FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

Samankaltaiset tiedostot
5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Physicum Jukka Hatakka

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hyvä osaaminen

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

3.1.2 MATEMATIIKKALUKION TUNTIJAKO LUKU MATEMATIIKKALUKIO MATEMATIIKKA FYSIIKKA KEMIA TIETOTEKNIIKKA...

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

arvioinnin kohde

Kemia vuosiluokilla 7 9

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

arvioinnin kohde

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

YLIOPPILASTUTKINTO. YLlOPPILASKIRJOITUKSET SYKSY 2010

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

TITAANI JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 matemaattisissa aineissa Opetusneuvos Tiina Tähkä

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Opetuksen tavoitteet

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Kemia. Opetuksen tavoitteet

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

Fysiikka 8. Aine ja säteily

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Lukion kemian OPS 2016

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Lyhyet kurssikuvaukset

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Aikuisten perusopetus

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

6.19 Teemaopinnot. Opetuksen tavoitteet. Arviointi

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

Transkriptio:

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnon- tieteellisen tiedon muodostumisessa hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien tehtävänä on eheyttää opetusta. Tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina, yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien fysiikan kurssien opiskelussa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: Vaativana ja monipuolisena oppiaineena fysiikka tukee sisäistä yrittäjyyttä. Lisäksi fysiikka antaa valmiuksia ymmärtää luonnon prosesseja ja teknologiaa, fysikaalinen tieto on monen teknologiayrityksen perusosaamista. Fysikaalinen tieto ja tekniikan tuntemus antavat valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa käsitellään esimerkiksi energiaa ja teknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia. Hyvinvointi ja turvallisuus: Koska fysiikka on kokeellinen oppiaine, turvallisuusnäkökohdat (mm. melu, teknisten laitteiden käyttö ja sähköturvallisuus) ja sääntöjen noudattamisen tärkeys ovat luonteva osa opetusta. Fysiikka auttaa ymmärtämään, mitä tarkoittaa hyvä ja

turvallinen ympäristö ja siinä vastuullisesti toimiminen. Kestävä kehitys: Fysiikan tapa työskennellä, mittaaminen ja mittaamalla saadun tiedon analysoiminen, opettavat kriittistä ja objektiivista suhtautumista yhteiskunnassa käytävään keskusteluun mm. ympäristöä ja energiaa koskevissa kysymyksissä. Kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus: Luonnontieteiden merkitys on ollut suuri yhteiskunnan henkiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Fysiikkaan kuuluvat luontevana osana erilaiset kansainväliset ja kansalliset projektit, joiden kautta oma ja muiden kulttuurien tuntemus vahvistuu. Teknologia ja yhteiskunta: Kokeellinen työskentely, projektit sekä yritys- ja teollisuusvierailut ovat teknologiakasvatusta parhaimmillaan. Fysiikan perusteiden tunteminen auttaa ymmärtämään mm. teknologian merkityksen talouselämässä. Viestintä ja mediaosaaminen: Fysiikka auttaa ymmärtämään viestintäteknologian perusteita ja mahdollisuuksia sekä edesauttaa uuden teknologian käyttöönottoa. Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Fysiikan kurssit lukuun ottamatta suoritusmerkinnöin arvioitavaa projektikurssia FY9 arvioidaan numeroin. Valtakunnallinen pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen

tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin FY2 Lämpö tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen FY3 Aallot paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikkeen lait ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia FY5 Pyöriminen ja gravitaatio syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö FY6 Sähkö ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

FY7 Sähkömagnetismi syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus FY8 Aine ja säteily tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Koulukohtaiset kurssit FY9 Projektikurssi Kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijaryhmän kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelijat näkevät, miten fysiikkaa konkreettisesti sovelletaan yrityksissä ja teollisuuslaitoksissa sekä millaista koulutusta on eri asemassa olevilla työntekijöillä. Kurssin aikana opiskelijat perehtyvät syvällisesti joihinkin fysiikan ilmiöihin ja niitä selittäviin malleihin sekä sovelluksiin. Oppisisällöt ja opetusmenetelmät valitaan niin, että ne kannustavat luonnontieteiden opiskeluun ja hakeutumaan luonnontieteitä soveltaviin jatkokoulutuspaikkoihin. fysiikan kokeellisia töitä mittauksia ja raportointia yritys- ja teollisuusvierailuja tutustumista jatkokoulutusmahdollisuuksiin mahdollinen tiedeopintomatka tehdään yhteistyötä perusopetuksen 5-6 luokkien kanssa fysiikan ilmiöihin tutustumalla kurssin sisällöt voivat vaihdella lukuvuosittain. FY10 Mekaniikkaa ja sähköoppia monipuolisesti ja keskeiset sisällöt mekaniikan ja sähköopin sisältöjen koonti ja syventäminen vaativien laskennallisten sovellustehtävien pohdinta ja harjoittelu tiedon soveltaminen kokeellisessa työskentelyssä FY11 Fysiikan kertauskurssi ja keskeiset sisällöt Kootaan lukiofysiikan oppimäärä kertaamalla keskeisiä periaatteita, vahvistamalla laskennallisia valmiuksia ennen ylioppilaskirjoitusten ainereaalia ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeita.