Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Samankaltaiset tiedostot
Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Vuorovaikutuksien mittamallit

Perusvuorovaikutukset

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

Fysiikan nykytila ja saavutukset

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Neutriino-oskillaatiot

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Fysiikan maailmankuva 2015

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Sisältö. Artikkelit. Viitteet. Artikkelilisenssit

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

Atomimallit. Tapio Hansson

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Atomimallit. Tapio Hansson

Uudet kokeet testaavat maailmankaikkeuden kohtalon: Muuttuuko kaikki aine lopulta säteilyksi?

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

12. Hiukkasfysiikka Peruskäsitteitä. Antihiukkaset

Flrysikko Higgs iuhli. löytymistä 4. z.totz

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

YHTENÄISYYDEN KUORIMISTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

It requires a much higher degree of imagination to understand the electromagnetic field than to understand invisible angels. R. P.

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Osassa 1 käsiteltiin siirtymää klassisesta fysiikasta moderniin fysiikkaan, fysiikan suhdetta muihin tieteenaloihin ja roolia tieteellisessä

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Pintaraapaisu säieteoriaan - Alkeishiukkaset säikeiden värähtelytiloina ja kompaktien ulottuvuuksien olemassaolo

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Maailmankaikkeuden synty ja aineen perusrakenne

EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje

Higgsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos

Kvanttifysiikan perusteet 2017

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

FYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

FYS01: Fysiikka luonnontieteenä

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

Kvan%fysiikan historiaa

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

MAAILMANKAIKKEUDEN KEHITYS

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

SUURITIHEYKSINEN PARTONIMATERIA

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Hiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

Sekalaisia aiheita. Hiukkaskiihdyttimet ja uudet hiukkaset

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

Viimeinen teoria fysiikan historiassa. Matti Leppänen

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Transkriptio:

Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria yhdisti sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen. Myöhemmin myös vahvan vuorovaikutuksen on huomattu olevan saman vuorovaikutuslajin muoto. Tämä neljän jaottelu on kuitenkin käytännöllinen tapa käsitellä vuorovaikutuksia. Tärkein sisältö vuorovaikutuksista on kiteytettynä xkcd:ssa: https://xkcd.com/1489/.

Gravitaatio Gravitaatiolla on usein varsin mitätön rooli hiukkasfysiikassa, johtuen hiukkasten mitättömistä massoista. Se on teoreettisesti kuitenkin hyvin merkittävä vuorovaikutus, sillä se ei sisälly standardimalliin. Gravitaation välittäjähiukkaseksi on kaavailtu gravitonia, mutta sitä ei ole vielä kyetty havaitsemaan. Gravitaatio kuvataan yleisessä suhteellisuusteoriassa. Alkumaailmankaikkeus oli niin tiivis, että gravitaatio oli paljon merkittävämpi. Gravitaation kenttäteoriaksi yritetään muotoilla niin sanottua supergravitaatioteoriaa.

Sähkömagneettinen vuorovaikutus Sähkömagneettinen vuorovaikutus sai ensimmäisen teoriansa Maxwellin muodostettua yhtälönsä, jotka kuvaavat sähkömagnetismia aaltoilmiönä. Nykyinen kvanttielektrodynamiikka (kvanttisähködynamiikka, QED) kuvaa valon ja aineen vuorovaikutuksen niin hyvin kuin tämän päivän tutkimuksen valossa on mahdollista. Sähkömagnetismi perustuu fotonien vaihtoon, ja fotoni onkin sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen. Esimerkiksi kahden varauksen välinen voima syntyy kun varaukset kytkevät toisiinsa fotonien välityksellä.

Etävuorovaikutukset Hiukkasteoriassa voima välittyy välittäjähiukkasen avulla. Tällöin etävuorovaikutuksessa ei ole mitään erityisen kummallista. Välittäjähiukkanen voi siirtää energiaa ja liikemäärää toiselle hiukkaselle.

Sähkömagneettinen vuorovaikutus Sähkömagneettinen vuorovaikutus on vuorovaikutus, joka pitää aineen rakenteen kasassa tasolla, jolla sitä tarkastelemme. Se sitoo elektronit ytimien ympärille muodostaen atomeja sekä on vastuussa kaikista kemiallisista sidoksista ja molekyylien muodostumisesta. Loppupeleissä kaikki kosketusvuorovaikutuksetkin ovat peräisin kappaleiden reunojen välisistä sähkömagneettisista vuorovaikutuksista.

Vahva vuorovaikutus Vahva ydinvoima vaikuttaa kvarkkien välillä ja sen välittäjähiukkasia ovat gluonit. Positiiviset protonit hylkivät sähköisesti toisiaan, joten ytimien ei pitäisi pysyä kasassa pelkän sähkömagnetismin valossa. Hyvin lyhyillä etäisyyksillä vaikuttaa kuitenkin toinen vuorovaikutus, eli vahva vuorovaikutus joka sitoo kvarkkeja yhteen. Saturday Morning Breakfast Cereal -sarjakuva kuvaa hienosti miten fysiikanopiskelijoiden kuvitelmat rakkaudesta osuvat yksiin protonien vuorovaikutuksen kanssa: http://www.smbc-comics.com/comic/2013-04-10

Vahva vuorovaikutus Vahvaa vuorovaikutusta kuvaava kenttäteoria on kvanttiväridynamiikka (QCD), joka on kehitetty QED:n avulla. Kvarkeilla on niinsanotut värit, ja gluonit välittävät värien välillä vuorovaikutusta hieman kuten fotonit sähkövarauksien välillä. Ydinhiukkasten välisen vahvan vuorovaikutuksen luonne riippuu etäisyydestä. Alle 0,4 femtometrin läheisyys aiheuttaa vahvan poistovoiman ja 0,4-2 femtometrin etäisyydellä vallitsee tiukka vetovoima. Yli 2 femtometrin päässä voiman vaikutus häviää. Nukleonit ovat halkaisijaltaan n. 1 fm.

Heikko vuorovaikutus... radioaktiivinen hajoaminen... auringon fuusio...w- ja Z-bosonit...

Heikko vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus kykenee vaihtamaan hiukkasia toisikseen. Se löydettiin β-hajoamisen yhteydessä, jossa nukleonit muuttuvat toisikseen. Kaikki leptonit ja kvarkit kokevat heikon vuorovaikutuksen. Itseasiassa neutriinojen tapauksessa heikko vuorovaikutus on ainoa vuorovaikutusmekanismi. Heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkasia ovat W ± - ja Z 0 -bosonit. Näiden suuren massan vuoksi heikon vuorovaikutuksen kantama on erittäin lyhyt: n. 0,01 femtometriä. Sähköheikko kenttäteoria kuvaa myös heikon vuorovaikutuksen.

Säieteoriaa Gravitaation hiukkasteoria on suuren etsinnän alla. Entä jos yhtenäisteoria saadaan aikaiseksi muuttamalla hiukkasvuorovaikutukset geometrisiksi, kuten yleinen suhteellisuusteoria. Säieteorioieden taustalla on ajatus muuttaa muut vuorovaikutukset gravitaation kaltaiseksi, ja siten saada aikaan suuri yhtenäisteoria (GUT).