AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISEN VAUHDITTAMISHANKE - OPETUSMINISTERIÖN SUOSITUKSET JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMISEKSI

OPM/KTPO/AM 23.10.2007 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISEN VAUHDITTAMISHANKE - OPETUSMINISTERIÖN SUOSITUKSET JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMISEKSI PERUSTELUMUISTIO

2 1. 1. Yleistä 4 2. 2. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon liittyviä taustatietoja maakunnittain 5 2.1 UUSIMAA 5 2.1.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 5 2.1.2 Muut koulutuksen järjestäjät 11 2.1.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 14 2.1.4 Yhteenveto 18 2.2 ITÄ-UUSIMAA 26 2.2.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 26 2.2.2 Muut koulutuksen järjestäjät 28 2.2.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 29 2.2.4 Yhteenveto 29 2.3 KANTA-HÄME 32 2.3.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 32 2.3.2 Muut koulutuksen järjestäjät 35 2.3.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 36 2.3.4 Yhteenveto 38 2.4 PÄIJÄT-HÄME 40 2.4.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 40 2.4.2 Muut koulutuksen järjestäjät 42 2.4.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 44 2.4.4 Yhteenveto 45 2.5 KYMENLAAKSO 47 2.5.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 47 2.5.2 Muut koulutuksen järjestäjät 48 2.5.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 49 2.6 ETELÄ-KARJALA 52 2.6.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 52 2.6.2 Muut koulutuksen järjestäjät 54 2.6.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 55 2.6.4 Yhteenveto 56 2.7 VARSINAIS-SUOMI 58 2.7.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 58 2.7.2 Muut koulutuksen järjestäjät 61 2.7.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 63 2.7.4 Yhteenveto 65 2.8 SATAKUNTA 67 2.8.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 67 2.8.2 Muut koulutuksen järjestäjät 69 2.8.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 71 2.8.4 Yhteenveto 72 2.9 PIRKANMAA 74 2.9.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 74 2.9.2 Muut koulutuksen järjestäjät 77 2.9.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 79 2.9.4 Yhteenveto 80 2.10 KESKI-SUOMI 83 2.10.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 83 2.10.2 Muut koulutuksen järjestäjät 85 2.10.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 87 2.10.4 Yhteenveto 88 2.11 ETELÄ-POHJANMAA 90 2.11.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 90 2.11.2 Muut koulutuksen järjestäjät 93

2.11.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 94 2.11.4 Yhteenveto 96 2.12 POHJANMAA 99 2.12.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 99 2.12.2 Muut koulutuksen järjestäjät 102 2.12.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 103 2.12.4 Yhteenveto 104 2.13 KESKI-POHJANMAA 106 2.13.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 106 2.13.2 Muut koulutuksen järjestäjät 108 2.13.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 109 2.13.4 Yhteenveto 109 2.14 ETELÄ-SAVO 111 2.14.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 111 2.14.2 Muut koulutuksen järjestäjät 113 2.14.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 115 2.14.4 Yhteenveto 116 2.15 POHJOIS-SAVO 117 2.15.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 117 2.15.2 Muut koulutuksen järjestäjät 120 2.15.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 121 2.15.4 Yhteenveto 122 2.16 POHJOIS-KARJALA 124 2.16.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 124 2.16.2 Muut koulutuksen järjestäjät 125 2.16.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 127 2.16.4 Yhteenveto 127 2.17 POHJOIS-POHJANMAA 129 2.17.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 129 2.17.2 Muut koulutuksen järjestäjät 132 2.17.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 134 2.17.4 Yhteenveto 137 2.18 2.18 KAINUU 138 2.18.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 138 2.18.2 Muut koulutuksen järjestäjät 140 2.18.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 141 2.18.4 Yhteenveto 141 2.19 LAPPI 142 2.19.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät 142 2.19.2 Muut koulutuksen järjestäjät 144 2.19.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat 146 2.19.4 Yhteenveto 147 3 LIITTEET 1, 2, 3

4 1. Yleistä Opetusministeriö käynnisti keväällä 2006 kirjeellään 5.4.2006 (1/502/2006) opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisen vuorovaikutteisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä opetusministeriöllä ja koulutuksen järjestäjillä on yhteinen näkemys koulutuksen järjestäjäverkon tavoitetilasta alueittain ja järjestäjittäin, tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Opetusministeriö pyysi keväällä lähetetyssä kirjeessä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjiä arvioimaan ja selvittämään edellytykset järjestäjäverkon kokoamiseen alueella tai seutukunnassa kirjeessä esitettyjen tavoitteenasettelujen suuntaisesti. Vuosia 2007-2010 koskevat arviot ja suunnitelma pyydettiin valmistelemaan yhteistyössä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja toimittamaan opetusministeriöön 31.8.2006 mennessä. Koulutuksen järjestäjistä 176 toimitti järjestäjäverkon kehittämistä koskevat arviot ja suunnitelmat opetusministeriöön. Opetusministeriö on kirjeellään 18.10.2007 dnro 9/502/2007 antanut suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi. Perustelumuistion sisältö ja rakenne Muistioon koottu lääneittäin ja maakunnittain tilasto- ja rekisteritiedot ammatillisen koulutuksen tarjonnasta, järjestäjäverkon kehittymisestä, alueen muusta koulutustarjonnasta (mm. lukiokoulutus, ammattikorkeakoulut, kansanopistot, taiteen perusopetus), koulutuksen järjestäjien käyttömenojen rahoituksesta, ruotsinkielisestä koulutuksesta, erityisopetuksen tarjonnasta ja järjestämisestä alueella. Perustelumuistion sisältämät lyhennelmät koulutuksen järjestäjien toimittamista järjestäjäverkon kehittämistä koskevista arvioista ja suunnitelmista ovat vuoden 2006 tilanteen mukaisia. Lisäksi käytetyt tilasto- ja rekisteriaineistot ovat vuoden 2006 tietoja, lukuunottamatta maakuntia koskevia toimialatietoja (vuoden 2004 tiedot) ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien käyttömenojen rahoitustietoja (vuoden 2005 tiedot). Perustelumuistiossa ei ole otettu huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen yhteydessä kunnilta pyydettyjä selvityksiä ja toimeenpanosuunnitelmia. Perustelumuistio on luonteeltaan laaja-alainen pääosin vuoden 2006 lopun tilannetta kuvaava taustamuistio. Jokaisen maakunnan lopussa on yhteenveto-osa, jossa tarkastellaan järjestäjäverkon rakennetta ja kokoamista huomioiden mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen asettamat väestöpohjavaatimukset, alueen koulutuksen järjestäjien koulutustarjonta ja väestöennuste, alueen toimialarakenne, alueen ammatillisen koulutuksen painopistepisteet ja järjestäjien toimintaprofiilit ja keskinäinen työnjako, ruotsinkielinen koulutus, erityisopetuksen tarjonta ja järjestäminen alueella. Perustelumuistion loppussa on liitteitä väestöennusteesta maakunnittain, maakuntien toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääristä koulutusaloittain ja ammatillisen koulutuksen käyttömenojen rahoituksesta.

5 2. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon liittyviä taustatietoja maakunnittain Etelä-Suomen lääni 2.1 Uusimaa 2.1.1 Ammatillisen koulutukset järjestäjät Uudellamaalla on 40 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Näistä kuntayhtymiä on neljä, kuntia kolme, yksityisiä järjestäjiä 32 ja yksi valtion ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Yksityisistä järjestäjistä on osakeyhtiöitä 10, säätiöitä 13 ja yhdistyksiä 9. Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien koulutusalat ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä sekä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen enimmäisopiskelijamäärä (31.12.2006) Koulutusalat *) - josta näyt.tutk. Koulutuksen järjestäjä h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Opis. määrä valm.koul. **) Ab Svenska folkhögskolan - SFV ***) x x 70 20 Adulta Oy x x x x x 110 110 Ami-säätiö x x x x x x 380 380 Ammattienedistämislaitossäätiö x x 10 10 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia x x x x x x 4 200 900 Haaga Instituutti-säätiö x 430 20 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö x x 650 200 Helsingin kauppaoppilaitos Oy x x 740 180 Helsingin kaupunki x x x x 5 900 710 Helsingin Konservatorion Säätiö x 60 5 Hengitysliitto Heli ry ***) x x x x x x x 1 220 10 Hyvinkään kaupunki x x x x x x x 1 355 240 Hyvinkään-Riihimäen seudun amm.koulutussäät. x x x 110 110 Ilmailulaitos x 45 0 Invalidiliitto ry x x x x 510 70 Invalidisäätiö x x x 620 10 Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys x 80 20 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy x x 550 100 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö x 80 0 Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyht. x x x x x x x x 3 260 300 Kirkkopalvelut ry ****) x x x 315 100 Kisakalliosäätiö x 82 0 Länsi-Uudenmaan amm.koulut.kuntayht. x x x x x x 1 930 100 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry x 150 10 Malmin kauppaoppilaitos Oy x x x 700 200 Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. x x 100 100 Merkonomien jatkokoulutuskeskus r.y. x x 75 75 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö x 120 5 Solvalla-Finns Ab x 45 0 Suomen Kansallisoopperan säätiö x 30 5 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö x x 390 140 Suomen Kosmetologien Yhdistys x 130 60 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiö x x 1 300 250

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyht. ****) x 110 5 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsreg. Ab x x x x x x 810 100 Työtehoseura ry x x x 240 160 Valtakunnallinen valm.- ja liikuntak. Oy ****) x 90 0 Valtio/Arlainstituutti x x x x x x 205 25 Vantaan kaupunki x x x x 2 500 165 Västra Nylands yrkesskola samkommun x x x 320 0 Koulutusalan järjestäjiä yhteensä ja 6 16 17 18 21 4 18 18 30 022 4 895 maakunnan kokonaisopiskelijamäärä *) h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet.,liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. **) järjestämisluvan vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään sisältyvä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen enimmäisopiskelijamäärä ***) ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla ****) ammatillinen koulutus kokonaan muualla kuin Uudellamaalla 6 Taulukko 2. Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät koulutusaloittain*. MAAKUNNAN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT KOULUTUSALOITTAIN, TOTEUMA VALTIONOSUUSTILASTOISSA (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintona suor. amm. perustutkintoon valmistava koulutus) VUONNA 2006 Hum. ja kasvat. Kultt. Yht.kunt.tiet, liiket. ja hall. Luonnon tiet. Tekniik. ja liiken. Luonnon vara- ja ymp. Sos-., terv.- ja liikunta Matk.-, ravits.- ja tal. Koulutus alojen k-a 591 1958 4913 1719 9981 719 5962 3926 29736 * Taulukossa ovat mukana myös niiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä, joiden koulutustoiminta on pääasiassa tai kokonaan muissa kuin Uudenmaan maakunnassa. Näiden järjestäjien muualla kuin Uudellamaalla toteutuneen koulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2006 oli noin 1 700 opiskelijaa sen jälkeen kun on otettu huomioon ne noin 100 opiskelijaa, joille nämä järjestäjät ovat tarjonneet koulutusta Uudellamaalla. Taulukko 3. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät ja lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet vuonna 2006 Uusimaa amm. peruskoulutus amm. lisäkoulutus oppilait.muot. 1) oppisop. 2) oppilait.muot. 3) oppisop. 2) opisk. opisk. opis.työ.vuosi opisk. Ab Svenska folkhögskolan - SFV *) 64 0 23,8 0 Adulta Oy 117 545 576,3 198 Ami-säätiö 420 315 508,6 252 Ammattienedistämislaitossäätiö 0 292 266,9 309 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4206 409 122,1 753 Haaga Instituutti-säätiö 439 32 24,4 0 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 640 0 50,9 0 Helsingin kauppaoppilaitos Oy 746 125 0 76 Helsingin kaupunki 5915 1236 111,3 1775 Helsingin Konservatorion Säätiö 60 0 0 0 Hengitysliitto Heli ry *) 1231 30 166,1 112 Hyvinkään kaupunki 1386 87 15,6 126 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö 174 124 180,6 200 Ilmailulaitos 24 0 0 0 Invalidiliitto ry 505 0 18,6 17

Invalidisäätiö 622 0 26,1 0 Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. 81 11 15,2 0 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 500 0 0 0 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 77 0 19,4 0 Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä 3343 365 93,6 604 Kirkkopalvelut ry **) 310 0 16,5 0 Kisakalliosäätiö 82 0 0 0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 1882 142 179 246 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry 129 0 0 0 Malmin kauppaoppilaitos Oy 723 10 9,3 0 Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. 107 320 419 50 Merkonomien jatkokoulutuskeskus r.y. 92 961 84,1 177 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö 121 0 0 0 Solvalla-Finns Ab 48 0 8,3 0 Suomen Kansallisoopperan säätiö 30 0 0 0 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö 399 221 75,3 115 Suomen Kosmetologien Yhdistys - Kosmetologföreningen... 134 0 16,1 0 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiö 1223 68 26,9 46 Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö **) 115 0 92,4 0 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 815 0 47,1 0 Työtehoseura ry 224 113 85,6 150 Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy **) 82 0 19,4 0 Valtio/Arlainstituutti 195 0 0 0 Vantaan kaupunki 2210 210 32,4 550 Västra Nylands yrkesskola samkommun 273 84 0 98 Yhteensä 29736 ***) 5697 4235,5 5850 1) Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2006 (aritm, ka). 2) Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet oppisopimusopiskelijamäärät vuonna 2006. 3) Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä vuonna 2006 (vos). *) ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla **) ammatillilnen koulutus kokonaan muualla kuin Uudellamaalla ***) sisältää opiskelijamäärätoteuman myös niiden koulutuksen järjestäjien osalta, joiden toiminta on pääasiassa tai kokonaan muualla kuin Uudellamaalla (näiden järjestäjien osuus toteumasta on noin 1 700 opiskelijaa sen jälkeen kun on otettu huomioon ne noin 100 opiskelijaa, joille nämä järjestäjät ovat tarjonneet koulutusta Uudellamaalla) 7 Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä (40): - 8 järjestää vain oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta, - 10 järjestää vain oppilaitosmuotoista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta - 21 järjestää oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena ammatillista perusja/tai lisäkoulutusta, - 21 järjestää ammatillista peruskoulutusta oppisopimuskoulutuksena, - 19 järjestää ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Toteutuneet muutokset * 1.1.2000 Vihdin kunnan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävä yhdistetty Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan. * 1.8.2000 Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ammatillisen koulutuksen järjestämislupien koulutustehtävät yhdistetty Espoon ammattikoulutusyhtymän (nyk. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia) ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan * 1.1.2001 ATK-instituutin kannatusyhdistyksen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävä yhdistetty Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiön ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan

* 1.1.2002 Ilmailulaitokselle (uusi järjestäjä). myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa * 1.1.2002 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:lle (uusi järjestäjä) myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, jonka koulutustehtävä muodostui Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland r.f.:ltä siirtyneestä ammatillisen koulutuksen koulutustehtävästä ja osa:sta Samkommunen för Huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesinstitutet -nimisen järjestäjän koulutustehtävää. Loput em. järjestäjän ammatillisen koulutuksen koulutustehtävästä yhdistettiin 1.8.2002 Aktiebolaget Utbildning Sydväst -nimisen (kotipaikka Varsinais-Suomessa) järjestäjän ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan. * 1.1.2002 Ab Svenska Folkhögskolan- SFV -nimiselle järjestäjälle (uusi järjestäjä) myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, jonka koulutustehtävä muodostui Kuggomskolan Ab:ltä (Itä-Uudeltamaalta) ja Svenska Österbottens folkakademi samkommun -nimiseltä (Pohjanmaalta) järjestäjältä siirtyneistä ammatillisen koulutuksen järjestämislupien koulutustehtävistä. * 1.1.2003 Kirkkopalvelut ry:lle (uusi järjestäjä) myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, jonka koulutustehtävä muodostui sille siirretystä Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävästä. * 1.1.2005 Pop & Jazz Konservatorion säätiölle (uusi järjestäjä) myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, jonka koulutustehtävä muodostui sille siirretystä Pop & Jazz Konservatorion kannatusyhdistys ry:n ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävästä. * 1. 8.1007 Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston säätiö (uusi järjestäjä) myönnetty ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, jonka koulutustehtävä muodostui sille siirretystä Suomen Kosmetologien Yhdistys - Kosmetologföreningen i Finland ry:n ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävästä. Tarkastelujakson aikana S. ja A. Bovalliuksen säätiön kotipaikka on siirtynyt Uudeltamaalta Etelä- Savoon Koulutuksen järjestäjät, joiden koulutus toteutuu osin tai kokonaan järjestämisluvan kotipaikkakunnan ulkopuolella Uudenmaan maakunnassa on koulutuksen järjestäjiä, joiden kotipaikka on po. maakunnassa, mutta järjestäjien ammatillinen peruskoulutus on kokonaan tai pääasiassa jossakin muussa maakunnassa tai järjestäjä toimii kahdessa maakunnassa. Järjestäjät, joiden ammatillinen peruskoulutus toteutetaan kokonaan toisessa maakunnassa (maakunta suluissa): Kirkkopalvelut ry (Etelä-Savo), Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö (Päijät-Häme) ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy (Päijät-Häme). Näistä järjestäjistä ensimmäinen on kansanopiston ylläpitäjä ja kahdella jälkimmäisellä on liikunnan koulutuskeskus. Järjestäjät, jonka toiminta pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla: Ab Svenska folkhögskolan - SFV (pääasiassa Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla), Hengitysliitto Heli ry (Pohjois-Pohjanmaa pääasiassa, osin myös Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Lapissa). Uudellamaalla Hengitysliitto Heli ry:llä on vuosittain 90-100 opiskelijaa. Hengitysliitto Heli ry ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta ja Pirkanmaalla sijaitsevaa kansanopistoa. Järjestäjät, jonka toiminta pääasiassa Uudellamaalla, mutta on toimipiste myös muissa maakunnissa: Invalidiliitto ry, jolla toimipiste myös Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Invalidiliitto ry ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta. Järjestäjä, joka toimii kahdessa maakunnassa: Hyvinkää-Riihimäen aikuiskoulutussäätiö, jolla toimipisteet sekä Uudellamaalla että Kanta-Hämeessä. 8

9 Ammatillinen erityisopetus Ammatillisen koulutuksen järjestäjien erityisopetuksen opiskelijamäärä Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien (ei sisällä ammatillisia erityisoppilaitoksia eikä niitä koulutuksen järjestäjiä, joiden toiminta on pääasiassa tai kokonaan muualla kuin Uudellamaalla) erityisopetuksen opiskelijamäärä on 1 982. Tästä vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä koulutuksena olevia opiskelijoita on 232. Ammatilliset erityisoppilaitokset Uudellamaalla toimivia ammatillisia erityisoppilaitoksia ovat: Hengitysliitto Heli ry (ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla), opiskelijoita Helsingissä 92. Invalidiliitto ry, opiskelijoita Järvenpäässä 455 ja opetuspisteessä Tuusulassa 17. Invalidisäätiö, opiskelijoita Helsingissä 421 ja seuraavissa opetuspisteissä: Espoossa 23, Hyvinkäällä 16, Järvenpäässä 16, Keravalla 48, Kirkkonummella 12, Lohjalla 18, Mäntsälässä 19 ja Vantaalla 9. Arla-instituutti, opiskelijoita Espoossa 182. Lisäksi Perttulan erityisammattikoulu (Kanta-Häme) järjestää ammatillista erityisopetusta Keravalla (opiskelijoita 8) ja Optimalla samkommunilla (Pohjanmaa) on opetuspiste Helsingissä (opiskelijoita 13) Tammisaaressa (opiskelijoita 12). Näiden kuuden Uudellamaalla toimivan (kolme pääasiassa Uudellamaalla ja kolme pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla) ammatillisen erityisoppilaitosten opiskelijamäärä on yhteensä 1 361. Taulukko 4. Ammatillinen erityisoppilaitos - Hengitysliitto Heli ry Ammatillisen erityisoppilaitoksen erityisopetuksen opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2006 Hengitysliitto Heli ry Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 1179 Uusimaa Helsinki 92 Kainuu Kajaani 8 P-Savo Iisalmi 9 P-Pohjanmaa Kuusamo 9 P-Karjala Liperi 177 P-Pohjanmaa Pudasjärvi 7 P-Pohjamaa Oulu 415 P-Karjala Tohmajärvi 32 P-Pohjamaa Liminka 81 P-Karjala Joensuu 13 P-Pohjamaa Muhos 225 E-Karjala Joutseno 14 Pirkanmaa Tampere 30 P-Savo Kuopio 14 Lappi Ylitornio 40 Lappi Rovaniemi 13

10 Taulukko 5. Ammatillinen erityisoppilaitos -Invalidiliitto ry Ammatillisen erityisoppilaitoksen erityisopetuksen opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2006 Invalidiliitto ry Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 505 Uusimaa Järvenpää 455 Pirkanmaa Tampere 10 Keski-Suomi Jyväskylä 23 Uusimaa Tuusula 17 Taulukko 6. Ammatillinen erityisoppilaitos - Invalidisäätiö Ammatillisen erityisoppilaitoksen erityisopetuksen opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2006 Invalidisäätiö Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 607 Uusimaa Helsinki 421 Uusimaa Espoo 23 Uusimaa Hyvinkää 16 Uusimaa Järvenpää 16 Uusimaa Kerava 48 Uusimaa Kirkkonummi 12 Uusimaa Lohja 18 Uusimaa Mäntsälä 19 Uusimaa Vantaa 9 Itä-Uusimaa Porvoo 25 Taulukko 7. Ammatillinen erityisoppilaitos - Arla-instituutti Ammatillisen erityisoppilaitoksen erityisopetuksen opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2006 Arla-instituutti Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 189 Uusimaa Espoo 182 Keski-Suomi Jyväskylä 7 Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat maakunnassa Taulukko 8. Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus) Erityisopiskelijoiden määrä maakunnassa, josta 3343 - ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopiskelijoiden määrä *) 1361 - muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien erityisopiskelijoiden määrä**) 1982 Erityisopiskelijoiden osuus maakunnan kokonaisopiskelijamäärästä ***) 11,9 %

11 *) kolme toimii pääasiassa Uudellamaalla ja kolme pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla **) vain ne järjestäjät, joiden ammatillinen koulutus on pääasiassa tai kokonaan Uudellamaalla (maakunnan vuoden 2006 toteumasta: 2 090 opiskelijaa oli 103 erityisopiskelijaa kokonaan Etelä-Savossa ja 5 erityisopiskelijaa kokonaan Päijät-Hämeessä toimivalla koulutuksen järjestäjällä) ***) maakunnan kokonaisopiskelijamääränä on käytetty pääasiassa tai kokonaan Uudellamaalla toimivien koulutuksen järjestäjien vuoden 2006 opiskelijamäärätoteumaa 28 035 (sis. myös noin 100 sellaisten koulutuksen järjestäjien, joiden ammatillinen koulutus on pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla) 2.1.2 Muut koulutuksen järjestäjät Lukiokoulutus Taulukko 9. Lukiokoulutuksen järjestäjät, omistajatyyppi ja opiskelijamäärä (2006). Uusimaa Koulutuksen järjestäjä Omistaja Opiskelijamäärä Ada Äijälän koulu O/Y Yksityinen 451 Apollon yht.koulun kann.yhd.ry Yksityinen 234 Eiran aikuisl. kann.yhd. ry Yksityinen 1308 Ekenäs stadsstyrelse Kunta 242 Englantilaisen koulun säätiö Yksityinen 96 Espoon kaupunginhallitus Kunta 5238 Hangon kaupunginhallitus Kunta 148 Helsingin kaupunginhallitus *) Kunta 9203 Helsingin normaalilyseo Valtio 243 Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy Yksityinen 219 Helsingin yliop.viikin norm.ko Valtio 240 Hgin kansainväl.koul.vanh.yhd. Yksityinen 64 Hgin ransk.-suom. koulu Valtio 166 Hgin Rudolf Steiner-k.kann.yhd Yksityinen 384 Hyvinkään kaupunginhallitus *) Kunta 1007 Järvenpään kaupunginhallitus Kunta 945 Karis stadsstyrelse Kunta 279 Karkkilan kaupunginhallitus Kunta 146 Kauniaisten kaupunginhallitus Kunta 637 Keravan kaupunginhallitus Kunta 800 Kirkkonummen kunnanhallitus Kunta 689 Kouluyhdistys Pestalozzi Yksityinen 111 Kulosaaren yhteiskoulun Oy Yksityinen 225 Lauttasaaren yks.koul.kann.yhd Yksityinen 350 Lohjan kaupunginhallitus Kunta 908 Maanviljelyslyseon osakeyhtiö Yksityinen 294 Munkkiniemen yht.koul.kann.yhd Yksityinen 455 Mäntsälän kunnanhallitus Kunta 234 Nummi-Pusulan kunnanhallitus Kunta 94 Nurmijärven kunnanhallitus Kunta 334 Oulunkylän yhteisk. kann.yhd. Yksityinen 376 Oy Hgin Yhteisk.ja Reaalilukio Yksityinen 271 Pohjois-Haagan yhteiskoulu Oy Yksityinen 423 Suomalaisen Yhteiskoulun Oy Yksityinen 411 Suomalais-venäläinen koulu Valtio 151

12 Tuusulan kunnanhallitus Kunta 615 Töölön Yhteiskoulu Osakeyhtiö Yksityinen 691 Vantaan kaupunginhallitus *) Kunta 3887 Vihdin kunnanhallitus Kunta 482 Viipurin Reaalikoulu Oy Yksityinen 376 Yhteensä 33 427 *) Järjestäjällä myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammattikorkeakoulu Uudellamaalla toimii kahdeksan ammattikorkeakoulua. Ylläpitäjätyypiltään näistä kuusi on yksityisiä, yksi kunnallinen ja yksi kuntayhtymä (taulukot 10 ja 11). Ammattikorkeakoulun ylläpitäjistä Helsingin kaupungilla on myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Taulukko 10. Maakunnan alueella toimivat ammattikorkeakoulut, niiden ylläpitäjät ja ylläpitäjätyypit Ammattikorkeakoulu Ylläpitäjä Ylläpitäjätyyppi Helsingin amk Helsingin kaupunki kunta Espoon-Vantaan teknillinen amk EVTEK-kuntayhtymä kuntayhtymä Yrkeshögskolan Sydväst Aktiebolaget Utbildning Sydväst yksityinen Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Stiftelsen Arcada yksityinen Diakonia amk Diakonia-ammattikorkeakoulu oy yksityinen Haaga-Helia amk Haaga-Helia Oy yksityinen Laurea amk Laurea-ammattikorkeakoulu oy yksityinen Humanistinen amk Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu oy yksityinen Taulukko 11. Ammattikorkeakoulujen toimipaikat ja koulutusalat Uusimaa h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Espoo, EVTEK-amk x Espoo, Laurea amk x x x x Espoo, Yrkeshögskolan Sydväst x x Helsinki, Arcada amk x x x x x Helsinki, Diakonia amk x Helsinki, Haaga-Helia amk x x x x Helsinki, H:gin amk x x x x Helsinki, Humanistinen amk x Vantaa, EVTEK- amk x x x Vantaa, Laurea amk x x Hyvinkää, Laurea amk x x x Kauniainen, Diakonia amk x Kauniainen, Humanistinen amk x Kerava, Laurea amk x x Lohja, Humanistinen amk x Lohja, Laurea amk x x Nurmijärvi, Humanistinen amk x Tammisaari, Yrkeshögskolan Sydväst x x x x h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet.,liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset, konservatoriot ja taiteen perusopetuksen järjestäjät

13 Taulukko 12. Kansanopistot Kansanopisto Omistaja tyyppi Kunta Ylläpitäjä Aktiivi-instituutti yksityinen Helsinki Toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto ry Ev.folkhögsk.i södra Finland yksityinen Hanko Evangeliska folkhögskolans i södra Finland garantiförening rf Finns folkhögskola yksityinen Helsinki, Espoo Ab Svenska folkhögskolan sfv *) Helsingin evankelinen opisto yksityinen Helsinki Helsingin evankelisen opiston kannatusyhdistys ry Helsingin kristillinen opisto yksityinen Helsinki Helsingin kristillisen opiston säätiö Hoikan opisto yksityinen Vammala Hengitysliitto HELI ry *) Kanneljärven opisto yksityinen Lohja Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys ry *) Kiljavan opisto yksityinen Nurmijärvi SAK:n koulutussäätiö Kuurojen kansanopisto yksityinen Helsinki Kuurojen liitto ry Luther-opisto yksityinen Järvenpää Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö Lärkkulla-stiftelsens folkakademi yksityinen Karjaa Lärkkulla stiftelsen Raseborg-opisto yksityinen Karjaa Raseborg-säätiö Siikaranta-opisto yksityinen Espoo Rakennusliitto ry Sisälähetysseuran oppilaitos yksityinen Pieksämäki Kirkkopalvelut ry *) Suomen Raamattuopisto yksityinen Kauniainen Suomen raamattuopiston säätiö Suomen teologinen opisto yksityinen Hanko Suomen teologisen opiston kannatusyhdistys ry Työväen akatemia yksityinen Kauniainen Työväen akatemian kannatusosakeyhtiö Pekka Halosen akatemia kuntayhtymä Järvenpää Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä *) Västra-Nylands folkhögskola kuntayhtymä Karjaa Samkommunen för Västra-Nylands folkhögskola *) Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Taulukko 13. Liikunnan koulutuskeskukset Liikunnan koulutuskeskus Omistaja tyyppi Kunta Kisakalliosäätiö *) yksityinen Lohja Solvalla-Finns Ab *) yksityinen Espoo TUL:n kisakeskussäätiö yksityinen Pohja *) Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiöllä ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:llä on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Uudellamaalla, mutta ne toimivat Päijät-Hämeen maakunnassa. Taulukko 14. Konservatoriot Konservatorio Ylläpitäjä Ylläpitäjätyyppi Helsingin Konservatorio Helsingin konservatorion säätiö yksityinen Pop & Jazz Konservatorio Pop&Jazz konservatorion kannatusyhdistys ry yksityinen

14 Taulukko 15. Taiteen perusopetuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Taiteen perusopetus Kunta Omistajatyyppi Vantaan kaupunginhallitus *) Kuvataiteen perusopetus Vantaa Kunta Espoon kuvataidek. kann.yhd.ry Kuvataiteen perusopetus Espoo Yksityinen Hgin kuvat.koul.kann.yhd.ry Kuvataiteen perusopetus Helsinki Yksityinen Lohjanseud. kuvat.koul.ka.yhd. Kuvataiteen perusopetus Lohja Yksityinen Pohj-Hgin kuvat.koul.kan.yhd. Kuvataiteen perusopetus Helsinki Yksityinen Vantaan kaupunginhallitus *) Musiikin perusopetus Vantaa Kunta Järvenpään kaupunginhallitus Musiikin perusopetus Järvenpää Kunta Kirkkonummen kunnanhallitus Musiikin perusopetus Kirkkonummi Kunta Lohjan kaupunginhallitus Musiikin perusopetus Lohja Kunta Ekenäs stadsstyrelse Musiikin perusopetus Tammisaari Kunta Keravan Suzuki-Soitt.kann.yhd. Musiikin perusopetus Kerava Yksityinen Mus.op. Juvenalian kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Espoo Yksityinen Esbobygdens Ungdomsförbund rf Musiikin perusopetus Kauniainen Yksityinen Espoon mus.opiston kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Espoo Yksityinen Kauniaisten mus.opist.kann.yhd Musiikin perusopetus Kauniainen Yksityinen Hgin konservatorion säätiö *) Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Hyvinkään mus.opist.kann.yhd. Musiikin perusopetus Hyvinkää Yksityinen Itä-Hgin mus.opist.kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Käpylän mus.opist.kann.yhd. ry Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Munkkiniemen musiikkiyhdistys Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Pohjois-Hgin mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Lauttasaaren mus.op.kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Pop & Jazz Konservatorion säät *) Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Stiftel. Helsingf.sv.mus.inst. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Pakilan musiikkiopistoyhdistys Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Keski-Hgin mus.opist.kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Nurmijärven mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Nurmijärvi Yksityinen Luoteis-Hgin mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Suomen Kansallisoopperan säät. *) Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Nurmijärven tanssiop.kann.yhd. Tanssin perusopetus Nurmijärvi Yksityinen Vantaan tanssiopiston tuki ry Tanssin perusopetus Vantaa Yksityinen Espoon esitt.tait.kann.yhd.ry Teatteri-ilmaisu Espoo Yksityinen *) Järjestäjällä myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa 2.1.3 Koulutuksen järjestäjien syksyllä 2006 esittämät kehittämistoimet ja toimintatavat Yhdistymistä edistävät kehittämisehdotukset ja vireillä olevat suunnitelmat Ab Svenska folkhögskolan, Västra Nylands yrkesskola samkommun ja Aktiebolaget Utbildning Sydväst yhdistyvät ja muodostavat uuden järjestäjäorganisaation, Ab Västra Finlands yrkesinstitut, ja sen on tarkoitus aloittaa toiminta elokuussa 2008. (Huom! Uusi järjestäjäorganisaatio on muodostettu ja järjestämisluvat siirretty uudelle järjestäjälle). Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tavoitteena on läntisen Uudenmaan ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen. Espoon seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on esittänyt jäsenkunnilleen, että kuntayhtymä käynnistäisi neuvottelut Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän kanssa kuntayhtymien yhteistyön tiivistämisestä. Omnian mukaan sen ja Länsi-Uuden-

maan koulutuskuntayhtymän toimintakulttuurit ovat yhtenevät ja koulutuksen vaikuttavuus ja taloudellisuus toteutuvat hyvin yhteisen työssäkäyntialueen osalta. Omistajapolitiikan kannalta Kirkkonummen kunta on molempien kuntayhtymien jäsenkunta. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä korosta pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyön tärkeyttä. Helsingin kauppaoppilaitos Oy on käynyt neuvotteluja ja tehnyt selvityksiä Suomen Liikemiesten kauppaopiston Säätiön ja Malmin kauppaoppilaitos Oy:n kanssa yhteisen toiminnan järjestämisestä. Neuvottelut eivät ole ainakaan vielä johtaneet yhdistymisiin. Mikäli yhdisymiset eivät toteudu lähitulevaisuudessakaan, kauppaoppilaitos voi toimia jatkossakin itsenäisenä vahvana ja monipuoliset yhteistyösuhteet omaavana organisaationa. Helsingin kaupunki ei näe suoranaisesti tarvetta yhdistymisille, mutta korostaa pääkaupunkiseudun järjestäjien välisen yhteistyön tärkeyttä. Kaupunki on tehnyt yhteistyötä toisten alueen järjestäjien kanssa. Kaupungin mukaan pääkaupunkiseudun kunnat valmistelevat yhteistyösuunnitelmaa vuoden 2006 lopulla. Kaupungin mukaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhtenä hankkeena on ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus. Neuvottelukunnan toimesta on asetettu mm. koulutusryhmä toteuttamaan kaupunkien yhteistyösopimuksen jatkotoimenpiteitä. Sen yhtenä hankkeena on ammatillinen koulutus ja tehtävänä tältä osoin selvittää miten toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi käynnistetään tämän valtuustokauden aikana. Hyvinkään kaupungin mukaan Hyvinkää-Riihimäki -talousalueen kaikkien kuntien hallitukset ovat päättäneet osallistua alueen yhteisen ammatti- ja aikuisopiston perustamista koskevaan valmisteluun. Tarkoituksena on, että koko ammatillinen koulutus on yhdistetty alueella 1.1.2008 mennessä. Hyvinkää-Riihimäen talousalueella on teetetty vuonna 2004 selvitys ammatillisen koulutuksen strategisista valinnoista vuoteen 2008 mennessä. Lisäksi vuonna 2006 talousalueen kunnat ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat teettäneet asiasta jatkoselvityksen. Selvitysten perusteella alueella on tarkoituksen mukaista perustaa vaiheittain alueen kattava yhteinen ammatti- ja aikuisopisto, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupungin, Riihimäen seudun ammatti-oppilaitoksen kuntayhtymän, Riihimäen kaupungin sekä Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen koulutuspalvelut sekä koulutuksen järjestäjien työ- ja elinkeinoelämän kehittämispalvelut. Hyvinkää-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön mukaan se on mukana valmistelemassa alueellista ammatti- ja aikuisopistohanketta yhdessa muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa (kts. Hyvinkään kaupungin kohta). Ilmailulaitoksen, Finavian, mukaan nykyinen hajanainen eri tahojen toteuttama ilmailualan koulutus tulisi koota yhteiseen suureen ja monipuoliseen valtakunnalliseen ammattiopistoon. Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n mukaan jatkossa on tärkeä kehittää yhteistyötä tai yhdistyä Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nylandin kanssa ja lähiajan tavoitteena on käynnistää keskustelut asiasta. Lisäksi Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab on valmis liittämään Solvalla Ab:n ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan oman toiminnan yhteyteen. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on osallistunut ammatillisen koulutuksen järjestäverkon yhteistyöneuvotteluihin Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö Oy:n, Lahden Diakoniasäätiön, Lahden Musiikkiopiston ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän kanssa. Vantaan kaupunki toteaa, että pääkaupunkiseudulla koulutuksen järjestäjien kesken tehty yhteis- 15

työ ja valmisteilla oleva yhteistyösopimus tukevat niitä tavoitteita, jotka ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on valtakunnallisesti asetettu. Yhteistyötä tehdään verkottumalla ja kumppanuuksia hyödyntäen. Ehdotukset toiminnan jatkamisesta nykyisen järjestelmän pohjalta Adulta Oy:n toiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Se ei näe tarvetta muuttaa nykyistä ylläpitäjärakennetta, vaan toimintaa tulee jatkaa ja kehittää monipuolisten yhteistyöverkostojen pohjalta. Ami-säätiö ei näe tarpeelliseksi muuttaa nykyistä ylläpitäjärakennetta. Sen mukaan menestyminen ammatillisen koulutuksen järjestäjänä ja kehittämispalvelujen tuottajana jatkossa riippuu paljolti organisaation kyvystä verkottua ja toimia yhteistyössä. Ammattienedistämislaitossäätiön mukaan sen tavoitteen on jatkaa nykyisen toiminnan pohjalta. Tarkoituksena on toimia itsenäisenä koulutusorganisaationa, jolla on kiinteät ja monipuoliset työelämäyhteydet. Arla-instituutti pitää näkövammaisiin ja kuurosokeisiin erikoistunutta valtakunnallista koulutus-, kehittämis- ja palvelukeskusta täysin välttämättömänä. Instituutin mukaan sen toimintamahdollisuudet ja asema valtion oppilaitoksena ovat tähän saakka olleet hyvät. Sen varsin itsenäinen asema on mahdollistanut laajan kehittämistyön ja kehittymisen merkittäväksi asiantuntijaksi. Haaga Instituutti -säätiön mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistyä, koska se ei tuottaisi taloudellisia säästöjä tai tehostaisi toimintaa. Säätiön mukaan se on profiloitunut ja monipuoliset työelämäyhteydet omaava toimija ja sen tavoitteena on jatkaa toimintaa nykyisen toimintatavan pohjalta. Helsingin Diakonialaitoksen säätiön mukaan sen tavoitteena on pysyä jatkossakin itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä yhteistyötä vahvasti kehittäen. Helsingin Konservatorion säätiön ylläpitämässä Helsingin konservatorio tarjoaa taiteen perusopetusta ja musiikkialan perustutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Säätiön mukaan musiikkialalla toimiva koulutusasteiden laaja yhteistyö on toimivaa ja se vaikuttaa keskeisesti toiminnan laatuun. Taiteen perusopetuksen ja musiikkialan ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö muodostaa siten toimivan opintoväylän ja se on luonteva osa konservatorion toimintarakennetta. Konservatorion yhdistäminen ammattiopistoon rikkoisi nyt tämän sisällä toimivan koulutusväylän. Lisäksi synergiaetuja lisää se, että säätiön omistamissa tiloissa toimii vuokralaisena Helsingin ammattikorkeakoulu. Hengitysliitto Heli ry:n mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistymisiin. Sen mukaan alueellista työnjakoa tulee kehittää erityisopetuksen osalta. Heli on käynnistänyt useilla alueilla yhteistyöneuvottelut ammatillisten koulutuskuntayhtymien kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa siten, että Heli keskittysi erityisopetuksen järjestämiseen ja paikalliset koulutuksen järjestäjät keskittyisivät perusopetukseen ja siihen normaalisti kuuluvaan erityisopetukseen. Invalidiliitto ry:llä ei ole suunnitelmia yhdistyä toisten järjestäjien kanssa. Sen mukaan sille annetun erityisen koulutustehtävän laadukkaan toteutumisen kannalta on perusteltua jatkossakin toimia nykyisellä tavalla, rakentavalla tavalla yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjätahojen kanssa. Invalidisäätiö ei katso tarpeelliseksi yhdistyä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Sen mukaan ei ole järkevää yhdistää valtakunnallista ja erityispalveluja tuottavaa koulutuksen järjestäjää alueellisen koulutuksen järjestäjän alaisuuteen. Tekemällä monipuolista yhteistyötä eri järjestäjien kanssa 16

17 voidaan saavuttaa suurempia etuja. Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys ry:n tavoitteena on jatkaa toimintaa nykyisen toimintatavan pohjalta ylläpitäen ja kehittäen yhteistyöverkostoja. Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy:n mukaan pääkaupunkiseudun yksityisten kauppaoppilaitosten tulisi jatkossa muodostaa vahva liiketalouden ja kaupan alan vahva klusteri yhteistyöverkoston kautta. Kellosepäntaidon Edistämissäätiön tavoitteena on toimia jatkossakin valtakunnallisena, itsenäisenä ja yksityisenä oppilaitoksena. Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän (1.8.2007 lukien Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) mukaan sillä ei ole tässä vaiheessa tarpeen yhdistymisille toisten koulutuksen järjestäjien kanssa, koska siihen ei ole mahdollisuutta. Kuntayhtymä on aikaisemmin koonnut viiden eri koulutuksen järjestäjän oppilaitokset yhteen (kuntayhtymän omat oppilaitokset, Mäntsälän kunnan, Nurmijärven kunnan, valtion ja Tuusulan kansanopiston Oy:n oppilaitokset). Kirkkopalvelut ry:n mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistymisiin toisten järjestäjien kanssa. Kirkkopalvelut ry kuuluu Diakoniaopistot verkostoon, joka on antanut omat selvityksen järjestäjäverkon vauhdittamisesta. Kisakalliosäätiö pitää liikunta-alan ammatillisen koulutuksen järjestämistä nykyisellä tavalla erikoistuneissa oppilaitoksissa parempana ja tehokkaampana vaihtoehtona kuin sen hallinnollista yhdistämistä monialaisen verkoston osaksi. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän mukaan se pystyy toteuttamaan ammatillisen koulutuksen tehtäväänsä nykyisen toiminnan pohjalta hyvin, joten sillä ei ole tarvetta yhdistymisille. Yhteistyötä toisten järjestäjien kanssa tulee toteuttaa ja kehittää edelleen. Maalariammattikoulun kannatusyhdistys ry:n mukaan sillä on hyvät edellytykset toimia jatkossakin maalausalan vahvana koulutuksen järjestäjänä. Kannatusyhdistys katsoo, että sen toimiminen yksityisenä ja itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä takaa maalausalan työelämälähtöisen koulutuksen jatkuvuuden pääkaupunkiseudulla. Kannatusyhdistyksen mukaan se on halukas neuvottelemaan tarvittaessa muiden koulutuksen järjestäjien maalausalan koulutuksen liittämisestä Helsingin Maalariammattikoulun toimintaan. Malmin kauppaoppilaitos Oy:n mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistymisille, sillä nykyinen omistuspohja ja toimintamalli takaa hyvät toimintamahdollisuudet. Yhteistyön kehittäminen toisten liiketalouden ja kaupan alan sekä muiden järjestäjien kanssa tärkeätä. Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry ei näe tarvetta sitoutua kiinteästi alueellisiin järjestäjäverkkoihin, vaan tavoitteena on säilyä vahvana itsenäisenä liiketalouden osaamisalueeseen ja työelämäläheiseen aikuiskoulutukseen keskittyneenä toimijana. Merkonomien jatkokoulutuskeskus ry:n mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistyä toisten järjestäjien kanssa. Pop & Jazz Konservatorion säätiön mukaan se ei näe tarpeellisena yhdistyä toisten koulutksen järjestäjien kanssa. Säätiöllä on kaksi koulutuksen järjestämislupaa: musiikkialan ammatillinen perustutkinto ja taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä. Pop & Jazz Konservatorio toimii sa-

moissa tiloissa yhteisin soittimin ja laittein tiiviissä yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulun pop/jazzmusiikin koulutusohjelman kanssa. Tämä mahdollistaa yhtenäisen koulutusjatkumon taiteen perusopetuksesta toisen asteen kautta ammattikorkeakouluun. Solvalla-Finns Ab:n mukaan sen toiminta tulee muuttumaan siten, että nykyinen yhtiö puretaan ja koulutuksen järjestäjäksi tulee Solvalla Ab. Solvallan tavoitteena on kuitenkin löytää yhteistyökumppani, jonka kanssa toteuttaa ja kehittää alan koulutusta. Suomen Kansallisoopperan Säätiön mukaan sen nykyinen toiminta osana Kansallisoopperaa on opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen ja työelämäyhteyksien osalta paras mahdollinen. Nykyinen käytäntö palvelee parhaiten myös taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä ja se mahdollistaa yhtenäisen koulutuskokonaisuuden. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistyä toisten järjestäjien kanssa. Säätiö tekee monipuolista yhteistyötä toisten alan järjestäjien kanssa. Säätiö on antanut vastauksen vauhdittamishankkeesta myös Diakoniaopistot -verkostot selvityksessä (kts. "Eri tahojen näkemyksiä järjestäjäverkon kehittämisestä"). Suomen Kosmetologien Yhdistys ry:n mukaan se ei näe tarpeellisena yhdistymistä toisten järjestäjien kanssa. Tavoitteena on toimia jatkossa itsenäisenä yksityisenä järjestäjänä yhteistyössä toisten järjestäjien ja työelämän kanssa. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön mukaan se on riittävän suuri ja muutoin vahva koulutuksen järjestäjä ja siten se näe tarpeelliseksi toteuttaa yhdistymisiä. Säätiö on käynyt keskusteluja ja tehneet selvityksiä Helsingin kauppaoppilaitos Oy:n ja Malmin kauppaoppilaitos Oy:n kanssa yhteistyömahdollisuuksista ja toiminnan järjestämisestä jatkossa. Yhteistyömahdollisuuksista on keskusteltu myös Helsingin konservatoriosäätiön kanssa. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön mukaan jatkossa on parasta toteuttaa ja kehittää liikunnan koulutusta itsenäiseltä, yksityiseltä omistus- ja ylläpitäjäpohjalta tiiviissä yhteistyössä oppilaitos-, korkeakoulu-, yliopisto- ja elinkeinoelämänverkostojen kanssa. Nykyinen toimintatapa on toimiva ja tehokas myös tulevaisuudessa. Työtehoseura ry:n mukaan sillä ei ole tarvetta yhdistyä toisten järjestäjien kanssa. Se korostaa, että ammatillisen koulutuksen ja erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä on tilaa ja tarvetta myös yksityisille pienemmille järjestäjille, jotka toimivat yrittäjämäisesti, joustavasti ja nopeaan päätöksentekoon nojautuen. Työtehoseuran tavoitteena on kehittää toimintaa aktiivisesti monipuolisiin verkostoihin osallistuen sekä kehittäen erilaisia yhteistyöverkostoja. 18 2.1.4 Yhteenveto Nykytilanne Maakunnan järjestäjäverkko on edelleen melko hajanainen. Vuonna 2000 tapahtuneet kaksi yhdistymistä vähensivät järjestäjien määrää kolmella. Vuonna 2001 järjestäjien määrä väheni yhdellä tapahtuneen yhdistymisen seurauksena. Vuonna 2002 kolme uutta järjestäjää, Ilmailulaitos, Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (sisälsi osittaisen yhdistymisen) ja AB Svenska Folkhögskolan- SFV (sisälsi kahden muissa maakunnissa toimineen järjestäjän yhdistymisen) saivat ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan. Järjestäjäkentässä ei vuoden 2002 jälkeen ole tapahtunut yhdistymisiä. Vuonna 2003 maakunnan järjestäjien määrä väheni yhdellä S. ja A. Bovalliuksen sääti-

ön kotipaikan muuttuessa Pieksämäelle Etelä-Savon maakuntaan. Muut järjestäjäkentän muutokset ovat liittyneet ylläpitäjän vaihtumiseen. Maakunnan 40 järjestäjän joukossa on useita opiskelijavolyymiltään isoja järjestäjiä, mutta osa alueen järjestäjistä on melko pieniä ja useat niistä järjestävät koulutusta vain muutamalla koulutusalalla. Maakunnassa on ammatillisen koulutuksen järjestäjien kotipaikan mukaisesti määriteltynä neljä kuntayhtymäjärjestäjää (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Västra Nylands yrkesskola samkommun), kolme kuntajärjestäjää (Helsingin kaupunki, Hyvinkään kaupunki ja Vantaan kaupunki) ja 32 yksityistä ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista yksi on valtion liikelaitos, joka ylläpitää yhtä maakunnan viidestä ammatillisesta erikoisoppilaitoksesta. Lisäksi valtio ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta (Arla-instituutti). Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Helsingin kaupunki ylläpitää myös yhtä maakunnan kahdeksasta ammattikorkeakoulusta. Maakunnan viiden ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutustoiminnan painopiste on kokonaan tai pääosin toisen maakunnan alueella. Nämä järjestäjät ovat Ab Svenska folkhögskolan - SFV, Hengitysliitto Heli ry, Kirkkopalvelut ry, Suomen Urheiluopiston kannatus Oy ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy. Niiden toteutunut opiskelijamäärä oli 1 801 opiskelijaa eli 6,1 % koko maakunnan opiskelijamäärätoteumasta vuonna 2006. Maakunnan neljästä ruotsinkielisestä koulutuksen järjestäjästä kolmen koulutus toteutetaan pääasiassa Uudellamaalla. Näistä kolmesta Västra Nylands yrkesskola samkommun on yhtenä neljästä ammatillisen koulutuksen järjestäjästä, joiden koulutuksen järjestämisluvat on siirretty 1.8.2008 lukien uudelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Sen koulutustehtävä muodostuu edellä mainitulta koulutuksen järjestäjältä ja Ab Svenska Folkhögskolan- SFV -nimiseltä (Uusimaa) koulutuksen järjestäjältä sekä kahdelta Varsinais-Suomen maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjältä Ab Utbildning Sydväst ja Garantiföreningen för Åbolands folkhögskola r.f. siirretyistä koulutustehtävistä. Muodostettu uusi alueellinen ruotsinkielinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä on Ab Västra Finlands yrkesinstitut ja sen kotipaikka on Uudellamaalla. Helsingin Kauppaoppilaitos Oy ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ovat 5.9.2007 allekirjoittaneet aiesopimuksen koulutustehtävien yhdistämisestä 1.8.2009 lukien. Koulutuksen järjestäjänä tulee olemaan uusi perustettava yhtiö Helsinki Business College Oy. Kunnat ja kuntayhtymät, joiden jäsenkuntien asukasmäärä on alle puitelaissa määritellyt 50 000 asukasta Uudenmaan alueella on yksi ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjä, joka ei täytä puitelain asukasvaatimusta. Hyvinkään kaupungin asukasmäärä vuoden 2006 lopussa oli 44 257 asukasta. Maakunnan koulutustarjonta ja väestöennuste Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen opiskelijoita vuonna 2006 oli 29 736 mukaan lukien myös ne järjestäjät, joiden toiminta on pääasiassa tai kokonaan muualla kuin Uudenmaan maakunnassa. Vastaavasti maakunnan 40 lukion opiskelijamäärä oli yhteensä 33 427 opiskelijaa. Maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjistä Helsingin kaupunki, Hyvinkään kaupunki ja Vantaan kaupunki ovat myös ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lukiokoulutuksen asema on maakunnassa vahva, mutta varsinkin viime vuosina ammatillinen koulutus on ollut erityisen vetovoimaista. Vuonna 2006 ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa olleiden opiskelijoiden yhteismäärä 35 433 opiskelijaa ylitti maakunnan lukiokoulutuksessa olleiden opiskelijoiden määrän senkin jälkeen kun opiskelijamäärästä vähennetään ne järjestäjät, joiden koulutustoiminta on pääasiassa tai kokonaan 19

20 muualla kuin Uudenmaan maakunnassa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima maakunnassa ylittää valtakunnan tason. Kevään 2006 yhteishaussa oli ensisijaisia hakijoita valittuihin nähden 1,4, valtakunnallisen luvun ollessa 1,3. Maakunnan ruotsinkielisen väestön osuus maakunnan koko väestöstä oli 7,6 % vuoden 2005 lopussa. Väestöstä äidinkieleltään ruotsinkielisiä 15-vuotiaita oli 1 217, mikä oli 7,3 % maakunnan kaikista 15- vuotiaista. Vuonna 2006 ammatillisen peruskoulutuksen nuorille suunnattu ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen tarjonta oli 589 opiskelijapaikkaa. Ensisijaisia hakijoita valittuihin nähden ruotsinkielisessä ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1,2, maakunnallisen kokonaisluvun kaikkien ensisijaisten hakijoiden osalta ollessa 1,4. Maakunnassa toimii useita monialaisia ammattikorkeakouluja, joiden ylläpitäjistä Helsingin kaupunki on myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä samoin kuin pääasiassa Varsinais- Suomessa toimiva Aktiebolaget Utbildning Sydväst. Maakunnan 16-21 -vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennustetaan nousevan vuoteen 2012 saakka ja hienoisen laskun ja vaihtelun jälkeen kääntyvän taas nousuun vuonna 2020. Maakunnan koko väestömäärän ennustetaan nousevan tarkastelujakson loppuun vuoteen 2040 asti. Vuodenvaihteessa 2005-2006 maakunnassa oli 55 644 ulkomaan kansalaista, mikä oli noin 4,1 % maakunnan koko väestöstä ja 48,9 % kaikista maan ulkomaalaisista. Vuonna 2005 oli Uudellamaalla ammatillisessa peruskoulutuksessa 1 875 sellaista opiskelijaa, jonka kansalaisuus oli muu kuin Suomen. Maakunnassa on 14 koulutuksen järjestäjää, joilla on lupa järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutuksen valmistavaa koulutusta. Näistä yksi on ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on lupa järjestää koulutusta kahdella koulutusalalla ja järjestäjän pääasiallinen toiminta on muissa kuin Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 2006 opiskelijamäärätoteuma oli yhteensä 366 opiskelijaa. Maakunnan toimialarakenne, ammatillisen koulutuksen painopisteet ja koulutuksen järjestäjien toimintaprofiilit Maakunnan toimialoista vuonna 2004 työllisten määrän mukaan laskettuna olivat yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen rahoitus-, kiinteistö- ym. palvelut (20,3 %), kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (19 %) sekä teollisuus (12,4 %). Toimialoista rahoitus-, kiinteistö- ym. palvelut sekä kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat Uudellamaalla keskimääräistä isompia toimialoja kuin muualla maassa. Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen koulutusalakohtaiset toteumatiedot vuonna 2006 ovat perustelumuistion taulukossa 2. Koulutustarjonnan vastaavuus toimialarakenteeseen on karkealla tasolla tarkasteluna hyvä. Maakunnan koulutuskuntayhtymistä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (8 koulutusalaa), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (6 koulutusalaa) ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (6 koulutusalaa) muodostavat alueella omat ammattiopistonsa. Koulutusalat, joilla Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä eivät järjestä koulutusta ovat humanistinen ja kasvatusala sekä luonnonvara- ja ympäristöala. Maakunnassa on kolme luonnonvara- ja ympäristöalan samoin kuin humanistisen ja kasvatusalan järjestäjää, jotka järjestävät koulutusta joko kokonaan tai pääosin maakunnan alueella. Humanistisen ja kasvatusalan järjestäjistä Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö on alan suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä maassa. Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki järjestävät ammatillista peruskoulutusta neljällä koulutusalalla, jotka ovat samat. Nämä ammatillisen koulutuksen järjestäjät omaavat