Tieteellinen kirjoittaminen Tutkiva työ ja tutkimusraportointi Opinnäytetyöskentely viestinnän näkökulmasta Sonja Kniivilä yliopisto-opettaja tieteellinen kirjoittaminen, ammattikielinen viestintä syksy 2016
Parityö: Virittäytyminen aiheeseen Tutkiva työ ja tutkimusraportointi ti 13.9.2016 Keskustele vieressäsi olevan henkilön kanssa tieteellisestä kirjoittamisesta seuraavasta näkökulmasta noin 10 minuutin ajan: Mikä on haasteellista/ongelmallista opinnäytteen teossa ja siihen liittyvässä tieteellisessä kirjoittamisessa?
Tutkiva työ ja tutkimusraportointi Tekstinäyte: ote tieteellisestä artikkelista Lue jaettu tekstiote. Määritä, mikä nimenomaisesti tekee siitä tieteellisen tekstin.
filosofi Umberto Eco: Opinnäyte on oppineisuuden ja lukeneisuuden osoittamista.
Tarkastelumme keskiössä: tieteen viestinnän ja kielen työkaluluonteisuus Substanssi eli tietosisältö Metodologia eli menetelmäoppi Tieteen filosofia eli tiedon rakentamisen logiikka, perusteleminen Tieteen viestintä tutkimusraportointi: tiedon kielentäminen, sanallistaminen
Tieteen viestinnän ja kielen työkaluluonteisuus tutkimusraportointi: tiedon kielentäminen, sanallistaminen tutkimusviestinnällinen lukutaito tutkimusviestinnällinen kirjoitustaito
Taustaa... YLEISET ASIATEKSTIN LAATUTEKIJÄT SISÄLTÖ RAKENNE TYYLI JA SÄVY KIELIASU TYPOGRAFIA eli ULKOASU sisällöntuotannon työkalut
TUTKIMUSRAPORTIN OLEELLISET OMINAISPIIRTEET TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE johdanto, käsittelyosa, päätäntö TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI AIEMMAN TIETOAINEKSEN KÄYTTÖ REFEROINTI VIITTAUSTEKNIIKKA METATEKSTI KONNEKTORIT TIEDON VARMUUSASTE
Osa I Tutkimustekstin rakenteesta Tekstiosan karkea rakenne: malli 1 1 Johdanto 2 Aikaisempi tutkimus / Teoreettinen tausta 3 Tutkimusongelma(t) 4 Menetelmät (ja aineisto) 5 Tulokset ja niiden tarkastelu 6 Johtopäätökset/päätelmät Sopii mm. seuraavanlaisten tutkimuksen raportointiin: tapaustutkimukset, suunnittelutyöt, kokeelliset työt Sisältöä paremmin kuvaavat nimet otsikoihin Lukuja voi olla enemmän/vähemmän
Esimerkki: OIWAn käyttäjätestaus 1 Johdanto 2 Teoreettinen tausta 2.1 OIWA 2.2 Käytettävyyden määritelmä 2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 4 Tulokset 4.1 Esitietokysely 4.2 Testitilanne 4.2.1 Käyttöliittymän kehitysehdotukset 4.2.2 OIWAn koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa 4.2.3 Löydetyt virheet käyttäjätesteissä 4.3 Testauksen jälkiarvio 5 Pohdintaa
Tekstiosan karkea rakenne: malli 2 1 Johdanto 2 Käsittely, näkökulma 1 3 Käsittely, näkökulma 2 4 Käsittely, näkökulma 3 5 Yhteenveto/pohdinta Sopii kirjallisuuspohjaiseen tarkasteluun
Esimerkki: Hyönteisten tuntoaistin matkiminen 1 Johdanto 2 Hyönteisten tuntoaistit 2.1 Hyönteisten jalkojen tuntoelimet 2.2 Lentävien hyönteisten tuntoelimet 3 Miniatyyriset voima-anturit ja niiden käyttö roboteissa 3.1 Erilaiset voima-anturit 3.2 Voimamittaukset roboteilla 4 Käytännön sovellukset 4.1 Robot III 4.2 BILL-ant 4.3 MFI (Micromechanical Flying Insect) 5 Keskustelua
IMRD-malli CARS-malli I Introduction C Create M Methods A A R Results R Research D Discussion S Space
Johdannon tehtävä: taustoitus esittely rajaus motivointi perusteleminen
JOHDANNON MALLI (Kniivilä & Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2012[2007], mukaellen Swales 1990) Jakso 1 LUO TUTKIMUSKENTTÄ Osoita aiheen tärkeys tai ajankohtaisuus Tee yleistyksiä Tee katsaus aiempaan tutkimukseen
Jakso 2 LUO ITSELLESI PAIKKA TUTKIMUS- KENTÄSSÄ, PERUSTELE AIHE Tarkastele kriittisesti aiempaa tutkimusta Osoita aukko tai puutos tutkimuskentässä, perustele Aseta ja herätä kysymyksiä aiheesta Sido työsi tutkimustraditioon
Jakso 3 OTA OMA PAIKKASI TUTKIMUSKENTÄSSÄ Esitä tutkimuksen tavoitteet Esittele tutkimus (Esittele tärkeimmät tulokset tai vihjaa niihin) Kerro tekstin rakenteesta
Johdannon karkeistettu sisältökaavio (Swales 1981) I TUTKIMUSALUEEN MÄÄRITTÄMINEN - osoitetaan aiheen keskeisyys - esitetään nykyinen tieto aiheesta - esitetään aiheen keskeiset piirteet II AIKAISEMMAN TUTKIMUKSEN LYHYT YHTEENVETO III KÄSILLÄ OLEVAN TUTKIMUKSEN PERUSTELU - osoitetaan aukko (niché) aikaisemmassa tutkimuksessa - herätetään aihetta koskeva kysymys/kysymyksiä - osoitetaan, että on perusteltua laajentaa aikaisempaa tutkimusta
IV KÄSILLÄ OLEVAN TUTKIMUKSEN ESITTELY - ilmoitetaan tutkimuksen tarkoitus/tavoite - kuvaillaan tutkimuksen sisältö
Teoriataustan rakenne voidaan nähdä suppilona - luodaan laajempi viitekehys - käsitellään asiaa siten, että aiheen käsittely jatkuvasti tarkentuu - suppilosta putoaa tutkimusaukko à osoitetaan, että tutkimuksen aihetta ei vielä ole tarkasteltu juuri kyseisellä asetelmalla
Päätännön sisältökaavio tulevaa varten (Dudley-Evans 1986) A JOHDANTO B TUTKIMUSTULOSTEN ARVIOINTI 1 Tulosten esittely 2 Odotetut/Odottamattomat tulokset 3 Viittaus aikaisempiin tuloksiin 4 Tuloksiin liittyviä ongelmia 5 Hypoteesi ja sen todentuminen 6 Suhde aikaisempiin tutkimuksiin 7 Sovellusmahdollisuuksia / (Suosituksia) 8 Tutkimusmenetelmän arviointi 9 Tutkimusprosessin arviointi C PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
Päätäntö Tutkimusraportin lopussa oleva Päätäntö- /Pohdinta-luku voidaan puolestaan nähdä toisinpäin olevana suppilona - esitellään tulokset - sijoitetaan ja suhteutetaan tulokset aikaisempaan tietoon nähden - laajennetaan tarkastelua eli katsotaan omaa tutkimusta laajemmasta viitekehyksestä (yhtä laajasta kuin mistä aloitettiin) - pohditaan tuloksia - reflektoidaan omaa tutkimusprosessia
Osa II Kuka tekstissä puhuu? Tutkimusraportoinnissa on tärkeää pitää omat ja lähteen ajatukset erillään erityisesti metatekstin ja viittausmerkintöjen avulla à lukija pystyy erottamaan, mikä on peräisin lähteestä ja mikä taas on kirjoittajan omaa havainnointia, kannanottoa ja pohdintaa. Lähteiden ajatuksista saa esittää kannanottoja ja näkemyksiä, mutta ne pitää aina perustella. Huom. koko työn loppuosassa, päätännössä, on kirjoittajalle erityisesti varattu mahdollisuus tuoda esille omia mielipiteitään. Lähdeviitteiden yksi päätarkoitus on erottaa kirjoittajan oma ajattelu ja toisilta lainattu. Viitteistä on pystyttävä seuraamaan ja päättelemään vaivattomasti, kenen ääni tekstissä kulloinkin puhuu.
Ääni tekstissä voi olla - alan yleinen ja yhteinen ääni - käytetyn lähteen ääni tai - faktisen kirjoittajan eli raporttia työstävän oma ääni. Alan yleinen ja yhteinen ääni tarkoittaa sellaista yleistietoa, jonka kyseisen alan ammattilaiset yleisesti ja yhteisesti tietävät sekä hyväksyvät. Käytetyn lähteen äänestä on kyse silloin, kun kirjoittaja ottaa omaan tekstiinsä toisen ajatuksia ja sanomaa. Kirjoittajan oma ääni näkyy tekstissä hänen omana ajattelunaan, omina kannanottoinaan ja kommentteinaan sekä oivalluksinaan.
Referointitavat tutkimusraportoinnissa Omin sanoin tiivistäminen (käytetyin, suositeltavin) Parafraasi Sataprosenttinen, sanasanainen laina
Referointi - asian ilmaiseminen tiivistetysti omin sanoin Alkuperäinen teksti Andersonin teoksessa vuodelta 2010, sivuilla 5 6: In an anthropological spirit, I propose the following definition of the nation: it is an imagined political community and imagined as both inherently limited and sovereign. Referointi: Andersonin (2010: 5 6) mukaan nationalismissa on kyse kuvittelusta: kansakunta on kuviteltu poliittinen yhteisö.
Milloin ja miten käytetään suoraa lainausta? Jos alkuperäinen sanontatapa on niin osuva, oivallinen tai tärkeä, ettei sitä voi referoida omin sanoin. Lainaukset vieraskielisistäkin teoksista kirjoitetaan yleensä tutkielman kielellä (suomenkielisessä tekstissä siis suomeksi). Jos päädyt käyttämään suoraa lainausta, mieti, miten pitkän katkelman itse asiassa tarvitset: onko kyse sanoista, lauseista vai pidemmästä katkelmasta. Jos kirjoitat lähteen sanoin eli lainaat aivan suoraan tois(t)en tekstiä, käytä lainausmerkkejä (lyhyt laina, 1 3 riviä). Yli kolme riviä pitkä laina sisennetään omaksi kappaleekseen erilleen leipätekstistä. Lisäksi se kannattaa havainnollistaa tekstiin pienemmällä kirjasinkoolla sekä tiheämmällä rivinvälillä. Sisennettyihin lainauksiin ei tarvita lainausmerkkejä tarvitaan tarkka lähdeviite sivunumeroineen
Viittaustekniikan logiikka Taustalla tekijänoikeuslainsäädäntö Estetään plagiointi Pohjana Harvard-viittausjärjestelmä Pääviittaustekniikoita on kolme: 1) tekstin sisäinen viittaustekniikka 2) alaviitaustekniikka 3) tekstinloppuinen viittaustekniikka Käytetään tieteenalalle vakiintunutta viittaustapaa yhtenäisesti läpi koko työn
Painotusvalinta Viittausmerkintä: - asiantuntijapainotteinen vai - sisältöpainotteinen Viitteen ulottuma-alan määrittyminen - etenevästi vai takenevasti - ulottuma-alan laajuus Tekijän nimi + vuosi vai Tekijän nimi + vuosi + sivu(t)
Asiantuntijapainotteinen viittaustapa: Lahtinen ja Salmivaara (2011, 35 39) ovat todenneet, että kulttuuripalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa. Klami³ kritisoi korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö. Johansson [1, s. 20 23] on osoittanut uusimmissa kvantitatiivisissa äänitaajuustutkimuksissaan, että aiemmissa perustiedoissa asiasta on ollut tulkinnanvaraisuutta.
Sisältöpainotteinen viittaustapa: Kulttuuripalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa (Lahtinen & Salmivaara 2011, 35 39). Korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö on kritisoitu³. Uusimmat kvantitatiiviset äänitaajuustutkimukset ovat osoittaneet, että aiemmissa perustiedoissa on ollut tulkinnanvaraisuutta [1] [2].
Viitteen ulottuma-ala (sisältöpainotteinen viittaus) Jos viite kohdistuu vain yhteen lainattuun virkkeeseen, viite sijoitetaan kyseisen virkkeen sisään mukaan ja loppupiste tulee vasta sulkumerkin jälkeen. Viestinnän yhteydessä voidaan puhua myös verkoston sosiaalisesta rakenteesta (Rogers & Kincaid 2004). Jos viite ulottuu takenevasti useampaan kuin yhteen virkkeeseen, viite merkitään viimeisen virkkeen ulkopuolelle ikään kuin omaksi virkkeekseen. Piste sijoitetaan sulkeiden sisään. Tyypillisin tulkitseva tutkimusmenetelmä on hermeneutiikka. Hermeneutiikka merkitsee sanoman tai tekstin tulkintaa. (Lehtinen 2003, 25.)
Väitteen tai tutkimustuloksen referointi ilman referointiverbiä sekä referointiverbin avulla Pelkistetty referointi (sisältöpainoitteinen): Lyhytkestoisia järjestelmiä ovat aistitietoa vastaanottava sensorinen muisti ja tätä tietoa käsittelevä työmuisti (Baddeley 2008: 39 41). Kouluopetuksessa voitaisiin merkittävästi lisätä yksilön moraaliarvojen ohjaamista (Laitinen 2009, 89; Saari 2005, 34; Vaara & Lahtinen 1998, 135 134).
Väitteen tai tutkimustuloksen referointi referointiverbin avulla (asiantuntijapainotteinen): Vaikka Bahtin (1998) käsittelee tutkimuksissaan harvoin valtaa eksplisiittisesti, hän toteaa puhujan tunnistavan kuuntelijan responssin joko vastustavana tai tukevana. Tekstille ominaiset merkityssuhteet heijastuvat myös kieleen tekstityypille ominaisina muotoina ja rakenteina, niin kuin Werlich (1976) ja Hakulinen (1982) ovat konkreettisesti osoittaneet.
Kokonaiseen teokseen tai artikkeliin viittaaminen: Latourin ja Woolgarin (2000) uraauurtava tutkimus toi näkyviin ajatuksen tieteen luonteesta sosiaalisena konstruktiona. Usean (olennaisen) tutkimuksen mainitseminen ja oman oppineisuuden osoittaminen: Euroopassa kognitivistista tutkimusta kyseisellä alalla ovat tuoneet esiin erityisesti Bacon (2007), Nykvist (2000) ja Vidovic (2006). Aihetta ovat sivunneet myös monet muut oppimisteoriatutkijat (ks. esim. Chafe 1994; Ford 2009; Schmidt & Pale 1998).
Referointirakenne Perusrakenne: KUKA + VERBI + ETTÄ-LAUSE (TAI SITÄ KORVAAVA LAUSEENVASTIKE) Vilppunen (2007: 5) toteaa, että mallirakenne on soikea. Vilppunen (2007: 5) toteaa mallirakenteen olevan soikea.
Referointiverbillä voi ilmaista esimerkiksi tapaa, jolla lähde sanoo tai tekee jotakin. Verbi siis vastaa kysymykseen miten lähde sanoo tai tekee ja millä äänenpainolla. Esimerkkejä referointiverbeistä: ehdottaa, esittää, huomauttaa, ilmaisee, jatkaa, kirjoittaa, kuvaa, käsittelee, lausuu, lisää, mainitsee, on jotakin mieltä, sanoo, selostaa, toteaa, tuo esille tai julki, vertaa; korostaa, tähdentää, painottaa; väittää, kärjistää; kieltää, kiistää, kumoaa, myöntää, vastustaa, yhtyy jonkun ajatuksiin; luettelee, nimeää, nimittää, kutsuu...
Vilppunen (2003: 43) käsittelee asiaa toisesta näkökulmasta. Vilppunen (2003: 43) väittää ilmiön liittyvän länsimaisen taiteenhistorian perinteeseen. Vilppunen (2003: 43) on havainnut tulosten tulkinnassa joitakin kyseenalaisia päätelmiä. Butler (2014: 18 21) korostaa myös sitä, että Hirvelä ja Rahinen (2013, 55 64) ovat vertailleet Suomen ja Ranskan muotoilun kehitystä.
Referointiverbi voi kertoa myös siitä, mihin tutkimuksen vaiheeseen tai millaiseen tutkimustoimintaan referointi liittyy: onko kyse analyysista, haastattelusta, erittelystä vai päättelemisestä. Esimerkiksi: määrittää, määritellä; kerätä, haastatella; analysoida, eritellä, arvioida, hahmottaa, tulkita; pohtia, kyseenalaistaa
Osa III Metateksti & konnektorit Metateksti on tekstiä tekstistä osoitetaan tekstin rakentumista ohjaillaan samalla lukijan tulkintaa: annetaan ohjeita ja vihjeitä siitä, miten tekstiä tulee lukea ilmaistaan myös sitä, mitä tutkimukseen ja tieteeseen kuuluvassa tekstissä parhaillaan tehdään, esim. osoitetaan selvästi - milloin käsite määritellään - milloin nostetaan päätelmä - milloin kyse on jonkin lähteen referoinnista
Esimerkkkejä metasta Tässä luvussa tarkastelen opiskelijoiden tapoja vastaanottaa ohjaajien neuvoja sekä erityisesti ohjaajien tapoja käsitellä tilanteita, joissa opiskelija ei hyväksy tarjottua neuvoa. Pohdin myös sitä, miksi opinnnäytetyön ohjauskeskusteluissa esiintyy kohtalaisen paljon neuvojen vastustusta ja mistä se kertoo. Lopuksi hahmottelen neuvomisen yleistä merkitystä ohjaukselle tässä ja edellisessä luvussa tekemieni havaintojen pohjalta.
This paper is organized as follows: In Section 2, we first introduce DEA and the background of radial projection. Secondly, we show how the efficient frontier in DEA can be characterized by means of a multiple objective linear programming model, and how this formulation makes it possible to freely explore the efficient frontier. In Section 3, we describe our experiment, and in Section 4 we explain our results. Concluding remarks are given in Section 5.
Tekstuaalinen metateksti on tekstiä, joka yhtenäistää ja sidostaa tekstiä, kertoo sen rakenteesta ja ilmaisee, mitä tekstissä parhaillaan tapahtuu tai kenen väitteestä on kyse. Se tarkoittaa esimerkiksi ilmauksia, joilla viitataan tekstissä taaksetai eteenpäin: Taaksepäin viittaava metateksti: Olemme tähän saakka olettaneet, että Edellä mainitut ehdot sopivat Kuten edellä olevassa mallianalyysissa osoitettiin
Eteenpäin viittaava metateksti: Alla oleva kuva ilmentää Tutkimuksen tässä osassa analysoidaan Seuraavaksi siirryn käsittelemään tekijöitä, jotka.. Tekstiä jaksottava metateksti: Ensiksi... Toiseksi Kolmanneksi Toisaalta Toisaalta ; Yhtäältä... Toisaalta sekä... että niin... kuin paitsi... myös
Vuorovaikutuksellinen metateksti on tekstiä, joka kertoo tiedon varmuusasteesta, kirjoittajan suhtautumisesta käsiteltävään sekä ennakoi lukijan tulkintoja kommentoimalla tekstin sisältöä. Se siis ohjaa lukijan lukemista ja auttaa tätä tulkitsemaan tekstiä siten, kuin kirjoittaja haluaa. Näin kirjoittaja yrittää myös ehkäistä väärintulkintoja. Samalla kun kerrotaan, mitä seuraavaksi tehdään eli miten teksti etenee, annetaan myös lupaus siitä, mitä tehdään.
Tiedon varmuusasteen ilmaiseminen ja kommentointi: Tämä saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta On todennäköistä, että Tulos voi näyttää kehäpäätelmältä, vaikka Siirtymän osoittaminen: Mikä sitten olisi vaihtoehto? Yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla Edellä esitetty analyysi johtaa seuraaviin päätelmiin
Metatekstiä ovat myös sellaiset ilmaukset, joilla referoidaan lähteitä, sillä ne kertovat, miten kirjoittaja suhtautuu niihin. (referointiverbejä: väittää, on osoittanut, korostaa, vastustaa, kritisoi, kyseenalaistaa, toteaa, on havainnut ) Myös argumentoinnin osoittaminen on osa metatekstiä: kun esitetään syy, voidaan käyttää esimerkiksi sanoja koska, siksi, sen vuoksi jne., tai kun nostetaan päätelmä, voidaan se osoittaa lukijalle esimerkiksi sanalla siis tai täten. Seuraavassa on yhteenvedonomaisesti edellä esitetty asia.
Konnektorit - kytkentäsanoja ja -ilmauksia - osoittavat asioiden välisiä merkityssuhteita - limittyvät usein metatekstin kanssa yhteen
luetteloiva ja, myös, lisäksi, samoin, ensiksi, toiseksi vertaileva kuin, ikään kuin, verrattuna, toisaalta vastakkain asettava mutta, vaan, kuitenkin, sen sijaan syy seuraus koska, sillä, siksi, siten, täten, sen takia/ jonkin vuoksi päättelevä joten, siten, siis ajallinen kun, sitten, tällöin, sen jälkeen kun ehtoja asettava jos, mikäli, vaikka tavoitteita ilmaiseva jotta, jonkin -miseksi
Kohti tulevaa: mitä tarvitaan? Avointa mieltä Ammatillista uteliaisuutta Tekevää ja oma-aloitteista työskentelyotetta Ajanhallintaa Välitöntä lukemisen ja kirjoittamisen aloittamista = tutkivaa työtä ja siitä raportointia
Kurssi: LCA-7001 Tieteellinen kirjoittaminen maisteriopiskelijoille (3 op) Käytettyjä tukiteoksia: Tutki ja kirjoita Tiede ja teksti tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen Tutkimusraportoinnin opas: Nota Bene