4. Kansantalouden rakennemuutos 1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215 2) Kansantalouden nykyinen rakennekriisi/murros a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä Korkean teknologian tehdasteollisuus supistuu, mutta korkean teknologian palvelut kasvavat b) Teollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi Lukemista: verkkosivulla olevat kirjoitukseni 4-1 Elinkeinorakenteen muutos ja 4-2 Uudenlaista ajattelua Matti Pohjola 1
1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215: viennin rakenne Viennin rakenne paljastaa kansantalouden suhteellisen edun - Maa vie ulkomaille niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu Viennin rakenne (ks. seuraavat kuviot): - 18-luvun alussa maa- ja metsätalouden tuotteita eli viljaa, voita, kalaa, karjaa, tervaa, lautaa ja lankkuja - 18-luvun lopusta alkaen selluloosaa ja paperia - Metalliteollisuuden merkitys kasvanut 195-luvulta alkaen: rauta ja teräs, koneet ja laitteet, henkilöautot - Palvelujen merkitys kasvanut viime vuosikymmeneltä lähtien: tietotekniikka ja erilaiset liike-elämän palvelut Vienti ei itsessään ole talouskasvun lähde, mutta se on pienelle kansantaloudelle hyvä keino osaamisen hyödyntämiseen - Suuret markkinat => suurtuotannon edut voidaan hyödyntää => tehokkuus ja tuottavuus nousevat => elintaso kasvaa Ongelmana on, ettei vienti nyt kasva - tavaravienti on pudonnut vuoden 26 tasolleen, eikä palveluvientikään ole paljon kasvanut 2
Viennin suhde bruttokansantuotteeseen, % 45 4 35 3 Tavarat ja palvelut yhteensä Tavarat Palvelut Tavaraviennin bkt-suhde on supistunut viime vuosina, palvelujen kasvanut 25 2 15 1 5 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 => Viennin rakenteesta voi päätellä kansantalouden suhteellisen edun olevan siirtymässä tavaroiden valmistuksesta palvelujen tuottamiseen Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 3
Tavaraviennin rakenne, %-osuudet 1 9 8 7 6 5 4 3 Metalliteollisuuden tuo7eet Kemialliset tuo7eet Puu, paperi ja painotuo7eet Muut tavarat Elintarvikkeet Metalliteollisuus on tärkein vientiala => Tekeillä olevassa palkkasopimusten uudessa Suomen mallissa palkankorotukset tehtäneen metallin ehdoin 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 214 Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 215 4
Palveluviennin rakenne, %-osuudet 5 45 4 35 3 Televies.ntä-,.etotekniikkaja.etopalvelut Liike-elämän palvelut 25 Rojal.t ja lisenssimaksut 2 15 1 5 213 214 215 Rakentaminen ja projek.toimitukset Muut palvelut Huom: Palvelujen viennin tilastointi uudistettiin 213, vertailukelpoisia tietoja ei siksi ole aiemmilta vuosilta Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 5
Viennin arvo 215: 76,6 mrd. Tavaroiden vien+: Paperi ja pahvi 7,3 Rauta ja teräs 3,9 Öljyjalosteet 3,5 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,5 Sähkökoneet ja -laigeet 3,1 YleiskäyGöiset teolliset koneet ja laigeet 3, MooGoriajoneuvot 2,7 Muut metallit 2,1 Voimakoneet ja moogorit 2, Paperimassa 1,8 54,1 mrd. Palveluiden vien+: Tietotekniikkapalvelut 7, Tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut 2,6 Rakentaminen ulkomailla 1,9 Tutkimus- ja kehigämistoiminnan tulosten käygölisenssit 1,8 Yritysten ja liikkeenjohdon konsultoin+palvelut 1, Palvelujen osuus viennin arvosta on 3 %, sama kuin Ruotsissa 22,5 mrd. 6
Ongelma: Vienti ei kasva Vienti viitevuoden 21 hinnoin (milj. ) 9 8 7 Tavaroiden ja palvelujen vien9 Tavaroiden vien9 Palveluiden vien9 6 5 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 7
Elinkeinorakenteen muutos 186-215: toimialarakenne 18-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen maa - alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden osuus kokonaistuotannosta oli yli puolet Maamme teollistui 19-luvun alkupuoliskolla - koko teollisuuden osuus tuotannosta kasvoi 1:stä 3:een prosenttiin - Koko teollisuus = kaivostoiminta ja louhinta + tehdasteollisuus + energiahuolto + vesi- ja jätehuolto Palveluyhteiskunnaksi Suomi muuttui jo 197-luvulla - palvelujen tuotanto muodosti yli puolet bruttoarvonlisäyksestä Nyt käynnissä oleva rakennemuutos - Koko teollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä on pudonnut 3:stä 2:een prosenttiin 15 vuodessa. - Osuuden vastaavan suuruinen kasvattaminen kesti aikanaan 4 vuotta, 191-luvulta 195-luvulle. - Vuoden 27 jälkeen tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on supistunut 25 prosentista 17 prosenttiin. - Tämä vastaa tavaraviennin bkt-osuuden supistumista, koska tavaravienti on teollisuuden tehdastuotteita. Toisaalta palvelujen osuus on noussut sekä 8 kokonaistuotannossa että viennissä.
Elinkeinorakenne: päätoimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä, % 75 7 65 6 55 Alkutuotanto Koko teollisuus Tehdasteollisuus Rakentaminen Palvelut 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 9
Elinkeinorakenteen muutos ja talouskasvu 186-215 Elinkeinorakenteen muutos ensin alkutuotannosta teollisuuteen ja myöhemmin teollisuudesta palveluihin näkyy myös talouskasvussa (ks. seuraavat kuviot) - Teollistumisen myötä kokonaistuotannon kasvuvauhti kiihtyi 18-luvun puolivälistä 195- ja 196-luvuille saakka - Alkutuotannon merkitys talouskasvussa väheni kaiken aikaa ja hiipui kokonaan 196-luvulle tultaessa. - Teollisuuden merkitys vastaavasti kasvoi 192-luvulta alkaen ja säilyi suurena vuosituhannen vaihteeseen saakka sen kontribuutio kokonaistuotannon kasvuvauhtiin oli kaiken aikaa oli 1 2 prosenttiyksikköä 193-lukua lukuun ottamatta. - 21-luvulla tehdasteollisuuden tuotanto on supistunut, ja sen myötä myös kansantalouden kokonaistuotanto on vähentynyt - Näin ei ole käynyt koskaan aiemmin Muita pienempänä toimialana rakentamisen vaikutus talouskasvuun on ollut päätoimialoista selvästi vähäisin - Sodan jälkeisen jälleenrakennuksen vuosikymmeninä 194- ja 195- luvuilla sen kontribuutio kasvuun oli suurempi kuin muina aikoina 1
Palvelujen merkitys talouskasvussa on ollut kaikkein suurin - Tämä käy ilmi erityisen selvästi kokonaistuotannon kumulatiivista kasvua esittävästä kuviosta - Peräti 45 prosenttia kaikesta kasvusta vuoden 186 jälkeen on syntynyt palvelualoilla. Teollisuuden osuus on 35, alkutuotannon 14 ja rakentamisen 6 prosenttia - Palvelut ovat säilyttäneet suhteellisen merkityksensä ja ovat ylläpitäneet kansantalouden kasvua kaiken aikaa, myös viime vuosina Yhteenveto - Suomi teollistui ja talouskasvu kiihtyi itsenäisyytemme ensimmäisten viiden vuosikymmenen ajan. - Kasvu on sen jälkeen hidastunut, ja nyt se on pysähtynyt kokonaan, kun teollisuuden arvonlisäys on romahtanut. - Palvelut ovat ylläpitäneet kasvua kaiken aikaa, mutta niiden vaikutus ei ole ollut riittävän suuri nostamaan koko kansantaloutta uudelle kasvu-uralle. - Miten Suomen käy seuraavina vuosikymmeninä? Jääkö kasvu pysyvästi heikoksi, uudistuuko teollisuus vai vahvistuuko palvelujen vaikutus kasvuun? 11
Bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä, eri vuosikymmeninä Toimialan kasvukontribuutio = toimialan osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä x toimialan bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 5, 4,5 4, 3,5 Palvelut Rakentaminen Koko teollisuus Alkutuotanto Bru@oarvonlisäys 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 12
Bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiivinen kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä 44 42 Bruoarvonlisäys 4 Palvelut 38 36 Koko teollisuus 34 Alkutuotanto 32 Rakentaminen 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 13
2) Kansantalouden nykyinen rakennekriisi/murros Kertausta luennosta 1 Suomen taloustilanne: - Suomen kansantalous kasvoi muuta euroaluetta paremmin ja Ruotsin tahtia vuoteen 28 saakka - Vuoden 29 taantumasta noustiin ensin Saksan ja Ruotsin tavoin, mutta uuteen taantumaan jouduttiin 212, josta ei olla vieläkään toivuttu - Toimialojen kasvukontribuutioiden tarkastelusta opimme ongelmien johtuvan tehdasteollisuuden romahduksesta jota tarkastellaan tässä luennossa lähemmin - Kysyntäpuolella ongelmat näkyvät nyt nettoviennin ja investointien kasvuvaikutusten hiipumisena - Suomen hallituksen talouspolitiikan linjana on palauttaa tehdasteollisuuden kasvu hintakilpailukyvyn kohentamisen (= palkkojen alentamisen) kautta, mikä lisää vientiä, investointeja ja aikanaan myös tuloja ja kulutusta - Mutta toimiiko tämä politiikka, jos tehdasteollisuuden ongelmat eivät johdu palkoista, vaan ovat rakenteellisia? => Kiky-sopimukseen pitää suhtautua realistisesti Onneksi koko kansantalous ole ongelmissa - sillä korkean teknologian palvelut (mm. informaatio ja viestintä) ovat vahvassa kasvussa 14
2 a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä Seuraavat kuviot esittävät koko kansantalouden, sen sektorien ja tärkeimpien toimialojen kokonaistuotannon kehityksen neljännesvuosittain ajanjaksolla 199-215 mitataan bruttoarvonlisäyksellä viitevuoden 21 hinnoin (miljoonaa euroa) Havainnot: Kansantalouden kokonaistuotanto on nyt samalla tasolla kuin vuoden 26 alkupuoliskolla ja noin 1 % pienempi kuin vuoden 27 lopussa Tehdasteollisuuden tuotanto on pudonnut vuoden 2 tasolle ja on nyt 3 % pienempi kuin huippuvuonna 27 sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä muu metalliteollisuus ovat romahtaneet metsäteollisuus ei enää supistu, mutta ei kasvakaan pitkään kasvanut kemianteollisuuskin (= öljynjalostus, kemikaalit, lääketeollisuus, kumi- ja muovituotteet) on kääntynyt laskuun Yksityiset palvelut ovat ylläpitäneet talouskasvua erityisesti informaatio ja viestintä, joka kasvaa voimakkaasti Informaatio ja viestintä on bruttoarvonlisäykseltään jo kaksi kertaa metsäteollisuuden kokoinen ja kaksi kolmasosaa metalliteollisuudesta (= sähkö ja elektroniikka sekä muu metalliteollisuus) kansantaloutemme uusi vahvuus Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta eli liike-elämän palvelut kasvavat 15
Kansantalouden ja sen sektoreiden bruttoarvonlisäykset neljännesvuosittain (viitevuoden 21 hinnoin milj. ) 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Arvonlisäys yhteensä Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Rakentaminen Energiahuolto: vesi- ja jätehuolto Alkutuotanto Tehdasteollisuus on supistunut vuodesta 27/28 alkaen Yksityiset palvelut ovat kasvaneet kaiken aikaa Nämä trendit kumonneet toisensa Bruttoarvonlisäys on jäänyt vuoden 26 tasolle Sama asia näytettiin aiemmin kasvukontribuutioiden avulla (luento 1, dia 2) 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 16
Tehdasteollisuuden toimialoja Yksityisiä palvelualoja 4 5 4 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus 4 5 4 Kauppa Amma2llinen, 2eteellinen ja tekninen toiminta: hallinto- ja tukipalvelut Informaa2o ja vies2ntä 3 5 Metsäteollisuus 3 5 Liikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3 3 2 5 2 5 2 2 1 5 1 5 1 1 5 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 199199119921993199419951996199719981999221222324252627282921211212213214 17 215216217
Valtaosa kokonaistuotannon kumulatiivisesta kasvusta on syntynyt tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa, mutta nyt teollisuuden kontribuutio on supistunut (luento 1, dia 2) Toimialan kontribuutio = osuus bruttoarvonlisäyksestä bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Bruoarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 18
Tehdasteollisuuden kontribuutio on ollut metalliteollisuuden (= elektroniikka ja muu) varassa, joka on romahtanut (muun tehdasteollisuuden ml. metsäteollisuuden kontribuutio on ollut vähäinen) Huom: Tehdasteollisuuden kontribuutio on sama kuin edellisessä kuviossa 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 Tehdasteollisuuden kontribuu<o Elektroniikkateollisuuden kontribuu<o Muun metalliteollisuuden kuin elektroniikkateollisuuden kontribuu<o Metsäteollisuuden kontribuu<o Muun tehdasteollisuuden kontribuu<o 1-1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Korkean teknologian tehdasteollisuuden kasvukontribuutio on ollut suuri, mutta supistunut Huom: Tehdasteollisuuden kontribuutio on sama kuin edellisissä kuvioissa 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Keskikorkea teknologia = kemikaalit sekä koneet ja laitteet Tehdasteollisuuden kontribuu<o Korkean teknologian tehdasteollisuuden kontribuu<o Keskikorkean teknologian tehdasteollisuuden kontribuu<o Muun tehdasteollisuuden kontribuu<o Korkean teknologian tehdasteollisuus: - lääketeollisuus - elektroniikkateollisuus = toimialat, joilla T&K-menojen osuus liikevaihdosta on 2 suuri (> 4 % liikevaihdosta)
Korkean teknologian osuus tavaraviennistä, % 36 34 32 3 Yhdysvallat Saksa Ruotsi 28 26 Suomi 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Suomessa korkean teknologian vienti oli ennen valtaosin Nokian matkapuhelimia, nykyään siitä puolet on terveysteknologiaa Nokia N95 Lähde: World Development Indicators, The World Bank 21
Korkean teknologian osuus tavaraviennistä Euroopan unionissa 215, % => Johtopäätös: Suomi on pudonnut väärään sarjaan! 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Malta Irlan/ Ranska Hollan/ Luxemburg Kypros EU Iso-Britannia Lähde: Eurostat Database Tsekki Viro Unkari Saksa Itävalta Ruotsi Tanska Belgium Latvia Slovakia Puola LieJua Romania Kroa/a Suomi Italia Slovenia Espanja Bulgaria Kreikka Portugali 22
Tehdasteollisuuden osuus työllisyydestä Euroopan unionissa 214, % Korkean ja keskikorkean teknologian toimialat Tehdasteollisuus yhteensä Luxemburg Kypros Kreikka Hollan? Iso-Britannia Ruotsi Irlan? Tanska Ranska Espanja Belgia Malta Latvia Suomi LieCua EU Itävalta Portugali Kroa?a Viro Romania Italia Puola Saksa Bulgaria Unkari Slovenia Slovakia Tsekki 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 Suomi kuuluu keskisarjaan 23 Lähde: Eurostat
Valtaosa kokonaistuotannon kumulatiivisesta kasvusta on syntynyt tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä Toimialan kontribuutio = osuus bruttoarvonlisäyksestä bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Bruoarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 24
Korkean teknologian tietointensiivisten palvelujen kasvukontribuutio nousee 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Yksityisten palvelujen kontribuu=o Korkean teknologian =etointensiivisten palvelujen kontribuu=o Muiden palvelujen kontribuu=o Korkean teknologian tietointensiiviset palvelut: - audiovisuaalinen toiminta - televiestintä - tietojenkäsittelypalvelu - tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 25
Palvelujen osuus työllisyydestä Euroopan unionissa 214, % Tietointensiiviset korkean teknologian palvelut Tietointensiiviset palvelut Palvelut yhteensä Romania Puola Tsekki Slovenia Slovakia Bulgaria KroaGa Unkari Viro LieNua Portugali Latvia Itävalta Italia Saksa EU Kreikka Suomi HollanG Ranska IrlanG Espanja Malta Belgia Tanska Ruotsi Iso-Britannia Kypros Luxemburg 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 85 9 Korkean teknologian palveluissa Suomi on ykkönen, palveluissa yleisesti keskikastia 26 Lähde: Eurostat
Korkean teknologian kasvukontribuutio siirtyy tehdasteollisuudesta palveluihin 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Bruoarvonlisäys perushintaan Korkean teknologian tehdasteollisuuden kontribuuco Korkean teknologian Cetointensiivisten palvelujen kontribuuco Korkea teknologia yhteensä -2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 27
Suomessa korkea teknologia on käytännössä yhtä kuin ICT-sektori 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Bruoarvonlisäys perushintaan Korkea teknologia yhteensä ICT-sektorin kontribuueo ICT-sektori: - elektroniikkateollisuus - televiestintä - tietojenkäsittelypalvelu 28
ICT-sektorin osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä 12 11 1 9 8 7 6 5 4 ICT-sektori Elektroniikkateollisuus Televies=ntä Tietojenkäsi@elypalvelu 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Elektroniikkateollisuus eli ICT-laitevalmistus romahti Nokian puhelimien myötä, mutta tietotekniikkapalvelut kasvavat 29
2 b) Tehdasteollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi Mediassa ja etujärjestöjen kannanotoissa kansantalouden ongelmien syyksi esitetään usein, että Suomen tehdasteollisuuden palkat ovat liian korkeat Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 27) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Juha Akkanen, HS pääkirjoitus 19.1.214 Seuraavat kuviot näyttävät kuitenkin, ettei syy voi olla näin yksinkertainen, vaan ongelma on vaikeampi Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys kasvoi voimakkaasti mutta työvoimakustannukset maltillisesti vuosina 25-27 Vaikka palkat Suomessa ovat nousseet nopeammin kuin esimerkiksi Saksassa, ovat ne tasoltaan vielä alhaisemmat. Suomi eroaa muista maista siten, että arvonlisäys on romahtanut, muualla se on kasvanut Tästä ei tietenkään seuraa, etteikö palkankorotuksista luopuminen olisi järkevää, jos vaihtoehtona on irtisanomiset Reaalipalkat ovat Suomessa laskeneet jo 2-3 vuotta, mutta ongelmana on, ettei työn tuottavuus kasva 3
Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys ja työvoimakustannukset 45 Suomi Ruotsi Saksa 65 65 4 6 55 6 55 35 5 5 3 25 Arvonlisäys (PY) 45 4 35 45 4 35 2 3 3 15 1 5 Työvoimakustannukset (wl) 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 Bruttoarvonlisäys käytetään: - työvoimakustannuksiin - pääomakorvauksiin ja poistoihin => Tuotannon kannattavuutta voi arvioida epäsuorasti työvoimakustannusten osuudella bruttoarvonlisäyksestä (= reaalinen yksikkötyökustannus = wl/py, w = palkka, Y = työllisyys, P = arvonlisäyksen eli tuotteen hinta, Y = arvonlisäys) 31
Reaaliset yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset/bruttoarvonlisäys (wl/py) = reaalipalkka/työn tuottavuus ((w/p)/(y/l)) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 2 25 21 215 Saksa Suomi Ruotsi Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt bruttoarvonlisäyksen supistumisen eli työn tuottavuuden alenemisen vuoksi 32
Reaalipalkka (w/p) ja työn tuottavuus (Y/L), indeksejä 1997= 1 Koko kansantalous Tehdasteollisuus 1,5 2,2 1,45 1,4 1,35 Bruoarvonlisäys Reaalipalkka Työn tuoavuus 2, 1,8 Työn tuo4avuus Reaalipalkka Bru4oarvonlisäys 1,3 1,6 1,25 1,4 1,2 1,2 1,15 1,1 1, 1,5,8 1, 199719981999221222324252627282921211212213214215,6 199719981999221222324252627282921211212213214215 33
Koska arvonlisäys syntyy teknologiasta eli resepteistä tiedosta, ideoista ja osaamisesta, ongelmana on, etteivät perinteiset reseptit enää toimi Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut Arvonlisäys Y = A F(K,H,L) 34 34