1/2012 ValoViesti PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI. Tilivuosi 2011 s. 5 Varavoimaa s. 8 Kuivanapitolämmitys s.10 Verkosto projekteja s.

1/2012 ValoViesti PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI Tilivuosi 2011 s. 5 Varavoimaa s. 8 Kuivanapitolämmitys s.10 Verkosto projekteja s. 12

YHTEYSTIEDOT Keskustoimipaikka Parikkalantie 15 59100 Parikkala puh. 05-439 01 fax. 05-4390 211 www.parikkalanvalo.fi etunimi.sukunimi@pavo.fi Arto Tiainen toimitusjohtaja puh. 05-4390 200 gsm 050 3099 200 ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO Tuula Suomalainen talouspäällikkö puh. 05-4390 201 gsm 050 3099 230 Eeva Pajari-lmmonen palkanlaskija puh. 05-4390 202 Sanna Hallikainen kirjanpitäjä puh. 05-4390 213 Osakeasiat Sähköliittymät Auli Soikkeli sihteeri puh. 05-4390 205 Ritva Reinikainen myyntiassistentti puh. 05-4390 212 Anne Varis asiakasneuvoja puh. 05-4390 299 Sähkölaskutus Kirsi Kurri asiakasneuvoja puh.05-4390 206 Tiina Neuvonen asiakasneuvoja puh. 05-4390 204 Leena Paajanen asiakasneuvoja puh. 05-4390 203 SÄHKÖNMYYNTIOSASTO Sähkönmyynti ja -markkinointi, varmennustarkastus, sähkön käytön neuvonta ja sähkösopimukset Martti Kauppinen myyntipäällikkö puh. 05-4390 220 gsm 050 3099 220 VERKKO-OSASTO Olli Mattila osastopäällikkö puh. 05-4390 236 gsm 050 3099 236 Rakennus, kunnossapito Pekka Suomalainen työpäällikkö puh. 05-4390 231 gsm 050 3099 231 Verkoston suunnittelu Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö puh. 05-4390 290 gsm 044 3099 300 Helena Hämäläinen suunnitteluassistentti puh. 05-4390 232 Mittarointi ja kalusto Pasi Kaskinen materiaalipäällikkö puh. 05-4390 235 gsm 050 3099 235 Kannen kuva: Taitto: Painopaikka: 2 ValoViesti Kirjolan koulu, Parikkala Hannu Ahokas Helena Hämäläinen PunaMusta Oy

1/2012 ValoViesti SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS Hyvä tulos vuodelta 2011 5 Tilivuosi 2011 6 Mopoista rakennustarvikkeisiin ja kodinkoneisiin 8 Varavoimaa 10 Kuivanapitolämmitys 11 Verkosto projekteja 12 14 15 Pasi Pulkkisella ei käy aika pitkäksi Säästöä sähkölaskuun Sähkön puhelinmyynti hämmentää kuluttajia 16 18 Lastensivut 19 Kevätkilpailu 20 21 22 23 Johtoalueiden vierimetsät Aidon 6000 -sarjan mittarin kytkentälaite Varautuminen sähkökatkoihin Rekkakortti -koulutus Tiedote osakkeenomistajille 6 Mopoista rakennustarvikkeisiin ja kodinkoneisiin Tuttuja ainakin 15.6.1962 Arvo Saukkosen Parikkalaan perustaman Parikkalan Rauta-Maatalouskaupan henkilökunnalle ja asiakkaille. 11 15 Pasi Pulkkisella ei käy aika pitkäksi Valon päättäviin elimiin valinta ei tunnu ihmeelliseltä, kun kuulee Pasin tehneen itselleen muun muassa 1990-luvulla netistä löytyvän tutkimuksen kilpailutalouden resursseista ja kasvusta. Sähkön puhelinmyynti hämmentää kuluttajia Puhelinmyyjien kampanjat ovat usein kohdistuneet seniori-ikäisiin kuluttajiin joilla ei ole aina mahdollisuutta esim. netin kautta tutustua ja perehtyä sähkömarkkinoihin ja sen pelisääntöihin. 16 Johtoalueiden vierimetsät Vierimetsän hoito on tällä hetkellä ensisijaisesti metsänomistajan vastuulla, koska sähköyhtiöllä ei ole johtoaluesopimuksen puitteissa lupaa tehdä erityistä harvennusta. ValoViesti 3

PÄÄKIRJOITUS HYVÄ TULOS VUODELTA 2011 TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOTEUTUIVAT Yhtiömme teki viime vuonna hyvän tuloksen ja hallituksemme esittää yhtiökokoukselle historiallista osingonjakoa. Liikevaihtomme oli 8,7 milj. euroa ja voittoa tilikaudelta kertyi 571.208 euroa. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna noin kymmenen prosenttia. Vuoden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja mikä parasta sähkön myyntihinta oli toimitustuotteissa maamme edullisimpia. Hyvän tuloksen perusteella hallitus esittää yhtiökokoukselle osinkopolitiikan mukaista osingonjakoa. Osinkona jaetaan noin 290.000 euroa siten, että A-sarjan osakkeelle 1,20 euroa ja S- sarjan osakkeelle 0,80 euroa. Maltillinen osingonjako ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta eikä maksukykyä. Energialiiketoiminnan kannattavuus ja tulos oli hyvällä tasolla. Liikevoittoa kertyi 699.106 euroa. Myynnin liikevaihto 4,2 milj. euroa laski edellisvuodesta 7,6 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui pääosin loppuvuoden ennätyslämpimistä säätiloista. Joulukuussa sähkönkäyttö laski yli kolmanneksen edelliseen joulukuuhun nähden. Tulosta paransivat sähkön hankintakustannukset, jotka alenivat yli 11 prosenttia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 4,5 milj. euroa ja liikevoitto 531.766 euroa. Liiketoiminnan tulosta alensivat siirron määrän lasku ja myös Tapanin ja Hannun päivän myrskyjen kustannukset alensivat osaston tulosta. Investoinnit sähköverkkoon ja etäluentaan olivat 1,5 milj. euroa. TOIMITUSVARMUUS PARANEE, MINISTERIÖLTÄ EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ Vuoden 2010 ja 2011 sähköyhtiöitä kohdanneiden myrskyjen johdosta työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa ohjeita ja lakimuutoksia, joilla sähkön toimintavarmuutta ja myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen vaikutusta lievennetään. Ehdotuksessa otetaan kantaa sähköverkon suunnitteluun, laatuvaatimuksiin ja toteutusaikatauluihin. Sähköverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että myrskyn tai lumikuorman johdosta ei asemakaava-alueella aiheudu yli 6 tunnin sähkökatkoa eikä muualla yli 24 tuntia kestävää sähkökatkoa. Esitetyt toteuttamisaikataulut ovat tiukat, esim. puolet asiakkaista tulisi olla vaatimusten mukaisen sähköverkon piirissä vuonna 2019. Ehdotuksessa on lisäksi otettu kantaa vakiokorvausten korottamiseen, varautumiseen häiriöihin, maakaapeloinnin edistämiseen, asiakastiedottamiseen, viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Myös johtokatujen reunametsien hoitoon on muistiossa otettu kantaa. Ehdotus toteutuessaan tulee nostamaan maaseutuyhtiöiden verkkopalvelun hintaa. Hintaero maaseudun ja kaupunkien välillä tulee voimakkaasti kasvamaan. Elämisen kustannukset tulevat maaseudulla nousemaan. Eri verkonhaltioiden väliset erot tulisi myös huomioida toteuttamisaikatauluja ja kustannuksia arvioitaessa. Investointipaineet kohdistuvat maaseutuyhtiöihin, joissa avojohtoverkon osuus on suuri ja ero jakeluverkon kokonaispituudessa asiakasta kohti vaihtelee 20-420 metriin. Harvaan asutulla alueella investointien yksikkökustannukset asukasta kohti ovat moninkertaiset kaupunkeihin verrattuna. Yhtiömme osalta ministeriön tavoitteisiin pääseminen edellyttää investointitason nostamista yli kaksinkertaiseksi. Tämä tulee väistämättä nostamaan verkkopalvelujen hintaa merkittävästi. Aikataulut vaatimusten toteuttamiselle ovat epärealistiset kustannusten ja resurssien suhteen. Verkoston kaapelointi ja muu kehittäminen tulee aiheuttamaan resurssipulaa henkilöstön ja materiaalin osalta. Näillä on myös vaikutusta kustannustason nousuun. Vakiokorvausten nostaminen ei paranna yhtiöiden investointikykyä. Parempi vaihtoehto olisi käyttää vakiokorvaussummat verkostoinvestointeihin. Sillä olisi paljon suurempi vaikutus pitkällä tähtäimellä toimitusvarmuuden parantamiseen ja häiriöiden vähentämiseen. Ehdotuksessa on paljon myönteisiä asioita. Maakaapeloinnin edistäminen on yhtiöille erittäin merkityksellinen. Valmiussuunnitelmien, viranomaisyhteistyön ja asiakastiedottamisen kehittäminen on ehdottomasti tarpeen. Toivottavasti ehdotuksen pohjalta päästään ratkaisuun, jossa tullaan huomioimaan maaseudun elinvoimaisuus, yhtiöiden väliset erot, vaikutukset palveluhintoihin ja investointien oikeaaikaisuus. Meidän tavoitteemme ja kunnia-asiamme on tarjota asiakkaillemme kohtuuhintaista verkkopalvelua, hyvää asiakaspalvelua ja luotettavaa toimitusvarmuutta. KANTA-ASIAKASPÄIVÄT Perinteistä kanta-asiakaspäivää vietämme yhtiön toimitalolla perjantaina 01.06.2012. Toivotan asiakkaamme tervetulleeksi kanta-asiakaspäiville keskustelemaan ajankohtaisista energia-asioista. Päivän viihteestä vastaa imitaattori Jukka Laaksonen. Tervetuloa ja Hyvää kesää! Arto Tiainen toimitusjohtaja 4 ValoViesti

Tuula Suomalainen talouspäällikkö PARIKKALAN VALO OY:N TILIVUOSI 1.1.-31.12.2011 % 16 12 LIIKEVOITTO 14,8 8 Vuosi 2011 oli toinen poikkeuksellinen vuosi peräkkäin. Kesän ja syksyn lämpimät ilmat ja aivan loppuvuoteen sijoittuneet Hannun ja Tapanin päivän myrskyt vaikuttivat jälleen poikkeuksellisesti yhtiön toimintaan. 4 0-2 2007 2008 2009 2010 2011 Koko yhtiön liikevaihto kasvoi 10 % ja koko yhtiön tulos oli yli 0,4 milj. euroa parempi verrattuna edelliseen vuoteen. Sijoitustoiminnassa jouduttiin tekemään lisää arvonalennuksia. Parikkalan Valo Oy:n sähkön hankinta, verkostohäviöt ja oma käyttö mukaan lukien oli 88 GWh. Sähkön hankintamäärä aleni noin 10 prosenttia edellisvuoteen nähden. Määrän alenemiseen vaikuttivat olennaisesti marras- ja joulukuun poikkeuksellisen lämpimät säät. Sähkön hankinnan osalta markkinahinta oli kolmetoista prosenttia edellisen vuoden tasoa alhaisempi. Kanteleen Voima Oy:n käyntiaste oli alkuvuodesta korkea, mutta vuoden lopulla sähkön markkinahinnan aleneminen laski merkittävästi käyntiastetta. Aineelliset investointimme olivat 1,5 milj. euroa, josta kaukoluettavien mittareiden osuus oli 0,5 milj. euroa ja maakaapelointiin ja muuntamoiden rakentamiseen investoitiin n.1,0 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat : Uusia mittareita oli asennettu 31.12.2011 5587 kpl. Uusia liittymiä rakennettiin 50 kpl ja niistä laskutettiin 390 000. Kaakon Energia Oy:n omistusosuuden kautta yhtiö on mukana SV Vesivoima Oy:ssä, jonka tavoitteena on hankkia osakkailleen päästötöntä vesi- ja tuulivoimatuotantoa. TUNNUSLUKUJA 2010 2011 Liikevaihto 1000 eur 7920,0 8712,4 Liikevoitto 1000 eur 346,6 1292,9 Tilikauden tulos 1000 eur 174,1 571,2 Investoinnit 1000 eur 1055,0 1748,0 Korolliset velat 1000 eur 0,0 0,0 Poistot 1000 eur 1014,0 1045,0 Tulos ennen sat.eriä 1000 eur 554,4 1188,7 Omarahoitusaste % 178,0 128,4 Omavaraisuusaste (ml.liit.m) % 85,3 83,1 Omavaraisuusaste (ilman liit.m.) % 39,8 39,8 Maksuvalmius 5,3 3,7 Liikevoitto % 4,4 14,8 Pääoman tuottoaste% 6,1 8,8 Oman pääoman tuotto%(roe) 6,6 10,5 Sij.pääoman tuotto%(roi) 5,6 11,0 ERIYTETYT TULOSLASKELMAT Energialiiketoiminnan tulos ylitti budjetoidun tuloksen ja verkkoliiketoiminnan liikevoitto jäi alle budjetoidun tuloksen. Verkkoliiketoiminnan tulos jäi alle budjetin ja liiketoiminnan kustannuksia nostivat Tapanin ja Hannun päivän myrskyt. Sähkönmyynnissä energian hintoja korotettiin neljä prosenttia, mutta yhtiömme sähkön hinta säilyi edelleen varsin kilpailukykyisenä. Kanta-asiakkaita oli vuoden lopussa 4145 kpl ja kanta-asiakasalennus säilyi kuudessa prosentissa. Verkkopalvelumaksuja korotettiin 01.01.2011 alkaen keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Verkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja vuoden lopussa oli 10111 kpl. 2010 2011 Myyntitoiminnan liikevaihto 1000 eur 4.499 4.154 Verkkotoiminnan liikevaihto 1000 eur 3.331 4.460 Myyntitoiminnan liikevoitto 1000 eur 779 699 Verkkotoiminnan liikevoitto 1000 eur -463 532 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiön tuloskehitykseen tulee lähivuosina vaikuttamaan eniten sähkön markkinahinnan muutokset ja markkinariskien vaikutukset. Ennustettavuutta vaikeuttaa sähkön markkinahinnan vaihtelu, tehdyt termiinisopimukset sekä lisääntyvä kilpailu myyntiasiakkaista. Omien tuotanto-osuuksien avulla pyrimme vähentämään riippuvuutta markkinahinnan muutoksista. Kaakon Energia Oy:n kautta olemme mukana useissa yhteisprojekteissa, joissa tavoitteena on hankkia lisää päästötöntä ja uusiutuvaa sähköntuotantokapasiteettia. Vaatimukset käyttövarmuuden parantamiseen ja häiriöaikojen lyhentämiseen tulevat entisestään tiukkenemaan. Maakaapeloinnin osuus tulee lisääntymään ja investointeja joudutaan aikaistamaan. Investointien määrä sähköverkkoon tulee kasvamaan lähivuosina ja se tulee vaikuttamaan myös verkkopalvelun hinnoitteluun. Sähköverkon rakentamisstrategiaa tulemme uusien vaatimusten mukaisesti tarkentamaan. ValoViesti 5

Moottorisahoja, mopoja, traktoreita, rehuja ja autonrenkaita, televisioita, maaleja työ- ja kodinkoneita, nauloja, ruuveja ja saranoita. Rautakaupan tuotteita, eikö vain. Tuttuja ainakin 15.6.1962 Arvo Saukkosen Parikkalaan perustaman Parikkalan Rauta-Maatalouskaupan henkilökunnalle ja asiakkaille. 43 vuotta tiskin takana olleen Arvon jäätyä vuonna 2005 eläkkeelle liike siirtyi osaaviin käsiin, omille pojille Jarmolle ja Jounille. 50-vuotis juhlakahveja liikkeessä juodaan juhannuksen alla. Erik Luukkanen Mopoista rakennustarvikkeisiin Ei arvannut Arvo Saukkonen 1960-luvulla istuvansa joskus asiakkaalle menossa olevan sähkömopon satulassa ympärillään pojat Jarmo ja Jouni. 6 ValoViesti

Parikkalan Rauta-Maatalous kauppa on kuulunut Parikkalan katukuvaan jo 50 vuotta. Nykyisellä paikalla vuodesta 1971. ja kodinkoneisiin Arvo Saukkonen osasi markkinoinnin. Parikkalan ensimmäisiä messuja olivat nämä Särkisalmen Nuorisoseuran talolla 1960-luvun puolivälissä pidetyt. Arvo muistaa kuin eilisen päivän ensimmäisen viisikymmentäneliöisen pikkumyymälän alkuajat. Moottorisahoja meni paljon, maatalouskauppa alkoi kehittymään. Elettiin Kekkosen aikoja. Rakennuskannan kasvaessa muutenkin Parikkalassa piti muun muassa maaleille ja rakennustarvikkeille saada enemmän myymälätilaa. 1971 valmistui uudet, 150 neliön myymälätilat, jotka tuplaantuivat 1979. Samalla kertaa rakennettiin myös ulkovarasto maatalous- ynnä muille koneille ja tarvikkeille. Tiilien kärräystä Uudesta myymälästä Arvolle tulevat ensimmäisenä mieleen mopot sekä kotitalous- ja työkoneet. Alusta asti yksi tuotemerkeistä on ollut Rosenlew. Luetteloa riittää käsisirkkeleistä Kosan kaasuhelloihin. 70-luvun alussa televisio oli kova sana. Parikkalan Valo oli Asa myynnillään selvä ykkönen, mutta kyllä Saukkosetkin Lowe optalla ja Salorallaan tiliä tekivät. Jarmon naurahtaakin vieressä ettei vapaa-ajan ongelmia ollut. Antenni asennuksia kodeissa riitti. Uutuus tuotteisiin tutustuttiin monesti messuilla. Kiinnostuksen herätessä poikettiin kauppaan ostoksille. Jarmosta puheen olleen, poika likasi ensimmäiset hanskansa kaksi vuotiaana moottorisahassa. Varsinaisesti työt alkoivat viisitoistakesäisenä. Kyllähän sitä tuli ennen armeija aikoja monet kerrat kärrättyä tiiliä, rehuja ja apulantoja junanvaunuista Särkisalmen varastolle ja sieltä taas auton lavalle. Nykyisin kaikki taphtuu trukeilla. Moottorisahoista alkoi nykyisin konttoritöiden lisäksi muun muassa työkoneisiin, ruohonleikkureihin ja maatalouspuoleen perehtyneen Jouninkin yritykseen tutustuminen. Oli mukava purkaa käytettyjä sahoja vaikkei osannutkaan niitä vielä kasata. Hauska muisto on sekin, kun Saukkoset ostivat Kouvolasta käytetyn kuorma-auton, joka sitten varaston pihalla alkoi yks kaks liikkumaan. Ratin takana istui pienimies Jouni. Kaikki päättyi hyvin. Kokeilla piti. Laatu ja toimintavarmuus Saukkosten mukaan kilpailu ja etenkin kilpailutus alalla on kova. Tarjouksia saa tehdä paljon. 1990-luvun laman pelasti tasaisesti toimiva maatalous. Arvo, alusta asti ennakkoluuloton, joskus melkoisten riskienkin ottaja, kaikkea mahdollista jopa leikkuupuimureita myynyt, pitää yhtenä valttina tavaran hyvää laatua. Esimerkkinä vaikkapa Weckmannin kattopellit. Toinen yhtä tärkeä asia on toimitusvarmuus. Sovituista ajoista kiinni pitäminen. Asiakkaita yrityksellä on Punkasalmelta Ruokolahdelle. Iso lisä ovat sadat kesäasukkaat. Hyvä esimerkki heistä on tullattuna toimitettu soutuvene saksalaiseen satamaan. Jarmon mukaan kauppiaan pitkistä työpäivistä löytyy myös hyvää. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Ensimmäisen mopokauppansa liikkeen toisena aukiolopäivänä tehnyt Arvo ei aloittaessaan edes ajatellut 50-vuotisjuhlakahveja, mutta 60-luvun lopulla uusia tiloja suunnitellessa tähtäimet piti olla kauempana aina jatkajaa myöten. Investointeja ei hetkessä kuoleteta. Nyt yrittäjyys kiinnosta myös Jarmon poikaa Jonia, joten kahveja juotaneen myöhemminkin Parikkalassa. ValoViesti 7

Pasi Kaskinen materiaalipäällikkö VARAVOIMAA Vuodenvaihteen myrskyt ja tykkylumitilanne sen taas osoittivat: Ei ole kyse siitä, jos sähköt menevät poikki vaan siitä, kun sähköt menevät poikki. Ja tuo pieni kolmikirjaiminen sana kun tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteen katkot eivät olleet viimeisiä. Joku saattoi selvitä ilman sähkökatkoja niin Tapiosta ja Hannusta kuin Astasta ja Veerastakin. Joku toinen koki sähkötöntä extreme-elämää joka myräkän jälkeen. Jotkut olivat varautuneet katkoihin jo vuosia sitten, toiset eivät tule jatkossakaan varautumaan. Jollakin on voinut olla jopa niin huono tuuri, että on varautunut viimeisen päälle rakentamalla hienot varavoimajärjestelmät, mutta sähkökatkoa ei tullutkaan ja taas jäivät käyttämättä mokomat laitteet. Varavoimatarpeita on erilaisia ja siten myös ratkaisuja. Kaikille ratkaisuille yhteistä kuitenkin on se, että ratkaisun olisi hyvä olla olemassa ja käyttövalmiina jo ennen sähkökatkoa. Itselläni esimerkiksi oli olemassa ratkaisu ja tarvikkeet lämmityksen kiertovesipumppuja pyörittävälle varajärjestelmälle jo kauan ennen kuin katko tuli. Siis kun katko yht äkkiä tuli, ilman mitään ennakkovaroitusta. Ja tarvikkeet olivat edelleen jo hankittuina. Jostain syystä tuon jälkeen varasyöttö valmistui hyvinkin nopeasti ja aloin rakentamaan himpun laajempaa varavoimajärjestelmää, eli sellaista jolla pystyy syöttämään koko talon sähköjä. Enää ei puuttunut kuin generaattori ja viimeiset kytkennät, mutta ehtisihän tuollaisen pikkuhomman hoitaa milloin tahansa, olihan valtaosa työstä tehty jo pari kuukautta sitten. Sitten iski Asta. Keskellä yötä. Onneksi sentään tykkylumet nyt vuoden vaihteessa katkoivat sähköjä niin, että pääsin paukuttelemaan henkseleitä sillä miten olin hyvin varautunut. Varavoimatarpeita on siis erilaisia ja usein pieni, muutaman kilowatin tehoinen aggregaatti riittää turvaamaan esimerkiksi kylmäkoneiden sähkönsaannin eikä tarvetta varavoiman liittämiseen kiinteistön sähköverkkoon ole. Aggregaateiksi kutsutaan pieniä polttomoottorikäyttöisiä varavoimakoneita, joiden kokoluokka on sellainen, että sen jaksaa hyvin kantaa ja jonka tuottama teho on usein alle 5 kilowattia. Koon kasvaessa varavoimalaitteesta aletaan käyttää nimitystä generaattori. Aggregaatit on tarkoitettu vain yksittäisten laitteiden syöttöön eikä aggregaattia saa kytkeä syöttämään kiinteistön sähköverkkoa jo pelkästään yhteensopimattoman maadoitusjärjestelmän vuoksi. Aggregaatilla pystytään käyttämään käsityökaluja ja siitä saadaan sähköä valaisimelle tai televisiolle. Jääkaappi ja pakastin kestävät käynnissä pienen aggregaatin avulla ja puhelimen akkukin saa kaipaamaansa virtaa. Mikäli yhdellä aggregaatilla on tarkoitus käyttää useita eri laitteita, vaatii toki pientä puuhastelua siirrellä aggregaattia paikasta toiseen tai irrottaa ja kiinnittää eri laitteiden liitäntäjohtoja aggregaattiin. Mutta jos esimerkiksi syksyn marjasato saadaan pelastettua, niin ei sitten jälkikäteen niin harmita. Esimerkiksi pakastimelle riittää muutama tunti sähköä päivässä, joten aggregaatin ei tarvitse koko aikaa olla siihen kytkettynä. Muutenkin aggregaatin kanssa touhutessa on hyvä muistaa että sitä ei ole edes tarkoitettu jatkuvaan käyttöön vaan sen on annettava välillä huilata ja jäähtyä. Aggregaatin tuottama sähkön laatu riittää useimmille laitteille ja nykyisten invertterikoneiden sähkön laatu on suorastaan erinomaista, eikä herkkiä elektronisia laitteita kannata muun kuin invertterikoneen perään edes kytkeä. Invertterikoneen etu verrattuna perinteiseen on sähkön laadun lisäksi myös se, että moottori ottaa kierroksia tehontarpeen mukaan. Ei-invertterimallit päpättävät samoilla kierroksilla riippumatta kuormituksesta. Aggregaatti on pieni, joten sen perään ei voida kovin suurta kuormaa kytkeä vaan suurempaan tehon tarpeeseen tarvitaan generaattori. Generaattoreita on sekä yksi- että kolmivaiheisia (puhekielessä sitkeästi elävät vieläkin sanat valo- ja voimavirta), omalla bensiini- tai dieselmoottorilla olevia taikka esimer- 8 ValoViesti

Paikalliset ja alueelliset energiayhtiöt pitävät yhdessä asiakkaan puolta kiksi traktorikäyttöisiä. Tehoa generaattoreista löytyy alkaen noin kuudesta kilowatista ja jatkuen ties minne saakka ja osa generaattoreista on siirrettäviä ja osa kiinteästi asennettavia. Generaattoreita voidaan käyttää aggregaattien tapaan yksittäisten laitteiden syöttöön, mutta koosta ja monesta muusta seikasta riippuen generaattori voidaan kytkeä myös syöttämään kiinteistön sähköasennuksia verkonvaihtokytkimen kautta. Mikäli tarvetta koko kiinteistön sähköasennusten syöttöön on, on tiedostettava, että varavoiman liittäminen vaatii lähes poikkeuksetta jonkin asteisia muutostöitä olemassa oleviin sähköasennuksiin. Mikäli kaikki varavoimasyötön piiriin haluttavat sähköasennukset on tehty vuoden 1994 jälkeen, saatetaan selvitä pelkällä verkonvaihtokytkimen asennuksella. Muussa tapauksessa sähköturvallisuusmääräysten vaatiman turvallisuustason saavuttamiseksi vaadittavat muutokset voivat olla hyvinkin työläitä toteuttaa. Näin siksi, että siirrettävien (esimerkiksi traktorikäyttöisten) generaattoreiden kaikissa lähdöissä sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti tulee olla vikavirtasuoja, ja mikäli generaattorin valmistaja vikavirtasuojan laitteeseensa on asentanut, ei vanhempien sähköasennusten syöttö yksinkertaisesti vain onnistu ilman muutostöitä. Vaikkakin vikavirtasuoja on erittäin mainio suojalaite, himpun hullunkurisen tuntuiseksi vikavirtasuojavaatimuksen tekee se, että kiinteästi asennetuissa generaattoreissa vikavirtasuojaa ei vaadita. Kiinteistön sähköverkkoon kytkettävän varavoimajärjestelmän rakentaminen on monesti erittäin järkevää, mutta toteuttaminen voi kuitenkin olla hyvinkin kinkkinen tehtävä. Koska mitään yleispätevää tai kaiken kattavaa ohjetta asiasta ei ole olemassa, on varavoimajärjestelmän rakentamista harkitsevan parasta kääntyä sähköurakointiliikkeen puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Joukko paikallisia ja alueellisia sähköyhtiöitä perusti viime syksynä Paikallisvoima ry:n tuodakseen paikallisen näkökulman suomalaiseen ja eurooppalaiseen energiakeskusteluun. Oma paikallinen energiayhtiösi Parikkalan Valo Oy on yksi Paikallisvoiman 41 jäsenyhtiöstä. - Haluamme muistuttaa päätöksentekijöitä siitä, että kaikilla energiaratkaisuilla on myös paikallinen merkitys. Tällä hetkellä pienten yhtiöiden näkökulma ei kuulu keskustelussa riittävästi, toteaa Paikallisvoiman puheenjohtaja Juha Lindholm. Paikallisvoiman jäsenyhtiöillä on yhteensä noin puoli miljoonaa asiakasta. Paikallisvoiman jäsenet ovat myös merkittäviä työllistäjiä 1 400 työntekijällään. Vuonna 2010 jäsenyhtiöt investoivat alueilleen yhteensä 140 miljoonan euron edestä. Paikallisvoiman jäsenyhtiöt kattavat koko Suomen. Paikallisvoiman asialistan kärjessä ovat aidon kilpailun edistäminen pohjoismaisilla sähkön vähittäismarkkinoilla ja kotimaisten polttoaineiden arvostuksen kohottaminen. Molempien asioiden puolesta toimiminen puolustaa asiakkaan etua. Hyvin toimiville sähkömarkkinoilla asiakkaalla on varaa valita vapaasti monien erikokoisten ja eri tavalla toimivien yhtiöiden väliltä sähköntoimittajansa. Kotimaisilla polttoaineilla, puulla ja turpeella, parannetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja vähennetään öljyriippuvuutta. Tämä vähentää asiakkaan riskiä kärsiä yllättävistä sähkön ja lämmön hinnan nousuista. Lisäksi Paikallisvoima vaikuttaa aktiivisesti yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntötyöhön sähkönjakelun varmuuden edistämiseksi. Tutustu Paikallisvoimaan ja sen ajamiin asioihin tarkemmin osoitteessa www.paikallisvoima.fi. ValoViesti 9

Kun vapaa-ajan asunnon sisälämpötila on noin 3-5 astetta korkeampi kuin ulkolämpötila rakenteet säilyvät hyvin ja energiaa säästyy. Martti Kauppinen myyntipäällikkö KUIVANAPITOLÄMMITYS SÄÄSTÄÄ EUROJA VAPAA-AJAN ASUNNOISSA Sähköistetyt vapaa-ajan asunnot on pidetty perinteisesti pienellä peruslämmöllä talviajan, kun niitä ei käytetä tai sitten täysin kylmänä ja putkistot on tyhjennetty jäätymisvaaran takia. Peruslämmön ylläpito läpi talven on kallista, energiaa kuluu runsaasti riippuen eristystasosta, pakkasista ja vapaa-ajan asunnon koosta. Ilman lämmitystä taas kosteuden aiheuttamat tuhot ovat todennäköisiä. Sähköistettyyn vapaa-ajanasuntoon kuivanapitolämmitys on hyvä ja energiatehokas vaihtoehto. Kuivanapitolämmitys tarkoittaa lämmitystä, jossa ulkolämpötilan muutosten mukaan vaihtuva sisälämpötila pidetään aina 3-5 astetta korkeampana kuin ulkolämpötila. Kun sisälämpötila on korkeampi kuin ulkolämpötila kosteutta ei tiivisty rakenteiden pinnoille ja homeriskit vähenevät. Kuivanapitolämmityksellä vapaa-ajan asunnon energiankulutus vähenee murto-osaan peruslämmitykseen verrattuna. Näin noin sadan neliön vapaa-ajanasunnoissa säästö voi olla tuhansia kilowattitunteja vuodessa, joka taas on euroissa satasia vuodessa. Säästö on aina sitä suurempi mitä suurempi mökki on ja mitä kylmempi talvi on. Käytännössä kuivanapitolämmitys toteutetaan keskeisille paikoille asennettavilla sähköpattereilla. Tehoa tarvitaan noin 5-10 wattia lämmitettävää neliömetriä kohti. Lämmityksen voi toteuttaa myös vapaa-ajan asunnossa olevilla nykyisillä sähköpattereilla. Vapaa-ajan asunnolle mentäessä asukkaita odottaa kuiva mökki, energiaa ja rahaa säästyy, luonto ja ympäristö voi hyvin. Kuivanapitolämmitys soveltuu vapaa-ajan asuntoihin, joissa ei ole vesiputkia tai vesiputket voidaan tyhjentää talven ajaksi. Kovien pakkasten aikana sisälläkin on pakkasta, tosin viisi astetta vähemmän kuin ulkona. Jos vesiputket ja vessat jätetään tyhjentämättä, niin näihin tiloihin voidaan jättää peruslämpö ja muihin tiloihin kuivanapitolämpö. Putkien jäätymisen voi estää myös putkiin asennettavilla itsesäätyvillä sähkövastuksilla. Kuivanapitolämmitys tarkoittaa lämmitystä, jossa ulkolämpötilan muutosten mukaan vaihtuva sisälämpötila pidetään aina 3-5 astetta korkeampana kuin ulkolämpötila. 10 ValoViesti

Erik Luukkanen Pasi Pulkkisella ei käy aika pitkäksi Parikkalan Valon uusimmalle, ensimmäistä vuottaan hallituksessa istuvalle, lähes synnyinmaisemissaan Vuoriniemellä vaimo Kirsin ja neljän lapsen kanssa asuvalle Pasi Pulkkiselle aika ei käy pitkäksi. Työ, harrastukset ja lukuisat luottamustoimet pitävät siitä huolen. Maatalon pojan askeleet suuntautuivat lukion ja armeijan jälkeen Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen pääaineena puunjalostusteollisuus. Syventymiskohteina olivat paperitekniikka ja teollisuustalous. Voimalaitosoppikin ehti tulla tutuksi. Opiskelun loppuvaiheessa aloin miettiä, onko tämä oikeasti sitä mitä elämästä haluan. Haluanko kasvattaa lapseni kaupungissa. Ratkaisu Kirsin kanssa oli helppo. Muutimme Vuoriniemelle, isän Pihlajaveden Haavistonlahteen rakentamaan talviasuttavaan taloon. Mielessä oli maaseudun rauha ja paljon ajatuksia mitä kaikkea voi tehdä. Koulutusta vastaavia töitä Pasi ei edes uskonut löytävänsä. Viimeiset 10 vuotta on kulunut serkun omistamassa metalliyrityksessä. Aktiiviselle miehelle, joka ei osaa sanoa ei, alkoi siunaantua niin yhdistysten kuin politiikan luottamustoimia yhä enemmän. Punkaharjun kunnanvaltuuston ja hallituksen jäsenenä luottamustehtäviä on ympäriinsä riittävästi. Se siitä maaseudun rauhasta. Vaikka oma laituri on vieressä eivät Pulkkiset ole paljon järvellä ehtineet käydä. Sukellusharrastuskin on päässyt rapistumaan. Vesitse matkaa Savonlinnaan tulee 35 kilometriä (autolla yli 60) ja Punkasalmelle vajaat 30. Harrastuksista yksi on joka syksyinen hirvenmetsästys tutussa porukassa. Energia-asiat kiinnostavat Isot kansainväliset yhtiöt vähät välittävät inhimillistä asioista Valon päättäviin elimiin valinta ei tunnu ihmeelliseltä, kun kuulee Pasin tehneen itselleen muun muassa 1990-luvulla netistä löytyvän tutkimuksen kilpailutalouden resursseista ja kasvusta. Puhetta riittää tuulivoimasta öljyyn ja kivihiileen. Tässä ei aiheesta muuta kuin, että ilman energiaa kaikki pysähtyy. Yksi harrastuksista on netissä kirjoittaminen ja keskusteleminen. Tulevaisuuden tutkimusseurassa aiheet pyörivät humanismista talouspolitiikkaan. Puoluekanta on Keskusta, maaseudun arvojen puolestapuhuja. Valon hallitukseen Pasi tuli Juhani Seppäsen jäätyä pois. Energiasta kiinnostuneelle miehelle valinta oli mieluinen. Valo on ollut jo kauan aktiivisesti mukana energian tuotannon kehityksessä. On tehty oikeita ratkaisuja. Alan termit ovat tuttuja. Uskon, että uusien päätöksien teoissa minunkin tiedoistani on hyötyä. Valon idea on ollut alusta asti tuottaa mahdollisimman edullista sähköä omalle alueelle. Isot kansainväliset yhtiöt vähät välittävät inhimillistä asioista. Kokoustyöskentelystä puhuttaessa Pasin mielipide on se, että kunnallisella puolella on paljon rutiineita, jolloin helposti turhautuu. Valolla taas tuntuu siltä, että jotain saadaan myös aikaiseksi tehdään jotain. Työskentely motivoi. Ensimmäiset muistot sähköstä ovat kaukaiset. Isällä oli remontin takia talossa painekytkin auki josta sain kurkottamalla sähköiskun puolitoistavuotiaana. Puhumaan oppimisen jälkeen asia valkeni äidillekin vuosien kuluttua: Ilmankos se poika oli kaksi päivää niin hiljaa. Pulkkisten rantamaisemista avautuvat kauniit Pihlajaveden maisemat. Menneen talven jääkelit olivat parhaat pitkiin aikoihin. ValoViesti 11

Oravaniemi Oravaniemen 20kV johdon uusiminen ja pienjänniteverkoston maakaapelointi saatiin syksyllä käyntiin. Tammikuun lumikuormaviat viivästyttivät uusien johtojen rakentamista parilla kuukaudella. Nyt projekti on kuitenkin viimeistelyjä vaille valmis ja uusi johto on käytössä tien varressa. Oravaniemen vanha johto oli yhtiön vanhimpia, pylvästys oli tehty 50 luvulla. Pienjännitekaapelit aurataan useimmiten tiehen tai tien sivuun. Aurausmenetelmällä kaapeli upotetaan 70 100 cm:n syvyyteen erityisellä kaapeliauralla. Auralla vedetään ensin tyhjä ura kaapelireitille ja sen jälkeen kaapeli vedetään auralla uraan. Kaapelin auraus etenee suhteellisen nopeasti. Kun valmistelutyöt on tehty, niin valmista kaapelireittiä syntyy lähes kävelyvauhtia. Tiet ja pihat korjataan työn jälkeen kuntoon. Jos auraus on tehty syksyllä, niin tiehen saattaa tarvita vielä sorastusta ja/tai lanausta seuraavana keväänä. Kuvissa Juhani Lajunen, Atte Rita ja Monikoneet Konnun kaivurikuski Mika Luukkainen vetämässä kaapeleita Oravaniemellä. VERKOSTO Matomäki Mansikkamäki ja Pietolansaaren kaapelit Simpeleen taajaman sähkönjakelun varmuutta parannettiin Matomäen ja Mansikkamäen välille rakennetulla 20 kv maakaapelilla. Kun Matomäen muuntamolle tulee nyt syöttö maakaapelia pitkin, niin mahdolliset sähkökatkot ovat todennäköisesti paljon lyhempiä kuin aikaisemmin. Aurausmenetelmä ei tässä tapauksessa onnistunut maaston esteiden takia. Taajamassa kaapeleiden asennus pitää yleensä tehdä kaivamalla, joka lisää oleellisesti kustannuksia. Reilun puolen kilometrin pituisen kaapelin rakentamiskustannukset olivat vähän alle 30 000. Myös Rautjärven kunta osallistui maakaapelin rakentamiskustannuksiin, koska kunta halusi tällä tavoin nopeuttaa kaapeloinnin toteuttamista. Maakaapeli varmistaa kunnan keskuskeittiön sähkönjakelua. Pietolansaaren sähköä syöttävä suurjännitekaapeli vioittui joulukuun alkupuolella. Vaurioitumisen lopullista syytä ei tiedetä, mutta yksi vaihtoehto rikkoutumiseen on Saukonsaaren rannassa kiinni ollut laiva, jonka pohja on saattanut hieroa kaapelia rikki. Vanhan kaapelin päätteet olivat myös varsin huonokuntoisia. 900 metrin pituinen kaapeli uusittiin kokonaan, koska vanhan kaapelin vian etsiminen olisi ollut erittäin työläs tehtävä ja kaapelin kokonaiskunto oli joka tapauksessa arvoitus. Kuvissa Reino Poutanen, Janne Huotarinen, Tuomo Muhonen ja Petri Poutanen sekä kaivurissa Jarmo Tiainen laskevat lautalta uutta Pietolansaaren suurjännitekaapelia. Lautta oli vuokrattu TR-Meka Oy:ltä. Uusi kaapeli tarkastetaan vielä kesän aikana sukeltamalla ja tarvittaessa suojausta parannetaan. 12 ValoViesti

Kesusmaa ja Eskola Kesusmaalla uusittiin Tönkilammen muuntopiirin sähköverkko kokonaisuudessaan. Alueella oli paljon vanhoja avojohtolinjoja, joissa oli usein sähkökatkoja. Pienjännitelinjojen maakaapelointi tehtiin jo viime syksyn aikana ja suurjännitejohto rakennettiin talven aikana. Kesusmaalla johtojen uusimista jatketaan vielä kesän aikana Mälkiänmäen alueella. Eskolan 20kV johdon rakentaminen saatiin alkuun kevättalven aikana. Vanha johto oli pylvästetty vuonna 1957. Uusi johto siirrettiin tien varteen ja pienjännitejohdot vedetään maakaapeliksi tämän kesän aikana. Tuomo Muhonen (korissa), Heikki Silventoinen ja Mikko Nokelainen oikovat uusia Kesusmaan johtoja Ropposen kaupan kohdalla puhelinlankojen ja tien yli. Henkilönostokorista on iso apu, kun langat pitää saada esimerkiksi tien yli. Tällä hetkellä henkilönostokoria ei ole kuin yhdessä autossa, mutta jatkossa kaikki uudet kuorma-autot tullaan varustamaan henkilönostokorilla sitä mukaa kun autokalustoa uusitaan. PROJEKTEJA Pekka Suomalainen työpäällikkö ValoViesti 13

Energiamerkki kertoo laitteen energiankulutuksen, tilavuuden ja äänitason. SÄÄSTÖÄ Martti Kauppinen myyntipäällikkö SÄHKÖLASKUUN Kulutustottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa sähkön kulutukseen ja sitä kautta sähkölaskun suuruuteen. Omat käyttötottumukset samoin kuin kotiin hankittujen kodinkoneitten ominaisuudet ja laitteiden oikea käyttö vaikuttaa kulutukseen ratkaisevasti. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa lämmityksen osuus on noin puolet kokonaiskulutuksesta. Lämpimän käyttöveden osuus on noin viidennes kokonaiskulutuksesta. Näihin arvoihin vaikuttaa luonnollisesti rakennuksen eristystaso, perheen koko ja lisälämpömahdollisuudet puun käytöllä tai ilmalämpöpumpulla. Kesän lähestyessä kylmälaitteet joutuvat koville. Laitteiden oikealla sijoittamisella ja ohjeitten mukaisella käytöllä on merkittävä vaikutus laitteiden toimivuuteen, käyttöikään ja energiankulutukseen. Uudet kodinkoneet kuten esim. kylmälaiteet, pesukoneet, sähköuunit ja ilmanvaihtolaitteet on varustettu energiamerkinnöin. Energiakulutuksen lisäksi laitteenenergiamerkeissä, esim. pyykinpesukoneissa, on laitteen pesutulos, täyttömäärä, linkousominaisuudet ja äänitaso. Sijoita kylmälaitteet oikein Sijoita kylmäsäilytyslaite mielellään viileään paikkaan, erilleen lämpöä tuottavaista laitteista, kuten liedestä, astianpesukoneesta, lämmityspatterista tai leivinuunista. Väärä sijoitus voi lisätä laitteen normaalia sähkönkulutusta 10-20 % ja käyttöikä alenee. Kylmälaitteella tulee olla vapaata ilmankiertotilaa laitteen ylä- alapuolella ja laitteen takana ja joissain tapauksissa myös sivuilla noin 50-100 mm. Noudata laitteen mukana olevaa ohjetta laitteen asennuksessa ja käytössä. Säädä laitteen lämpötila oikein Liika kylmyys on tuhlausta. Jääkaapin oikea lämpötila on + 5 astetta ja kylmäkaapin + 10 astetta. Pakastimen oikea säilytyslämpötila on 18 astetta. Jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %. Poista myös huurrekerros laitteen sisältä säännöllisesti ja pölykerros laitteen takaa. Muista energiamerkintä Valitse uutta laitetta hankkiessasi parasta A+- luokkaa, niin pidät energiakustannukset kurissa. Hanki myös aina tarpeesi mukainen ja kokoinen laite ja vertaile laitteita laitehakemistoista keskenään. Yli 15 vuotta vanhat kylmälaiteet voivat kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin uudet A+ luokan laitteet. Varo sähkövarkaita Laitteiden kuten TV, video, radio jne. valmiustilat kuluttavat sähköä vaikka laitetta ei käytetä. Valmiustilat kannattaa katkaista käyttökytkimistä aina laitteen käytön jälkeen. Sammuta valot Valot kannattaa sammuttaa aina, kun huoneessa ei oleskella. Vaihda lamput vähän sähköä kuluttaviin energiansäästölamppuihin paikoissa joissa valot ovat usein päällä. Ulkovalojen ohjaukseen kannattaa käyttää hämäräkytkintä, liiketunnistinta ja ajastinta. Käytä ajastinta myös auton moottorin ja sisätilan lämmittimille. Sähkösaunan oikea lämpötila Suosituslämpötila sähkösaunaan on 70-80 astetta. Jos lämmität saunan 100 asteeseen energiankulutus lisääntyy neljänneksellä. Sulje poistoventtiili lämmönnoston ajaksi, äläkä anna kuuman saunan odottaa. Narukuivaus ulkona on energiatehokkainta. Oikea huonelämpötila Seuraa huonelämpötilaa, oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20 astetta ja makuutiloissa 18 astetta. Säädä käyttämättömien huonetilojen lämpötila esim.12 asteeseen ja varastoihin ja autotalliin 5 asteeseen. Opettele talosi lämmönlähteiden oikea toimintatapa, käytä lämpömittaria, tarkista sähköpattereiden termostaattien kunto. Säädä sähköpattereiden termostaattien lämpötila 2-3 astetta alemmaksi kuin ilmalämpöpumpun säätöarvo. Uusissa sähköpattereissa on elektroniset termostaatit, jolloin huonelämpötilat voidaan säätää tarkemmin ja lämpötila pysyy tasaisena. Motivan tutkimuksen mukaan laadukkaalla ilmalämpöpumpulla voidaan lämmityksessä säästää keskimäärin 3000 kwh vuodessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jolloin takaisinmaksuaika laitteella on noin 4-7 vuotta. Ilmanvaihdon asetukset ja säädöt Ilmanvaihdolla on lämmityksen rinnalla merkittävä rooli talon energiankulutukseen. Ilmanvaihdon oikeat säädöt ja asetukset vaikuttavat siihen, että talvisin lämpöä ei mene hukkaan. Koneellisessa ilmanvaihdossa on usein jälkilämmitysvastus, jonka termostaatin oikea säätöarvo on 15-17 astetta. Lämmin käyttövesi ja vesijärjestelmät Lämpimän käyttöveden varaajassa oikea säätöarvo termostaatilla on 60-70 astetta ja yösähkövaraajassa 75-80 astetta. Käyttövesivaraajassa lähtevän veden sekoitusventtiilin oikea säätöarvo on 55-60 astetta. Käytä pesukoneessa ja astianpesukoneessa suositusten mukaisia ohjelmia ja pese täysiä koneellisia. Induktioliesi kuluttaa vähemmän Induktioliesien vertailututkimuksessa selvisi, että ateriakokonaisuuden valmistaminen induktiokeittotasolla kulutti sähköä 46 % vähemmän kuin perinteiset valurautalevyt. Lisäksi ateriakokonaisuuden valmistaminen oli 25 % nopeampaa kuin perinteisillä valurautalevyillä. 14 ValoViesti

Kauko ja Helmi ovat tyytyväisiä palattuaan takaisin Parikkalan Valon kanta asiakkaiksi. Taustalla näkyvä taulu on maalaus Helmin kotitilasta Vaaran kylästä. SÄHKÖN PUHELINMYYNTI HÄMMENTÄÄ KULUTTAJIA Martti Kauppinen myyntipäällikkö Sähkösopimusten puhelinmarkkinointi on yleistynyt ja tähän liittyen on sattunut runsaasti väärinkäytöksiä ja erilaisia ongelmia. Kuluttajavirasto on puuttunut puhelinmyyntiin ja on vaatinut vastuullisuutta ja muistuttanut, että puhelinmyyjiä koskevat samat kuluttajasuojalain säännökset kuin muutakin markkinointia. Virastoon on tullut runsaasti valituksia kuluttajilta, jotka ovat tilanneet puhelinmyyjältä vain tarjouksen, mutta ovatkin tahtomattaan tehneet uuden sähkösopimuksen. Puhelimessa tehty sopimus tulee siis voimaan ellei asiakas sitä nimenomaan peru kolmen viikon kuluessa vahvistuksen lähettämisestä. Puhelinmyyjien kampanjat ovat usein kohdistuneet senioriikäisiin kuluttajiin, joilla ei ole aina mahdollisuutta esim. netin kautta tutustua ja perehtyä sähkömarkkinoihin ja sen pelisääntöihin. Lisäksi sähköenergia on puhelinmyynnin kannalta hankala tuote, jossa myyjän tulee varmistaa, että kuluttaja ymmärtää puhelinkeskustelun aikana selkeästi keskeiset tiedot tuotteesta, sopimuksen ehdoista ja hinnasta. Kauko ja Helmi Kurki asuvat kerrostaloasunnossa Punkaharjun Koivutiellä. Kauko on iältään 85 vuotta ja Helmi 80 vuotta. Molemmat ovat vielä hyväkuntoisia ja henkisesti hyvässä kunnossa. Puhelinmyyjä soitti Kaukolle ja ilmoitti, että nyt on mahdollista saada halvemmalla sähköä kuin tällä hetkellä. Kurkien asunnossa sähköä kuluu vuositasolla noin 2000 kwh, eikä Kaukolla ollut tarkkaa käsitystä nykyisestä hinnasta eikä sähkötuotteesta. Vahvistusilmoitus tuli postissa ja näin sopimus oli syntynyt uuden myyjän kanssa. Kun sähkölaskuja alkoi tulla uudelta myyjältä, Kauko alkoi seurata sähköenergian hintaa ja yhtiöltä tulevia tiedotteita. Pian tulikin ilmoitus hinnankorotuksesta ja uusi sopimus olisi ollut vuoden mittainen määräaikainen sopimus korkeammilla sähkönhinnoilla. Tässä vaiheessa Kauko otti yhteyttä Parikkalan Valoon ja niin Kauko ja Helmi palasivat takaisin Parikkalan Valon myyntiin 1.3.2012 alkaen kanta asiakkaina. Kaukolle ja Helmille riitti tämä kuuden kuukauden mittainen kokeilu kilpailevan sähkönmyyjän myynnissä. Kaukon mielestä kannattaa aina ottaa yhteys Parikkalan Valoon ennen myyjänvaihtoa ja tarkistuttaa puhelinmyyjän tarjouksen oikeellisuus ja todellinen tarjottu vertailuhinta. ValoViesti 15

Tässä kuvassa näkyy kuinka lehtipuiden latvat ja oksat kasvavat linjan päälle, vaikka pohja on raivattu 10 metrin leveydeltä. Helikopteriraivaus on tällaisessa tapauksessa tehokkain tapa poistaa reunapuiden oksat ja latvat pois linjan päältä. Jos kuvan reunametsää olisi harvennettu vähän enemmän ja laitimmaiset lehtipuut poistettu kokonaan, niin oksimisen tarvetta ei olisi. JOHTOALUEIDEN VIERIMETSÄT Pekka Suomalainen työpäällikkö 16 ValoViesti

Viime talven tykkylumien sähkölinjoille kaatamista puista oli huomattava osa havupuita. Tilastojen mukaan kuitenkin koivu aiheuttaa eniten sähköhäiriöitä varsinkin nuorissa metsissä. Näin ollen olisi hyvä suosia havupuita linjan reunametsässä. Viime talvena lumi tuli vasta tammikuun toisella viikolla ja sitten sitä tulikin kerralla reilusti. Ilman lämpötila ja suhteellisen tyyni sää vielä aiheuttivat sen, että lumi tarttui puihin erittäin tehokkaasti. Tammikuun puolivälistä lähtien reilun kuukauden ajan Parikkalan Valossa tehtiinkin töitä pelkästään lumikuormien aiheuttamien sähkövikojen korjaamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Hannun päivän myrskystä oli juuri selvitty ennen kuin lumikuormaviat alkoivat. Alkuvuoden häiriöiden selvitys viivästytti muuta verkoston rakentamista ja kunnossapitoa kahden kuukauden ajan. Kuvassa on pienjännitteinen avolinja, jonka linja-alue on raivattu hyvin, mutta ympärillä oleva puusto taipuu lumen painamana linjan päälle. Tässä tapauksessa linja syöttää sähköä vain yhdelle talolle. Tässä kohteessa oli muutamia sähkökatkoja viime talven aikana ja raivaustyötä tehtiin kolmena eri päivänä useita tunteja, jotta sähköt saatiin pysymään päällä. Myrskyt ja lumikuormat aiheuttivat laajoja ja pitkiä sähkökatkoja myös eteläisen ja lounaisen Suomen sähkön käyttäjille. Näistä katkoksista johtuen Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) ryhtyi miettimään uusia keinoja sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi. Sähköjohtojen reunametsien hoito on yksi TEM:n laatiman lakiehdotuksen asioista. Nykyisin sähköyhtiöllä on oikeus poistaa johtoalueen vierimetsästä vain yksittäisiä, sähkönjakelua vaarantavia puita. Talven lumikuormat osoittivat, että vierimetsät pitäisi hoitaa järjestelmällisesti ja suunnitellusti siten, että sähköjohdolle kaatuvia puita ei pääsisi kasvamaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että n. 20 metrin levyisellä alalla johtoaukon molemmin puolin puusto harvennettaisiin keskimääräistä hieman harvemmaksi ja pystyyn jäävässä puustossa suosittaisiin havupuita. Vierimetsän hoito on tällä hetkellä ensisijaisesti metsänomistajan vastuulla, koska sähköyhtiöllä ei ole johtoaluesopimuksen puitteissa lupaa tehdä erityistä harvennusta. Mikäli lakiehdotus hyväksytään, se antaa todennäköisesti verkonhaltijalle enemmän oikeuksia tehdä harvennuksia vierimetsässä. Työtä kuitenkin on todella paljon. Reunametsää Parikkalan Valon alueella on n. 1700 ha. Metsänomistajia, joiden kanssa pitäisi hoitotoimista sopia, on pari tuhatta. Näin ollen työ on niin iso, että sitä ei ole lyhyellä aikajänteellä mahdollista toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla. Olisi siis toivottavaa, että metsänomistajat hoitaisivat sähköjohtojen vierimetsät omaaloitteisesti hoito-ohjeen mukaisesti. Hyvin hoidettu metsä sähköjohdon reunassa on sekä sähköyhtiön että maanomistajan etu. MTK:n ja Energiateollisuuden laatimaa hoito-ohjetta saa Parikkala Valolta. ValoViesti 17

18 ValoViesti Etsi jokaisesta kukasta se kirjain, jota on kaksi. Minkä kukan nimen saat? Selvitä sanat, niin tiedät mitä rautakaupassa myydään. S A R A V A K U P Y Ö P O L R Ä T E M U T R I T A P U U R A V A P U S M E N S I E S I Oikeat vastaukset tämän sivun tehtäviin löydät sivulta 23. Arvaa puuttuva numero. 2 3 5 8 12 23 30 K U K S R O O S R U K K A A A A A A T T T T T T N L N N N N N L L L L L J J J J J J E E E E E E P H H H H H H P P P P V V V V V Y Y Y Y Y Y Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ö Ö Ö Ö Ö Ö Tunnistatko nämä kuuluisat sarjakuvakoirat? P O O N L J H Ö P T Y W

Miksi sairaalan potilailla on rannekkeet? Koska, niillä pääsee kaikkiin laitteisiin. - Mitä pyromaani sanoi sateella? Miksi ärrävikaisen kukon ei kannata pelata korttia? Ettei se sanoisi vahingossa pelikavereille, että lyökää heltta pöytään! Mikä on maailman nopeimman taskuvarkaan nimi? Veijo. -? Osaatko nimetä kolme kuovilajia? Isokuovi, pikkukuovi ja liukuovi. Miten viiden hengen autoon mahtuu kahdeksan henkeä? Yhdellä on Matti kukkarossa, toisella Yrjö sylissä ja kolmannella Ericsson taskussa. Mikä on deodorantti japaniksi? Hikosiko kainalosi. - Tästä on liekki kaukana Kuka on suomen tunnetuin rekkaautoilija? Kauko Kiito. KEVÄTKILPAILU PIILOUTUNEET AURINGOT Tällä kertaa etsimme kesän kunniaksi lehden sivuille karanneita aurinkoja. Kuinka monta mallin mukaista aurinkoa kätkeytyy lehtemme sivuille. (älä laske mallia mukaan) Lähetä vastauksesi 29.6.2012 mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / juhlakilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen ritva.reinikainen@pavo.fi. ValoViesti 19

Pasi Kaskinen materiaalipäällikkö Aidon 6000-sarjan mittarin kytkentälaite Monet ovat ihmetelleet mittarin vaihdon yhteydessä pääkytkimen viereen ilmestynyttä tarraa, jossa kehotetaan katkaisemaan sähköt mittarissa olevasta painikkeesta pääkytkimen sijaan muulloin kuin sähkölaitteistoon kohdistuvien töiden yhteydessä. Pohjimmiltaan syy tarralle löytyy lakiin perustuvasta vaatimuksesta vaihtaa sähkömittarit etäluettaviksi. Parikkalan Valossa käytettävien Aidonin mittareiden luentatekniikka toimii siten, että jossakin on ns. Master-mittari ja ympärillä on ns. Slave-mittareita. Slavet lähettävät tietonsa radioyhteyden ja toisten mittareiden välityksellä joka yö Masterille, joka loppujen lopuksi lähettää usean mittarin lukematiedot eteenpäin. Jos joku mittari jää sähköttä, katkeaa radioyhteys ja lukematiedot voivat alueen mittaritiheydestä riippuen jäädä saamatta laajalta alueelta. Monet uudet mittauskeskukset on jo tehtaalla kytketty niin, että pääkytkin ei katkaise jännitettä mittarilta. Vanhempia keskuksia sen sijaan ei ole tällä tavoin kytketty ja usein muutoskytkennän tekeminen vanhaan keskukseen olisi käytännössä erittäin hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämän vuoksi mittari itsessään on varustettu kytkentälaitteella, joka tekee saman kuin pääkytkin, eli katkaisee kaikki sähköt kiinteistöstä. Vain mittarille jää sen omakäyttöjännite, joka sekin otetaan ennen varsinaista mittausta, joten mittarin omakäyttösähkö ei kerrytä lukemaa eikä siten jää sähkönkäyttäjän maksettavaksi. Ensimmäisten Parikkalan Valolle tulleiden mittalaite-erien mittareiden kytkentälaitteen käyttö valitettavasti on hieman hankalaa, koska näppäimen painalluksen täytyy olla sopivan mittainen. Mittarin runkoon on painettu ohje 1 sec., mutta käytännössä painalluksen oli oltava noin puolen sekunnin mittainen että ohjauskäsky menee perille. Liian lyhyt tai liian pitkä painallus ei toimi, mutta sopivan mittainen painallus on helppo tehdä kun asian tietää. Uusissa mittareissa mittarin valmistaja on muuttanut näppäimen toimintaa asiakaspalautteiden perusteella siten, että painalluksen pituus ei ole niin tarkka ja kytkentälaitteen käyttö on huomattavasti miellyttävämpää aikaisempaan verrattuna. 20 ValoViesti

Mitä? Sähköt meni poikki ja juuri nyt, pahimpaan aikaan. Mitään ei pysty tekemään, milloin sähköt palaavat? Näinhän se yleensä alkaa. Ja jos sattui olemaan pimeää, alku on aina hankalampi, ensin etsitään kännykkä valoa tuomaan. Kannattaisiko asiaan jotenkin varautua? Varautuminen sähkökatkoihin Olli Mattila osastopäällikkö Taskulamppu, radio, pattereita, kynttilöitä, tulitikkuja, vettä, säilykkeitä, näkkileipää, iskukuumennettua maitoa, autoon polttoainetta, kosteuspyyhkeitä, käsidesinfiointiainetta, käteistä rahaa, aggregaatti, kuivia halkoja, kännykän autolaturi, ulkogrilli. Lista tuntuu pitkältä, mutta osa listan asioista on jo valmiina kotona. Puuttuvien hankinnassa kannattaa harkita, mitä todella tarvitsee. Esimerkiksi asuinpaikka ja asunnon tyyppi vaikuttaa siihen, miten täytyy varautua. Kaupungin tai taajaman keskustassa kerrostalossa asuvan varautuminen on erilaista verrattuna maaseudun yksittäisen talon tai vapaa-ajan asunnon varautumiseen. Minkä pituiseen katkoon pitää varautua? Taajamissa sähköt palaavat yleensä muutamassa tunnissa, mutta esimerkkejä viikonkin mittaisista katkoista löytyy lähimenneisyydestä. Simpeleen taajaman reunalla koettiin yli 8 päivää kestänyt sähkökatko Asta -myrskyn jälkeen vuonna 2010 ja Lounais-Suomessa Tapani- ja Hannu -myrskyt veivät monin paikoin sähköt lähes viikoksi viime vuoden lopulla. Myös Lemillä vuoden 2006 marraskuun alussa voimakas lumipyry vei taajamasta sähköt kolmeksi vuorokaudeksi ja vesiongelmista kärsittiin vielä viikko myrskyn jälkeenkin. Haja-asutusalueilla katkot ovat yleensä pitempiä, mutta yli viikon mittaiset sähkökatkot ovat sielläkin harvinaisia. Miten laaja sähkökatko voi olla? Pitkät, päiviä kestäneet sähkökatkot Suomessa ovat olleet onneksi paikallisia, eli ruokaa, polttoainetta ja muita tarveaineita on voinut käydä ostamassa lähimmältä tai toiseksi lähimmältä huoltoasemalta tai lähimmän taajaman kaupasta. Periaatteessa Suomen tai koko Skandinavian sähköverkko voi mennä kerralla pimeäksi, mutta näin ei ole käynyt, vielä. Suuret ydinvoimalaitoskeskittymät ja tuulivoiman yleistyminen lisäävät laajan sähkökatkon mahdollisuutta, mutta silloinkin uskoisin sähköjen palaavan muutaman tunnin tai ainakin vuorokauden sisällä. Tilanteen palauttamista harjoitellaan säännöllisesti ja oppia otetaan ulkomailla sattuneista laajoista katkoista. Lisätietoa löytyy esim. Puolustusministeriön julkaisuista Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen tai Pahasti poikki, näin selviät pitkästä sähkökatkosta. Molemmat löytyvät helposti netistä googlaamalla ja luulisin kirjastostakin löytyvän. ValoViesti 21

Pekka Suomalainen työpäällikkö REKKAKORTTI -koulutus Viisi asentajaa sai viime kevättalven aikana rekkakortti koulutuksen. Valoyhtiön kuorma-autot ovat kooltaan pieniä, mutta koska autoilla vedettävien kelavaunujen kantavuus on iso pitää yhdistelmän kuljettajalla olla CE-luokan ajokortti. Muutkin sähköyhtiöt ovat joutuneet viime aikoina antamaan huomattavalle osalle asentajistaan CE-luokan ajokorttikoulutuksen. Verkostoasentajien työstä iso osa on auton käsittelyä erilaisissa kuljetus- ja lastaustilanteissa. Lähes kaikki uudet sähkölinjat rakennetaan teiden varsille. Johto- ja kaapelikeloja kuljetellaan ja nostellaan koko ajan teiden varsilla ja työtä tehdään liikenteen seassa. Auto nostureineen, perävaunuineen ja muine varusteineen on oleellinen työkalu sähköverkon rakentamisessa. Auton käsittelyyn liittyvä koulutus ei siis ole turhaa, vaikka autoja ei ihan rekka-autoiksi voikaan sanoa. Uuden kaluston hankinnassa on haasteena löytää juuri oikean kokoisia autoja. Autoissa pitäisi olla reilusti kantavuutta kaapelikelojen ja työkalujen kuljettamiseen. Toisaalta niiden pitäisi olla sopivan pieniä, että niillä mahtuisi liikkumaan mökkiteillä ja pihoissa. Rekkakorttikoulutuksen järjesti Ari Tiusanen Mikkelin Ajokoulutuskeskuksesta. Ensi talvena on tarkoitus kouluttaa vielä muutama asentaja, joilla on normaali kuorma-autoajokortti. CE kuorma-autoyhdistelmä kokonaismassa max 60 000 kg 22 ValoViesti