ILS Oy Consulting Naval Architects & Marine Engineers ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ P 967 RV ARANDA PERUSKORJAUKSEN MERIKOEOHJELMA 967-010-019-4 B ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ILS OY Puutarhakatu 45, 20100 Turku, Finland Telephone +358 2 417 22 00 Telefax +358 2 417 22 10 ils@ils.fi www.ils.fi
2 YLEISTÄ Koeohjelma perustuu aluksen teknisiin sopimusasiakirjoihin ja osana sopimusta tehtyihin suunnitelmiin, jotka Syke ja luokituksesta vastaava Trafi tulevat tarkastamaan. Merikokeen tarkoitus on osoittaa peruskorjaustavoitteiden saavuttaminen. Koko kokeen ajan mitataan ja tallennetaan polttoaineen kulutus eri tehoilla. Hotellikuorman mittaus koko merikokeen ajalta mitataan ja tallennetaan. Alus lastataan merikoetta varten tasakölillä syväyteen 5.0 m. Merikoe suoritetaan siten, että Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntijat edustavat aluksen ostajaa kokeiden vastaanotossa ja Trafi viranomaisia. Merikoe suoritetaan Telakan läheisellä merialueella ja sen aikana tehdään seuraavat kokeet: 1. Nopeuskokeet mittamaililla 2. Propulsion kuormituskokeet 3. Paaluvetokoe 4. Crash stop koe 5. Ohjailukokeet (z- ja kääntöympyrä) 6. Melumittaukset 7. Magneettikompassin kompensointi 8. Meretutkimuslaitteiden kokeet. a. Taavetti- ja vintturikokeet b. Luotain- ja sonarlaitteiden kokeet 9. Navigointilaitteiden kokeet 10. DP viritys 11. Black-out- koe
3 1. NOPEUSKOKEET MITTAMAILILLA Aluksen nopeus mitataan kahdella edestakaisella mailin matkalla (myötätuuleen ja vastatuuleen) mahdollisimman tyynessä vedessä. Tuulen nopeus ja suunta samoin kuin aallon korkeus kirjataan. Mittaus 1 Mittaus 2 Mittaus 3 Mittaus 4 Tuuli Aallonkorkeus Nopeus/solmua Tarkastaja
4 2. PROPULSION KUORMITUSKOE Propulsiokokeet tehdään siten, että potkurin kierroslukua nostetaan portaittain ja kunkin mittakierrosluvun kohdalla luetaan dieselgeneraattorien ja säätöjärjestelmien arvot. Potkurin nousu pidetään täysillä. Kutakin kierroslukua pidetään vakiona, kunnes laitteistojen lämmöt ym. lukemat ovat tasaantuneet. Polttoaineen kulutus mitataan erikseen kussakin tilanteessa. 2.1 SB-sähkömoottori päällä, BB-sähkömoottori seis rpm 10% 20% 40% 60% 80% max Päämoottori kuorma% Laivan nopeus kn Mitkä dg:t päällä 2.2 BB-sähkömoottori päällä, SB-sähkömoottori seis rpm 10% 20% 40% 60% 80% maks Päämoottori kuorma% Laivan nopeus kn Mitkä dg:t päällä 2.3 Molemmat sähkömoottorit päällä rpm Päämoottori BB kuorma% Päämoottori SN kuorma% 10% 20% 40% 60% 80% maks Laivan nopeus kn
5 3. PAALUVETOKOE Paaluvetokoe tehdään syvässä vedessä (mieluimmin noin 30m) siten, että alus on kiinni hinauskoukusta rantapollariin pitkällä vaijerilla. Paaluveto suoritetaan siten, että kuormitusta lisätään kummassakin propulsiolinjassa samaa tahtia vähitellen. Kirjataan paaluvedon arvo (100% vähintään 1 tunti): Teho kummassakin sähkömoottorissa 50 % 75 % täysi rpm Paaluveto Teho pumpjetissä rpm Paaluveto 50 % 75 % täysi Teho kummassakin sähkömoottorissa ja pumpjetissä yhteensä 50 % 75 % täysi rpm Paaluveto
6 4. CRASH STOP- KOE Yhdellä sähkömoottorilla: Laivan kurssi alussa Laivan kurssi lopussa Nopeus kokeen alussa CP-siirtoaika Laivan pysähtymismatka Laivan pysähtymisaika Kääntöhydrauliikan max paine Tuuliolosuhteet Molemmilla sähkömoottoreilla: Laivan kurssi alussa Laivan kurssi lopussa Nopeus kokeen alussa CP-siirtoaika Laivan pysähtymismatka Laivan pysähtymisaika Kääntöhydrauliikan max paine Tuuliolosuhteet Pumpjetillä yksin: Laivan kurssi alussa Laivan kurssi lopussa Nopeus kokeen alussa CP-siirtoaika Laivan pysähtymismatka Laivan pysähtymisaika Kääntöhydrauliikan max paine Tuuliolosuhteet
7 5. OHJAILUKOKEET 5.1 Z-koe Aluksen nopeudella 10 solmua tehdään z-koe siten, että aluksen peräsintä käännetään 65 puolelta toiselle. Mitataan ylitykset ja tehdään käyrät sekä laivan että peräsimen kääntymiskulmista ajan funktiona. 5.2 Kääntöympyräkoe Mitataan aluksen kääntöympyrän halkaisija, kun peräsintä käännetään 65 astetta: NOPEUS 10 solmua Täysi nopeus KÄÄNTÖYMPYRÄN HALKAISIJA m
8 6. MELU- JA VÄRÄHTELYMITTAUKSET Melu ja värähtely aluksessa mitataan joka kannella jokaisessa eri tilassa ja niistä tehdään pöytäkirja. Mittaustulokset kirjataan niiden laitteiden ollessa päällä, jotka eri käyttötilanteissa laivalla ovat jatkuvassa käytössä (ilmastointi, konehuonepuhaltimet jne.). Lyhytaikaisia käyttöjä ei oteta mittauksiin (fifi-pumput, keulapotkuri jne.). Mittaukset tehdään seuraavissa eri käyttötilanteissa: - Pääsähkömoottorien 100 % rpm käytössä molempien dieselgeneraattorien pyöriessä. - Noin 3 solmun tutkimusnopeudella eteenpäin pääpotkurilla yhdellä sähkömoottorilla ajettaessa - Risteilyajossa 11 solmun nopeudella ajettaessa pääpotkuria käyttäen - DP-tilanteessa - Yksin pumpjetin täysillä kierroksilla ajettaessa eteenpäin Vedenalainen melu mitataan DNV Silent class ohjeen mukaan aluksen nopeudella 11 solmua. Mittaus suoritetaan samanaikaisesti sisätilojen melu- ja värähtelymittausten kanssa. 7. MAGNEETTIKOMPASSIN KOMPENSOINTI Kompassin eksymäkäyrä tehdään ja tarvittaessa kompensoidaan. 8. MERENTUTKIMUSLAITTEIDEN KOKEET A) TAAVETTI JA VINSSIKOKEET Taavetti ja vinssikokeet tehdään merialueella, jossa veden syvyys on noin 100m. Kokeet tehdään SWL:n suuruisilla painoilla. B) LUOTAIN- JA SONARLAITTEIDEN KOKEET Kokeet tehdään 11 solmun nopeudella. 9. NAVIGOINTILAITTEIDEN KOKEET Kaikki navigointilaitteet pidetään päällä kokeiden aikana ja varmistetaan niiden toiminta aluksen kulkiessa. Autopilotti säädetään ja varmistetaan sen toiminnat. 10 DP viritys Viritetään nykyinen EMRI DP-järjestelmä siten, että DP-ohjaukseen osallistuvat: - - pääpotkuri - peräsin - molemmat perän trusterit - pumpjet -keulapotkuri
9 11. BLACK-OUT- KOE Tehdään merikokeen lopussa black-out- koe ja varmistetaan, että seuraavat toiminnot ovat kunnossa hätäsyötöllä: - radiolaitteet - hätävalaistus - kuulutukset aluksen eri osiin - peräsimen toiminta - palopumppu - navigointivalot 12. DROP KEEL Suoritetaan ajokoe drop keel ala-asennossa.