Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Samankaltaiset tiedostot
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Itämeren lohikantojen tila

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Pohjanlahden lohikantojen tila

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Suurelle valiokunnalle

Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman tuloksia

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Suurelle valiokunnalle

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

LOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen

Itämeren lohikantojen elvytysohjelma SAP vuosina

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

Simojoen lohitutkimukset vuonna 2017

ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Lohi- ja meritaimenkantojen seurantatuloksia Tornionjoen vesistössä vuonna 2008 Kuvat ja taulukot

Luke 1942/ /2018

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SELVITYS HALLITUKSEN ITÄMEREN LOHENKALASTUSTA KOSKEVASTA KANSALLISESTA JA EU-POLITIIKASTA

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Maa- ja metsätalousministeriö

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

1 (39) Tausta

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Meritaimen Suomenlahdella

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta

Simojoen lohikannan seurantatulokset

Suurelle valiokunnalle

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Lohisaaliista laitosperäistä istutuslohta oli 80-90%. Laitoslohi oli tarkoitettu kalastettavaksi.

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:61 Jord- och skogsbruk samt fiske. Kalavarat Fiskresurser 2003

Transkriptio:

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin

Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - Noin 20 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - Lähes 20 jokea, joihin suuret (vähintään 100 000 kpl) vuosittaiset istutukset Suomi: - 2 luonnonlohijokea + 4-6 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - 5 jokea joihin suuret vuosittaiset istutukset Assessment Units Germany Sweden Odra Drawa Byskeälven Skellefteälven Vindelälven Emån Mörrumsån Umeälven Lögdeälven Ångermanälven Indalsälven Ljungan 4 Ljusnan Dalälven Poland Vistula Kalixälven Luleälven Bothnian Sea 3 Piteälven Baltic Main Basin Åbyälven 2 Råneälven Saka Kokemäenjoki Irbe Russia Venta Tornionjoki 1 Lithuania Neumunas, Minja Simojoki Iijoki Oulujoki Finland Gulf of Finland Keila Vasalemma 5 Salaca Gauja 6 Estonia Latvia Daugava Luga Narva Neva Russia 0 100 200 km

Itämeren lohen poikasmäärät: Luonnontuotanto, istutukset 6 5 4 3 2 1 Vaelluspoikasmäärät, miljoonaa poikasta 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Luonnonsmoltit Istutukset

Poikasmäärä Poikasmäärä 1 800 000 Tornionjoki 1 600 000 1 400 000 Lohen vaelluspoikastuotanto: luonnonpoikaset Simo- ja Tornionjoella 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vaellusvuosi 70 000 Simojoki 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vaellusvuosi

1-vuotiaiden lohenpoikasten keskitiheys Tornionjoessa 24 21 18 15 Tornionjoki/ R. Tornionjoki Muonionjoki alajuoksu/ Lower River Muonionjoki Muonionjoki yläjuoksu/ Upper River Muonionjoki ind/ 100m 2 yksilöä/100 m 2 12 9 6 3 0 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 vuosi year

Survival (%) 0 10 20 30 40 50 60 Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa (post-smolttivaihe) Post-smolt survival Wild salmon Reared salmon Eloonjäänti, % poikasista 1990 1995 2000 2005 2010 Year

Villien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Viljelty Villi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Luonnontuotanto lisääntynyt Poikasten eloonjäänti heikentynyt merellä Saaliissa yhä enemmän luonnonlohta Luonnonlohi elintärkeä elinkeinokalastukselle ja matkailulle Luonnontuotantoa tulisi suosia kaikin keinoin!

Viime vuosien lohimääriä Tornionjoen nousulohimäärä, DIDSON-kaikuluotain: 2009: 31 780 (n. 5000 kossia) 2010: 17 220 (n. 1000 kossia) 2011: 20 300 Simojoen nousulohimäärä, DIDSON-kaikuluotain: 2003-2007: 600-1000/v 2008: 1160 2009: 1150 2010: 721 2011: 874

Pohjois-Ruotsin jokien kalaportaiden lohimääriä Kalix Byske Åby Pite Vindelälven 2000-2008: 3960 2009: 5902 2010: 1890 2011: 4900

Perämeren perukan vaelluspoikastuotanto (ICES 2011)

Todennäköisyys saavuttaa 75% vaelluspoikastuotatokapasiteetista (ICES 2011)

Luonnonlohikantojen tila ja saaliskiintiöt (ICES, 2011) Perämeren joet tuottavat runsaat puolet potentiaalituotannosta, osa lähellä suojelun minimitasoa Kalastuskuolevuutta ei saisi lisätä Useimmat eteläisemmän Itämeren joet tuottavat alle puolet potentiaalituotannosta, osa on häviämisuhan alla Kalastuskuolevuutta tulisi selvästi vähentää Saaliskiintiösuositukset 2010:lle 133 000 lohta (poliittinen päätös: 294 000) 2011:lle 120 000 lohta (poliittinen päätös: 250 000) 2012:lle 54 000 lohta (ei ole vielä poliittista päätöstä)

Ajosiimapyynnin kasvu Itämerellä Pääallas kokonaisuutena: 4X kasvu 2007-2010 (ICES 2011) Puola: 20X kasvu 2007-2010 (kansall. tilastot) Tanska: 3X kasvu 2008-2010 (kansall. tilastot) Ruotsi: lievää kasvua (kansall. tilastot) Puolan lohisaalis 2009 virallinen saalis n. 10 000 lohta, todellinen saalis n. 100 000 lohta 2010 virallinen saalis n. 6 000 lohta, todellinen saalis n. 100 000 lohta Muilla mailla pienemmät ongelmat saalisraportoinneissa Kuolevuus siimapyynnissä yli 25% Kalastuskuolevuus avomerellä samalla tasolla kuin ennen ajoverkkokieltoa (2005-2007)

Yhteenveto lohikantojen tilasta (ICES 2011) Lohenpoikasten luontainen eloonjäänti historian heikoin; kasvaneista poikasmääristä huolimatta kalastettavaa yhä vähemmän Avomerikalastus (siimapyynti) voimistunut 2008:sta lähtien jyrkästi Salakalastusta esiintyy, erityisesti avomerikalastuksessa (Puola) 2010 kutuvaellus oli koko Itämeren piirissä erityisen heikko 2011 kutuvaellus jokseenkin yhtä heikko kuin 2010 vaelluspoikasten määrän ennustetaan kääntyvän laskuun Poikastuotanto kääntyy todennäköisesti nousuun vain jos merikalastuksen määrä vähennetään puoleen 2010:n tasosta Suositus vuodelle 2012 enintään n. 125 000 lohen kokonaissaalis mereltä, mikä tarkoittaa nykyisellä raportointikäytännöllä enintään 54 000 lohen kiintiötä

Itämeren lohikantojen tulevaisuus? - Kaksi merkittävää tekijää: Poikasten luontainen eloonjäänti merivaelluksen alussa Tähän EI VOIDA vaikuttaa, ainakaan nopeasti! Hylkeiden vaikutus? Kalastuksen, erityisesti avomerikalastuksen, kehitys Tähän VOIDAAN vaikuttaa, nopeastikin! Poliittiset päätökset EU:ssa, kahdenvälisesti, kansallisesti

Kiitos