Käyttöohje InterruptionManager ohjelmaan 29.9.2006 Versio 3.0.0 Kimmo Kivikko
Sisällys Sisällys...2 1 Yleistä...3 2 Sovelluksen asennus...3 3 Sovelluksen käyttöönotto...4 4 Sovelluksen käyttö...8 4.1 Uuden keskeytyksen tekeminen tai vanhan muokkaaminen...9 4.2 Keskeytysosa-alueiden tallentaminen...10 4.3 Jälleenkytkentöjen tilastointi...12 4.4 Raportit...13 5 Virhetilanteet...18 6 Ylläpito...18 6.1 Tietokannan varmuuskopiointi...18 6.2 Vuosittain tietokannalle tehtävät toimenpiteet...19 2
1 Yleistä Interruption Manager on pienten verkkoyhtiöiden käyttöön tarkoitettu yksinkertainen keskeytystilastointisovellus. Sen avulla voidaan tallentaa keskeytystiedot osaalueittain, laatia vikaraportit sekä tallentaa ja tulostaa erilaisia vakiomuotoisia raportteja mukaan lukien Energiamarkkinaviraston (EMV) edellyttämät tunnusluvut ja Energiateollisuus ry:n (aikaisemmin Sener ry:n) keskeytystilastoon kerättävät tunnusluvut ja perustiedot. Sovellus on kehitetty Tampereen Teknillisen Yliopiston (TTY) Sähköverkon tiedonhallinta ja älykkäät mittaukset sekä niihin perustuva palveluliiketoiminta -projektissa Senerin Keskeytystilastointityöryhmän määrittelyjen pohjalta vastaamaan Keskeytystilasto-ohje 2005 mukaisia vaatimuksia. Sovelluksen jakelusta vastaa Adato Oy (www.adato.fi). 2 Sovelluksen asennus Interruption Manager sovellus vaatii toimiakseen Windows 2000 tai Windows XP käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen. Sovellus toimii myös Windows NT käyttöjärjestelmällä varustetuissa koneissa, mutta joitakin virhetoimintoja saattaa esiintyä. Lisäksi käytettävän näytön resoluution täytyy olla 1024 x 768 kuvapistettä tai suurempi. InterruptionManager sovellus on kehitetty Microsoftin Visual Studio.NET sovelluskehitysympäristössä. Tämän vuoksi sovellus vaatii toimiakseen.net Frameworkin, joka sisältää osan sovelluksen tarvitsemista komponenteista. Uusimmissa käyttöjärjestelmissä (esim. Windows XP).NET Framework asennetaan käyttöjärjestelmäasennuksen yhteydessä, mutta vanhempiin käyttöjärjestelmiin se täytyy asentaa erikseen..net Frameworkin viimeisimmän version saa ladattua Microsoftin www-sivuilta (esim. osoitteesta (29.9.2006) http://www.microsoft.com/downloads/details.aspx?familyid=262d25e3-f589-4842- 8157-034d1e7cf3a3&DisplayLang=en). Varsinaisen sovelluksen asennus käynnistetään suorittamalla levyllä oleva Setup.exe niminen ohjelma. Ohjelman asennus ei käynnisty ennen kuin.net Framework on asennettu koneelle. Jos.NET Frameworkia ei ole asennettu saadaan seuraavanlaiset virheilmoitukset (ks. kuva 2.1). Kuva 2.1: Sovelluksen antama virheilmoitus, jos.net Frameworkia ei ole asennettu. 3
InterruptionManagerin asennusta päästään jatkamaan.net Frameworkin asennuksen jälkeen. Asennusohjelma opastaa käyttäjän asennusprosessin läpi. Sovellus kannattaa asentaa asennusohjelman ehdottamaan hakemistoon. Asennusprosessin aikana käyttäjää saatetaan pyytää hyväksymään käyttöoikeussopimus. Ilman hyväksyntää InterruptionManager ei välttämättä toimi oikein tai ei toimi lainkaan. Asennuksen jälkeen sovelluksen asennushakemistoon on tallennettu itse sovellus sekä sen tarvitsema tietokanta. Lisäksi työpöydälle luodaan sovelluksen pikakuvake sekä Käynnistä / Ohjelmat (Start / Programs) kansioon luodaan uusi Interruption Manager niminen kansio, josta sovellus voidaan myös käynnistää tai avata sovelluksen käyttöohje. Ennen sovelluksen käyttöä tietokantaan tulee tallentaa yhtiön sähkönjakeluverkon kuvaamiseksi tarvittavat tiedot. 3 Sovelluksen käyttöönotto Sovelluksen käyttöönoton yhteydessä luodaan sovelluksen käyttämään tietokantaan (IntManDB.mdb oletusarvoisesti hakemistossa Ohjelmatiedostot (Program Files) / InterruptionManager) verkkoyhtiön sähkönjakeluverkon kuvaus. Aluksi avataan tietokanta MS Accessilla. Oletustietokanta aukeaa Access 2000 versiolla, mutta asennuspaketti sisältää myös Access 97 version tietokannan (IntManDB_97.mdb). Jos halutaan käyttää vanhempaa versiota, täytyy oletustietokanta IntManDB.mdb nimetä uudelleen esimerkiksi IntManDB_2000.mdb:ksi ja tämän jälkeen muuttaa IntManDB_97.mdb:n nimi sovelluksen käyttämäksi tietokannaksi eli IntManDB.mdb. Tämän jälkeen avataan Näkymä niminen tietokannan taulu. Kuvassa 3.1 nähdään Näkymä taulu esimerkkitapauksessa. Kuva 3.1: IntManDB:n Näkymä taulu esimerkkitapauksessa. Verkko voidaan Energiamarkkinaviraston (EMV) ohjeistuksen mukaan kuvata siten, että kukin lähtö on kiinnitetty tiettyyn sähköasemaan ja kukin muuntopiiri tiettyyn lähtöön esimerkiksi normaalin kytkentätilanteen tai vuoden alkua vastaavan tilanteen mukaisesti. Kytkentätilanne voidaan päivittää tietokantaan esimerkiksi vuosittain. 4
Yhtiön verkko kuvataan tietokantaan kolmitasoisen mallin avulla. Kullekin muuntopiirille annetaan sähköasema ja johtolähtö, jonka kautta se saa syöttönsä. Tauluun tulee siis yhtä monta riviä kuin verkossa on muuntopiirejä. Taulun selkeyden vuoksi tiedot on hyvä syöttää sähköasemien ja johtolähtöjen mukaisessa järjestyksessä. Sovelluksen toiminnan kannalta sillä ei ole merkitystä, mutta sovelluksen käyttämän hakulogiikan vuoksi jokaiselle riville pitää kirjoittaa sähköaseman nimi / tunnus, johtolähdön nimi / tunnus ja muuntopiirin nimi / tunnus. Sovellus muodostaa verkosta puumaisen rakenteen samaan tapaan kuin esimerkiksi Windowsin Resurssienhallinta (Explorer) (ks. kuva 3.2). Kuva 3.2: InterruptionManagerin verkkomalli. Verkon kuvauksen lisäksi tietokantaan pitää tallentaa tarkempia muuntopiirejä koskevia tietoja Muuntamo tauluun. Taulu sisältää kustakin muuntopiiristä asiakasmäärän ja vuosienergian (kilowattitunteina). Tilastointi on mahdollista tehdä asiakasryhmäkohtaisesti, jolloin kullekin muuntopiirille tallennetaan asiakasmäärä ja vuosienergia asiakasryhmittäin (KotiLkm-, KotiEnergia, MaaLkm jne. sarakkeet) (ks. kuva 3.3). Tässä yhteydessä on käytetty tyypillistä viiden asiakasryhmän jakoa eli kotitalous, maatalous, teollisuus, julkinen ja palvelu. Jos tilastointia ei haluta tai voida suorittaa asiakasryhmäkohtaisesti, voidaan muuntopiirin kaikkien asiakasryhmien yhteenlaskettu asiakasmäärä ja vuosienergia tallentaa KotiLkm- ja KotiEnergia sarakkeisiin. 5
Kuva 3.3: IntManDB:n Muuntamo taulu esimerkkitapauksessa. Muuntamo taulun lisäksi täytyy Lähtö tauluun tallentaa johtolähtöihin liittyvää tarkempaa tietoa. Nämä tiedot sisältävät johtolähtökohtaisen kaapelointiasteen, maasulkuvirran sammutuksen, jälleenkytkentöjen käytön, avo- ja PAS-johtojen metsäosuuden prosentteina sekä avojohtojen, PAS-johtojen, ilmakaapeleiden ja maakaapeleiden pituudet kilometreinä (ks. kuva 3.4). Kaapelointiaste ilmoitetaan prosentteina kokonaisjohtopituudesta ET:n keskeytystilasto-ohjeen mukaisesti. Sammutus sarakkeen arvo voi olla K (Kyllä = lähdöllä 100% maasulkuvirran sammutus käytössä), O (Osittain = lähdöllä on maasulkuvirran osittainen sammutus käytössä) tai E (Ei = lähdöllä ei ole maasulkuvirran sammutusta). JKSuojaus sarakkeen arvo voi olla K (Kyllä = lähdöllä on jälleenkytkennät käytössä) tai E (Ei = lähdöllä ei ole jälleenkytkentöjä käytössä. Kuva 3.4: IntManDB:n Lähtö taulu esimerkkitapauksessa. 6
Taulukko 3.1: Lähtö taulun kuvaus ja kenttien sallitut arvot. Sarake Tyyppi Sallitut arvot Kuvaus Lähtö Teksti Kaikki Lähdön nimi tai tunnus Kaapelointiaste Teksti 0..100 Prosentteina kokonaisjohtopituudesta ET:n keskeytystilasto-ohjeen mukaisesti Sammutus Teksti K, O, E K = Kyllä = lähdöllä 100% maasulkuvirran sammutus käytössä O = Osittain = lähdöllä on maasulkuvirran osittainen sammutus käytössä E = Ei = lähdöllä ei ole maasulkuvirran sammutusta JKSuojaus Teksti K, E K = Kyllä = lähdöllä on jälleenkytkennät käytössä E = Ei = lähdöllä ei ole jälleenkytkentöjä käytössä AvoMetsäosuus Desimaaliluku 0..100 Kuinka suuri osuus avojohdoista on metsässä PASMetsäosuus Desimaaliluku 0..100 Kuinka suuri osuus PASjohdoista on metsässä AvoPituus Desimaaliluku Kaikki Lähdön avojohtojen pituus kilometreinä PASPituus Desimaaliluku Kaikki Lähdön PAS-johtojen pituus kilometreinä IlmakaapeliPituus Desimaaliluku Kaikki Lähdön ilmakaapelien pituus kilometreinä MaakaapeliPituus Desimaaliluku Kaikki Lähdön maakaapelien pituus kilometreinä KAH taulu (ks. kuva 3.5) sisältää asiakasryhmäkohtaiset keskeytyksestä aiheutuvaa haittaa kuvaavat arvot, joita käytetään EMV raportin keskeytyskustannusten laskennassa. Oletusarvoiset KAH arvot on otettu EMV:n julkaisusta Sähkön laatu jakeluverkkotoiminnan arvioinnissa. Jos muuntamoiden vuosienergiat on tallennettu ainoastaan KotiEnergia sarakkeeseen, kannattaa KAH taulun Kotitalous sarakkeeseen syöttää kaikkia asiakasryhmiä paremmin kuvaavat arvot. Oletusarvoiset parametrit Kotitalous sarakkeessa kuvaavat ainoastaan kotitalousasiakkaille keskeytyksistä aiheutuvia haittoja. 7
Kuva 3.5: IntManDB:n KAH taulu esimerkkitapauksessa. Jos halutaan tutustua sovelluksen käyttöön ennen varsinaisen verkon tallentamista tietokantaan, voidaan käyttää asennuspaketin mukana tulevaa testitietokantaa (IntManDB_testi.mdb). Tällöin tämä tietokanta nimetään uudelleen IntManDB.mdb:ksi. Tietokanta löytyy sovelluksen asennushakemistosta Ohjelmatiedostot (Program Files) / InterruptionManager. 4 Sovelluksen käyttö Sovellus voidaan käynnistää työpöydällä olevasta Interruption Manager pikakuvakkeesta tai Käynnistä / Ohjelmat (Start / Programs) / Interruption Manager valikosta löytyvästä kuvakkeesta. Käynnistyksen jälkeen aukeaa perustilan ikkuna, jossa esitetään tietoja raportoiduista keskeytyksistä (ks. kuva 4.1). Kuva 4.1: Interruption Manager sovelluksen perustilan ikkuna. Perustilan ikkunassa olevien painikkeiden avulla päästään käyttämään sovelluksen toimintoja. Uusi keskeytys- ja Muokkaa keskeytystä painikkeilla päästään Keskeytystiedot ikkunaan syöttämään keskeytykseen liittyviä tietoja sekä edelleen Keskeytysosa-alueet ikkunaan tallentamaan keskeytykseen liittyvät osa-alueet 8
muuntopiirikohtaisesti. Raportit painikkeella päästään Raportit ikkunaan, josta voidaan muodostaa erilaisia vakiomuotoisia raportteja mm. EMV:lle toimitettavat sähkön laatua kuvaavat tunnusluvut. Jälleenkytkennät painikkeella päästään Jälleenkytkennät ikkunaan, jossa voidaan PJK- ja AJK määrät tallentaa lähdöittäin ja ajanjaksoittain. Päivitä lista painikkeella saadaan päivitettyä perustilan ikkunan keskeytyslista, jos uudet keskeytykset eivät vielä näy listassa. Tämän lisäksi lista voidaan järjestää pienimmästä suurimpaan minkä tahansa sarakkeen arvojen mukaan painamalla halutun sarakkeen otsikkokenttää. 4.1 Uuden keskeytyksen tekeminen tai vanhan muokkaaminen Perustilan ikkunasta päästään Uusi keskeytys painikkeella luomaan uusi keskeytys. Muokkaa keskeytystä painikkeella voidaan muokata listalta valittuun keskeytykseen liittyviä tietoja. Molemmissa tapauksissa aukeaa Keskeytystiedot ikkuna (ks. kuva 4.2). Kuva 4.2: Keskeytystiedot ikkuna. Keskeytysten tilastoinnissa noudatetaan ET:n vuonna 2004 julkaistuja keskeytystilastoinnin ohjeita. Alasvetovalikoista voidaan valita käyttötilanne, sähköasema, johtolähtö, keskeytyslaji, keskeytyksen syy, vian sijainti, vian laatu, tuuliolosuhteet ja kosteus. Muihin lokeroihin voidaan kirjoittaa vapaamuotoista tekstiä. Osa tiedoista on pakollisia eli käsittelijä, sähköasema, johtolähtö, keskeytyslaji ja keskeytyksen syy täytyy olla valittuna / kirjoitettuna ennen kuin keskeytystietojen tallentaminen onnistuu Tallenna painikkeella. Jos vaadittuja tietoja ei ole annettu, näytetään kuvassa 4.3 näkyvä virheilmoitus. 9
Kuva 4.3: Virheilmoitus, jos vaadittuja tietoja ei ole annettu. Keskeytyksen alkamis- ja päättymisaikoja, kestoja, asiakas- ja muuntopiiritunteja sekä lukumääriä ja toimittamatta jääneen energian määrää ei keskijänniteverkon keskeytyksiin liittyen päästä muokkaamaan. Nämä tiedot haetaan automaattisesti keskeytysosa-aluetietojen perusteella, kun ne on tallennettu. Poikkeuksen tähän tekevät pienjänniteverkon keskeytykset, jolloin Keskeytyslaji alasvetovalikosta on valittuna kohta P1: Pj-verkon odottamaton keskeytys tai kohta P2: Pj-verkon suunniteltu keskeytys. Näissä tapauksissa keskeytyksen alkamis- ja päättymisajat voidaan kirjoittaa lokeroihin käsin. Ajat on annettava muodossa pp.kk.vvvv hh:mm:ss. Keskeytystiedot ikkunan Keskeytysosa-alueet painikkeella päästään Keskeytysosaalueet ikkunaan tallentamaan keskeytykseen liittyvät osa-alueet muuntopiireittäin. Ko. painiketta voidaan painaa vasta, kun keskeytystiedot on tallennettu. 4.2 Keskeytysosa-alueiden tallentaminen Keskeytysosa-alueiden tallentaminen tehdään Keskeytysosa-alueet ikkunassa (ks. kuva 4.4). Keskeytykset tilastoidaan muuntopiirikohtaisesti, jolloin tilastointi ja keskeytystunnuslukujen laskenta voidaan suorittaa EMV:n syksyllä 2002 ilmoittamalla tavalla. 10
Kuva 4.4: Keskeytysosa-alueet ikkuna. Vasemmanpuoleisessa Jakeluverkko -kentässä on kuvattuna yhtiön jakeluverkko yksinkertaisella kolmiportaisella (asema-lähtö-muuntopiiri) mallilla. Tultaessa tähän ikkunaan Jakeluverkko -kentässä on valittuna se lähtö, jolle Keskeytystiedot ikkunassa keskeytys tallennettiin. Jakeluverkko kentästä voidaan valita haluttu muuntopiiri ja siirtää se -painikkeella Valitut muuntopiirit kenttään. Useita muuntopiirejä voidaan pitämällä näppäimistön Shift- tai Ctrl painike painettuna, kun muuntopiirejä valitaan hiirellä. -painikkeella voidaan muuntopiirejä poistaa yksitellen Valitut muuntopiirit kentästä. Tyhjennä lista painikkeella saadaan poistettua kaikki muuntopiirit kentästä. Valituille muuntopiireille saadaan tallennettua uusi keskeytysosa-alue kirjoittamalla alkamis- ja päättymisaika niille varattuihin kenttiin (muodossa pp.kk.vvvv hh:mm:ss) ja painamalla Lisää keskeytysosa-alue painiketta. Ohjelma laskee keston automaattisesti. Keskeytykseen liittyvät keskeytysosa-alueet näytetään ikkunan alalaidassa olevassa listassa. Osa-alue kentässä on juokseva numerointi kaikkien tietokannassa olevien keskeytysosa-alueiden mukaan, Numero kenttä kertoo mihin keskeytykseen osa-alue liittyy ja kuinka mones osa-alue se on saman keskeytyksen alla. Keskeytysosa-alueita voidaan poistaa valitsemalla keskeytysosa-alue listalta ja painamalla Poista keskeytysosa-alue painiketta. Muuntopiirilista painikkeella aukeavassa ikkunassa näytetään listalta valittuun keskeytysosa-alueeseen kuuluvat muuntopiirit. 11
Huomioitavaa tilastointitavassa! Interruption Managerin keskeytystunnuslukujen laskennassa oletetaan, että yhden keskeytyksen sisällä kukin muuntopiiri kuuluu vain yhteen osa-alueeseen, mutta jokaiseen osa-alueeseen voi kyllä kuulua useita muuntopiirejä. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa muuntopiiri kokee samaan keskeytykseen liittyen esimerkiksi keskeytyksen alussa tunnin mittaisen jakelukatkon, tämän jälkeen jakelu palautuu tunniksi, jonka jälkeen jakelu katkeaa taas, jolloin yksi muuntopiiri voi kuulua myös useampaan keskeytysosa-alueeseen. Oletetaan tilanne, jossa kolme muuntopiiriä kokee keskeytyksen. Aluksi jakelu katkeaa kaikilta kolmelta muuntopiiriltä, mutta muuntopiirille 1 voidaan jakelu palauttaa 1 tunnin kuluttua. Muuntopiiri 2:lla ja 3:lla taas keskeytys kestää 2 tuntia. Tässä tapauksessa Interruption Managerilla muodostetaan 2 keskeytysosa-aluetta. Ensimmäiseen osa-alueeseen kuuluu ainoastaan muuntopiiri 1 ja sen kesto on 1 tunti. Toiseen osa-alueeseen kuuluvat muuntopiirit 2 ja 3, ja sen kesto on kaksi tuntia. Jos keskeytysosa-alueiden jako olisi tehty siten, että ensimmäiseen osa-alueeseen kuuluvat kaikki muuntopiirit ja toiseen muuntopiirit 2 ja 3, niin tunnuslukujen laskennassa muuntopiireille 2 ja 3 olisi kirjautunut 1 tunnin ja 2 tunnin keskeytykset eli tilastointi olisi tapahtunut tässä tapauksessa väärin. 4.3 Jälleenkytkentöjen tilastointi Perustilan ikkunasta päästään tallentamaan jälleenkytkentöihin liittyvää tietoa painamalla Jälleenkytkennät painiketta. Tällöin aukeaa Jälleenkytkennät ikkuna (ks. kuva 4.5). Kuva 4.5: Jälleenkytkennät ikkuna. Jälleenkytkennät tilastoidaan lähdöittäin. Haluttu lähtö voidaan valita Lähtö alasvetovalikosta, kun ensin on valittu asema Sähköasema alasvetovalikosta. Tällöin vain ko. aseman syöttämät lähdöt näkyvät Lähdöt valikossa. Ajanjakso voidaan tallentaa vapaamuotoisena tekstinä ja ajanjakson pituus voi olla mikä tahansa. 12
Tunnuslukujen laskentaa varten tärkeää on vain jälleenkytkentöjen kokonaismäärä vuositasolla. Lisätiedot kenttään voidaan tallentaa vapaamuotoista tekstiä, esimerkiksi mikä osa jälleenkytkennöistä oli maasulkujen aiheuttamia ja mikä osa oikosulkujen aiheuttamia. 4.4 Raportit Perustilan ikkunasta päästään Raportit ikkunaan painamalla Raportit painiketta (ks. kuva 4.6). Raportit ikkunassa voidaan muodostaa useita vakiomuotoisia raportteja. Kuva 4.6: Raportit ikkuna. Valitsemalla listalta haluttu keskeytys ja painamalla Keskeytysraportti painiketta saadaan muodostettua keskeytysraportti, joka sisältää tekstimuodossa ko. keskeytyksen tiedot (mm. aiheuttajan, keskeytyslajin, kestot osa-alueittain) (ks. kuva 4.7). 13
Kuva 4.7: Keskeytysraportti. ET-keskeytysluvut painikkeella saadaan muodostettua raportti, joka ilmoittaa keskeytystiedot Energiateollisuus ry:n Keskeytystilasto-ohje 2005 mukaisesti rivitietoina keskeytysosa-alueittain (ks. kuva 4.8). Lisätietoja tilastointitavasta löytyy Keskeytystilasto-ohje 2005 julkaisusta. Kuva 4.8: ET-keskeytysluvut raportti. EMV-luvut painikkeella saadaan muodostettua tekstimuotoinen raportti, johon on laskettu EMV:lle toimitettavat verkkoyhtiöiden sähkön laatua kuvaavat tunnusluvut (ks. kuva 4.9). 14
Kuva 4.9: EMV-raportti. Vikatyyppiraportti painikkeella saadaan muodostettua taulukkomuotoinen raportti, jossa viat on jaoteltu oikosulkuihin ja maasulkuihin (ks. kuva 4.10). Samantyyppiset raportit saadaan muodostettua myös Aiheuttajaraportti- ja Sijaintiraportti painikkeilla. Niissä keskeytykset on jaoteltu aiheuttajien ja sijainnin mukaisesti taulukkoon. Kuva 4.10: Vikatyyppiraportti. Muuntopiiriraportti painikkeella aukeaa ensin Muuntopiiriraportti ikkuna (ks. kuva 4.11), josta valitsemalla haluamansa muuntopiirit ja painamalla Raportti painiketta saadaan muodostettua tekstipohjainen tiedosto. Tiedostossa (ks. kuva 4.12) on lueteltu valittujen muuntopiirien kokemat keskeytykset osa-alueittain sekä keskeytysten kokonaiskesto. Raportissa ensimmäinen numero keskeytysosa-alueen rivillä kertoo sen keskeytysraportin numeron, johon ko. osa-alue liittyy. Numeron perusteella 15
voidaan siis etsiä tarkempaa keskeytykseen liittyvää tietoa (esim. aiheuttajat ja sääolosuhteet) keskeytysraportista. Kuva 4.11: Muuntopiirien valintaikkuna. Kuva 4.12: Muuntopiiriraportti. ET-perustiedot painikkeella saadaan muodostettua raportti, johon on laskettu jakeluverkon perustietoja ja jälleenkytkentätietoja ET:n keskeytystilasto-ohjeen mukaisesti (ks. Kuva 4.13). 16
Kuva 4.13: ET-perustiedot raportti. Mikäli Lähtö tauluun ei ole tallennettu kaikkia tietoja siirryttäessä versioon 3.0, ohjelma antaa kuvan 4.14 mukaisen virheilmoituksen. Kuva 4.14: Virheilmoitus, jos Lähtö-taulusta puuttuu tietoja. Raporttiasetukset painikkeella aukeavassa ikkunassa voidaan syöttää ET-perustiedot raportissa näytettäviä yhtiön perustietoja. Tiedot tallentuvat parametritiedostoon, jolloin niitä ei tarvitse joka kerta uudestaan. Ikkunassa voidaan myös syöttää hakemisto, johon raportit halutaan tallentaa, ja valita halutaanko raportit avata Excelissä sekä Excel-raporteissa käytettävä kenttien erotusmerkki (ks. Kuva 4.15). Erotusmerkkinä käytetään yleensä, (pilkku) tai ; (puolipiste) riippuen käyttöjärjestelmän maakohtaisista asetuksista. Vaikka raportteja ei avattaisi automaattisesti Excelissä, ne muodostetaan samaan tapaan valittuun hakemistoon ja käyttäjälle annetaan ilmoitus raportin onnistuneesta muodostamisesta. 17
5 Virhetilanteet Kuva 4.15: Raporttiasetukset ikkuna. Virhetilanteissa käyttäjää informoidaan Kuvan 5.1 kaltaisella ikkunalla, jossa näkyy virhetilanteesta kertova viesti. Kuva 5.1: Virhetilanne. 6 Ylläpito 6.1 Tietokannan varmuuskopiointi Interruption Manager itsessään ei suorita tietokannan varmuuskopiointia, mutta varmuuskopioinnista voidaan huolehtia automaattisesti käyttöjärjestelmän tai yhtiön muiden toimintojen avulla. Interruption Managerin käyttämän IntManDB.mdb nimisen tietokannan tulee sijaita asennushakemistossa (Program Files / Interruption Manager). Jos yhtiöllä on 18
käytössään verkkolevy, josta otetaan varmuuskopioita esimerkiksi nauhalle, voidaan kopio Interruption Managerin käyttämästä tietokannasta tallentaa verkkolevylle. Verkkolevyllä olevasta kannasta linkitetään tämän jälkeen kaikki taulut alkuperäisillä nimillä asennushakemistossa (Program Files / Interruption Manager) sijaitsevaan sovelluksen käyttämään tietokantaan, jolloin varsinainen data sijaitsee verkkolevyllä ja varmuuskopiointi hoituu verkkolevyn varmuuskopioinnin yhteydessä automaattisesti. Toinen vaihtoehto on käyttää Windows käyttöjärjestelmän tarjoamaa Backup sovellusta (Start / Programs / Accessories / System tools / Backup). 6.2 Vuosittain tietokannalle tehtävät toimenpiteet Jotta Interruption Managerilla tehtäviin raportteihin tulee keskeytystiedot halutulta aikaväliltä (tyypillisesti yhdeltä vuodelta), täytyy tietokannalle tehdä joitain toimenpiteitä vuosittain. Näihin toimenpiteisiin kuuluu keskeytystiedot sisältävien taulujen (Jälleenkytkennät, Keskeytykset, MuuntamoKeskeytys, VikaRaportti) nimeäminen uudelleen. Sovelluksen tällä hetkellä käyttämien taulujen tulee olla nimeltään Jälleenkytkennät, Keskeytykset, MuuntamoKeskeytys ja VikaRaportti, mutta vanhat keskeytystiedot sisältävät taulut voidaan nimetä esimerkiksi vuoden mukaan Jälleenkytkennät2003, Keskeytykset2003 jne. Toinen vaihtoehto on kopioida koko tietokanta (IntManDB.mdb) ja nimetä se vuoden mukaan (esim. IntManDB_2005.mdb). Sovelluksen käyttämän (kuluvan vuoden) tietokannan tulee kuitenkin olla aina nimeltään IntManDB.mdb. 19