Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1
Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa) Vertaileva riskinarviointi tautikuormaa ja vammoja (=ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien menetys) aiheuttavista 67 riskitekijästä ja tekijäklusterista 21 maapallon alueella, 1990 2010 (Lim ym., 2012) Pitkäaikainen altistuminen kotitalouksien kiinteiden polttoaineiden (puu, muu biomassa, hiili ) käytöstä syntyville saasteille 4. voimakkain riskitekijä (Kaakkois- ja Etelä-Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka) Noin 3,5 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuodessa pääasiassa hengityssairauksien takia Pääasiassa sisäilman hiukkaset ja kaasut ruoanlaitosta Pitkäaikainen altistuminen ulkoilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) maailmanlaajuisesti 9. voimakkain riskitekijä Noin 3,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuodessa pääasiassa sydämen ja verenkierron sekä hengityssairauksien takia Ajoneuvojen moottoripäästöistä, biomassa- ja hiililämmityksestä kotitalouksissa, teollisuudesta, energialaitoksista, laivoista ym. peräisin olevat primääriset ja ilmakehässä kaasuista muodostuvat sekundaariset pienhiukkaset 14/04/2014 2
Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla Puun käyttö väheni ja ilmanlaatu parani Suomen kaupungeissa 1960-luvulta alkaen helpomman ja siistimmän öljylämmityksen sekä kaupunkeihin rakennettujen kaukolämpöverkostojen myötä. 14.4.2014 THL 3
Mitä puunpolton merkityksestä tiedetään? Puunpoltto väheni ~ 50% 1970-luvulla Lisääntynyt ~ 50% 2000-luvulla, erityisesti taajamissa 2010 käyttö n. 8 milj. kiinto-m 3 = 40% pientalojen lämmityksen primäärienergian kulutuksesta N. 40% prim. PM 2.5 päästöistä (FRES-malli, Karvosenoja N., SYKE ) Puun pienpolton muutos Puunpoltto, m 3 /v Pientalojen lkm 0 (rivitaloja) 400 000 < 4 800 000 4 10 300 000 10 (kattiloita) 200 000 Puunpolton päästöt klapikattiloista, uuneista, varaavista takoista, saunankiukaista ym. ongelmana myös pääkaupunkiseudun pientaloalueilla: jopa yli 60% ( ~5 µg/m 3 ) talvikauden PM 2.5 -pitoisuudesta (Saarnio ym. 2012)
Suojaisalla esikaupunkialueella huonoin ilmanlaatu Wintertime months: 1,2,3,11,12 Helmikuu, µg/m 3 18 12 13 10 15
Terveyshaitat puun pienpolttoa suosivissa länsimaisissa yhdyskunnissa (*Lanki ja Salonen 2009) Lisääntynyttä päivittäistä kuolleisuutta muutamissa ulkomaisissa tutkimuksissa Lisääntyneitä astman ja myös sydänsairauksien pahenemisia useissa ulkomaisissa tutkimuksissa Oireet, keuhkojen toiminta, sairaalan päivystysvastaanotolla käynnit Muita havaintoja: Keuhkoahtaumataudin pahentuminen Pienten lasten hengityselinoireet ja infektiot *Esiselvitys WHO:n ja UNECE ilmansaasteiden kaukokulkeumasopimuksen terveysryhmälle: http://www.unece.org/fileadmin/dam/env/documents/2009/eb/wge/ece.eb.air.wg.1.2009.12.e.pdf 14.4.2014 THL 6
Vakavia terveyshaittoja pientalojen puulämmityksestä Suomessa? (Kari Pasanen ym. 2013) Tutkimus puunpolton vaikutuksesta kuolleisuuteen 1981-2005 HSY:n pientalovaltaisissa taajamissa Data: pienalueittaiset (250x250m) rekisteriaineistot: Kuolemansyy- ja väestötiedot 1981-2005 Tilastokeskuksen ruututietokanta 1980 (lämmitysmuodot) Mallinnus: Neljä altistumisluokkaa puulämmityksen yleisyyden mukaan Vakioitu kuolleisuusriski altistumisluokittain verrattuna vähiten altistuneeseen referenssiväestöön Otettu huomioon sekoittavia tekijöitä: sosioekonomiset erot, pientalotiheys, tuuliolosuhteet
Puu (+muu) lämmityksen osuus 250x250 ruudulla 1980 Väestö 1980 59 000 25 000 10 000 10 000 8 14/04/2014 Presentation name / Author
Tulokset: Puunpolton vaikutus kuolleisuuteen 1981-2005: Aineistosta rajattu pois lentomelualueet ja vilkkaiden teiden ja rautateiden ympäristöt Vakiointi: ikä, 5-vuotisperiodi ja sosioekonomisen luokka, tuulisuus, pientalotiheys Keskitaso + korkea altistus (18 500 asukasta): yhteensä 2378 sydänkuolemaa 1981-2005 13 ylimääräistä sydänkuolemaa / v
Päätelmiä tulisijapäästöjen haitallisuudesta Puun tavanomaisen, epätäydellisen palamisen päästöt yhtä haitallisia kuin fossiilisten polttoaineiden (hiili, raskas polttoöljy, vanha dieselöljy) käytöstä tulevat päästöt Huonoilla tekniikoilla isot hiukkaspäästöt ja paljon haitallisia yhdisteitä hiukkasissa (esim. happoja, PAH) Myös isot hään ja haisevien / ärsyttävien / syöpävaarallisten orgaanisten kaasujen (VOC) päästöt Puunpolton päästöjen koostumus suurelta osin samanlaista kuin tupakansavu Uusille pienkattiloille ja tulisijoille hyötysuhdevaatimukset ja päästörajat mahdollisimman pian Ohjauskeinoja myös vanhojen nopeutettuun uusimiseen (esim. määräaikoja uusimiselle, pieni investointituki) Nopein päästövähennyskeino on nykyisten puunpolttolaitteiden oikea käyttö 14.4.2014 THL 10