus Muotoilu ja arkkitehtuuri Tanssi Esitystaide Kirjallisuus 7 12 6 4 4 12 2 Yhteensä 88 20 10 11 Suomi Kulttuuri-ohjelmassa 7 vuotta, yli 120 hanketta, 45 miljoonaa euroa Kulttuuri-ohjelmasta on tuettu seitsemän vuoden aikana yli 1 500 kulttuurialan hanketta tai festivaalia yli 240 miljoonalla eurolla. Lisäksi on tuettu Euroopan laajuisesti toimivien kulttuurialan organisaatioiden toimintaa. SUOMALAISET TOIMIJAT ovat osallistuneet aktiivisesti ohjelman hankkeisiin. Suomesta on koordinoitu 11 lyhyttä ja kahta monivuotista hanketta. Yhteisjärjestäjänä suomalaisia organisaatioita on ollut 75 yhteistyöhankkeessa sekä yhdessä kulttuuripolitiikan analyysihankkeessa. Lisäksi suomalaiset kustantamot ovat saaneet tukea eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämiseen 33 käännöshankkeessa 102 kirjaan. Yhteensä suomalaisväritteiset hankkeet ovat saaneet tukea noin 45 miljoonaa euroa. Useimmiten suomalaiset ovat olleet mukana lyhyissä yhteistyöhankkeissa. Näitä on tuettu ohjelmasta lukumääräisesti eniten. Hankkeesta vastaavana koordinaattorina suomalaisia on ollut 11 tällaisessa hankkeessa. Seitsemän vuoden aikana suomalaisia on ollut mukana 21 monivuotisessa yhteistyöhankkeessa. Vuonna 2013 monivuotista tukea myönnettiin ensi kertaa kahdelle suomalaisten koordinoimalle hankkeelle. Suomalaiset ovat hyödyntäneet aktiivisesti myös kirjallisuuden käännöstukea, jota kustantamot ovat voineet hakea 1 10 kaunokirjallisen teoksen käännöskustannuksiin. Aktiivisimmin suomalaiset ovat osallistuneet kuvataiteen ja esittävien taiteiden hankkeisiin. Myös monialaisissa hankkeissa suomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana. Pienemmistä taiteenaloista aktiivinen oli etenkin sirkus. Suomen koordinoimissa hankkeissa yhteistyötä on tehty useimmiten Ruotsin, Viron ja Italian kanssa. Näiden maiden lisäksi suomalaisväritteisissä hankkeissa on ollut usein organisaatioita Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Saksasta. Ohjelmassa on ollut Suomesta mukana sekä pieniä yhdistyksiä että isoja julkisesti rahoitettuja kulttuurilaitoksia. Erityisen aktiivisia ovat Suomessa olleet toisaalta pienet organisaatiot, toisaalta taideja kulttuurialan oppilaitokset. 10
KOKEMUKSIA Kokemuksia EU:n Kulttuuri-ohjelmasta Yhteistyötä, uusia näkökulmia ja näkyvyyttä CasCas Sirkuksen tiedotuskeskus CIMOn KULTTUURIN YHTEYSPISTE toteutti kesällä 2013 kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten järjestäjien kokemuksia EU:n Kulttuuri-ohjelmasta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hankkeen ja hakemuksen valmisteluprosessia sekä hankkeiden tuloksia. Kyselyn vastausten mukaan hankkeen ja hakemuksen valmistelu sekä rahoituskilpailussa menestyminen vie aikaa. Toimivan yhteistyösuhteen solmimiseen muiden järjestäjien kanssa, hankkeen yksityiskohtien sopimiseen ja hakemuksen laatimiseen tarvitaan sekä aikaa että taloudellisia ja henkilöresursseja. Työ oli kuitenkin vaivan arvoista. Lähes kaikki vastaajat olivat valmiita osallistumaan vastaavaan hankkeeseen myöhemmin. Lähes kolme neljästä vastaajasta totesi yhteistyön muiden hankejärjestäjien kanssa jatkuvan hankkeen jälkeen. > 90 %: Valmis osallistumaan uudelleen vastaavaan hankkeeseen > 80 %: Hankkeesta paljon tai hyvin paljon hyötyä oman organisaation toiminnalle AMMATTITAITO JA ORGANISAATION OSAAMINEN KEHITTYIVÄT Vastauksista ilmeni, että selkeimpiä osallistumisen hyötyjä olivat oman organisaation kansainvälisen liikkuvuuden mahdollistuminen ja uusien näkökulmien löytyminen omaan työhön. Kyselyssä kartoitettiin myös toiminnan kannalta tärkeimpiä hyötyjä. Lähes kaikki vastanneet arvioivat taiteenalan kansainvälisen liikkuvuuden erittäin tärkeäksi tulokseksi. Hankkeen myötä organisaation toiminnan näkyvyyden ja tunnettuuden lisääntymisen arvioi erittäin tärkeäksi yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastausten mukaan hankkeista syntyi myös uusia hankkeita ja kumppanuuksia, oman organisaation toimintamallit kehittyivät ja omaan osaamiseen liittyvä luottamus kasvoi. Vastaajien vinkkejä hankkeen ja hakemuksen suunnitteluun: Aloita suunnittelu ajoissa Tunne kumppanit Tutustu hakukriteereihin ja aiemmin rahoitettuihin hankkeisiin Suunnittele yhdessä Sovi käytännön asioista etukäteen Valmistele budjetti huolella Varaudu hankehallintoon Pohdi mitä haluat hankkeesta viestiä ja kenelle Kysely verkossa: www.cimo.fi/ohjelmat/kulttuuri-ohjelma/tuloksia/julkaisut_ja_tietokannat 11
12 Suomi Kulttuuri-ohjelmassa 2007 2013
2007 SUOMALAISVÄRITTEISET YHTEISTYÖHANKKEET (11) Monivuotiset yhteistyöhankkeet Lyhyet yhteistyöhankkeet Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa (Kiina) HANKKEEN NIMI TAITEENALA PÄÄJÄRJESTÄJÄ SUOMALAINEN YHTEISJÄRJESTÄJÄ 007 MUUT YHTEIS- JÄRJESTÄJÄMAAT EU-TUKI keðja Dance Encounters Dansens Hus (DK) Tanssin Tiedotuskeskus IS, LT, NO, SE 600 000 Backlight 2008 Concertando Dream Factories? Teollisia unelmia? European Mobile Lab for Interactive Media Artists Icon Network Mobile Lab for the Theatre and Communication Mobility Re-Reading of the Future Rapid Creating Spaces Art Bridge Between EU and China Valokuvakeskus Nykyaika ry. (FI) Fundación Isaac Albéniz (ES) Arbejdermuseet (DK) National Kapodistriako University Athens (GR) Atelier de conservation restauration d'oeuvres peintes, Catherine Ruel et Kiriaki Tsesmeloglou (FR) New Theatre Institute (LV) - AT, IT, PL 199 745 Sibelius-Akatemia CZ, ES 200 000 Museokeskus Vapriikki Helsingin kaupunginmuseo Lapin yliopisto/audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma EE, NO, SE 200 000 AT, BE, GR, PL + yrityksiä 197 589,35 Valamon konservointilaitos GR 142 769 Baltic Circle /Q-teatteri ry CZ, DE, EE, LV, LT, PL, SI, SK, UK 198 770 Narodni Galerie (CZ) Kuvataideakatemia BG, CZ, PL, PT 194 498 SeaChange Arts (UK) Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus (FI) Turun nuorisoasiankeskus (Taide- ja toimintatalo Vimma & Seikkailupuisto) Taideteollinen korkeakoulu PT, UK 177 000 EE, SE + CN (2 kpl) 76 848,50 OPENCOV Operatic Encounters, Common Voices University of Leeds (UK) Sibelius-Akatemia AT, UK + CN 178 119 MUUT EU-TUET Taideteollinen korkeakoulu sai toimintaavustusta Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille CUMULUS-verkostoa varten. TUKI KIRJALLISUUDEN KÄÄNTÄMISELLE: SUOMI (3) KUSTANTAMO KÄÄNNETYT TEOKSET (22) ALKUPERÄISKIELET TUKISUMMA Otava 8 italia, unkari (2), saksa, ruotsi, ranska, tanska, norja 55 155 Sammakko 6 englanti (4), espanja, saksa 32 748 Like kustannus 8 ranska (2), norja, ruotsi, englanti (3), islanti 47 724 s. 40 Esitystaide Kulttuuriperintö Kuvataide Monitaide Musiikki Tanssi Maatunnukset s. 43 13
Backlight 2008 -valokuvatriennaalin kutituskohtausteemaan sopi luontevasti oma työpaja lapsille. Backlight 2008 Backlight 2008 2007 2009 Viidessä Suomen kaupungissa sekä Puolassa, Itävallassa ja Italiassa järjestettiin vuonna 2008 kahdeksas kansainvälinen Backlight -valokuvatriennaali. Triennaalin teemana oli Tickle Attack Kutituskohtaus. Avoimen haun myötä valituissa töissä korostuivat huumori, nauru, ironia, paradoksit ja absurdius. Tampereella järjestetty symposium sisälsi luentoja, taiteilijatapaamisia, portfoliokatselmuksia, tutkijaseminaarin ja lasten työpajan. Näyttely koottiin avoimella taiteilijahaulla, sillä se koettiin tasa-arvoiseksi toimintatavaksi. Suurin osa hakeneista 550 taiteilijasta olikin kuraattoreille ennestään tuntemattomia. Yhteensä näyttelyissä oli valokuvia ja videoteoksia 56 taiteilijalta 19 eri maasta. Itse näyttelyt nähtiin yhtenä sisällöllisenä kokonaisuutena, josta oli erilaisia tulkintoja eri näyttelytiloissa. Lopullisista valinnoista kuraattorit päättivät yhdessä, ja teosten valintaan vaikutti pitkälti kunkin näyttelytilan profiili. Backlightin tapahtumia päätettiin tietoisesti laajentaa Tampereen ulkopuolelle. Aikaisempiin triennaaleihin verrattuna hankkeen maantieteellinen kattavuus laajentui ja yhteistyöverkosto tiivistyi. Pitkäjänteinen yhteistyö avasi myös uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille taiteilijoille lähteä ulkomaille ja esitellä töitään ulkomaisissa gallerioissa. Ulrich Haas-Pursiainen, taiteellinen johtaja, Backlight-valokuvatriennaali #valokuva #triennaali #Tampere 14
Dream Factories? Teollisia unelmia? 2007 2009 Hankkeen ydin oli pohjoismais-baltialainen kiertonäyttely teollisuudesta ja modernismista Itämeren alueella vuosina 1945 1990. Näyttely tutustutti tuotantopaikkoihin, joilla miehet ja naiset pohjoismaisista hyvinvointivaltiosta työskentelivät rakentaakseen parempaa tulevaisuutta ja kolmesta Baltian neuvostotasavallasta rakentaakseen kommunismia nopeammin. Suomen osio käsitteli osuusliike Elantoa. Yhteisnäyttely nähtiin Tampereen Museokeskus Vapriikissa ja Helsingissä Hakasalmen huvilassa vuonna 2008. Näyttelyssä pyrittiin tuomaan esiin asioita ruohonjuuritasolla ihmisten kautta. Vaikka Pohjoismaissa ja Baltiassa löytyy eroja yhteiskuntakehityksessä, on ihmisten arkielämä kuitenkin verraten samanlaista olivat he sitten töissä lääketehtaassa Tanskassa tai kolhoositilalla Virossa. Museokeskus Vapriikin rooliksi hankkeessa muodostui näyttelyn sisältöihin liittyvän verkko-opetusmateriaalin laatiminen. Se suunnattiin lukiolaisille historian tai maantiedon perusopetukseen. Hankkeessa luotiin uusia yhteistyösuhteita erityisesti Baltiaan ja suhteita vahvistettiin myös tieteen ja tekniikan museoihin. Osaamisen ja erilaisten näkökulmien välittyminen maasta toiseen on aina opettavaista. Kimmo Anttila, museoamanuenssi, Museokeskus Vapriikki #kiertonäyttely #teollisuus #Elanto #Tampere Icon Network 2007 2009 Icon Network oli yhteiseurooppalaista ikoniverkostoa kehittävä hanke. Verkoston tavoitteena oli saattaa yhteen tutkijoita, konservaattoreita, museoita ja koulutus- ja konservointilaitoksia ikonikokoelmien sijainnin ja konservointitietouden jakamiseksi. Valamossa järjestettiin työpaja maaliskuussa 2008 ja alkuvuonna 2009 näyttely yhteistyössä Ortodoksisen kirkkomuseon kanssa. Icon Network -verkosto toimii yhä. Pienellä ikonikonservoinnin alalla EU-rahoitteiset hankkeet ovat olleet äärimmäisen hyödyllistä. Vuosien varrella niiden avulla on muodostettu kattava eurooppalainen verkosto. Verkoston jäseniin ollaan yhteydessä työasioissa jatkuvasti, myös hankkeiden ulkopuolella. Kevään 2009 Kuopion näyttelyyn konservoitiin Sotkuman vanha ikonostaasi, jonka arvellaan ajoittuvan 1700-luvun lopulle. Se koostuu kahdeksasta silkkikankaalle maalatusta ikonista, joita ei ollut säilytetty oikeaoppisesti. Siksi ne olivat kärsineet. Taidekonservaattori ei työssään juurikaan kohtaa silkille maalattuja ikoneita, joten opittavaa riitti. Työpajaa saatiin vetämään kaksi alan erityisasiantuntijaa Pietarista. Petter Martiskainen, tutkimusvalokuvaaja, Valamon konservointilaitos #konservointi #ikonikokoelmat #verkosto #Valamo keðja Dance Encounters 2008 2010 Pohjoismais-baltialainen tanssin alan kehittämishanke koostui kolmen vuoden aikana kuudessa maassa toteutettavista teemoitetuista tapaamisista. Suomen kokonaisuus järjestettiin kesällä 2009 Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin yhteydessä ja sen teemana olivat lapset ja nuoret. Tapaamiset koostuivat seminaareista, työpajoista ja esityksistä. keðjan jatkohankkeena toteutetaan mm. tanssin alan residenssiohjelma vuosina 2012 2015. Jokainen keðja-tapaaminen muovasi tavallaan seuraavaa. Linkitimme tapahtumia tietoisesti, mutta yhteyksiä muodostui ihan vahingossakin ja asiat jatkoivat elämäänsä luontevasti seuraavassa tapahtumassa. Kuopion tapaamisessa lähdimme laajentamaan problematiikkaa tanssin pedagogiikasta ylipäätään lasten ja nuorten maailmaan. Sisältö oli laaja, mutta luulen, että tänä päivänä ei pysty erikseen puhumaan yhdestä osa-alueesta. Opetus liittyy pitkälti taiteen tekemiseen ja tuottamiseen, ja ne liittyvät yhteiskunnalliseen ja kansainväliseenkin yhteistyöhön. Yksi keðjan tulevaisuuden ajatuksista on kestävä kehitys ja tanssin olemassa olevien verkostojen parempi hyödyntäminen. Käytännössä tanssin alan liikkuvuutta on vielä hyvin vähän ja tehtävää paljon. Keskusteleva foorumi, jonka kautta ihmiset löytävät yhteistyökumppaneita on se, jossa riittää sarkaa. keðja-tapaamisista syntyi jopa produktioita. Ihmiset totesivat, että heillä synkkaa ja he lähtivät sen pohjalta tekemään yhteistyötä. Tällaisia produktiota tai projekteja syntyi ainakin kolme. Pirjetta Mulari, kansainvälisten asioiden päällikkö, Tanssin tiedotuskeskus #tanssipedagogiikka #verkosto #Kuopio 15
2008 SUOMALAISVÄRITTEISET YHTEISTYÖHANKKEET (11) Monivuotiset yhteistyöhankkeet Lyhyet yhteistyöhankkeet HANKKEEN NIMI TAITEENALA PÄÄJÄRJESTÄJÄ Literature Across Frontiers Prospero A Space for Live Art X-OP-Exchange of Art Operators and Producers European Regions of Culture (EROC) First European Youth Poster Competition on a Social Topic Aberyswyth University, Mercator Centre (UK) Théâtre national de Bretagne (FR) Les halles de Schaerbeek (BE) Association for Culture and Education Kibla (ACE Kibla) / Multimedia Centre Kibla (MMC Kibla (SI) Cornwall County Council - Creative Unit (UK) SUOMALAINEN YHTEISJÄRJESTÄJÄ Suomalaisen kirjallisuuden seura / Kirjallisuuden tiedostuskeskus FILI Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus ANTI-Contemporary Art Festival -yhdistys Taidekoulu Maan kannatusyhdistys ry. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto MUUT YHTEIS- JÄRJESTÄJÄMAAT EU-TUKI Toimijoita 16 maasta 1 384 620 BE, IT, DE, PT 2 200 039 DE, ES, FR, PL, SI, UK AT, CZ, DE, EE, HR, PT, SI, TR 2 053 875 904 755 PL 179 562 Brumen Foundation (SI) Taideteollinen korkeakoulu HR, NL, PL, SI 162 531 Museums in Motion Turun taidemuseo (FI) - EE, SE 200 000 Pan-Barentz Pikene på broen (NO) Lapin yliopisto SE, TK 200 000 RE: New Music Dansk Komponist Forening (DK) Suomen Säveltäjät ry. AT, BE, FR, HR, NO, PL, SE, SK, UK 200 000 R.I.V.E.R. Representing the Identities and the Voices of the European Riverains Provincia di Ancona (IT) Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. PL, RO 190 000 SETSE Seeing European Culture Through A Stranger s Eyes Comune di Reggio Emilia (IT) Jyväskylän yliopisto ES, FR, GR, HU, PL, SK 200 000 EUROOPPALAISET PALKINNOT EU:n populaarimusiikin palkinto EBBA: Sunrise Avenue: On the Way to Wonderland EU:n kulttuuriperintöpalkinto Europa Nostra: Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus, Espoo TUKI KIRJALLISUUDEN KÄÄNTÄMISELLE: SUOMI (7+1) KÄÄNNETYT KUSTANTAMO TEOKSET (18) ALKUPERÄISKIELET TUKISUMMA Atena 1 ranska 2 170 Bazar 2 englanti, saksa 32 748 Gummerus 4 norja, ranska (2), ruotsi 36 900 Tammi 2 norja, tanska 16 500 Teos* 1+3 englanti, italia (2), saksa 14 700 + 15 270 Mansarda 2 serbia, sloveeni 14 800 WSOY 3 englanti, ruotsi (2) 12 900 * Vuonna 2008 järjestettiin kaksi hakukierrosta. Teos sai tukea molemmilla kierroksilla. s. 40 Esitystaide Kirjallisuus Kuvataide Monitaide Musiikki Tanssi Teatteri Maatunnukset s. 43 16
Novosibirskiläinen Blue Noses -ryhmä teki Pan-Barentziin teoksen Games of Barentz Minds. Pan-Barentz Pan-Barentz Pan-Barentz 2008 2009 Hankkeessa tutkittiin ja rakennettiin Barentsin alueen identiteettiä ja raja-alueyhteistyötä taiteen, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmista. Hanke sisälsi mm. kartoituksen Barentsin alueen kaupungeista, kiertävän taidenäyttelyn sekä näyttelyn yhteydessä toteutettuja työpajoja. Hankkeeseen valittiin 12 raja-alueilla sijaitsevaa kaupunkia tarkempaan tarkasteluun ja vertailuun. Arkkitehdeistä ja taidekuraattoreista koostuvan ryhmän kartoituksen tuloksia esiteltiin myös vuonna 2009 näyttelyssä. Lapin yliopisto toteutti kolme arkkitehtuurityöpajaa. Pan-Barentz-näyttely oli kriittinen ja informatiivinen, mutta toisaalta hauska ja leikkisä. Ulkopuolisten silmissä raja- ja reuna-alueet voidaan nähdä kolkkoina periferioina, mutta asukkaiden itsensä määritteleminä elämän keskipiste löytyy luonnollisesti omasta kotipaikasta. Työpajat osoittivat, että Murmanskin nuoret näkevät oman kaupunkinsa myönteisessä valossa ja ovat ylpeitä omasta kaupungistaan. Useissa teoksissa tarkasteltiin identiteettiä kaupunkien rakennusten ja arkkitehtuurin suunnasta. Taiteilijat ja arkkitehdit pikemminkin haastoivat katsojan pohtimaan Barentsin alueen identiteettiä kuin määrittämään sitä. Hanke toi ennen kaikkea resursseja yhteistyöhön ja toimintaan, mutta se toi myös uusia yhteistyökumppaneita. Maria Huhmarniemi, lehtori, Lapin yliopisto #identiteetti #kiertonäyttely #Barents-Lappi European Regions of Culture (EROC) 2008 2010 Hankkeessa vahvistettiin eurooppalaisia maaseutualueita kulttuurin avulla ja lisättiin niiden välistä kulttuurivaihtoa ja vuoropuhelua. Perusajatuksena oli kehittää kulttuuripääkaupunkihanketta vastaava maaseutualueita korostava konsepti ja pilottihanke Euroopassa. EROC toteutettiin taiteilijavaihtona ja residenssitoimintana. Lisäksi kehitettiin maaseutualueiden yleistä kulttuuriyhteistyötä Euroopassa. Hyvää kulttuuria ja tekijöitä löytyy myös maakunnista kaukana Euroopan pääkaupungeista. Maakuntien pääkaupungeissa ei ole samanlaista kulttuuritoimintaa kuin isommissa keskuksissa, mutta maakunnan tasolla korkeatasoista kulttuuriosaamista on kaikilla hankkeen partnerialueilla. Etelä-Pohjanmaan teemana oli kulttuuritalous ja -yrittäjyys. Partnerialueilla Cornwallissa ja Kujawsko-Pomorskiessä kulttuuriyrittäjyyttä ei ole kehitetty niin pitkälle kuin meillä. Me puolestamme olemme vielä aika lailla hännillä myyntiin ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Carita Laitala, projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto #kulttuuriyrittäjyys #taiteilijavaihto #maaseutu #Etelä-Pohjanmaa 17
RE:New Music 2008 2010 Belgialainen Het Spectra Ensemble osallistui yhtenä 22 yhtyeestä uuden musiikin RE:New Music -hankkeeseen. Karin Borghouts Yhdentoista maan nykymusiikkihanke keskittyi taiteilijavaihtoon ja -kiertoon, residenssitoimintaan, yhteisiin harjoituksiin ja työpajoihin sekä korkeatasoisiin konsertteihin. Hankkeen aikana 22 yhtyettä järjesti 135 konserttia, ja 56 säveltäjää kirjoitti 70 uutta teosta. Hankkeen aikana luotiin myös virtuaalinen kohtaamispaikka alan ammattilaisille tiedon- ja kokemusten vaihtoon. Varsinaisia toimijoita hankkeessa olivat orkesterit. Ne sisällyttivät ohjelmistoonsa ulkomaalaisten säveltäjien teoksia, joita ne eivät ole ennen soittaneet. Jokainen hankkeeseen osallistuva yhtye soitti neljä teosta hankkeen aikana siten, että teokset integroitiin yhtyeiden omaan ohjelmistoon. Tosiasia on, että tunnetuilta säveltäjiltä soitetaan keskinkertaistakin materiaalia, mutta kukaan ei muista niitä tuntemattomampien säveltäjien helmiä. Hankkeen yksi idea olikin saada levitykseen myös harvemmin esitettyä materiaalia. Kaikki hankkeessa mukana olevat yhtyeet ovat lisänneet itselleen tuttuja nykymusiikkiteoksia tietokantaan, missä niitä suositellaan muillekin. Mukaan on lisätty tietoja siitä, millaista musiikki oli soittaa, millainen harjoitusprosessi oli ja mitä haasteita kohdattiin. Näin teoksiin on saatu laatumerkintä. Annu Mikkonen, toiminnanjohtaja, Suomen Säveltäjät ry #nykymusiikki #teostietokanta #Helsinki X-OP-Exchange of Art Operators and Producers 2008 2011 Hankkeessa luotiin monialainen uusia teknologioita hyödyntävä ympäristö, joka teki mahdolliseksi taiteen, tutkimuksen, liiketoiminnan ja koulutuksen alojen toimijoiden verkottumisen ja taiteelliset tuotannot. Taidekoulu MAAn toiminnan päämääränä hankkeessa oli uuden avoimen täydennyskoulutusyksikön kehittäminen. Sen keskeisiä tehtäviä olivat kansainvälisen verkoston rakentaminen erilaisten toimijoiden, taidekoulujen, kulttuurikeskusten, taiteilijoiden, tutkijoiden ja tuottajien välille. Meillä toteutetun täydennyskoulutuspilotin lähtökohtana oli, että valitut kuusi taiteilijaa opettelevat näkemään asiat laajasti Euroopan mittakaavassa. Millainen on eurooppalainen taiteen tilanne nykyään, miten siellä voi työskennellä ja miten ajankohtaisia asioita voi hahmottaa taiteen tekemisen materiaalina? Haasteena oli myös sisäistää kriittistä eurooppalaista taidediskurssia ja tuoda nykytaiteen ajankohtaista keskustelua lähemmäs. Meillä on aina ollut paljon ideoita ja toiveita, mutta pienillä resursseilla meillä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia kehittää toimintaamme toivomaamme suuntaan. Meillä on toki ollut paljon kansainvälisiä kontakteja, mutta ei varsinaisia hankkeita. Hankkeen päätyttyä meillä olikin jo paljon kokemusta EU-hankkeesta. Bo Karsten, rehtori, Taidekoulu MAA #verkosto #täydennyskoulutus #Helsinki 18
2009 SUOMALAISVÄRITTEISET YHTEISTYÖHANKKEET (12) Monivuotiset yhteistyöhankkeet Lyhyet yhteistyöhankkeet HANKKEEN NIMI TAITEENALA PÄÄJÄRJESTÄJÄ Artistic Discoveries in European Schoolyards (Platform 11+) Brageteatret As (NO) Départs. Practices for an integrated development of European Contemporary Dance* Intersection: Intimacy and Spectacle Small size, big citizens widening of the European network for the diffusion of the performing arts for early years PARTS (Performing Arts Research and Training Studios) (BE) Prague Quadrennial (CZ) La Baracca S.R.L. (IT) SUOMALAINEN YHTEISJÄRJESTÄJÄ Oulun kaupunginteatteri Zodiak Uuden tanssin keskus Kiasma-teatteri Helsingin kulttuurikeskus/annantalon taidekeskus Collections Mobility 2.0 Erfgoed Nederland (NL) VTM/KEHYS Culture on the Street Fantasy Design Children in Community 2009 2011 Fotorally Euro Slam Jeunes talents cirque Europe More Music, Orality, Roots, Europe Media Facades Festival Europe A Taste of Europe Estonian State Puppet Theatre (EE) 009 MUUT YHTEIS- JÄRJESTÄJÄMAAT EU-TUKI CH, DE, EE, HU, IT, NL, PT, SK, UK BE, DE, DK, FR, HU, NL, PT, TR CZ, HU, IT, LV, PT, RS, UK AT, BE, DE, ES, FR, HU, IE, RO, SI, UK BE, DE, ES, GR, HU, NL, RO, UK 1 995 792,80 2 425 043 1 487 452 2 292 000 156 750 Teatteri Mukamas HU, LV 190 362,14 Designmuseo (FI) - BE, DK, ES 200 000 Lasipalatsin mediakeskus Oy (FI) Jeunes talents cirque Europe (FR) Cité de la Musique (FR) Public Art Lab (DE) Stiftelsen Arbetets Museum (SE) - ES, NL, UK 105 826,50 Cirko Uuden Sirkuksen Keskus ry Sibelius-Akatemia/ Kansanmusiikkiosasto Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry Työväenmuseo Werstas BE, ES, UK 200 000 GR, NL, UK 200 000 BE, UK 167 420 CZ, DK, EE, HU, SI, PT, UK 200 000 *Zodiak mukana 7/2011 alkaen EUROOPPALAISET PALKINNOT EU:n kulttuuriperintöpalkinto Europa Nostra: 1. Grotenfeltin perheen hautakappelin seinämaalausten restaurointityö, Joroinen 2. Kesälahden kirkon tapulin restaurointityö, Kesälahti EU:n populaarimusiikin palkinto EBBA: The Dø: A Mouthfull (Ranska/Suomi) TUKI KIRJALLISUUDEN KÄÄNTÄMISELLE: SUOMI (6) KUSTANTAMO KÄÄNNETYT TEOKSET (16) ALKUPERÄISKIELET TUKISUMMA Atena 1 saksa 8 142,75 Gummerus 2 norja, ranska 16 607,25 Like 1 englanti 9 207 Mansarda 3 kroaatti, makedonia, sloveeni 19 008 Tammi 5 espanja (2), norja, ranska, turkki 57 519 Teos 4 italia, ranska, saksa (2) 35 531,50 s. 40 Kulttuuriperintö Kuvataide Monitaide Muotoilu Musiikki Sirkus Tanssi Teatteri Maatunnukset s. 43 19
Artistic Discoveries in European Schoolyards (Platform 11+) 2009 2013 Hankkeessa kerättiin koulupihojen tarinoita 11 15-vuotiaiden nuorten elämästä. Hankkeen pääajatuksena oli nuorten ottaminen mukaan taiteellisiin tuotantoihin hankkeen koko elinkaaren ajaksi. Toinen keskeinen osa hanketta oli toimintatapojen ja kokemusten vaihto taiteilijavaihtojen ja työpajojen kautta. Lisäksi hankkeeseen kytkettiin osallistujamaiden yliopistoja arvioimaan hankkeen edistymistä. Näytelmätekstejä tuotettiin sekä paikallisesti että eri maiden kesken, ja monikielisyyden haasteeseen etsittiin innovatiivisia ratkaisuja. Osa koulupihojen tarinoista tuotettiin esitetyiksi näytelmäteoksiksi. Suomessa ensimmäiset PLATFORM 11 + -teokset nähtiin Oulun kansainvälisillä lasten ja nuorten teatteripäivillä helmikuussa 2011. Tämän ikäryhmän on todettu olevan väliinputoajan asemassa kulttuuritarjonnan suhteen ympäri Eurooppaa. Oulun kaupunginteatterilla on pitkä perinne Kansainvälisten lasten ja nuorten teatteripäivien järjestämisestä. Meidät valittiin mukaan projektiin juuri tämän merkittävän festivaalin ansiosta. Oppilaat tuottivat hämmästyttävän valmista tekstiä. Meidän tehtävämme oli jatkojalostaa ja valikoida tekstejä ja luoda niistä kokonaisuus kadottamatta kuitenkaan nuorten omaa ääntä. Halusimme pitää oppilaat mukana mahdollisimman pitkään. Liikkuvuus, erilaiset vaihto-ohjelmat, yhteiset tapaamiset ja tuotannot antoivat uuden ulottuvuuden ammattilaisten työhön. Teattereiden verkoston toiminta antoi mahtavan mahdollisuuden kehittää ammattilaisten työosaamista ja tarjosi Euroopan laajuisen viitekehyksen. Liikkuvuus on tervetullut lisä, jota kaivattaisiin huomattavasti enemmän, jotta teatteri pysyisi liikkeessä ja oppimista tapahtuisi rajojen yli. Sari Tanner, tuottaja ja Jukka Heinänen, dramaturgi, Oulun kaupunginteatteri #teatteri #nuoret #osallistavuus #Oulu Fantasy Design Children in Community 2009 2011 2009 2011 Muotoilukasvatushankkeessa muotoilijoina toimivat lapset ja nuoret. Heidän osaamisensa, innovatiivisuutensa ja luovuutensa kohtasivat suunnittelualojen ammattilaiset aidoissa muotoiluprojekteissa, joissa lapset ja nuoret pääsivät ratkomaan oman elinympäristönsä suunnitteluun liittyviä haasteita ja keskustelemaan näistä kansainvälisessä yhteisössä. Hankkeessa rakennettiin interaktiivinen verkkosivusto tukemaan yhteisiä kokemuksia ja avaamaan toimintaa yleisölle. Hankkeessa kehitettyjä osallistavan muotoilukasvatuksen metodeja ja tuloksia käsiteltiin kahdessa kansainvälisessä konferenssissa sekä kiertonäyttelyssä, joka nähtiin Helsingissä keväällä 2011. Fantasy Design -metodissa on keskeistä yhdessä tekeminen ja oman elinympäristön ongelmiin tarttuminen. Yhteisöllisyys viittaa myös eurooppalaiseen pedagogiyhteisöön, joka on mukana toteuttamassa hanketta. Kansainvälinen aspekti on oleellinen osa hanketta, vaikka perustyötä tehdään paikallisesti. Yksi hankkeen tavoitteista oli aktiivisten kansalaisten kasvattaminen, eli lasten kasvattaminen myös kriittiseen muotoiluajatteluun. Metodista on tullut niin vahva, että se voisi elää omaa itsenäistä elämäänsä, vaikka organisaationa toteuttamassa vastaavia hankkeita säännöllisesti eri puolilla maailmaa. Se on osoittautunut hyväksi tavaksi nostaa esille lasten ja nuorten näkemyksiä ja osallisuutta kulttuurissamme, ja tälle toivon jatkoa. Leena Svinhufvud, museolehtori, Designmuseo #muotoilukasvatus #lapset_ja_nuoret #verkkotyökalu #kiertonäyttely #Helsinki Fotorally Euro Slam 2009 2011 Hankkeessa koottiin ihmisten omista kotialbumeista valokuvia kuuden teeman alle: koti, ystävät, vapaa-aika, työ, ympäristö ja juhlat. Kuvien avulla valotettiin eurooppalaisuuden piirteitä. Fotorallyssa liikkuivat kuvien lisäksi myös paikallisten kulttuurikeskusten toimintaideat ja parhaat käytännöt. Hankkeeseen kuului myös henkilökunnan vaihtoa. Verkkokokoelman ohella järjestettiin kaksi näyttelyä samanaikaisesti kussakin partnerimaassa. Viimeinen näyttely nähtiin Helsingin Lasipalatsissa keväällä 2011. Meistä oli tärkeää tuoda tavallisten ihmisten omat valokuvat kulttuuriksi ja laajentaa koko kulttuurin käsitettä. Fotorally ei ollut ylhäältä alaspäin tuotua korkeakulttuuria, vaan aidosti ruohonjuuritason toiminta. Valokuvanäyttely toimi houkuttimena ihmisille, jotta he liittäisivät omia kuviaan osaksi eurooppalaista kotialbumia. Näyttelyn kuvat koottiin kaikista partnerimaista jo olemassa olevista arkistoista. Jokaisessa näyttelypaikassa järjestettiin iltapäivä, jolloin ihmiset saivat tuoda tuoda mukaan omia valokuviaan. Lähiötoiminta on enemmän sellaista me tehdään yhdessä -tyyppistä kulttuurin tekemistä. Taide on vähän väärä sana tässä yhteydessä se on kulttuuria. Lähiöissä tekeminen on lähempänä yleisöä ja vuorovaikutteisempaa. Jos idea on selkeä ja yksinkertainen ja osallistumisen kynnys matala, ihmiset kyllä tarttuvat mahdollisuuteen mielellään. Luulen, että tällä asenteella projekti oli niin helppo viedä pieniin kulttuurikeskuksiin. Raisa Niemi, tuottaja ja Kimmo Lehtonen, tuottaja, Lasipalatsin mediakeskus #valokuva #kotialbumit #osallistavuus #näyttelytoiminta #Helsinki 20
Helsinkiläinen uuden tanssin keskus Zodiak liittyi eurooppalaiseen Départs-hankkeeseen kesällä 2011. Residensseihin ja taiteilijavaihtoon painottuvan hankkeen tuotantoja on nähty Zodiakin ohjelmassa useita. Yläkuva: Dasha Mazurka: Doubt in Frame/Queen of Sweden Killed Descartes Kaisa Rautaheimo Alakuva: Ana Borralho & João Galante: Atlas Helsinki Uupi Tirronen 21
Colourscape Turku 2011, Sanni Moisala Turku 2011 on enemmän kuin vuosi. Se on prosessi, jonka tuloksena Turku vuonna 2016 on edelläkävijä, Itämeren yhteistyön luova keskus, taiteen ja tieteen synnyttäjä ja välittäjä. Kulttuuripääkaupungin visio 2016 22
Turku 2011 tehtiin kansainvälisin voimin Turku tekee kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011 unohtumattoman koko Euroopalle. Turku 2011 luo rajat ylittäviä kokemuksia ja kohtaamisia, jotka uudistavat arjen ja jäävät elämään. T urun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 päätavoitteiksi määriteltiin kansainvälisyys, luova talous sekä hyvinvointi. Kulttuurin laajan ymmärtämistavan mukaan kulttuuritoimintaan katsottiin kuuluvan taiteiden lisäksi arjen kulttuuri, tiede ja tutkimus, liikuntakulttuuri, työn kulttuuri sekä ruokakulttuuri. KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Turku 2011 -ohjelman hankkeista lähes kaksi kolmasosaa valittiin kevään 2008 avoimen kansainvälisen hankehaun ehdotuksista. Kaukaisimmat ehdotukset tulivat Australiasta ja Japanista. Ohjelman rakentamisen aikana kulttuuripääkaupungin tunnuslauseeksi tuli Kulttuuri tekee hyvää kultur gör gott. Noin kolmasosa ohjelmahankkeista toteutti kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistyötä eri tavoin. Kulttuuripääkaupunkiprosessissa luotiin uusia kulttuurin monialaisia toimintamalleja hyvinvoinnin, terveyden ja taiteiden välille sekä kehitettiin ja tutkittiin hyvinvointihankkeita. Useat toimenpiteet nousivat kansallisen ja kansainvälisen huomion kohteeksi. Niin kävi erityisesti hankkeelle, jossa Turun kaupungin terveyskeskusten lääkärit jakoivat asiakaskäyntien yhteydessä potilaille kulttuurireseptejä. Yhteisöllisen kulttuuritoiminnan osana Turun seudun asukkaat mm. istuttivat 200 000 tulppaania pihoilleen ja julkisille alueille. 167 HANKETTA JA YLI 8 000 TAPAHTUMAA Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma avattiin 14.1. 16.1.2011. Avajaiset huipentuivat englantilaisen Walk The Plank -ryhmän toteuttamaan, Aurajoen molemmin puolin nähtyyn Tällä puolen, tuolla puolen -suuresitykseen. Sitä edelsi Aurajokisinfonia sekä tuhannen lapsen lyhtykulkue Aurajokivarressa. Esitys keräsi 80 000 hengen yleisön. Vuoden päättänyt kiitosjuhla 16. 18.12.2011 toi kaupungin julkiseen tilaan sarjan kaikille avoimia ja ilmaisia musiikki-, sirkus-, tuli- ja valotaide-esityksiä. Vuoden viimeisenä taide-esityksenä nähtiin 15 kansainvälisen ja kotimaisen taiteilijan toteuttama video mapping -teos Unveil. Turku 2011 -ohjelmaan kuului 167 hanketta, jotka toteuttivat yli 8 000 tapahtumaa ja tilaisuutta. Yli 60 % kulttuuripääkaupunkiohjelman tapahtumista ja tilaisuuksista oli kävijöille ja osallistujille ilmaisia. Ohjelmahankkeet olivat hyvin monimuotoisia: mukaan mahtui mm. festivaaleja, konsertteja, esityksiä, näyttelyitä sekä kehittämis- ja tutkimushankkeita. Ohjelmahankkeiden päävastuutahoista 22 % edusti yksityistä sektoria, 37 % julkista sektoria ja 41 % kolmatta sektoria. TURKU 2011 OLI NÄYTTÄVÄSTI KANSAINVÄLINEN Eurooppalainen ulottuvuus oli Turun kulttuuripääkaupungissa keskeinen elementti. Kulttuuriohjelmassa eurooppalaisuus toteutui sekä kulttuuri- ja taidesisältöjen tematiikassa että hankeyhteistyön kansainvälisyydessä. Yhteistyöhankkeet Tallinnan, toisen vuoden 2011 EU:n kulttuurikaupungin, kanssa liittyivät usein temaattisesti Itämereen. Yhteistyöhankkeita toteutettiin kaikkiaan noin kymmenen. Ohjelmassa nousi vahvasti esille eurooppalaisen kaupunkihistorian teema, joka sitoi Suomen vanhimman ja kauan eurooppalaisimman kaupungin muuhun mantereeseen. Turku 2011 -ohjelmahankkeilla oli yhteistyötä 68 eri maan toimijoiden kanssa. Eniten hankeyhteistyötä tehtiin ruotsalaisten (28), virolaisten (23), englantilaisten (22), saksalaisten (22), yhdysvaltalaisten (19), ranskalaisten (11), venäläisten (11) ja norjalaisten (10) toimijoiden kanssa. Turku 2011 -ohjelman toteuttamiseen osallistui kaikkiaan yli 23 000 henkilöä, joista lähes 2 000 oli muualta Euroopasta ja muista maanosista. Kulttuuripääkaupunkivuotta hallinnoi määrävuosiksi 2008 2016 perustettu Turku 2011 -säätiö Stiftelsen Åbo 2011. Turku 2011 poiki Kulttuuriohjelman tukemia yhteistyöhankkeita Turku 2011 -säätiö osallistui yhteisjärjestäjänä Kulttuuri-ohjelman tukemaan The Eurocultured Project 2010 2011 -katufestivaalihankkeeseen. Sen kohteena oli lasten ja nuorten kansainvälistäminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia toteutti kulttuuripääkaupunkivuonna omakuvahankkeen, jota se jatkoi Kulttuuri-ohjelman tukemana Contemporary Self-Portraits -hankkeena vuonna 2012. s. 33 Lähde: www.turku2011.fi Turku 2011 -arviointiohjelma: www.arvio2011.fi 23
2010 SUOMALAISVÄRITTEISET YHTEISTYÖHANKKEET (13) Monivuotiset yhteistyöhankkeet Lyhyet yhteistyöhankkeet HANKKEEN NIMI TAITEENALA PÄÄJÄRJESTÄJÄ Art Nouveau & Ecology Ministère de la région Bruxelles-Capitale (BE) SUOMALAINEN YHTEISJÄRJESTÄJÄ Helsingin kaupunginmuseo OpenArch EXARC (NL) Kierikkikeskus MUUT YHTEIS- JÄRJESTÄJÄMAAT EU-TUKI BE, DE, ES, FR, IT, NO, LV, PT, SI DE, ES, IT, NL, RO, SE, UK 2 133 930 2 500 000 Les ateliers partage 1 (LAP 1) SMartBe (BE) Kulttuurivoimala IT 199 930 CasCas Experiment Diversity with the Street Arts and Circus Changing Identities and Contexts in the Arts Artistic Research as the New European Paradigm for the Arts Dream Design Recherche Europe Art Métier The Eurocultured Project 2010 2011 European Network of Folk Orchestras European Public Art Centre Festival Lab Theory and Practice for the Next Generation of European Festival Programmers Outsider Art Past Forward PATHS CROSSING mobility and production project for emerging European visual arts Subtopia (SE) Sirkuksen tiedotuskeskus BE, UK 82 305 Kuvataideakatemia (FI) VTM/KEHYS SE, UK 160 539,50 Institut National des Métiers d Art (INMA)(FR) Taideteollinen korkeakoulu/länsi-suomen Muotoilukeskus MUOVA ES, FR, IT, RO 85 600 Spearfish Limited (UK) Turku 2011 -säätiö SK 200 000 Muncipality of Vigo (ES) MMIC (The Centre For Art Management and Information) (LV) Spielmotor München e. V. / Festival SPIELART (DE) GAIA Museum Outsider Art (DK) Sibelius-Akatemia/ kansanmusiikkiosasto Suomen Biotaiteen Seura ES, IT, [UK]* 158 105 EE, ES, IS, LT, PL, PT, UK 99 000 Baltic Circle/Q-teatteri LA, PL, UK 200 000 Maaseudun Sivistysliitto BE, DE 107 580 HIAP ry. (FI) - DK, IE, NO, SE 200 000 WMUM What Makes Us Move Stiftung Tallinn 2011 (EE) Koulutuskeskus Salpaus DE, DE, EE, NL, UK 200 000 EUROOPPALAISET PALKINNOT EU:n nykykirjallisuuspalkinto: Riku Korhonen: Lääkäriromaani TUKI KIRJALLISUUDEN KÄÄNTÄMISELLE: SUOMI (6) KUSTANTAMO KÄÄNNETYT TEOKSET (16) ALKUPERÄISKIELET TUKISUMMA Atena 3 englanti, saksa, tanska 17 399,25 Like 1 ruotsi 16 384,50 Lurra Editions 1 saksa 9 553,50 Otava 3 norja, puola, saksa 24 750 Sammakko 3 englanti (2), espanja 25 121,25 Tammi 6 englanti, espanja, ranska, saksa (2), turkki 53 138,25 s. 40 Esitystaide Kulttuuriperintö Kuvataide Muotoilu Musiikki Sirkus Teatteri Maatunnukset s. 43 24
Eurocultured-työpajoja toteuttiin mm. Turussa ja Manchesterissa Aki Keskinen & Eurocultured CasCas Experiment Diversity with the Street Arts and Circus 2010 2011 CasCas -verkostoitumishanke tarjosi katutaiteen ja sirkuksen ammattilaisille mahdollisuuden tutustua alan toimintaan eri maissa sekä jakaa ajatuksia, ammattitaitoa ja hyviä käytäntöjä. Hankemaissa järjestettiin ammattilaiskierros hankkeeseen hakeneille ja valituille eurooppalaisille sirkusammattilaisille. Kierroksen aikana tutustuttiin keskeisiin sirkustoimijoihin, tapahtumapaikkoihin ja organisaatioihin. Elo-syyskuun vaihteessa 2011 järjestettiin Suomen kiertue, johon osallistui kahdeksan ammattilaista seitsemästä Euroopan maasta. Hankkeeseen sisältyi kirjan ohella selvitys kunkin maan kulttuuripolitiikasta ja sirkuksen toimintaedellytyksistä. Ammattilaiskierrosten yhteydessä toimijat pääsivät kiinnittymään laajempaan eurooppalaiseen sirkusyhteisöön ja näkivät muiden maiden tapoja tehdä. Omalle työlle hyödyllistä on ollut etenkin monenlaisista ammatti- ja kulttuuritaustaistoista tulevien toimijoiden yhteistyö sekä siitä syntyneet kokemukset ja keskustelut. CasCasissa mielenkiintoista oli se, että se ei ole erikoistunut vain esiintyviin taiteilijoihin, vaan mukana oli sirkuksen koko kenttä. Tätä kautta pyrittiin luomaan mahdollisimman laaja kuva koko kentän toiminnasta. EU-hankkeen kautta toimme alueellisille toimijoille näkyvyyttä, painoarvoa ja kansainvälisiä kontakteja. Pääsimme hankkeen kautta nostamaan esiin myös Suomen laadukasta nuorisosirkustoimintaa. Lotta Vaulo ja Kadja Karjalainen, Sirkuksen tiedotuskeskus #sirkus #verkosto #katutaide #Helsinki The Eurocultured Project 2010 20112010 2011 Hanke oli lasten- ja nuortenprojektien, eurooppalaisen taiteilijavaihdon ja Eurocultured-katukulttuurifestivaalien muodostama kokonaisuus. Suomen Eurocultured-festivaali toteutettiin osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa toukokuussa 2011. Festivaalin ja hankkeen taustalla oli ajatus suvaitsevaisuuden ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin edistämisestä. Eurocultured oli kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmistossa suurin nuorille suunnattu kokonaisuus. Festivaalilla nähtiin laaja kattaus kadulta lähtenyttä kulttuuria kuten graffititaidetta, skeittausta ja musiikkia. Ohjelmisto rakennettiin siltä pohjalta, että mukana oli 13 24-vuotiaisiin vetoavia artisteja ja toimintaa. Taiteilijayhteistyö on osa Eurocultured-toimintamallia. Turkuun saapui viikoksi kuusi taiteilijaa. Residenssissä taiteilijoiden yhteistyönä syntynyt teos oli esillä festivaalilla ja he työskentelevät työpajoissa lasten kanssa. Oli tosi hienoa katsoa graffitipoikien työskentelyä, kun he Pääskyvuoren kasarmin vanhassa tykkihallissa seisoivat rinta rinnan ja spreijasivat! Se oli nuorten miesten tapaan hiljaista, mutta intensiivistä työskentelyä. Tanssipoppoossa taas oli iso joukko energisiä ja lahjakkaita mimmejä, joten kummassakin ryhmässä oli hyvin erilaiset energiat. Marika Lamberg, tuotantokoordinaattori, Turku 2011 -säätiö #katukulttuuri #festivaali #lapset_ja_nuoret #kulttuuripääkaupunki #Turku 25