Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Työelämä- ja markkinaosasto 18.10.2016 Vanhempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1/17 Eduskunnan talousvaliokunnalle HE 116/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi ja laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan talousvaliokunnassa käsiteltiin 30.9.2016 hallituksen esitystä eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi ja laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisestalaiksi (HE 116/2016 vp). Talousvaliokunta on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriöltä kirjallista vastinetta valiokunnan saamiin lausuntoihin. Yhteenveto ja arvio talousvaliokunnalle annetuista asiantuntijalausunnoista Sähköturvallisuuslaki 1 luvun 4 - Määritelmät Suomen Kiinteistöliitto ry on mukaan sähköturvallisuuslain 4 :n määritelmiin tulisi lisätä sähkölaitteiston haltija termin määritelmä, koska sähköturvallisuuslaissa on asetettu paljon velvoitteita sähkölaitteiston haltijalle (mm. 35, 36, 39, 47 ). Määrittelyssä tulisi Kiinteistöliiton mukaan huomioida asunto-osakeyhtiölain (22.12.2009/1599) säännökset kunnossapitovastuun jaosta. Yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asuntoosakeyhtiölain 4 luvun 2 ja 3 :n säännösten mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (AOYL 4:1.1 ). Yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle (AOYL 4:2.1 ). Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät (AOYL 4:2.2 ). Vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa (AOYL 4:2.3 ).
2/17 3 luvun 30 - Soveltamisalan rajaus Sähkölaitteiston haltijan määritelmäksi kiinteistöliitto on ehdottanut seuraavaa: Sähkölaitteiston haltijalla tarkoitetaan rakennuksen omistajaa, ellei muualla laissa toisin säädetä. SESKO ehdottaa myös, että sähköturvallisuuslain 4 :ssä määriteltäisiin sähkölaitteiston haltija, koska sähköturvallisuuslaissa on annettu paljon velvoitteita sähkölaitteiston haltijalle. Sähkölaitteiston haltijan määritelmäksi SESKO esittää seuraavaa: Sähköturvallisuuslaissa tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijalla sähkölaitteiston omistajaa tai muuta tahoa, jolle omistaja on sopimuksella siirtänyt vastuun sähkölaitteiston käytöstä ja kunnossapidosta ja joka käyttää tosiasiallista valtaa sähkölaitteistossa. Arvio: Sähkölaitteiston haltijan määritteleminen ei ole helppoa ja sitä on yritetty tehdä useaan otteeseen jo vuosien varrella. Sähkölaitteiston haltijaa on hyvin vaikeaa määritellä kovin lyhyesti, sillä sähkölaitteiston haltijan käsite on riippuvainen tilanteesta. Sähköturvallisuuslaissa on hyvin erilaisia tilanteita ja vaatimuksia. Sähköturvallisuuslain vastuut jakautuvat juridisin perustein, eivätkä ole välttämättä kaikilta osin samat kuin Suomen Kiinteistöliito ry:n mainitsema kustannusvastuu. Omistajaa ei voida määritellä pääsääntöiseksi haltijaksi, vaikka omistaja on monesti sähkölaitteiston haltija. Vuokralaisia voi puolestaan olla hyvin erilaisia, on asunnon vuokralaisia, jossa kiinteiden asennusten kustannuksista vastaa omistaja (tai oikeastaan taloyhtiö). Toisaalta tällöinkin voi haltija-vuokralainen olla itsekin aiheuttamisvastuussa, jos hän esimerkiksi rikkoo pistorasian ja joku siihen koskee ja kuolee. Tällöin taloyhtiöllä ole edes mahdollisuutta tietää rikkoutumisesta ellei sitä kerrota. Liikehuoneiston vuokrasuhteissa voi olla myös monenlaisia erilaisia tilanteita. Kukkakioskin pitäjä tuskin on haltija kauppakeskuksen sähkölaitteiston osalle sen enempää kuin asunnon vuokralainenkaan, mutta taas konepaja, joka vuokraa teollisuushallin 50 vuoden vuokrasopimuksella, on haltija. Voimassa olevassa sähköturvallisuuslaissa ei ole sähkölaitteiston haltijaa määritelty. Ehdotus: Lausuntojen perusteella ei ole aihetta muuttaa lakiehdotusta. Viestintävirasto on kiinnittänyt huomiota sähköturvallisuuslain 30 :ään ja esittänyt, että sähköturvallisuuslain 30 :ää tulee soveltaa yhdessä lain 2 :n 2 momentin kanssa siten, että säännöksiä sovellettaisiin myös viestintäverkkolaitteisiin siltä osin, kuin asiasta ei ole säädetty tietoyhteiskuntakaaressa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä. Arvio: Ehdotettu sähköturvallisuuslain 30 koskee lähinnä standardien soveltamista ja niiden luettelointia eikä sillä siis rajata koko sähköturvallisuuslain soveltamista viestintäverkkojen ulkopuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitäisi luetteloa myös viestintäverkkoja koskevista standardeista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei pidä luetteloa myöskään ilma-alusten, maa- ja vesikulkuneuvojen standardeista. Nämä edellä
3/17 3 luvun 44 - Sähkölaitteistoluokitus mainitut alueet samoin kuin viestintäverkot ovat erityisalueita eivätkä kuulu normaalin sähköurakoinnin työalueisiin vaan ovat erityislaitteistoja. Lisäksi näillä erityisaloilla on standardeja hyvin paljon eikä Turvallisuusja kemikaalivirastolla ole erityisasiantuntemusta näille erityisalueille. Inspecta Tarkastus Oy on esittänyt, sähkölaitteistoluokat 3a (räjähdysvaaralliset tilat) ja 3b (vaativat lääkintätilat) tulee pitää erillisinä ja niiden tarkastusvälit tulee säilyttää ennallaan (5 vuotta). Inspecta Tarkastus Oy on ehdottanut lisäksi, että hajautetulle sähköntuotannolle muodostetaan oma luokkansa siten, että luokka kuuluu varmennustarkastuksen piiriin. Nykyisen kehityssuunnan jatkuessa, pienimuotoinen hajautettu sähkön tuottaminen tulee lisääntymään. Väärin tehtynä hajautettu sähköntuotanto muodostaa vakavan työturvallisuusuhan ja mahdollisesti häiritsee muita samassa muuntopiirissä olevia, myös väärin tehtyjä, hajautetun sähköntuotannon laitteistoja. SESKO esittää, että räjähdysvaarallisten tilojen nykyiset laitteistoluokat 1d ja 3a säilytettäisiin edelleen 5 vuoden välein tarkastettavina sähkölaitteistoina, koska kyseisten tilojen sähkölaitteistot ovat olosuhteissa, joissa räjähdysvaaran vuoksi joko virheellisesti tehdyt tai käytössä vikaantuneet sähköasennukset tai -laitteet voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä tai jopa suuronnettomuuden. Arvio: Sähkölaitteistoluokituksesta on nykyisin säädetty sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (517/1996). Nykyisten säädösten mukaisen luokituksen suurin haitta on sen moniulotteisuus ja monimutkaisuus. Luokituksen perusjako koskee kokonaisia rakennuksia tai tehdaskiinteistöjä tai vastaavia kohteita. Kuitenkin tietyt erityistilat, kuten lääkintätila ja räjähdysvaarallinen tila, on luokiteltu erikseen. Tällöin rakennuksen osana olevan yksittäisen tilan tai huoneen määräaikaistarkastusväli voi olla eri kuin muulla rakennuksella ja tarkastukseen kelpoisen tarkastajan osalta on myös eroja räjähdysvaarallisissa tiloissa, esimerkiksi liikekiinteistöön sijoittuneen lääkäriaseman leikkaussalien määräaikaistarkastusväli on erilainen kuin muulla rakennuksella. Kasvihuoneen nestekaasuhöyrystimen osalta on vastaava tilanne eikä kasvihuoneen sähkölaitteiston muiden osien valtuutettu tarkastaja saa edes tarkastaa höyrystimen sähkölaitteistoa. Sähköalan erityisvaatimuksia tuntemattoman sähkölaitteiston haltijan on vaikea hallita tällaisia vaatimuksia, ja tilanne on osaltaan johtanut myös tarkastusten laiminlyömiseen. Ehdotetun sähköturvallisuuslain yksinkertaistetun luokituksen periaate olisi, että rakennus tai kiinteistö tarkastetaan kokonaisuutena. Jos rakennuksessa olisi edellä mainittuja erityistiloja, ne tarkastetaan samanaikaisesti. Tätä korostetaan tarkastuksien sisältöä koskevassa 46 ja 50 :ssä. Näin taataan, että erityistilat kuitenkin edelleen tarkastetaan. Ehdotus myös poistaisi sen epäkohdan, että laajamittaisia kemikaalikohteita on tähän asti saanut tarkastaa vain valtuutettu laitos. Samaa erityissähkötekniikkaa sisältävät kohteet, joissa kemikaalien määrä on vähäisempi, on saanut tarkastaa myös valtuutettu tarkastaja. Ero ei ole perustunut tarkastajien kompetenssivaatimuksiin vaan muihin näkökohtiin, ja on siksi ollut kilpailullisesti arveluttava. Valtuutetut laitokset ovat vastustaneet luokituksen yksinkertaistamista
4/17 Sähkölaitteistoluokituksen yksinkertaistamisen yhteydessä tehdyt eräät, suhteellisen pienet muutokset kohdistavat räjähdysvaarallisten tilojen (ex-tilojen) tarkastukset entistä paremmin riskiperusteisesti kahdessa suhteessa. Kemikaalilain mukaisten ilmoituksenvaraisten kohteiden exsähkölaitteistoilla määräaikaistarkastusväli lyhenee viidestätoista kymmeneen vuoteen ja luvanvaraisilla pitenee viidestä kymmeneen vuoteen. Riskiperusteinen kohdentaminen paranee, koska ilmoituksenvaraisilla kohteilla on keskimäärin huonompi ammattitaito huolehtia oman henkilökunnan voimin ex-laitteistojen turvallisuudesta. Näitä kohteita on myös lukumääräisesti enemmän kuin luvanvaraisia kohteita. Ex-tilojen osalta viittaukset on myös siirretty kemikaalilain lupa- ja ilmoitusmenettelyistä Atex-olosuhdedirektiivin ex-tilaluokkiin, mikä on oikeampi viittauskohde. Tällä tavoin sähköturvallisuuslain erityisvaatimusten piiriin on saatu myös pölyräjähdysvaaralliset tilat. Nämä ovat osoittautuneet ongelmallisemmiksi kuin kemikaalilain käsittelemät palavien nesteiden ja kaasujen tilat. Viimemainituissa ei pieniäkään onnettomuuksia ole juurikaan sattunut, koska ne ovat olleet monin eri tavoin erityishuomion kohteena. Vastapainoksi on vaarattomimman tilaluokan 2 muutostöiden tarkastusraja asetuksessa nostettu samaksi kuin tavanomaisilla sähkölaitteistoilla. Raja on ollut tähän asti kohtuuttoman alhaalla. Räjähdysvaarallisten tilojen osalta tilojen erityisluokittelu sähköalan sektorikohtaisessa säädöksessä voidaan katsoa myös jossain määrin vanhentuneeksi menettelyksi siksi, että räjähdysvaarallisten tilojen osalta on annettu uusia varsin kattavia ja substanssiriippumattomia säädöksiä. Suuronnettomuusvaarallisten palavien nesteiden ja kaasujen laitoksia säädellään nykyisin Seveso-direktiivin vaatimusten nojalla. Vaatimukset koskevat koko tuotantolaitosta tai vastaavaa substanssista riippumatta asettaen vaatimuksia muun muassa johtamisjärjestelmälle ja turvallisuusselvityksille. Erityisesti räjähdysvaarallisia tiloja koskien on myös voimaansaatettu ATEX-olosuhdedirektiivi. Se edellyttää räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokittelun tekemistä, suojausmenettelyjen ja käytettyjen laitteiden läpikäymistä sekä niin sanotun räjähdyssuojausasiakirjan laadintaa. Menettelyt on tarkistettava säännönmukaisesti ja aina kun tehdään merkittäviä muutoksia. Direktiivi kattaa palavien nesteiden ja kaasujen lisäksi myös pölyräjähdysvaaralliset tilat eikä se koske vain sähkölaitteita vaan kaikkia mahdollisia energialähteitä. Ehdotetun hajautetun sähkötuotannon osalta työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, ettei tarkastusten alarajaa ei ole tarpeen muuttaa. Kovin pieniä laitteistoja ei ole kohtuullista vaatia tarkastuttamaan kolmannella osapuolella. Ei näidenkään hajautettujen sähkölaitteistojen osalta, vaikka kaikki uusi tekniikka toki tuo omat riskinsä. 3 luvun 45 - Sähkölaitteiston varmennustarkastus Inspecta Tarkastus Oy on esittänyt seuraavaa lisäystä sähköturvallisuuslain 45 :ään. Sähkölaitteistolle on sen suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirrasta riippumatta tehtävä varmennustarkastus, jos se on 1) räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuk-
5/17 sen (576/2003) liitteen 1 tilaluokkien 0, 1, 2, 20, 21tai 22 mukaisissa räjähdysvaarallisissa tiloissa; 2) räjähteiden valmistus- ja varastointitiloissa; tai 3) sairaaloiden ja lääkäriasemien leikkaussaleissa. Inspecta Tarkastus Oy on ehdottanut myös, että varmennustarkastuksen voisi tehdä valtuutettu laitos, ei valtuutettu tarkastaja. Suomen Kiinteistöliitto ry on ehdottanut kielellistä muutosta 45 :ään. Lausunnossaan Suomen Kiinteistöliitto Oy on todennut, että rakentamisen osalta asunto-osakeyhtiön sopimuskumppanina toimii pääsääntöisesti palvelun asunto-osakeyhtiölle myyvä yhtiö. Tätä taustaa vasten säännöksen ehdotettua muotoilua ( on estynyt huolehtimaan ) voidaan pitää jossain määrin harhaanjohtavana. Samoin lakiehdotuksen perusteluista tulisi poistaa viittaus rakentajan kuolemaan ja sitä kautta muodostuvaan esteeseen täyttää velvoitetta. Arvio: Esitetyn lain 44 :n mukaisen laitteistoluokituksen yksinkertaistaminen poistaa valtuutetuilla laitoksilla olleen yksinoikeusalueen, mikä on vääristänyt kilpailua ja monimutkaistanut vaatimusten hallintaa. Luokan 3a poistamisen myötä poistuisi myös kilpailunäkökohdista arveluttava epäkohta, jonka mukaan laajamittaisia kemikaalikohteita ovat saaneet tarkastaa vain valtuutetut laitokset, mutta eivät valtuutetut tarkastajat. Valtuutettu tarkastaja on saanut tarkastaa samaa sähkötekniikkaa sisältävän kohteen, joissa kemikaalien määrä on ollut vähäisempi. Luokan 3a poistaminen poistaisi tarkastuslaitoksen yksinoikeuden 3a luokan kohteiden tarkastuksiin. Tarkastuslaitokset ovatkin vastustaneet 3 a luokan poistamista, koska se poistaisi samalla myös heidän yksinoikeutensa 3a luokan kohteiden tarkastuksiin. Inspecta Tarkastus Oy:n esittämällä 45 :n lisäyksellä on ilmeisesti tavoiteltu saada takaisin kaikki vanhat tarkastukset erillisiin rakennusten tai muun sellaisen sisällä olevien tilojen laitteistoihin laitteistoluokkien ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että ne uudiskohteet, joihin edellytetään varmennustarkastuksia, määritellään 44 :n laitteistoluokituksen avulla. Niiden kohteiden sellaisista merkittävistä muutos- ja laajennustöistä, joille on tarkoituksenmukaista tehdä varmennustarkastus, säädettäisiin asetuksella 45 :n 3 momentin valtuutuksen mukaisesti. Muutostöiden tarkastusraja lievimmässä ex-tilaluokassa nostettiin samalle tasolle kuin tavanomaisissa sähkölaitteistoissa vastapainona sille, että pölyräjähdysvaaralliset tilat otettiin määrittelyihin mukaan palavien nesteiden lisäksi. Näin ex-tilojen tarkastukset kohdennettaisiin aiempaa paremmin riskiperusteisesti. Räjähdevarastoja ei ole voimassa olevassakaan laissa luokiteltu, koska niiden vaarat eivät ole yhtä merkittäviä kuin räjähteiden valmistustiloissa. Merkittäviä onnettomuuksia ei ole sattunut. Ehdotus tiukentaisi nykyisiä vaatimuksia. Suomen Kiinteistöliito Oy:n 45 :n muutosehdotuksen osalta työ- ja elinkeinoministeriö ei näe tarvetta muutokseen. Pykälän tarkoituksena olisi nimenomaisesti säättä, että sähkölaitteiston rakentaja on päävastuussa varmennustarkastuksesta ja tarkoitus on, että tämä vastuu siirtyisi toiselle vain jonkin erittäin ylitsepääsemättömän seikan takia kuten esimerkiksi kuoleman takia. 3 luvun 48 - Sähkölaitteiston huolto ja kunnossapito-ohjelma
6/17 Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry on ehdottanut muutosta sähköturvallisuuslain 48 :ään seuraavasti: 48 Sähkölaitteiston huolto ja kunnossapito-ohjelma Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille laaditaan sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapitoohjelma. Sähkölaitteiston haltija vastaa siitä, että kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan. Kunnossapito-ohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon sähkölaitteiston käyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet. Kunnossapitoohjelma on laadittava myös lääkintätilojen ja räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteistoille. Muiden sähkölaitteistojen osalta ohjelma voidaan korvata laitteiden ja laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeilla. Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry käsityksen mukaan huollon ja kunnossapidon merkitys korostuu erikoistiloissa ja vuosien kokemuksen myötä laitteistoja on ylläpidetty paremmin, jos laitteistolle on ollut olemassa kunnossapito-ohjelma. Kunnossapito-ohjelman puuttuminen olisi merkittävä heikennys nykytilanteeseen ja vallitsevaan käytäntöön. Kunnossapito-ohjelman puuttuminen katsotaan nykyisen puutekategorian luokitusten mukaan peräti vakavaksi puutteeksi. Lisäksi SÄTY ry toteaa, että nykyinen laki edellyttää ennalta turvallisuuden ylläpitävää huolto- ja kunnossapito-ohjetta kaikkia lääkintätilojen sähkölaitteistoja koskien, samoin luvanvaraisten räjähdysvaarallisten tilojen osalta. Lakiehdotuksen mukaan vaatimus jäisi pois kaikista muista paitsi käytönjohtajaa edellyttävistä kohteista ja jakeluverkoista (luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistot). Inspecta Tarkastus Oy on myös esittänyt, että kunnossapito-ohjelma on laadittava aina myös lääkintätilojen, räjähdysvaarallisten tilojen ja palovaarallisten tilojen sähkölaitteistolle. Arvio: Jos kunnossapito-ohjelma vaadittaisiin kuten Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry tai Inspecta Tarkastus Oy ehdottavat, kunnossapitoohjelman vaatimus laajenisi koskemaan myös ilmoituksenvaraisia extiloja (nyt luokka 1d) ja sellaisia pienempiä lääkintätiloja, jotka eivät ole sairaalan tai lääkäriaseman yhteydessä. Kumpiakin ryhmiä on tuhansia, ja vaatimus olisi kohtuuton laitteiston laajuuteen ja vaaroihin nähden. 4 luvun 50 - Määräaikaistarkastuksen sisältö ja suorittaja Inspecta Tarkastus Oy on ehdottanut, että määräaikaistarkastuksen voisi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin luokan 3 alakohdassa a tarkoitetuille (TUKES:in luvanvaraisten räjähdysvaarallisten tilojen) sähkölaitteistoille määräaikaistarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Arvio: Esitetyn lain 44 :n mukaisen laitteistoluokituksen yksinkertaistaminen poistaa valtuutetuilla laitoksilla olleen yksinoikeusalueen, mikä on vääristänyt kilpailua ja monimutkaistanut vaatimusten hallintaa. Luokan 3a poistamisen myötä poistuisi siis myös kilpailunäkökohdista arveluttava epäkohta, jonka mukaan laajamittaisia kemikaalikohteita ovat saaneet tarkastaa vain valtuutetut laitokset, mutta eivät valtuutetut tarkastajat. Valtuutettu tarkastaja on saanut tarkastaa samaa sähkötekniikkaa sisältävän kohteen, joissa kemikaalien määrä on ollut vähäisempi. Luokan 3a poistaminen poistaisi tarkastuslaitoksen yksinoikeuden 3a
7/17 luokan kohteiden tarkastuksiin. Tarkastuslaitokset ovatkin tästä syystä vastustaneet 3 a luokan poistamista, koska se poistaisi samalla myös heidän yksinoikeutensa 3a luokan kohteiden tarkastuksiin. Todettakoon vielä, että aivan samanlaista ex-erityistekniikkaa (räjähdysvaarallisten tilojen eritystekniikkaa) on niin luvanvaraisissa kuin ilmoituksenvaraisissakin ex-tiloissa (räjähdysvaarallisissa tiloissa). 4 luvun 51 - Määräaikaistarkastuksen tarkastuspöytäkirja ja tarkastustarra. Inspecta Tarkastus Oy kannattaa tarkastustarraa, mutta vain luokkien la ja lb osalta. Heidän mielestä luokissa 2 ja 3 tarkastustilanne on helposti selvitettävissä esimerkiksi Iaitteistolle liittyvän käytön johtajan kautta. Inspecta Tarkastus Oy:n mielestä tarran järkevän sijoituspaikan löytäminen voi tietyillä sähkölaitteistoilla olla ongelmallista (esim. luokat 2c ja 3). Inspecta Tarkastus Oy on todennut muutosesityksensä perusteluissa, että teollisuuslaitoksissa ja jakeluverkoissa on usein tarkastuksia, joissa tarkastetaan vain pieni osa laitteistosta, jolloin tarrasta on mahdoton määritellä, mitä laitteiston osaa tarkastus koskee. Vielä perusteluissa todetaan, että tarralle on hankala määritellä luonteva kiinnityspaikkaa esimerkiksi ulkotiloissa. Inspecta Tarkastus Oy:n mielestä selkeintä on, että luovutaan kokonaan tarkastustarran asettamisesta. Arvio: Esitetyssä laissa ehdotetaan luovuttavaksi sähkölaitteistolle tehtyjen varmennus- ja määräaikaistarkastusten ilmoittamisesta rekistereihin. Uutena velvoitteena esitetään, että varmennus- ja määräaikaistarkastuksen tekijän olisi kiinnitettävä liittymään tai vastaavaan kohtaan tarkastustarra. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää hieman erikoisena, että 1b luokan sähkölaitteistoille tarralle löytyy paikka, mutta ei esimerkiksi 2c luokan sähkölaitteistoille. Yksittäisissä tapauksissa voi mietityttää mihin tarra kiinnitetään niin 1b laitteistoluokassa kuin 3c laitteistoluokassakin, mutta tarkastajakunta on vakuuttanut, ettei se ole ylipääsemätöntä. 4 luvun 56 - Sähkötöiden tekemisen edellytyksiä koskevat poikkeukset Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry on ehdottanut muutosta sähköturvallisuuslain 56 :n 2 momenttiin seuraavasti: Ehdotus 56 :n 2 momentti: 56 - Sähkötöiden tekemisen edellytyksiä koskevat poikkeukset.. Edellä 55 :ssä säädetyistä vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa seuraavissa maallikkotöissä: 1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, omassa käytössä olevien liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt; 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt;
8/17 4 luvun 66 - Sähköpätevyys 1 3) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaaminen, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan. Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry mielestä tekstimuutos poistaa mahdollisuuden tehdä liiketoiminnan yhteydessä esim. liitosjohtojen korjauksia pienkonekorjaamoissa ilman SP3 pätevyyttä. Liitosjohtojen sekä jatkojohtojen maallikkokorjaaminen on aiheuttanut lukuisasti vaaratilanteita. Arvio: Ei ole tarpeen tiukentaa maallikkotöiden rajaa. Täytyy olla mahdollisuus tehdä tavallinen yksivaiheinen jatkojohto muuhunkin kuin omaan käyttöön, esimerkiksi isovanhemmille tai lapsille tai naapurille. On varsin todennäköistä, että näin tehtäisiin joka tapauksessa riippumatta säädöksen sisällöstä. Henkilöstö- ja yritysarviointi SETI Oy on esittänyt muutosta sähköturvallisuuslain 68 :ään. SETI Oy:n esitys on seuraava: 66 Sähköpätevyys 1 Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana kaikissa sähkö- ja käyttötöissä. Sähköpätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto; ja 2) tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laaja-alainen sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään vuosi on saatu yli 1 000 voltin vaihtojännitteisten tai yli 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä. Arvio: SETI Oy:n esitetyt muutosta poistaa 66 :stä seuraavat sanat: tai vastaava tutkinto, estäisi automaatio- tai talotekniikkainsinöörien hyväksymisen vaikka heillä olisi tarpeeksi opintopisteitä, mikä olisi väärin. (Esitetyssä sähköturvallisuuslaissa on käytetty sanamuotoa sähkövoimatekniikan ). SETI Oy:n esittämä muutosehdotus lisätä 66 :n 2 momentin 2 kohtaan työkokemuksen yhteyteen sanat sähkötöiden johtamiseen johtaa sikäli harhaan, ettei sähkötöiden johtaja tarvitse välttämättä varsinaista johtajakokemusta. Termi sähkötöiden johtaja on siis jo sinänsä hieman harhaanjohtava, sillä kyse on ammattipätevyyden osoittaneesta turvallisuusasioista huolehtivasta ja vastaavasta henkilöstä. Varsinkaan yhden miehen yrityksessä, ei tarvita varsinaista johtamiskokemusta, eikä välttämättä muissakaan pienissä yrityksissä, joita on hyvin paljon. Sen sijaan on tärkeää, että sähkötöiden johtaja huolehtii turvallisuusasioista ja hän on tarvittaessa yrityksen ykkösmies sähköturvallisuusasioissa.
9/17 4 luvun 68 - Sähköpätevyys 2 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ehdottaa muutosta sähköturvallisuuslain 68 :ssä esitettyihin sähköpätevyys 2 todistuksen koulutusvaatimuksiin. Minimikoulutusvaatimuksena esitetään soveltuvaa ammattitutkintoa esitetyn perustutkinnon sijaan. Mikäli tätä ei ole mahdollista toteuttaa, tulee STUL ry:n mukaan soveltuvan perustutkinnon suorittaneille myöntää ainoastaan rajoitettu sähköpätevyys 2, missä sähkötöiden johtajuus rajoitettaisiin enintään 35 A ylivirtasuojalla suojattuun kohteeseen. Sähköalojen ammattiliitto ry esittää sähköturvallisuuslain 68 :ssä esitettyihin sähköpätevyys 2 todistuksen koulutusvaatimuksiin seuraavaa muutosta: Minimikoulutusvaatimuksena esitämme soveltuvaa ammattitutkintoa. STUL ry on muutosesitystä perustellut sillä, että ajallisesti ammattitutkinnon suorittaminen ei hidasta pätevyystodistuksen hankkimista perustutkintoon verrattuna, koska pätevyystodistuksen saaminen edellyttää riittävää työkokemusta. Ammatillisen toisen asteen koulutusreformin ja sen myötä supistuvien määrärahojen puitteissa ei ole enää mahdollista sisällyttää perustutkinnon opetussuunnitelmaan kaikkia säädösten vaatimia osaamisvaatimuksia, varsinkin kun osaamisvaatimukset ovat kasvaneet erityisesti teoreettisten sisältöjen osalta. Henkilöstö- ja yritysarviointi SETI Oy on esittänyt myös muutosta sähköturvallisuuslain 68 :ään. SETI Oy:n esitys on seuraava: Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana. Sähköpätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto ja tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden työkokemus; taikka 2) soveltuva perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai vastaava aiempi koulutus tai tutkinto ja tämän suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemus. Edellä 2 momentissa tarkoitetun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää työtä. SETI Oy:n mukaan sähkö- ja automaatioasentajan perustutkinto valmistaa vain asennustöihin eikä sähkötyön johtamiseen. Lisäksi SETI Oy perustelee muutosesitystä sillä, että ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa osoitetaan laajempi teoreettinen osaaminen, työn organisointikyky ja säädösten tuntemus kuin perustutkinnossa. SETI Oy katsoo, että sähkötöiden johtajan tehtävissä on hallittava myös teoreettista sähkötekniikkaa (suojausten mitoitus, asennusten kuormitettavuus).
10/17 Arvio: Muutosehdotukset perustutkinnon poistamiseksi olisi iso muutos ja se kiristäisi vaatimustasoa tuntuvasti. Vaatimusten kiristäminen olisi norminpurkutoimenpiteiden vastainen. Se vaikeuttaisi myös yrittäjäksi ryhtymistä. Koulutusvaatimusten kiristäminen asettaisi monen ihmisen ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin elämänsuunnittelun ja ammatinharjoittamismahdollisuuksien kannalta. Uuden ylempiasteisen tutkinnon suorittaminen aikuisiällä voi olla ylivoimaista henkilölle, joka on aikanaan valinnut koulutuslinjansa siinä uskossa, että valittu linja ja taso antavat mahdollisuuden sähköpätevyyteen ja yrittäjyyteen alalla. Säädösten vaatimustason tulisi olla johdonmukainen vuosien ja vuosikymmenien aikana, eikä se saisi vaihdella edestakaisin. Tarvittaessa vaatimustasoa voidaan luonnollisesti nostaakin, mutta sen pitää silloin perustua selkeisiin osoitettavissa oleviin turvallisuusongelmiin, joita nyt ei ole havaittu. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontahavainnot eivät tue koulutusvaatimusten kiristämistä. Uusien urakoitsijoiden joukossa on paljon perustutkintopohjaisia henkilöitä eikä näillä uusilla urakoitsijoilla ole ollut sen enempää puutteita toiminnassaan kuin vanhoillakaan, pikemminkin päinvastoin. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston havaitsemista puutteita useimmat johtuvat työmaa-aikataulujen tiukkuudesta tai epäasiallisesta kustannusten säästöstä, mutta harvemmin osaamispuutteista. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa myös, että koulutusvaatimus ei ole ainut vaatimus sähköpätevyys 2 saamiseksi, sillä lisäksi vaaditaan työkokemusta ja hyväksytysti suoritettu turvallisuustutkinto. Koulutusvaatimus on tärkeä, mutta se ei siis ole ainut vaatimus. Sähköpätevyys 2 edellytetään hyvin pieniinkin asennustöihin, esimerkiksi ulkovaraston sähköistykseen muutamalla valaisimella ja pistorasialla. Olisi kohtuutonta, ettei sähköalan ammattikoulun (perustutkinnon) suorittanut henkilökään voisi tehdä tällaisia töitä yrittäjänä. SETI Oy:n esitetyt muutosta poistaa 68 :n 2 momentin 1 kohdasta seuraavat sanat: tai vastaava tutkinto, estäisi automaatio- tai talotekniikkainsinöörien hyväksymisen vaikka heillä olisi tarpeeksi opintopisteitä, mikä olisi väärin. (Esitetyssä sähköturvallisuuslaissa on käytetty sanamuotoa sähkövoimatekniikan ). SETI Oy:n esittämä muutosehdotus lisätä 68 :n 3 momenttiin työkokemuksen yhteyteen sanat sähkötöiden johtamiseen johtaa sikäli harhaan, ettei sähkötöiden johtaja tarvitse välttämättä varsinaista johtajakokemusta. Termi sähkötöiden johtaja on siis jo sinänsä hieman harhaanjohtava, sillä kyse on ammattipätevyyden osoittaneesta turvallisuusasioista huolehtivasta ja vastaavasta henkilöstä. Varsinkaan yhden miehen yrityksessä, ei tarvita varsinaista johtamiskokemusta, eikä välttämättä muissakaan pienissä yrityksissä, joita on hyvin paljon. Sen sijaan on tärkeää, että sähkötöiden johtaja huolehtii turvallisuusasioista ja hän on tarvittaessa yrityksen ykkösmies sähköturvallisuusasioissa. 4 luvun 77 - Pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun laitoksen hyväksymisen edellytykset Inspecta Tarkastus Oy on esittänyt, että seuraava 77 :n 3 kohta poistettaisiin: 3) laitoksen tarkastuksista vastaavalla henkilöllä on pätevyystodistus, joka oikeuttaisi toimimaan tarkastettavan sähkölaitteiston rakentajan sähkötöiden johtajana, ja lai-
11/17 toksen tarkastajat täyttävät 73 :ssä säädetyt itsenäisen työskentelyn edellytykset; Inspecta Tarkastus Oy on todennut, että tarkastuslaitoksille esitetään lisää vaatimuksia, mikä ei ole normienpurkutalkoot hengen mukainen ja uudet vaatimukset kiristävät ennestään kireää kilpailutilannetta sekä vaatimusten lisääntyessä uusia tarkastuslaitoksia ei enää perusteta. Arvio: Vaatimuksen sisältö ei oleellisesti poikkea voimassa olevasta lainsäädännöstä. Ehdotetussa laissa vaatimukset ovat selkeämmin kirjoitettu. 4 luvun 77 - Pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun laitoksen hyväksymisen edellytykset sekä 78 - Valtuutetun tarkastajan hyväksymisen edellytykset 7 luvun 122 - Siirtymäsäännökset Inspecta Tarkastus Oy toteaa, että puolueettomuus ja riippumattomuussäännöt eivät ole samat valtuutetuilla laitoksilla ja tarkastajille. Tämä aiheuttaa epäterveen kilpailuvääristymän, koska valtuutetuilla tarkastajilla on mahdollisuus kirjata tarkastustoimintaan liittyviä kustannuksia esim. koulutuksesta, matkakustannuksista ja tarvikehankinnoista muuhun toimintaan. Kilpailulain 948/2011, 5 ja 4 momentin mukaan on kiellettyä eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin soveltaa erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan. Katsomme nykyisen ehdotuksen syrjivän osaa tarkastuksen suorittajista. Inspecta Tarkastus Oy ehdottaa, että puolueettomuus- ja riippumattomuussäännöt ovat samat kaikille tarkastajille. Lisäksi Inspecta Tarkastus Oy ehdottaa, että valtuutettujen tarkastajien tarkastustoiminnan kirjanpito eriytetään muista toiminnoista ja tarkastustoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Arvio: Kustannusten jako kirjapidossa ei kuulu sähköturvallisuuslailla säädeltäviin asioihin. Esitetty vääristymä on marginaalinen. Monella valtuutetulla tarkastajalla ei ole mahdollisuutta kokoaikaiseen tarkastustoimintaan, eikä sellaisia rajoja tule asettaa lainsäädännössä yrittäjälle. Inspecta Tarkastus Oy on esittänyt seuraavan 122 :n 8 momentin poistamista: Jos sähkölaitteiston määräaikaistarkastusten väli tämän lain johdosta lyhenee, voidaan laitteiston seuraava määräaikaistarkastus kuitenkin tehdä noudattaen aikaisemmin voimassa ollutta tarkastusväliä. Inspecta Tarkastus Oy katsoo, että mikäli 8 momenttia ei poisteta, niin sitä tulee muuttaa siten, että siirtymäsäännös olisi voimassa viisi vuotta, jolloin tarkastamatta olevat 1b- luokan laitteistot voitaisiin tarkastaa viiden vuoden sisällä. Arvio: Siirtymäsäännös 122 :n 8 momentin kirjoitettiin, koska monessa voimassa olevan lain aikana tehdyn tarkastuksen tarkastuspöytäkirjassa lukee seuraavan tarkastuksen ajankohta. Tarkastuspöytäkirjat ovat hal-
12/17 1 luvun 3 - Soveltamisalaa koskevat rajoitukset lintopäätöksiä, eikä niitä haluttu uudella lailla mitätöidä tältä osin eikä aiheuttaa sekaannusta. Ehdotus: Lausunnon perusteella ei ole aihetta muuttaa lakiehdotusta. Valtioneuvoston yleisistunto on 12.10.2016 hyväksynyt hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 187/2016). Eräänä muutoksena puolustusministeriölle säädettäisiin asetuksenantovaltuus antaa asetuksella tarkempia säännöksiä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavista kohteista, mikä selkeyttäisi viranomaisten toimivallan jakoa etenkin viranomaistarkastuksiin liittyen. Puolustusministeriö on esittänyt työja elinkeinoministeriölle, että myös ehdotetussa sähköturvallisuuslain 3 :n 2 momentissa siirryttäisiin käyttämään HE 187/2016 vastaavasti termiä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattava kohde. Puolustusministeriön mukaan termin maanpuolustuksen kannalta erityissuojattava kohde voidaan katsoa kuvaavaan paremmin puolustusvoimien hallinnassa olevia kohteita, joita puolustusvoimien erityistoimivaltuus koskee. Esitys sähköturvallisuuslain 3 :n 2 momentin muuttamisesta: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tämän lain 2 5 luvun säännösten soveltamisesta sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, siltä osin kuin ne koskevat yksinomaan sotilaskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden osoittamista, varmennus- ja määräaikaistarkastuksen suorittajaa, ilmoituksia sähkölaitteistoista ja vastuuhenkilöistä, tietojen antamista ja valvonnan järjestämistä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa. Pääesikunta valvoo puolustusministeriön ohjauksessa mainituissa kohteissa sähköturvallisuutta noudattaen tätä lakia. Arvio: Termin vaihto on tekninen muutos eikä muutoksella ole säännöksen asialliseen sisältöön vaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa muutosehdotusta, jonka mukaan sähköturvallisuuslain 3 :n 2 momentissa siirryttäisiin käyttämään termiä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattava kohden. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 187/2016) säädettäisiin puolustusvoimista annetun lain 15 :än puolustusministeriölle asetuksenantovaltuus antaa tarkempia säännöksiä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteista sekä niihin sovellettavista menettelyistä. Ehdotus: Muutetaan sähköturvallisuuslain 3 :n 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tämän lain 2 5 luvun säännösten soveltamisesta sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, siltä osin kuin ne koskevat yksinomaan sotilaskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden osoittamista, varmennus- ja määräaikaistarkastuksen suorittajaa, ilmoituksia sähkölaitteistoista ja vastuuhenkilöistä, tietojen antamista ja valvonnan järjestämistä maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa. Pääesikunta valvoo puolustusministeriön
13/17 ohjauksessa mainituissa kohteissa sähköturvallisuutta noudattaen tätä lakia. 3 luvun 41 - Sähkölaitteiston käyttöönotto ja käyttöönoton rajoittaminen Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (39/2016 vp HE 116/2016 vp) kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 41 :ään. Lausunnossa todetaan, seuraavaa: sähköturvallisuuslakiehdotuksen 41 :n 2 momentin mukaan sähköturvallisuusviranomainen saa rajoittaa sähkölaitteiston käyttöönottoa ja käyttöä mm. silloin, kun määrätyssä kohteessa odotetaan ilmenevän sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelma, joka on ratkaistava. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöksen perusteella on vaikea ennakoida, millaisin kriteerein arvioidaan, onko ratkaistava ongelma odotettavissa. Talousvaliokunnan on syytä pyrkiä täsmentämään säännöstä. Arvio: Perustuslakivaliokunta viitannee lausunnossaan virheellisesti 41 :n 2 momenttiin, vaikka kyse lienee 41 :n 3 momentista. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota 41 :n 3 momentin 1 kohdassa olevaan ilmaisuun määrätyssä kohteessa ilmenee tai odotetaan ilmenevän, jota tulisi täsmentää joillakin kriteereillä. Tämä 41 :n 3 momentin 1 kohta on sama kuin voimassa olevan sähköturvallisuuslain 24 h :n 1 momentin 1 kohta (1465/2007). Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelma arvioidaan syytä epäillä -kriteerillä, jota on käytetty myös ehdotetun sähköturvallisuuslain 91 :ssä. Ehdotus: Muutetaan 41 :n 3 momentin 1 kohta kuulumaan seuraavasti: Sähköturvallisuusviranomainen saa rajoittaa sähkölaitteiston käyttöönottoa ja käyttöä, jos: 1) määrätyssä kohteessa ilmenee tai on syytä epäillä ilmenevän sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelma, joka on ratkaistava; tai 4 luvun 81 - Laitoksen ja valtuutetun tarkastajan hyväksymisen peruuttaminen Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (39/2016 vp HE 116/2016 vp) kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 81 :ään. Perustuslakivaliokunta on lausunut seuraavaa: Perustuslakivaliokunnan mielestä myös sähköturvallisuus lakiehdotuksen 81 :n sääntelyä laitoksen ja valtuutetun tarkastajan hyväksymisen peruuttamisesta on oikeasuhtaisuusvaatimuksen johdosta tarkistettava siten, että hyväksymisen peruuttaminen tulee kysymykseen ainoastaan silloin, jos laitos tai valtuutettu tarkastaja ei ole korjannut olennaisia tai vakavia puutteita, rikkomuksia tai laiminlyöntejä (ks. PeVL 20/2006 vp, s. 3/I ja PeVL 27/2010 vp, s. 3/II). Arvio: Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitystä on syytä täydentää perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti siten laitoksen tai valtuutetun tarkastajan peruuttaminen tulee kysymykseen ainoastaan silloin, jos laitos tai valtuutettu tarkastaja ei ole korjannut olennaisia tai vakavia puutteita, rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Ehdotus: Muutetaan 81 :n 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
14/17 : Sähköturvallisuusviranomaisen on peruutettava antamansa hyväksyminen, jos laitos tai valtuutettu tarkastaja ei ole korjannut olennaisia tai vakavia puutteita, rikkomuksia tai laiminlyöntejä annetussa määräajassa taikka se ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä. 5 luvun 91 - Oikeus tehdä tarkastuksia Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (39/2016 vp HE 116/2016 vp) kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 91 :ään. Perustuslakivaliokunta on lausunut, että sähköturvallisuuslakiehdotuksen 91 :n 2 momenttia on muutettava siten, että siitä käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden valvomiseksi tarkastusvaltuudet ovat välttämättömiä ja joiden valvomiseksi se voidaan perustelujen mukaan toimittaa (esimerkiksi ihmisten elämän ja turvallisuuden suojaaminen). Perustuslakivaliokunta on korostanut myös tarkastusvaltuuksien oikeasuhtaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Valiokunnan mielestä oikeasuhtaisuuden vaatimus edellyttää lisäksi, että sääntelyä täsmennetään koskemaan tilanteita, joissa on konkreettinen ja perusteltu epäily toisten ihmisten perusoikeuksien vaarantumisesta. Tarkastusoikeuden käyttämisen kynnystä on korotettava esimerkiksi vaatimuksella siitä, että on todennäköisiä syitä epäillä tiloissa olevan sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttavan vakavaa häiriötä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Tällaiset muutokset ovat edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että perustuslakivaliokunta on viranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä arvioidessaan pitänyt arvion lähtökohtana kuitenkin myös sitä, että viranomaisen toimivaltuuksien sääntely on merkityksellistä perustuslain 2 :n 3 momentissa vahvistetun oikeusvaltioperiaatteen kannalta (PeVL 51/2006 vp, s. 2/I). Julkisen vallan käytön tulee momentin mukaan perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Lähtökohtana on, että julkisen vallan käytön tulee olla aina palautettavissa eduskunnan säätämässä laissa olevaan toimivaltaperusteeseen (HE 1/1998 vp, s. 74/II). Lailla säätämiseen taas kohdistuu yleinen vaatimus lain täsmällisyydestä ja tarkkuudesta (PeVL 10/2016 vp, s. 3 ja siinä viitatut lausunnot). Tämän johdosta valiokunta katsoo, että sähköturvallisuuslakiehdotuksen 91 :n 2 momenttia on syytä täsmentää siten, että siitä käy nimenomaisesti ilmi, että pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin voidaan ulottaa tarkemmin määrittelemättömien valvontatoimenpiteiden asemesta vain 1 momentissa säädetty tarkastus. Arvio: Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että lain 91 :n 2 momenttia muutetaan perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti, siten että siitä käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden valvomiseksi tarkastusvaltuudet ovat välttämättömiä ja joiden valvomiseksi se voidaan perustelujen mukaan toimittaa. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo myös, että tarkastusoikeuden käyttämisen kynnystä on korotettava vaatimuksella siitä, että on todennäköisiä syitä epäillä tiloissa olevan sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttavan vakavaa häiriötä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä 91 2 momenttia on syytä täsmentää myös siten, että siitä käy nimenomaisesti ilmi, että pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin voidaan ulottaa tarkemmin määrittelemättömien valvontatoimenpiteiden asemesta vain 1 momentissa säädetty tarkastus.
15/17 Tarkastusoikeuden ulottamista pysyväisluonteiseen asumiseen on perusteltu esimerkein hallituksen esityksessä (He 116/2016 vp). Hallituksen esityksessä esitettyjen perustelujen lisäksi ministeriö haluaa tuoda esille myös tarpeen suoja elinkeinonharjoittamisen vapautta. Tästä eräs esimerkki EMC-häiriöiden aiheuttamasta haitasta on tilanne, jossa kotonaan työskentelevän henkilön nettiyhteydet eivät toimineet ollenkaan, kun häiriö oli niin voimakas. Häiriö voi siis estää henkilön oikeuden elinkeinonharjoittamiseen. Myös elinkeinovapauden suojaamiseksi tehtävät tarkastukset pysyväisluonteiseen asumiseen olisi hyvä saada pykälään mukaan. Ehdotus: Muutetaan 91 :n 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin voidaan ulottaa 1 momentissa säädetty tarkastus vain, jos on todennäköisiä syitä epäillä, että tiloissa oleva sähkölaite- tai laitteisto aiheuttaa vakavaa häiriötä radioviestinnälle, sähkönjakelu- tai viestintäverkoille taikka niihin kytketylle sähkölaitteelle tai -laitteistolle ja on syytä epäillä 117 :n 1 momentin 1 3, 8, 18, 21 tai 22 kohdassa tarkoitettua sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkomista, ja tarkastus on välttämätön ihmisten elämän, turvallisuuden tai elinkeinon suojaamiseksi. 5 luvun 95 - Pakkokeinot Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (39/2016 vp HE 116/2016 vp) kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 95 :ään. lausunnossa todetaan seuraavaa: Sähköturvallisuuslakiehdotuksen 95 :ssä säädetään sähköturvallisuusviranomaisen toimivallasta kieltää toiminnanharjoittajan, sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan toiminta. Jollei toiminnanharjoittaja noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomaisen on kehotettava toiminnanharjoittajaa korjaamaan puute määräajassa. Jos sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja ei tehtäväänsä hoitaessaan noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomainen voi antaa hänelle varoituksen. Jos puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia tai jos annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta puutteita tai laiminlyöntejä ei ole korjattu, sähköturvallisuusviranomainen voi kieltää osaksi tai kokonaan toiminnanharjoittajan, sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan toiminnan määräajaksi tai toistaiseksi. Ehdotusta on arvioitava perustuslain 18 :n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on elinkeinotoiminnan sääntelyn yhteydessä vakiintuneesti pitänyt esimerkiksi elinkeinoluvan peruuttamista yksilön oikeusasemaan puuttuvana viranomaistoimena vaikutuksiltaan jyrkempänä kuin haetun luvan epäämistä. Valiokunta on katsonut sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta välttämättömäksi sitoa luvan peruuttamisen mahdollisuus vakaviin ja olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen (ks. esim. PeVL 34/2012 vp, s. 2 ja PeVL 58/2010 vp, s. 5 6). Sähköturvallisuuslakiehdotuksen 95 :ää on tarkistettava tätä vastaavaksi siten, että kieltotoimivalta on olemassa vain, mikäli puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia eikä puutteita tai laiminlyöntejä ole korjattu annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta.
16/17 Arvio: Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että 95 :ää muutettaisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt seikat huomioiden siten, että sidotaan luvan peruuttamisen mahdollisuus vakaviin ja olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen. Lisäksi ministeriö 95 :ää on muutettava perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella siten, että kieltotoimivalta on olemassa vain, mikäli puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia eikä puutteita tai laiminlyöntejä ole korjattu annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta. Jos toiminnanharjoittaja ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomaisen on kehotettava toiminnanharjoittajaa korjaamaan puutteen määräajassa. Jos sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja ei tehtäväänsä hoitaessaan noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomainen voi antaa hänelle varoituksen. Jos puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia tai jos annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta puutteita tai laiminlyöntejä ei ole korjattu, sähköturvallisuusviranomainen voi kieltää osaksi tai kokonaan toiminnanharjoittajan, sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan toiminnan määräajaksi tai toistaiseksi. Ehdotus: Muutetaan 95 :n 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos toiminnanharjoittaja ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomaisen on kehotettava toiminnanharjoittajaa korjaamaan puutteen määräajassa. Jos sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja ei tehtäväänsä hoitaessaan noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sähköturvallisuusviranomainen voi antaa hänelle varoituksen. Jos puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia eikä annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta puutteita tai laiminlyöntejä ole korjattu, sähköturvallisuusviranomainen voi kieltää osaksi tai kokonaan toiminnanharjoittajan, sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan toiminnan määräajaksi tai toistaiseksi. Muuta seikkoja Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (39/2016 vp HE 116/2016 vp) s. 6 kiinnittänyt huomiota kotirahan piirissä tehtäviin tarkastuksiin. Perustuslakivaliokunta on todennut seuraavaa: EU:n perusoikeuskirjassa turvattu kotirauhan suoja ei ole kaikilta osin yhteneväinen perustuslain 10 :n 3 momentin kanssa. Se ei esimerkiksi sisällä Suomen perustuslain kaltaista kvalifioitua lakivarausta, minkä vuoksi EU-sääntelyä on toisinaan vaikea ongelmitta sovittaa yhteen Suomen valtiosäännön kanssa. Näistä syistä perustuslakivaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee tehdä selvitys kotirauhan perustuslainsuojasta ja sen rajoittamisesta Euroopan Unionissa ja sen eri jäsenvaltioissa sekä mahdollisista sääntelyn uudistamistarpeista. Selvityksessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, missä määrin EUlainsäädäntöön sisältyviä tarkastustoimivaltuuksia ylipäätään arvioidaan kotirauhan suojaan liittyvistä lähtökohdista unionisääntelyä valmisteltaessa. Tässä yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö haluaa tuoda esille, ehdotetun sähköturvallisuuslain 91 :n 2 momentin sääntely on kansallista
niin sanottua käytön aikaista sääntelyä eikä siis kyseessä ole EUsääntelyn toimeenpano. Useimmat EU-tuotedirektiivit eivät säätele lainkaan käytönaikaisia asioita vaan ne ovat kansallisen sääntelyn varassa. Useimmiten EU:n tuotedirektiivit säätelevät vain tuotteiden valmistusta ja markkinoille saattamista, mutta eivät käytön aikaisia asioita. 17/17