USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja
JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta kun ei voi ja se laittaa pohtimaan ja prosessoimaan Opinnäytetyössä kaksi näkökulmaa globaali ja paikallinen: * Toisinuskovat haasteena kristitylle * Kajaanin muuttuva tilanne
Kajaanin ulkomaalaisväestön muutos 1990-2005 600 500 400 300 200 100 0 518 179 215 74 1990 1995 2000 2005
Kajaanin ulkomaalaisväestö kansalaisuuden mukaan 31.12.2005 17 % Venäjä 150 Sudan 68 2 % 29 % Irak 60 2 % 2 % 4 % Intia 28 Venezuela 27 Eritrea 24 Bosnia 21 4 % Ruotsi 21 5 % 5 % 5 % 12 % 13 % Viro 12 Tadzkistan 11 Saksa 8 Muut 88 (39 kansalaisuutta)
AIDAT OVAT IHMISTEN RAKENTAMIA PAIMEN ON YHTEINEN Maija Paavilainen Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kajaanin seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kokemuksia uskontodialogista ja sen merkityksestä. Tutkimuksen kolme pääkysymystä olivat: 1. Mikä on uskontodialogin merkitys diakoniatyön näkökulmasta? 2. Millaisia kokemuksia diakoniatyöntekijöillä on uskontodialogista? 3. Mitä kysymyksiä ja haasteita uskontodialogin käyminen diakoniatyöntekijälle asettaa?
MERKITYS Lähdetään inhimillisestä hädästä, jolloin pitää olla valmis ottamaan vastaan asiana eikä miettimään, onko sama uskonto. Uskonto ei tule välttämättä esille. Se voi tulla esille tilanteessa, jossa avustusta annetaan testamenttirahastosta, jonka ehtona on kirkkoon kuuluminen. En edes tiedä asiakkaista eri uskontokunnan edustajia. Lähtökohtana on ihmisen tasavertaisuus, Jumalan luomana, uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Käännyttäminen ei ole tavoite, sillä silloin diakonia lyö itseään korville. Minulla on tällainen ajatus, että on sääli, että muutama miljoona ihmistä uskoo mihin uskookin, Buddhaan ja sitten kuolee ja siellä onkin vastassa meidän Jumala, joka sanoo sori uskoit väärään Jumalaan. Minusta olisi ihana ajatella oikein ekumeenisesti, että se on ihan sama millä nimellä me sitä Jumalaa kutsutaan, niin lopputulos olisi sama, koska on hirveän väärin, että kaikki muut miljoonat eivät pääsisi taivaaseen. Minulla ei ole tarvetta sanoa, että uskoit väärään Jumalaan.
KOKEMUKSET Enemmän ne on tämmöisiä arkisiin huoliin liittyviä asioita, kun he tietää että tämä on kirkon paikka, niin eivät he tänne tule omaa uskontoaan harjoittamaan. Monenlaisissa keskusteluissa tulee asiakkaitten kanssa, että he pelkäävät että heitä yritetään käännyttää tai kyseenalaistetaan tai kysytään, mihin he uskovat. Näkyy. Minä toivon, että näkyy. Armonvälittämisen teologia sen minä haluan, että näkyy. Kyllähän se varmaan näkyy. Totta kai se näkyy. Omat arvot ja asenteethan siinä näkyy ja omalla tavallaan varmaan sekin uskonnollinen vakaumus.
HAASTEET Joskus on kysytty seurakunnan esimerkiksi tilaa, että voisiko jostakin tilasta tehdä tämmöisen muslimien rukoushuoneen tai tilan. Voisiko seurakunnan tiloista löytyä semmoinen tila, että pyhitettäisiin toiselle uskonnolle, että ne on mielenkiintoisia kysymyksiä. Miten semmoisiin sitten suhtautuu? Raamatun vertauksia jotenkin miettii. On lavea tie ja kapea tie, että se on todella kapea, jos olisi niin tiukka ajatus itsellä. Ainahan on niin kun äärilaidat, liberalismi ja fundamentalismi. Mutta että sitten taas sellainen, että on täysin liberalistinen. Joskus on noitten muslimien kanssa sellainen yhteentörmäys, että musliminaiset ei voi kirkon tiloihin tulla, esimerkiksi vastaanottotiloihin, koska siellä on ristejä ja sitten he ovat vaatineet, että otetaan ristit pois. Mehän ei oteta omasta kirjostamme. Ei voida niin liberaaleja olla, että me jotenkin kaikille kumarretaan. Minun uskon vakaumukseni on syvästi sellainen, että Jumala on näiden uskontojen yläpuolella, että voidaan keskustella ja pohtia näitä asioita, mutta kuitenkin koko höskä on jollakin hallussa. Sellainen tietynlainen sopusointu ja rauha kaikkien ihmisten kesken uskontokunnasta riippumatta. Sellainen harmonia tietyllä tavalla, että minun mielestä pitäisi säilyttää, että ei niin kun kenenkään pitäisi olla siinä omassa uskossaan niin fanaattinen todellakin, että se estää tällaisen rauhanomaisen kanssakäymisen.
MITÄ VOISI PÄÄTELLÄ VASTAUSTEN VALOSSA? - Haastateltavien lähestymistapa lähellä Boschin paradoksimallia Omasta vakaumuksesta käsin tapahtuvaa vuorovaikutuksellista kohtaamista - Uskontodialogi on tutustumista puolin ja toisin asennekasvatustyötä edistää suvaitsevaisuusaatetta, rauhansanomaa & uskonnon vapautta... mutta se haastaa kysymään aiheellisia kysymyksiä sekä pohtimaan käytännön toiminnan mahdollisuuksia - Tarvetta vuoropuhelun lisäämiseen on, mutta keinoja ei ole pohdittu kehittämisenvaraa vuoropuhelun lisäämisessä on esim. toimintamallina dialogiryhmät & yhteistyön lisääminen