10/2009 20.5. Mirrinminttua ja muistoja puutarhassa s.2 Lapset kylässä Mummon mökissä s.7

10/2009 20.5. Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti Valokuva Kuva Miina Savolaisen Maailman Ihanin tyttö -sarjasta voimauttaa Keskiaukeama Mirrinminttua ja muistoja puutarhassa s.2 Lapset kylässä Mummon mökissä s.7

2 Kuva: Ari-Pekka Keränen Suurin virhe puutarhaa laitettaessa on, ettei perustuksia malteta tehdä huolella. Tarpeeksi paksu kasvualusta ja kasvien selkeät ryhmittelyt ovat kaiken a ja o, hortonomi Kirsti Oinonen tähdentää. Pieni pala paratiisia Sormet mullassa ja ajatukset vapaana puutarhanhoito on stressinpoistoa parhaimmillaan. Kun kevätaurinko on vapauttanut ensimmäiset maakaistaleet lumesta, alkaa monen multasormen mieli palaa jo puutarhahommiin. Vanha kiinalainen sananlaskukin sanoo, että jos haluat olla onnellinen koko ikäsi, ryhdy puutarhuriksi, hortonomi Kirsti Oinonen nauraa. Eikä tuo sanonta todellakaan aivan väärässä ole, sillä maan kuopsuttelu ja kasvien hoitaminen edistävät niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Kasvun ihme ja tuoksuva muisto Oinonen vakuuttaa, että fyysinen kunto pysyy hyvänä, kun puuhastelee ulkoilmassa istuttamassa ja hoitamassa kasveja. Sehän on esimerkiksi toimistotyötä tekevälle erittäin hyvää vastapainoa. Aivan omiaan puutarhanhoito on Oinosen mukaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Varsinkin sitten, kun on jo hieman harjaantuneempi tekijä, voi aivan huoletta unelmoida ja antaa ajatuksen lentää samalla, kun möyhentää maata. Siinä saa stressi kyytiä. Oinonen kannustaa vanhempia ottamaan lapset mukaan puutarhanhoitoon. Lapsi pääsee näkemään kasvun ihmeen, mutta myös sen, ettei kaikki aina onnistukaan niin kuin on suunniteltu. Puutarha on hyvä paikka opetella pettymyksensietokykyä. Jos lapset voivat oppia puutarhassa uutta, vanhuksille puolestaan puutarha voi merkitä paluuta muistoihin. Tänä päivän puutarhassa puuhailua käytetään joissakin vanhusten hoitolaitoksissa jopa terapiamuotona. Olen kuullut, että esimerkiksi jonkin kukan tuoksu on palauttanut vanhuksen mieleen jo unohtuneen muiston. Parveke kesähuoneeksi Kaikilla ei suinkaan ole omaa pihaa, johon istutella kukkia ja pensaita. Se ei silti tarkoita, etteikö voisi harrastaa puutarhanhoitoa. Uusi ilmiö on nyt se, että parvekkeita sisustetaan kesähuoneiksi. Ne, joilla ei ole mökkiä, saavat parvekkeestaan sille oivan korvikkeen. Jos parvekkeella on lasitus, se on kuin pieni kasvihuone ja antaa hyvät mahdollisuudet kasvatella kaikenlaista. Kukkien lisäksi amppelitomaatit ja -mansikat sopivat parvekkeille. Myös yrtit ovat kivoja, sillä ne eivät vie tilaa. Normaaliin parvekelaatikkoon sopii 4-5 erilaista yrttiä. Myös laiskempi viherpeukalo pääsee nauttimaan kasvikunnan silmäniloista. Jotainhan kasveille joutuu aina tekemään, mutta vanha kunnon pelargonia sopii laiskemmallekin. Jos on keltaisen ystävä, myös samettiruusu on helppohoitoinen. Lapsiperheiden pihalle Oinonen suosittelee väljyyttä. Pihasta ei nauti kukaan, jos se on liian täyteen ahdettu ja lapset eivät saa vapaasti leikkiä siellä. Sama ohje pätee myös talouksiin, joissa on lemmikkieläimiä. Ja kissan omistajille sellainen vinkki, ettei kannata istuttaa pihaan mirrinminttua. Kissat nimittäin tykkäävät kölliä ja pyöriskellä sen päällä. Melkoisia myyrätuhoja Tänä keväänä puutarha-alan kuumin puheenaihe on ollut erityisen pahat myyrätuhot. Tuhoja on ollut kaikilla tonteilla, joilla olen käynyt. Monilta ihmisiltä on mennyt vuosikausien työ hukkaan. Sinnikkäästi puutarhoja silti yritetään saada taas kuosiinsa ja alan ammattilaisten puhelimet soivat tiuhaan tahtiin. Nyt eletään kiireistä aikaa, mutta jaksan silti möyriä myös omalla pihallani. Työn ja harrastuksen välinen raja on minulle aika liukuva. Koen edelleen rauhoittuvani ja rentoutuvani, kun saan laittaa omaa puutarhaani. Oinonen muistuttaakin, että puutarhasta pitää osata myös nauttia. Puutarhakaupassa käy vilske Puutarhasta pitää tehdä paratiisi eikä pakkotyölaitos. Välillä pitäisi rauhoittua vain katselemaan ja ihailemaan. Omaa rauhaisaa maisemaansa Oinosen ei tarvitse pitkään miettiä. Kun syyshortensiat piirtyvät hämärtyvään elokuun iltaan, niin siinä on näky, jossa mieli lepää. Heli Haring Vaikka kevätsäät ovat olleetkin toistaiseksi hieman epävakaita, ei se ole puutarhatuotteiden kauppaa jarruttanut. Näyttäisi, että yhtä vilkasta on kuin viime keväänäkin, kesätyöntekijä Sanna Juutinen Prisman Kesäpiha-myymälästä kertoo. Taantuma ei tällä alalla näy, sillä nyt ihmiset viihtyvät enemmän kotona ja haluavat satsata puutarha- ja parvekekasveihin sekä kalusteisiin. Juutisen mukaan havut ovat tällä hetkellä erityisen trendikkäitä ja kysyttyjä tuotteita. Niiden valikoima on laajentunut muutamassa vuodessa huomattavasti. Myös erilaisten puiden kääpiölajikkeet ovat suosittuja. Myyrätuhojen takia kaikenlaiset taimet tekevät niin ikään nyt kauppansa. Takavuosina puutarhatontut olivat lähes jokaisen pihan koristeina, mutta Juutisen mukaan se villitys on menneen talven lumia. Ulkoruukut ovat nyt suosiossa, ne sopivat erityisesti parvekkeille ja pieniin pihoihin. KUSTANTAJA Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki JULKAISIJA Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, 70101 Kuopio, p. 158 111, faksi 158 288, www.kuopionseurakunnat.fi TAITTO Kotimaa-Yhtiöt Oy TOIMITUS Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo 8 16. Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p. 040 484 8232, Ulla Remes, p. 040 484 8234, Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p. 040 484 8236, Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p. 040 484 8514. Seuraava numero 3.6. Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi ILMOITUKSET Maire Laakso, Särkiniementie 16 A 32, 70700 Kuopio, p. (017) 361 6243. maire.laakso@dnainternet.net TILAUKSET Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta TOIMITUSNEUVOSTO Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama JAKELU Suora Lähetys Oy, p. 2647 800 PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Pieksämäki. PAINOS 54 800 kpl

Pirstaleinen aika haastaa toiveet ykseydestä Kirkon ekumeeninen strategia haluaa vahvistaa sitä, mikä on yhteistä. Viime keskiviikkona julkistettiin kirkon ekumeeninen strategia. Sen mukaan Suomen luterilainen kirkko tavoittelee kaikkien kristittyjen välistä yhteyttä, huolehtii heikoimmista ja kantaa kansainvälistä vastuuta, vahvistaa kirkon jäsenyyden merkitystä, ei kaihda lähetystehtävää, mutta toisaalta keskustelee avoimesti myös muiden maailmankatsomusten edustajien kanssa. Kirkkojen ja kristittyjen välistä yhteyttä on rakennettu jo pitkään, mutta strategia kokoaa tavoitteet kirjalliseen muotoon, kertoi strategiaryhmää johtanut Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen. Vielä 50-luvulla kolme Suomeen tullutta dominikaaniveljeä sai kirkon epäilemään Vatikaania valloitusyrityksistä. Kun tutustuttiin, lähennyttiin. Suhteessa muihin kirkkoihin Suomen luterilaisessa kirkossa eletään nyt hyvää kevättä. Sisäistä ja keskinäistä hajontaa Moniarvoistuvassa maailmassa on mahdoton tuudittautua kuvitelmaan yhdestä oikeasta kirkosta, arvioi kirkon ulkosuhteista vastaava kirkkoneuvos Risto Cantell. Muuttunut tilanne on vakuuttanut strategian tekemisen tarpeellisuudesta. Ekumeeninen yhteistyö ei ole enää pienen ydinjoukon tehtävä. Strategia on apuna toimintaansa suunnitteleville järjestöille ja paikallisseurakunnille. Samaan aikaan kun etsitään yhteyttä, kirkkojen sisäinen moniarvoisuus vaikeuttaa kirkkojen keskinäistä keskustelua. Erityisesti erilaisuutta nähdään opissa ja sosiaalieettisissä kysymyksissä. Kevättä on kyllä ilmassa, mutta elämme myös hajalleen ajautumisen aikaa, Cantell sanoi. Mikä meitä erottaa Identiteetti on tapana rakentaa sen varaan, missä poiketaan muista. Se vaikeuttaa yhteen liittymistä, muistutti strategiaryhmään kuulunut Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Hanna Ojanen. Ratkaisemattomia jännitteitä aiheuttaa edelleen esimerkiksi käsitys papinvirasta. k o l u m n i Aulikki Mäkinen Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan kasvatusasiainsihteeri. Kuva: KuvaKotimaa / Matti Karppinen Puuttuva ehtoollisyhteys on kirkkojen yhteyden kipupiste, kuva katolisen kirkon ehtoollisesta. Puuttuva ehtoollisyhteys on yksi sen näkyvistä seurauksista. Ruohonjuuritasolla siitä joutuvat konkreettisimmin kärsimään toiseen kirkkokuntaan kuuluvan kanssa avioituneet. Samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaaminen on sekä jakanut että yhdistänyt kristikuntaa. Luterilaisten on pakko ottaa vakavasti se, että ortodoksit, katolilaiset ja vapaat suunnat ovat asiasta kanssamme eri mieltä, sanoi Eero Huovinen. Kirkkojen välinen yhteys ei ole pelkästään opillinen tai hengellinen kysymys. Ihmisoikeusasioissa on ymmärrettävä toisaalta kunnioittaa toisen vakaumusta mutta toisaalta myös taistella lähimmäisen parhaan puolesta. Vaikka kirkkolaivat kääntyvät hitaasti, ne onneksi kuitenkin liikkuvat, sanoi Eero Huovinen. Moni muutos alkaa ovea raottamalla. Strategiaan voi tutustua osoitteessa http://evl.fi/ekumeeninenstrategia. Kaisa Raittila pääkirjoitus Tahdon takana arvot ENNENNÄKEMÄTÖN, GLOBALISOITUNEESSA MAAILMASSA hallitsematon talouskriisi koettelee kaikkein eniten köyhimpiä niin Euroopassa kuin Afrikassakin. Heillä on myös vähiten vaikutusmahdollisuuksia omaan tilanteeseensa. Siinä piirtyy esiin länsimaiden vastuu. Yhdysvallat on elvyttänyt maailmantaloutta 1500 miljardilla dollarilla, Euroopan unioni 1000 miljardilla, ja G20-maat 1034 miljardilla. Vain kuusi miljardia menee kehitysmaihin. Kun pankkeja on tuettu hyvin pitkälle niiden itsensä aiheuttamassa talouskriisissä selviämiseksi, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen aiheellisesti huomautti, että rahaa jaettaessa on aina kysymys tahdosta. Kun puhutaan tahdosta, tahdon takana ovat arvot. Pankeille raha löytyi, kehitysmaissa eläville sadoille miljoonille kurjuudessa eläville ei edes hyvinä vuosina. KEHITYSMAIDEN TULOT OVAT taloustaantuman aikana pudonneet 700 miljardilla dollarilla vuodessa, vaikka valtiot ja kirkot eivät ole vielä koskeneet kehitysyhteistyörahoihinsa. Se tarkoittaa monen keskiluokkaan nousseen putoamista takaisin köyhyyteen, se tarkoittaa kurjistumista, hyvien itujen kuolemista. Mitä tapahtuu kun kehitysbudjetteihin kajotaan? Kriisiytynyttä taloutta ja sen vaikutuksia pohditaan monilla tahoilla. Viime maanantaina Brysselissä kokoontuivat kolmen suuren maailmanuskonnon kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin johtajat Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroson kutsusta. SUOMEN LUTERILAINEN KIRKKO oli kutsuttu ensimmäistä kertaa mukaan keskusteluun, mikä jo itsessään antaa tunnustusta kirkkomme pitkäjänteiselle EU-yhteistyölle. Suomen puheenvuoron käyttänyt professori Jaana Hallamaa korosti eri uskonnoille yhteistä itsetutkiskelua: Kun on tehty väärin, on tehtävä parannus, hän käytti hengellistä kieltä analysoidessaan luottamuksen katoamista ihmisten väliltä ja siten edelleen taloudesta. Yhtenä tekijänä luottamuksen katoamisessa hän näkee ahneuden, joka löytyy keskeisenä tekijänä talouskriisin synnyssä. Ahneus peitti riskit ja harkinnan alleen. Hallamaa pitää uskontoa merkittävänä voimavarana maailman suunnan muuttamisessa. Talouskriisi voi olla mahdollisuus arvojen ja elämäntapojen tarkistamiselle. KOSKA TALOUSKRIISIN TUNTUVIMMAT vaikutukset eletään aina paikallisesti, yksilötasolla, kirkolla on mahdollisuutensa juuri siellä. Se toimii jo valmiiksi paikallisesti, lähellä ihmistä täällä ja kaukana. Se on läsnä arjessa, jota talouden pyörremyrsky tulee vielä kauan heiluttelemaan täällä ja kaukana. 3 Hitaammin perille Kuulun niihin ihmisiin ja ehkä siihen sukupolveenkin jolle junalla matkustaminen ei ollut lapsuudessa itsestäänselvyys. Olin jo ehtinyt olla laivassa ja lentää, ennen kuin isäni hoksasi, että olin tosiaankin jäänyt vaille kokemusta junamatkasta. En muista tuota ensimmäistä junamatkaani, vaikken kovin pieni enää ollutkaan. Sen sijaan muistan monta muuta elämäni junamatkaa. Junan ikkunasta avautuivat uudet maat ja uusi maailma. Interrail-lippu kuljetti opiskelijaa Eurooppaa ristiin rastiin. Joistain kaupungeista opin tuntemaan vain rautatieasemat, toisista löytyi ystäviä koko eliniäksi. En ollut ainut lähtijä, enkä suinkaan poikkeustapaus. Kesätyössä tienatuilla rahoilla elämänpiiriä avarsivat junassa matkaten tuhannet muutkin suomalaiset nuoret. Monet kaupungit unohtuivat, mutta junien tuoksu ja tunnelma eivät unohdu: reppumatkalaisia pitkin pituuttaan nukkumassa täyteen ahdetuissa looseissa, aamun hätäinen, kylmä pesu junan pikkuruisessa pesukopissa, ohikiitävät maisemat ja tuoreen patongin ja juuston tuoksu sekoittuneena junan pölyyn. Vuosien myötä juna on vaihtunut usein autoon ja lentokoneeseen. Nopeuden lisäksi valinnan ratkaisee hinta. Työmatkoilla ei ole varaa viipyillä ja perheelliselle etenkin junamatkat maan rajojen ulkopuolelle ovat kohtuuttoman kalliita. Ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa ei ole vielä edetty tänne asti. Silti junaa ja sen viipyilevää hitautta ei voita mikään. Sielunkin ehtii tottua vieraisiin maisemiin ja perille tultua voi olla taas kokonaisena läsnä. Junassa voi lukea tai tehdä töitä, nukkua tai katsella maisemia, harrastaa luovaa joutilaisuutta pitkästymiseen asti. Ja kun konduktööri ilmoittaa junan olevan taas kerran myöhässä, huomaat, ettei harmistuminen kannata. Asialle kun et voi itse mitään. Työmatkoillani astun yhä useammin junaan ja vien sinne lapsenikin, radan varressa kasvaneet. En ole suuri sankari, eikä elämäntapani aina ole kovin ekologinen. Mutta junaan astuessani tiedän, että tämä pieni askel on hyväksi tälle maapallolle. Ja toivon, että valtiotkin sen huomaavat. Junamatkailua tukemalla junasta matkustamisesta voisi tulla vaihtoehto yhä useammille vie matka sitten kotimaahan tai ulkomaille. Ulla Remes ulla.remes@evl.fi

4 Toukosiunaus aloittaa kesän Jumalan siunausta kylvötöille pyydetään helatorstain 21.5. klo 13 messussa Vehmersalmen kirkossa. Samalla vietetään Eläkeliiton kirkkopyhää. Toukosiunaus myös Riistavedellä sunnuntaina 24.5. klo 13 Risto ja Toini Puustisella, Jussintie 40. Musiikkia Jumalan kunniaksi Häämusiikkituokiossa lauantaina 23.5. klo 15 Tuomiokirkossa kuullaan urkuri Eero Väätäisen soittamana sekä uudempia että perinteisempiä häämarsseja vihille aikoville. Vapaa pääsy. Konsertti lauantaina 23.5. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkossa. Musiikista vastaavat Pirjo Suhonen, viulu, Antti Ikonen, viulu sekä Leena Saarento, piano. Ohjelma 5 e lähetystyölle. Urkutyöpajan soittajat esiintyvät konsertissa sunnuntaina 24.5. klo 11.15 Siilinjärven kirkossa. Konsertissa esitellään musiikkiopiston ja seurakunnan yhteistyön tuloksia. Kevätkonsertissa sunnuntaina 24.5. klo 18 Kallaveden kirkossa voi nauttia kirkkokuoron, Dolcen ja Dolce Minoreksen musiikkiesityksistä. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Lauluyhtye Vox Novan konsertti on tarjolla keskiviikkona 27.5. klo 19 Puijon kirkossa. Ohjelmassa on gregoriaanisia ja Piae Cantiones - kokoelman lauluja, barokin ajan motetteja ja uudempaa musiikkia, muun muassa uusi sovitus Suvivirrestä. Johtajana Heikki Halme. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Sydämen puhetta Jumalalle Sanan ja rukouksen iltaan kutsutaan elämän tarkoituksen etsijöitä Kuva: Seija Rytkönen t a p a h t u u Päivärannasta soudetaan torstaina 11.6. kirkkoveneellä Ranta-Toivalaan nauttimaan rantakalasta sekä kansanlaulukirkosta. Kirkkovene kaipaakin nyt reippaita soutajia. helatorstaina 21.5. klo 18.30 Puijon kirkkoon sekä sunnuntaina 24.5. klo 18 Pyhän Johanneksen kirkkoon. Männistössä on mukana lauluryhmä. Kukkia ja taimia myyntiin ja ostoon Kukkapistokkaiden ja taimien myyjäiset lauantaina 23.5. klo 9-12 Siilinjärven seurakuntatalolla. Tarjolla myös lähetyslounasta (6 e). Taimia ja perennoja otetaan vastaan myytäväksi tapahtumassa. Tuotoilla tuetaan Siilinjärven seurakunnan lähettien lähetystyötä. Tiedustelut p. 044 7284 647. Messu uskossaan aroille Kevään viimeistä Tuomasmessua vietetään Pyhän Hengen odotuksen merkeissä sunnuntaina 24.5. klo 18 Alavan kirkossa. Musiikista vastaavat Jarkko Maukonen ja Tuomasmuusikot. Juhlakahvit ja eläkkeelle Männistön seurakunnan diakonissan Pirkko Häyrisen eläkkeellejääntiä juhlistetaan 31.5. klo 10 Pyhän Johanneksen kirkossa messun yhteydessä ja juhlakahveilla. Uusia kirkonpalvelijoita Pappisvihkimys on helluntaipäivänä eli sunnuntaina 31.5. klo 10 Tuomiokirkon messussa. Vihkimyksen toimittaa piispa Wille Riekkinen avustajineen. Tuomiorovasti Ilpo Rannankari on liturgina, kanttorina t o u k o v i n k i t r.kolehmainen@dnainternet.net Kuva: Seija Rytkönen Pertti Rusanen ja urkurina Juha Komulainen, lisäksi esiintyy Kamarikuoro. Tule soutamaan kirkkovenettä Kirkkovenesoutu, rantakalailta ja kansanlaulukirkko ovat Ranta-Toivalassa torstaina 11.6. Kirkkovenesouturetki lähtee klo 16 Päivärannan venelaiturilta jatkuen Ranta-Toivalan laivarantaan Ranta-Toivalantien päähän. Laivarannassa on vapaaehtoismaksusta tarjolla rantakalaa klo 18. Kansanlaulukirkko alkaa klo 19. Mukaan voi tulla myös autokyydillä suoraan laivarantaan. Ilmoittaudu ruokailemaan ja/tai soutamaan 27.5. alkaen arkisin klo 8-15, p. 040 4848 410. Virrenveisuuta ja sananjulistusta Siioninvirsiä pääsee veisaamaan helatorstaina 21.5. klo 18 Päivärannan kirkolle, Tuomikuja 4. Tarjolla on uusia sekä vanhoja Siioninvirsiä, yhteyttä ja jakamista kahvittelun kera. seija.rytkonen@evl.fi Kuopion varhaiseläkkeensaajien hengellisen kerhon kevätseurat keskiviikkona 27.5. klo 13 NNKY: llä (Myllykatu 5). Evankelista Simo Karjalainen ja pastori Olli Viitaniemi puhuvat. Pihaseurat alkavat jälleen keskiviikkona 3.6. klo 18 Puijon kirkon pihalla. Evankeliumia iltaseuroihin sanoin ja sävelin tuovat pastori Mari Voutilainen, Niklas Grönholm ja kanttori Joona Saraste. Virkistävää kesäliikuntaa Puistojumppaa on tarjolla kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille keskiviikkoisin 20.5., 27.5. ja 3.6. klo 11.30 12.15 Pyhän Johanneksen kirkon pihalla. Sateella kohotetaan kuntoa seurakuntasalissa. Jumpan ohjaavat vapaa-aikakeskuksen osaavat liikunnan ammattilaiset. Jumppatuokiot ovat maksuttomia. Kulttuuriympäristössä sanan kuulolle Sotaveteraaniseuroja vietetään Päivärannan siirtolapuutarhan upeassa ympäristössä tiistaina 2.6. klo 13. Seuroissa mukana kirkkoherra Reijo Virolainen, tuomiorovasti Ilpo Rannankari sekä Matleena Ikola ja Vesa Kajava. Kaikille sopivaa puistojumppaa on tarjolla keskiviikkoisin 20.5. alkaen Pyhän Johanneksen kirkon pihalla. Jumppaa harjoittelevat jo Männistön seurakuntalaiset Pirjo ja Matti Tuomainen. Kuopion pääkirjaston ala-aula: Pauli Malmisalon öljyvärimaalauksia Arjen realismia 29.5.asti. Riistaveden kirjasto: Kuopion kansalaisopiston Riistaveden maalauspiirin näyttely 29.5.asti. Kirjastokahvilassa Eija Lehdon runo-kuva-näyttely 29.5 asti. Galleria Carree: ALLA Heikki Viinikaisen lasia 5. 24.5; Tuomas Laurialan näyttely 27.5. 14.6. Galleria 12: Jukka Huhtalan Phases maalauksia 6. 25.5. Kuopion Muotoiluakatemia, Kellari-galleria: Graafisen viestinnän opiskelija Pinja Parkkolan opinnäytetyö, runokirja Rau-hau esillä 27.5. asti. VB-valokuvakeskuksessa Näky-näyttely 28.5. asti. J. V. Snellmanin kotimuseo auki 15.5. 31.8. ke ja la klo 10 17. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo: kesänäyttelyssä Pyhää Kolminaisuutta lähestytään ikoniteologian, ikonimaalauksen ja konservoinnin näkökulmista. Avoinna 2.5. 28.8. ti, to su klo 10 16, ke klo 10 18, ma kiinni Kuopion taidemuseo: Facing China Kasvokkain Kiinan kanssa 24.4. 16.8. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon perusnäyttelyihin ryhmät voivat tilata opastuskokonaisuuden, Savolaisveneestä savutuvan kätköihin, mukana Tornin näyttelyn osio ja lyhyt talon yleisesittely. J. V. Snellman asui Kuopiovuosinaan (1845 1849) tyypillisessä säätyläisperheen talossa. Nyt talo on Snellmanin kotimuseo (Snellmanink.19). Työhuone on askeettisen tyylikäs. Kuopion museo: Poron jäljillä, peuran perässä Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa Kuopion museossa 13.5. 20.9. Kuopion korttelimuseo: Kirkkorakennusten paanukattoja 31.5. saakka, auki 15.5. 31.8. ti su klo 10 17. Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen (Puijonk.9 a 6, 2 krs.): Eeva Tiisalan Tilinpäätös-näyttely 20.6. asti. Kuopion Yhteiskoulun tanssisali (Minna Canthin katu 46): näyttelijä Seija Pitkänen esittää Minna Canthin Hanna-monologin 26.5. klo 18 (vapaa pääsy). Musiikkikeskus: An Evening with The King s Singers 22.5. klo 19.30. Peräniemen Kasino: Kuopion kaupunginorkesterin Suvisoitto 28.5. klo 18 (vapaa pääsy). Kuopion kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Kuopion Tanssiopiston oppilasnäytöksenä teokset Nukkehaltijatar ja Kirjasto 2. ja 9.6. klo 18. Suuri näyttämö: Chicago, Särkelä itte, Lakanasiivet ja Vaarallisia suhteita. Studio: Self Help, Herrojen Eeva ja Tirlittan; Aulassa Aekuset naeset. Kuopion kaupunginteatterin ylälämpiössä valokuvanäyttely Kuopio sotakesänä 1941. Kino Kuvakukko: Mammutti (K13), ohjaus: Lukas Moodysson 24.5. asti joka päivä klo 17.30. Torikuja avataan 1.6. Kahvilassa Tuija Piepposen näyttely Väriä ja iloa. Sotaveteraanimuseo Kasarminpuistossa auki kesäaikana 5.6. 4.9. pe klo 14 18, la su klo 12 16. 40. Kuopio Tanssii ja Soi, esitykset pääosin Musiikkikeskuksessa ja kaupunginteatterissa 11. 17.6. Palvelukeskus Risuharju, Risulantie 8: Kuopionseudun nukkekotiharrastajien kevätnäyttely 22.5. saakka.

Äänilehdistä iloa 5 Ester Heikura ei anna näkövammaisuuden lannistaa. Kun auto pysähtyi jarrut kirskuen ja puskuri kosketti housunlahjettani, suostuin lopulta ottamaan valkoisen kepin, kertoo näkövammainen Ester Heikura Siilinjärveltä. Autoilija ei osannut aavistaa Heikuran lähtevän ylittämään katua. Autolla ei ollut valoja, joista Heikura autot havaitsi. 75-vuotias Heikura on menettänyt silmänpohjarappeuman seurauksena näkönsä niin, että vain vähäinen valo kajastaa himmeästi toisesta silmästä. Näkö hävisi yhdessä yössä Yhdessä yössä se lopulta kävi. Haitta-asteeksi lääkäri määritti 100 prosenttia. Silmiä leikattiin, mutta apua ei tullut. Menevän eläkeläisrouvan oli seitsemän vuotta sitten pakko tunnustaa, että elämänpiiri pienenee ja harrastus, vapaa-ajan toimintojen vetovastuu eläkkeensaajien lomahotellilla Keiteleellä, on ohi. Silloin täällä oli äkäinen mummo, veistelee valoisa Ester Heikura. Siilinjärven-Maaningan paikallislehti Uutis-Jousen äänilehden, Kiikarin, lukijat nauttivat viikottaisesta hommastaan. Kymmenkunta vapaaehtoista lukijaa, pääosin seniorikansalaista, löytyi paikallislehden jutun avulla. Tuntuu hyvälle olla hyödyksi jollekin, kuvaa Terttu Hakkarainen. Kahden lehden lukemiseen menee kuutisen tuntia, lukuvuorot vaihtuvat puolen tunnin välein. Valmis kolmen tunnin aineisto lähetetään Näkövammaisten Keskusliittoon, joka tekee aineistosta cd-levyt ja lähettää ne näkövammaisille, terveyskeskuksen vuodeosastoille sekä vanhainkodeille. Maksuttomaan palveluun ovat oikeutettuja 50 prosentin haittaasteen omaavat. Keskusliitto antaa cd-levyjen kuunteluun tarvittavan Siivooja käy säännöllisesti kaksiossa, mutta itse hän imuroi, keittää kahvit ja laittelee kukkaset. Sattumuksitta ei arki suju: Kerran maustoin kalakeiton kanelilla. Nykyään ateria tulee Akuliinasta. Heikura oli innokas kuorolaulaja, mutta ei erota enää sanoja. Senioritanssissa hän vielä tanssipartnerin hahmon näkee. Äänilehti on odotettu posti Sisältöä sitkeän Karjalan evakon elämään tuovat äänilehdet ja -kirjat, muun muassa viikottainen Uutis-Jousi. Näkevänä en varmasti näin tarkkaan lehteä lukenut kuin nyt kuuntelen, maanviljelijän vaimona ja tehdastyöläisenä elämäntyönsä tehnyt nainen sanoo. Ester Heikura kuuluu myös ilmaisen, postin kautta toimivan näkövammaisten kirjasto Celian vakiokäyttäjiin. Lukutelevisiosta ei enää paljoa apua ole. Tavallisen television ulkomaiset sarjat on hänelle asennettu suomeksi puhutuiksi. Ihanaa olla hyödyksi laitteen. Äänilehtien lukuohjelman kuulokkeineen lahjoittivat paikalliset leijonajärjestöt, palvelukeskus Akuliina tarjoaa tilan ja koneet. Seurakunta, joka vetää myös Näkökerhoa, on äänilehtien lukemisen alkuunpanija ja hankkeen aktiivinen järjestäjä. Meillä lukijoilla on tosi kivaa keskenämme. Kuulijapalautteen kiitollisuuden runsaus melkein nolottaa - äänilehti kuunnellaan moneen kertaan, Saara Liljeroth lisää. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Pekkarinen Äänilehden lukijat Terttu Hakkarainen (kuulokkeet korvilla), Leena Häkli (keskellä) ja Saara Liljeroth nauttivat työstään. Seurakunnan ääni Kirkko ja Koti -lehteä on äänitetty sokeille ja heikkonäköisille jo 28 vuotta. Seurakunnan ääni perustettiin aikana, jolloin tiedostettiin vammaisten oikeus saada palveluita. Seurakuntien diakoniatyö aloitti äänilehden tekemisen yhteistyössä näkövammaisten kanssa. Oli tärkeää kuulla heidän toiveitaan äänilehden sisällön kannalta, sanoo eläkkeellä oleva diakonissa Annikki Tenhunen. Lukijat olivat seurakunnan työntekijöitä ja saimme koulutustakin tehtävään. Koen mielekkäänä toimia edelleenkin hyödyllisen asian eteen. Vapaaehtoislukijaryhmä on motivoitunut tehtävään. Kuuntelijat ovat aktiivista väkeä. On hyvä, että harkitsemme aina, mitkä jutut luetaan, painottaa Tauno Silén. Olen niin kauan mukana, kun ääni ja terveys kestävät. Samaa mieltä on myös eläkkeellä oleva kirkkoherra Pentti Seurakunnan ääntä nauhoittamassa vas. Annikki Tenhunen, Markku Heikkonen, Tauno Silèn ja Pentti Hakala. Hakala. Toisten tekstiä on vaihteeksi mukava lukea, minulla on koulutettu ääni ja näin se tulee hyötykäyttöön. Äänittäjänä toimii seurakuntamestari Markku Heikkonen: Tämä on hyvä porukka, jossa tärkeän tehtävän lisäksi saa iloita toisten kanssa. Seurakunnan äänilehden toteutuksesta vastaa tiedottaja Hilkka Äänilehti tulee postissa cd-levyllä. Apuvälineet ovat hyviä ja välttämättömiä, hän kiittää. Lapset ja lapsenlapset auttavat: Kesäverhot kävivät eilen laittamassa. Uusimman pikkuisen, nyt kolmivuotiaan pojanpojantyttären, kasvoja en enää tunnista, vain päättelen silmien suuruuden, Ester Heikura sanoo haikeana. Sipilä. Äänilehden tilauksen voi ilmoittaa seurakuntien viestintään tai vaihteeseen tai suoraan Pohjois-Savon Sokeat ja Heikkonäköiset ry:n toimistolle, jossa äänitys tehdään. Postin kautta jaettava CD- äänite ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Teksti ja kuva: Hilkka Sipilä Kaikki, mitä tarvitset. www.leivostori. HERKULLISET LEIVONNAISET KEVÄÄN JA KESÄN JUHLIIN KAUPPAHALLI (017) 261 1161 LEIPOMO (017) 465 1357 Avioliitosta tosissaan, muttei tosikosti Tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi ystävälle elämänmakuinen häälehti suosittu ja uudistunut Hääilo 2009 Tilaa helposti ja vaivattomasti: INTERNETISTÄ www.kotimaa.fi/haailo SOITA 020 754 2333 Lankaverkosta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti HAUTAIN- HOITOPÄIVÄ to 4.6. klo 8-16 Hirvilahden, Vehmasmäen, Riistaveden ja Hussonmäen hautausmaalla. Hirvilahden ja Riistaveden hauitausmaalla kukkienmyyntiä Männistön seurakunta kiittää Yhteisvastuukeräystä tukeneita yrityksiä: - Akuliina Kotipalvelu - City-Market Päiväranta - Itkonniemen Siwa - Kirjapaino Offsetpaino Tuovinen - K-Market Männistö - K-Market Saariaitta - Männistön Teboil - Sale Saarijärvi - Siwa Saarijärvi - Sale Kelloniemi - Suonentieto Oy NYT VAIN 3 90 (norm. 7,80 ) + postituskulut 1,50

6 Hyvä kysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL 1064 70101 Kuopio. Pääsevätkö Raamatun mukaan ennen kristinuskoa eläneet taivaaseen? Entä muihin uskontoihin kasvaneet? Pyhä Raamattu ei sano, kuka pääsee taivaaseen, vaan siinä salattu Jumala ilmoittaa itsensä ja neuvoo pelastuksen tien niille, jotka tahtovat päästä taivaaseen. Mikään inhimillinen tieto tai kyky ei vie meitä Jumalan tuntemiseen. Totisesti, sinä olet salannut itsesi, Jumala, sinä Israelin Jumala, Pelastaja tunnusti Vanhan Testamentin profeetta Jesaja. (Jes.45:15) Raamatun mukaan vain Jumalan osoittamalla tiellä ihmisellä on mahdollisuus oppia tuntemaan elävä Jumala ja päästä iankaikkiseen elämään. Ennen Jeesusta ja hänen suurta sovitustaan ihmiset uskoivat lupauksen sanan kautta Jeesukseen ja syntien anteeksiantamukseen. Tämä lupaus oli annettu ensimmäisen kerran paratiisissa (1 Moos.3:15) ja kaikki Vanhan Testamentin profeetat julistavat tätä kukin omalla tavallaan. Lupauksen sanaan uskominen ja siitä eläminen riitti silloin taivaan tielle. Jumala ilmoittaa itsensä Pojassaan, joka tuli ihmiseksi (Joh.1:14-18). Jeesus sanoi: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän (Joh.14:9) ja sanoi myös, että Te kuljette eksyksissä koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa (Mark.12:24). Vastoin aikamme järjen päätelmiä ei Raamatun mukaan voi antaa toivoa muille uskonnoille päästä elävän Jumalan luo. Oman toivomme perustasta haluamme puhua sävyisästi ja kunnioittavasti (1.Piet.3:15-16). Apostoli Paavali sanoo: Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ulkopuoliset tuomitsee Jumala (1.Kor.5:12-13). Elävä Jumala on historian Jumala ja toimii omassa seurakunnassaan Pyhän Hengen kautta, jonka Jeesus jätti omilleen. Hän käski heidän mennä kaikkialle maailmaan ja saarnata hänen nimessään parannusta ja syntien anteeksiantamista (Mark.16:15-16, Luuk. 24:47). Tämä on Raamatun mukaan ainoa tie taivaaseen. Teuvo Mononen, Kuopioon eläkepäiville muuttanut rovasti viikon vastaaja Lakkauttamisperusteet ontuvat Kuopion Yhteiskoulun yläkoulusta vuodelle 2011 tehty lakkauttamispäätös vaikuttaa toteutuessaan moneen kuopiolaiseen kouluun ja kotiin. Tutkija Jaana Kusnetsov on yksi aktiivisista vanhemmista, jotka ovat huolestuneita koululaisten tilanteesta kouluverkkomuutoksissa. Miksi lakkauttamispäätös on kipeä asia? Kolmen lapsen äitinä koen tärkeäksi ajaa asiaa, sillä lakkauttaminen vaikeuttaisi Kuopion koululaisten jo nyt vaikeaa tilannetta. Mikä päätöksessä eniten hiertää? Lakkauttamisen perusteet ontuvat pahasti. Mihin laitetaan 300 oppilasta, joilta viedään koulu alta? Esimerkiksi Hatsalassa ja muissakin koulussa on jo nyt runsaasti enemmän oppilaita kuin mitä suositukset ohjaavat. Mitä Yhteiskoulun tiloihin tulisi tilalle? Päätösten mukaan Musiikkilukio laajenisi koko Yhteiskoulun tiloihin. On hämmästyttävää, että hyvin toimiva yläkoulu uhrattaisiin vain Musiikkilukion tarpeisiin. Edessä olisi myös mittava ja kallis remontti, sillä 117 vuotta vanha Yhteiskoulun rakennus on myös suojelukohde. Siinä on opiskeltu monessa sukupolvessa. Syntyisikö Yhteiskoulun lakkauttamisesta todellista säästöä? poike- Ennakkosuunnitelmasta ten on esitetty, että Puistokoulu säilyisi edelleenkin Musiikkilukion tiloina. Se vähentäisi lasketun säästön jo puoleen. Lakkautettava rehtorin virka toisi palkkasäästöjä, mutta toiset joutuvat tekemään hänenkin työnsä oppilaathan eivät ole vähenemässä. Remontin kustannusarviot ovat tekemättä, joten summista ei vielä tiedetä. Yhteiskoulun säästäminen olisi säästöä jo ihan sellaisenaan. Mitä on tehtävissä? Lakkauttamisperusteita on pyydetty ajantasaisesti selvittämään aloitteessa, joka tulee pian valtuuston käsittelyyn. Yhteiskoulu on keskustan ainoa yläkoulu, jota varmasti tarvitaan myös tulevaisuudessa. Keskustassa väki lisääntyy, kun Satamaan rakennetaan koko ajan ja Pappilanmäen rakennustyöt ovat alkaneet. Saaristokadun ansiosta myös saaristokaupunkilaiset pystyvät hyödyntämään keskustan kouluja. Päätöksiä voi peruuttaa ja niistä on hyviä esimerkkejä. Mitä seurauksia lakkauttamisesta voi koitua? Tilaongelmat tuovat myöhemmin lisää kustannuksia ja häiriöt sekä oppimisvaikeudet kasvavat isoissa ryhmissä. Toivomme että uudessa valtuustossa olisi vireyttä ja halukkuutta keskustella myös nuorten asioista. Teksti ja kuva Hilkka Sipilä v i i k o n v a l i n t a Ikkuna kentälle Kirkon lähetykselle strategia Miten lähetystyötä ohjataan? Millaista visiota kohti? Mikä on lähetysjärjestöjen asema? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Kirkon lähetysstrategiassa, joka on nyt lausuntokierroksella. Lausuntoa syyskuun puoliväliin mennessä pyydetään myös perussopimuksista ja hiippakuntasihteereiden palkkauksen kulujen jakautumisesta. Arvionsa antavat piispainkokous, kirkon lähetysjärjestöt, Kirkon Ulkomaanapu, tuomiokapitulit ja hiippakuntavaltuustot. Sisällöllisesti strategia on hyväksytty Kirkon ulkoasiain neuvostossa. Tarkoituksena on solmia jokaisen lähetysjärjestön kanssa samanlainen perussopimus. Näin järjestöt säilyttävät yksityisoikeudellisen asemansa, mutta toiminnasta ja linjanvedoista sovitaan yhdessä. Neuvottelupaikaksi muotoutunee uudistettava Kirkon lähetystyön toimikunta. Tähän mennessä lähetysjärjestöjen oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole määritelty ja asema on siten ollut epämääräinen. Lähetystyön strategia keskittyy seurakuntien, lähetysjärjestöjen, Kirkon Ulkomaanavun ja kirkon hallinnon suhteisiin ja yhteistyön kehittämiseen. Koska toimijoita on useita, on tarpeellista, että ne sitoutuvat yhteiseen linjaan kansainvälisten ja ekumeenisten asioitten hoitamisessa. Lähetystyön strategian tarve oli jo 1980-luvulla esillä kirkolliskokouksessa. Vuonna 1998 valmistui Koko kirkon missio. Kirkon lähetystyön kehittämistoimikunnan mietintö. Vuonna 2004 tuli valmiiksi Kirkon lähetystyön neuvottelukunnan mietintö. Mietinnön ja lausuntojen perusteella teologian tohtori Jaakko Ripatti teki selvityksen Lähetettynä kirkossa. Jatkoselvitys kirkon, kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyöstä. Seuraavaksi kirkon lähetystyön toimikunta sai tehtäväkseen laatia kirkon lähetysstrategia. Toimikunta sai esityksensä valmiiksi joulukuussa 2008. Ulla Remes Odotuksen ihana piina Miltä tuntuu, ettei voi koskaan olla yksin? Max ja Isaac sen tietävät, sillä he syntyivät siamilaisina kaksosina Saksassa. He ovat kasvaneet kyljestä yhteen, toimivat kuin yksi lapsi ja ovat aina riippuvaisia toisistaan. Kipukin on yhteinen. Leena Parkkisen (s.1979) romaani Sinun jälkeesi, Max on huikea tarina. Kirjan kolmanneksi päähenkilöksi nousee Iris, jonka kenkätehtailija pelasti kadulta. Rikas rouva elää seurapiirielämää, mutta viihtyy Maxin ja Isaacin kanssa. Iris sepittää tarinoita ja ehkä uskoo niihin itsekin. Siamilaisten kaksosten kohtalo oli päätyä sirkukseen, täti heidät myi sinne. Kaksosten koulu oli sirkus ja romaanit. Eletään kuohuvassa Euroopassa, pariisilaiselämän pyörteissä, sen nurjalla puolella. Maxin ja Isaacin seurassa tulee 1920-luvun Helsinki tutuksi maamerkkeineen hotelli Tornista Ruttopuistoon. Loistavaa kirjaa lukiessa unohtaa, että kyse on esikoisromaanista. Se ei ole syntynyt pelkästään mielikuvituksen varassa, vaan on varmaankin vaatinut paljon taustatyötä. Erityisen taitavia ovat dialogit, ja kirjailija jättää lukijaan odotuksen piinaan, ei selitä eikä kirjoita puhki asioita. Kirjailija käyttää monia tyylejä, joskus jopa groteskia, mutta ei ole koskaan tyylitön. Parkkinen on tarinankertojan sukua. Kirjan loppu nostaa teoksen fantastiselle tasolle. Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max, 312 s., 24,90 e., Teos 2009. Mitä minä lukisin? Kun alan ammattilaiset kirjoittavat kirjan kirjoista, syntyy hauskan asiallista luettavaa. Teksti soljuu kirjasta toiseen saumattomasti. Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen Lukukirja on tietokirja, jota lukee ahmien. Kirjaan voi aina palata. Kirjoittajat sanovatkin, että yksityiskohdat ovat odottamassa, tarpeen tullen tavattavissa. Neimala on imatralainen kriitikko ja kolumnisti, joka kirjoittaa moniin lehtiin. Entinen äidinkielenopettaja tekee myös luentomatkoja. Jos satutte kohdalle, menkää kuuntelemaan, kokemus on riemullinen. Kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja Papinniemi tunnetaan Parnasson päätoimittajana. Vahva kirjoittajakaksikko opettaa kirjojen esittelyn myötä kuin huomaamatta. Parodia ja satiiri saavat selityksen, siinä missä parodia mukailee jotakin taideteosta, on satiirissa ivallisen mukailun kohteena itse todellisuus. Suomentajat saavat arvoisensa arvostuksen, mutta kyllä Neimala ja Papinniemi myös arvottavat. Hannu Väisäsen teoksista he kirjoittavat: Joka ei näistä kirjoista häikäisty, ei häikäisty mistään. Kirjojen herättämät tunteet saavat vastakaikua lukijassa. Mutta meitä patistetaan näkemään vaivaa, eikä tyytymään vain helppoon kieleen. Minulta kysytään usein, mitä minä lukisin. Nyt tiedän mitä vastaan: Lue Lukukirja, eikä sinulta lukemista puutu. Kaisa Neimala, Jarmo Papinniemi: Lukukirja. Kirja kirjoista, 255 s., 26,10 e., Otava 2008. Ritva Kolehmainen

7 Kuva: Ari-Pekka Keränen Eveliina Tikkanen ja Vilma Lindbom löysivät toisistaan leikkikaverin lasten päivänä. Mummon mökin kammarin seinällä kello raksuttaa mennyttä aikaa, tunnelma on rauhoittava. Lasten päivän tarkoituksena on muistuttaa perheitä, että tällainenkin paikka on olemassa, Kaija Lähdesmäki, yksi mökin vakiomummoista, kertoo. Merja Lindbom kipaisee mummon mökin keittiöön lämmittämään ruokaa reilun vuoden ikäiselle Vilma-tyttärelle. Heille mökki on uusi tuttavuus. Perhekerhossa kuulin lasten päivästä ja ajattelin, että lähdetäänpä katsomaan minkälainen paikka on kyseessä, Merja Lindbom kertoilee. Monta kertaa olemme päiväkävelyllä kulkeneet tästä ohi ja olen aina ihmetellyt, että mikähän tämä mummon mökki mahtaa olla! Vaikuttaa tosi kivalta ja viehättävältä paikalta. Uskon, että pistäydymme Vilman kanssa täällä jatkossakin, sillä asumme aivan lähellä. Vilman isovanhemmat eivät asu paikkakunnalla ja se on Merja-äidin mielestä sääli. Olen itse saanut kasvaa niin, että isovanhemmat ovat olleet lähellä. On harmi, ettei sama voi olla mahdollista omalle tyttärelleni. Nyt Lindbomeilla tiedetään, että mummon mökistä löytyy ensiapu mummovajeeseen. En varsinaisesti etsi Vilmalle mitään varamummoa. On silti hienoa, että löytyy paikka, jossa voi tavata vanhemman ikäpolven ihmisiä ja aistia mummolan tunnelmaa. Lasten päivänä Lindbomin naisväki viihtyykin mummon mökissä hyvän tovin. Muiden lapsiperheiden kanssa seurustellessa ja lapsityönohjaaja Sirpa Pesosen esittämiä lauluja kuunnellessa tunnit kuluvat kuin huomaamatta. Pian uni alkaa jo painaa Vilman silmiä ja on aika lähteä kotiin. Keidas keskellä kaupunkia Kaupungin keskustassa sijaitseva mummon mökki on viime vuosina profiloitunut enemmän eläkeläisten paikaksi. Lasten päivänä haluttiin houkutella paikalle myös nuorempaa väkeä, sillä mökki on tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin. Alkuaikoina täällä kävikin paljon lapsiperheitä, mutta ne lapset ovat nyt kasvaneet isoiksi eikä uusi polvi ole oikein löytänyt Kaija Lähdesmäki on yksi mökin mummoista. Olen ollut mukana siitä asti, kun mökki aloitti toimintansa vuonna 1992. Merja ja Vilma Lindbom viihtyivät useamman tunnin ensivisiitillä mummon mökissä. Kuin mummolaan tulisi Mummon mökin lasten päivässä viihtyivät niin potkupukukansa kuin vähän isommatkin lapset. Kuva: Ari-Pekka Keränen Kuva: Ari-Pekka Keränen paikkaa, Kaija Lähdesmäki kertoo. Muistan alkuvuosilta yhdenkin äidin, joka tuli Petoselta vauvansa kanssa viikoittain kaupunkiasioille. Aina hän tuli tänne vaihtamaan vauvalle vaipan, syöttämään tämän ja samalla levähtämään itsekin asioinnin lomassa. Viereisen Pumpputorin päiväkodin lasten kanssa on toisinaan keksitty jotain yhteistä ohjelmaa, mutta säännöllisesti lapsia ei mummon mökissä Lähdesmäen mukaan käy. Toivottavasti lasten päivä toisi muutoksen asiaan. Minusta on viehättävä ajatus, että lapset ja vanhukset voisivat kohdata täällä. Solmittaisiin kenties uusia ystävyyssuhteitakin. Lapsia katsellessa tulee meille mummoille mieleen omat lapsenlapset, jotka saattavat olla kaukanakin. Mummon mökkiin tulevat lapset lievittävät vähän sitä ikävää. Mummon mökin toimintaa pyörittää noin seitsemänkymmentä vapaaehtoista mummoa, jotka pitävät myös tarjoiluista huolta. Heli Haring kirkon kulmilta Korholan ranta Haapaniemellä Veikkauksen toimitalon tienoo on tunnettu Korholan rantana. Siinä oli Korholan talo, sauna ja kaupungin suuri pyykkitupa. Tämä 1800- luvun lopulta periytyvä ja 1900-luvun alussa pariinkin kertaan laajennettu pitkä puurakennus näkyy kuvan alaosassa. Lisäksi siihen kuului erillinen huuhtomahuone. Pyykit voitiin kuivattaa paitsi pihassa myös pesulan ullakolla. Tuttu Jäniksen ottama kuva on 1950-luvun puolivälistä. Silloin valmistui Haapaniementie 3:een rakennettu korkea asuintalo, asunto-osakeyhtiö Kuopionlahti. Tähän rapattupintaiseen kerrostaloon liittyy punatiilinen siipirakennus, jossa oli myymälätiloja. Alempi kerros oli varattu saunoille. Kerrostalon ikkunoista avautuu näkymä kaupunkiin ja Kallavedelle. Nykyisen Maria Jotunin puiston paikalla ja Musiikkikeskuksen edustalla oli kaupungin suuri halkotarha. Halkoja tarvittiin talojen lämmitykseen ennen kuin siirryttiin kaukolämpöön ja öljylämmitykseen. Halkopinojen takaa pilkottaa Kuopionlahdenkadun ja Hallikadun kulmauksessa sijainnut Kuopion Liikenteen taukotupa sekä Kuopionlahdenkatua ja Puijonkatua 1960-luvulle reunustaneet puutalojen rivistöt. Oikeassa reunassa näkyy kaistale Kuopionlahden venesatamaa. Nykyisin puiden reunustama Kuopionlahden kenttä oli tuolloin vielä avointa tilaa ja tarjosi hyvän talvisäilytyspaikan veneille. Joskus aiemmin siellä järjestettiin tammimarkkinoihin liittyviä hevosmarkkinoita. Korholan rannan pyykkitupa oli toiminnassa 1960-luvulle, jolloin se huonokuntoisena purettiin. Pyykkituvan voi valokuvien lisäksi tunnistaa vanhoista kartoista. Erityisen hyvin sen sijainti näkyy Arne Sireliuksen mittaamassa kaupungin kartassa vuodelta 1913. Siihen on merkitty myös pyykkituvan lähettyvillä sijainnut Korholan talo. Niiden yläpuolinen mäkialue oli Veräjämäkenä tunnettua laidunmaata. Laitumen veräjä oli Korholan talon vieressä. Perimätieto kertoo, miten talon lapset saivat lantin tai pari juostessaan avaamaan porttia Kumpusaareen kesähuviloilleen matkaavalle tai sieltä tulossa olevalle tohtori Johnsonille tai kapteeni Sundmanille. Helena Riekki Tule mukaan! Kirkko ja Koti lehti kysyi kuopiolaisilta kirkkoherroilta, mihin tapahtumaan he kutsuisivat seurakuntalaisen, joka kaipaa sukupolvien yhteyttä. Ilpo Rannankari, Tuomiokirkkoseurakunta: Lasten päivä Mummon mökissä se on meidän ykkönen tässä asiassa! Hannu Koskelainen, Alavan seurakunta: Arkinen ateria torstaisin Neulamäen kirkossa on luonteva kohtaamispaikka. Jaana Marjanen, Puijon seurakunta: Perhekirkko sunnuntaina yhdistää erityisesti sellainen, jossa perhejumalanpalveluksen jälkeen juodaan kirkkomehut ja keskitytään toimintatuokioon. Hannu Savinainen, Riistaveden seurakunta: Jumalanpalvelus kokoaa kansaa erityisesti seurakuntatalolla, jossa on mahdollisuus kahvitteluun. Keskiviikkona 17.6. klo 18 seurakuntatalolla pidetään Juhannusviikon juhla. Kimmo Kivelä, Vehmersalmen seurakunta: Messu on erilaisten ihmisten vuorovaikutustilanne. Luomakunnan sunnuntai 26.7. on upea tapahtuma Syvähiekassa, taivasalla, rannalla. Perhekerhoon kutsuisin myös. Reijo Virolainen, Männistön seurakunta: Kutsun seuraaviin tapahtumiin: 26.5. klo 18.00 Kätevien käsien avoin ilta Etiopiassa tehtävän lähetyksen merkeissä, tarjoilua. Kuopio-hallin kielonpäivänjuhla 10.6., Perheen pyhäpäivät syksyllä, 27.09 askarrellaan enkeleitä, 15.11. lauletaan kansanlauluja, 13.12 taiteillaan joulukortteja. Myös Kauneimmat joululaulut yhdistävät! Luonnollisia yhteyksiä ovat myös jo kesätauolle menneet vanhempien ja lasten kokoontumiset keskiviikkoisin sekä rippikoulun vanhempien kutsutilaisuudet leireille. Jumalanpalveluksissa on joskus myös eri-ikäisiä yhdistäviä teemoja. Esko Konttinen, Kallaveden seurakunta: Vappujuhla kokoaa kaikenikäisiä, ja joulun alla jouluaskartelut kiehtovat eri sukupolvia. Myös Mikkelinpäivän Myrskylyhtymessu on hieno, silloin myös Wille-piispa on mukana. Ulla Remes Osasuurennos Tuttu Jäniksen kuvasta 1950-luvun puolivälistä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

8 Kuva: Miina Savolainen Valokuvassa on Kun opettelee katsomaan itseään lempeästi, voi löytää armon ja pyhyyden, sanoo lastenkotityttöjä kuvannut Miina Savolainen. Kun sosiaalikasvattaja Miina Savolainen tajusi reilut kymmenen vuotta sitten, miten paljon valokuvalla voidaan tehdä ihmiselle hyvää, hänen työotteensa muuttui ja hän sai uuden välineen toisen tukemiseen. Syntyi voimauttavan valokuvan käsite, uusi sosiaalipedagoginen työtapa särkyneenkin eheyttämiseen. Siihen aikaan hän työskenteli helsinkiläisessä lastenkodissa. Olin turhautunut siihen, että kaikki, mikä on lapsen identiteetin kannalta tärkeää, ei saanut tilaa työssä. Syvällisiä kohtaamisia on helppo paeta arjen rutiineihin. Olimme työkaverin kanssa Hyvösen lastenkodissa miettineet, että toinen mahdollisuus on aivan käden ulottuvilla, tuossa noin, eikä se vielä näy vaikka se on olemassa. Sitten kun pyysin ensimmäistä tyttöä kuvaan, näin nopeasti että se on mahdollista tehdä näkyväksi. Miina Savolainen kuvasi lastenkodin tyttöjä kymmenen vuotta Maailman Ihanin tyttö -projektissa. Hän myös opiskeli Taideteollisessa Korkeakoulussa taidekasvatusta, jotta kykeni rakentamaan yhteyttä sosiaalityön ja taiteen välille. Taidepedagogina hän luennoi kuopiolaisille Kuvajaiset tapahtumassa Kino Kuvakukossa: Jokaisella, myös syystä tai toisesta näkymättömäksi jääneellä ihmisellä, on oikeus tuntea itsensä ehjäksi, rakastetuksi ja arvokkaaksi. Jokaisessa ihmisessä on hyvää. Katseen salaisuus Kysymys on Miinan mukaan katseesta. Katseessa on kaikki. Lapsi, jota ei ole koskaan katsottu arvostavasti, ei kykene oman itsensä pyhyyden ja arvokkuuden näkemiseen. Vaillejääminen ilmenee pohjattomana tarvitsevuutena. Se näkyy vielä aikuisuudessa ja vanhuudessa myrkyttämisnuolien lähettämisenä, jos toisella menee hyvin, ja vaatimuksena saada kaikki heti. Jatkuvat pettymykset tekevät vaikeaksi uskoa, että itsellä olisi oikeus tulla onnelliseksi. Nuori saattaa kokea, että häntä ei ole katsottu muuten kuin pahoin aikein koko hänen elämänsä aikana. Siksi hänelle voi olla erityisen merkittävää se, että kuvaaja kunnioittaa ja rauhoittuu kuuntelemaan mitä juuri hän toivoo kuvalta. Dialogisuus, vuorovaikutuksellisuus on voimautttavan valokuvaamisen ydintä. Siinä on aidosti tila toiselle ja niille asioille, joita hän haluaa elämästään avata. Paljastamisen pakkoa ei ole. Kuvattavana olemisesta voi saada lohtua, opetella näkemään itsensä arjen keskellä arvokkaana. Saako itseä katsoa hyvällä? Katseeseen kiteytyy myös kysymyksiä. Narsismin teemaa on joskus minulta kysytty: saanko katsoa itseäni hyvällä, eikö se ole turhaa itsekorostusta? Joskus joku kirkon työntekijä sanoi minulle, että menetelmä on Voimauttava kuva ei ole vain hauska ja kaunis, olennaista on totuudellisuus. Miina Savolaisen kuvasarja lastenkodissa kasvaneista tytöistä on puhutteleva.

9 Kuva: Ulla Remes Miina Savolainen varoittaa vieraantumasta siitä mikä on tärkeää, aitoudesta ja arvokkuudesta. Nyt olet osa meitä rituaaleja lisää ristiriidassa kirkon sanoman kanssa, koska itseä pitää katsoa synnistä käsin. Pitää katsoa armoa kohti. Kirkossa menetelmä saattaa aiheuttaa enemmän pelkoa kuin muualla. Pinnalliseksi leimaamisen ja arvostelun alla voi Miina Savolaisen mukaan olla pelko tulla nähdyksi omana itsenään. Itse näen, että terveesti itseään arvostava kunnioittaa luomistyötä, jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja pyhyyttä. Terve itsetunto vapauttaa hyväksymään itsensä ja ymmärtämään itseään kokonaisena. Ilman tätä taitoa ei ole mahdollista aidosti kunnioittaa toisen ihmisen arvokkuutta. Työkaverikin osaa jotakin Voimauttavaa valokuvaa voi käyttää apuna vaikkapa työyhteisön ilmapiirin parantamiseen. Joskus voi olla vaikea katsoa työkaveria hyvällä silmällä. Yhteinen ohjattu työskentely voidaan rakentaa vaikkapa ammatillisista vahvuuksista käsin ja rakentaa kuvaamisesta vahvistavan palautteen saamisen tilanne: hei, tuossa sinä olet hyvä! Miina Savolainen näkee, että eri ammattiryhmien suhtautumisessa toisiinsa voimauttavan valokuvan prosessi voi olla hyväksi: siinä tehdään näkymätöntä näkyväksi. Miksi esimerkiksi pappeja on kuvattu paljon työnsä äärellä, mutta siivoojia ei? Arvostusten ja asenteiden lisäksi osuutensa on myös erilaisilla luonteilla ja itsetunnolla. Osa ihmisistä hakeutuu kameran taakse, osa eteen, osa väistelee koko asiaa. Voi olla, että kaikki eivät halua tulla muistetuksi osana vaikeaa työyhteisöä. Ryhmädynamiikka voi estää olemisen omana itsenään. Kuvaamisessa toinen on alttiina. Toista ei voi voimauttaa. Valta on purettava ennen kuin työskentely on mahdollista. Menetelmää ei voi soveltaa toisten kanssa ennen henkilökohtaista voimautumisprosessia. Kuka halutaan muistaa Miina on myös havainnut, että jos elämässä on jotenkin vaikea vaihe, kuvia ei ehkä halua ottaa lainkaan: ahdistavia tilanteita ei haluta muistaa. Miten kuvata sairautta, työttömyyttä, katkennutta ihmissuhdetta tai lasta, josta on joutunut eroon? Oman tunneperheen etsiminen voi taidepedagogin mukaan vaatia työtä. Perheiden sisäinen kuvaaminen ei aina ole rakentavaa. Se voi olla vallankäyttöä pahimmillaan. Siinä voidaan joku perheenjäsen mitätöidä ja arvottaa alas: kuka ja kenen tekemiset ovat muistamisen arvoisia? Toisaalta vanhemmat voivat kuvaamisellaan luoda lapselle hyvää itsetuntoa ja myönteistä historiankirjoitusta. Albumista tulee erilainen, jos siihen kuvat kerää lapsi eikä aikuinen. Näkemiseen voi liittyä myös pettymys: puoliso ei näe minua oikein, niin kuin haluaisin itseni nähtävän tai niin kuin olen, Miina Savolainen muistuttaa. Joskus kuvaaminen voi myös estää elämää. Voi tietysti käydä niinkin, että kuvaamisesta tulee suoritus ja itse tilanne jää kokematta. Siinä voi pitkän päälle hukata itsensä. Kenelle elämää pitää näyttää? Kameralla on paljon mahdollisuuksia, mutta ei sen tarkoitus ole se että elämä jää elämättä. Ulla Remes Miina Savolainen on kouluttanut Nuorten keskuksen kutsumana seurakuntien työntekijöitä hyvän näkemisen ideasta. Lasten Keskuksen kanssa on tulossa voimauttavan valokuvan menetelmäopas kirkon käyttöön. Olen ollut rippikouluikäisenä mukana Kansan Raamattuseuran nuoristoiminnassa, se oli nuorelle turvallinen kasvupaikka. Minusta siellä oltiin 1980-luvulla edelläkävijöitä kaikenlaisissa tunnejutuissa: oli toipumisryhmiä, työstettiin perhesuhteita. Olen itse perusluterilainen. Kirkko voisi olla entistä enemmän tukena ihmisten rituaaleissa, erityisesti vaikka kirkkoon liittymisessä: ennen olit erillinen, nyt olet osa meitä. Rituaaleja voisi myös olla enemmän ja eri elämäntilanteisiin kuten adoptiolapsen tuloon perheeseen. Toivon myös siunausta sinne missä sitä tarvitaan ilman rajoja. Esimerkiksi irtisanotuille voisi rakentaa yhteisen työskentelyn pajoja, joissa kootaan talteen se työtovereilta ja asiakkailta saatu ammatillinen arvostus ja oma osaaminen, joka säilyy myös työpaikan menetyksen jälkeen. Kun kokoaa myös käyttämättömät toiveet ja taipumukset, voi päätyä uusille urille. Valokuvasta on terapiaksi Miina Savolaisen valokuvateos Maailman ihanin tyttö (Blink Entertainment Oy, Helsinki 2008) on useaan kertaan palkittu, myös ulkoasultaan upea kertomus ihmisen näkyväksi tulemisesta. Kuvatut lastenkodissa kasvaneet tytöt ja kuvaaja käyvät teoksessa prosessiaan läpi. Kuvien tunnelma on satumainen, koska niistä löytyy rakkautta ja rauhallisuutta, mitä tosielämässä saa etsimällä etsiä, sanoo Paula Anttila. Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) on Ulla Halkolan, Lauri Mannermaan, Tarja Koffertin ja Leena Koulun toimittama artikkeliteos, ensimmäinen suomalainen valokuvaterapian käsikirja, joka soveltuu myös sosiaali-, terveys- ja opetusalalle. Ansiokas ja monipuolinen teos kuvaa, miten valokuvaa voidaan käyttää psyko- ja taideterapiassa esimerkiksi kriisien, masennuksen ja seksuaalisen kaltoinkohtelun kokeneiden hoidossa. Valokuvien systemaattinen käyttö terapiatyössä on uutta, ja kirjasta teoreettinen ja käytännöllinen näkökulma avartuu myös muille kuin ammattilaisille. Omaelämäkerralliset kuvat, symbolikuvat ja uusien kuvien ottaminen ovat siltoja tunteisiin. Ulla Remes Ilkalla kamera koulussa Kuva: Ulla Remes Työkaverit ovat tottuneet näkemään 24 vuotta töitä tehneen siilinjärveläisen erityisopettaja Ilkka Kokkosen kamera kainalossa: Kuvaan kaikenlaista, oppilaitten kanssa retkillä keilailua, kalastusta, seinäkiipeilyä. Kuvattavaksi suostuminen, oman kuvan arvostaminen voi kyllä olla jollekin vaikeaa. Kamera voi pahimmillaan olla mörkö tai jopa tunnistamisen apuväline jollekin nuorelle. Joskus saa tehdä töitä että koulukuvassa kaikki katsovat kameraan! Toisaalta hyvä yksilökuva olisi kiva antaa mukaan muistoksi mukavasta hetkestä. Itsestäni ei juuri ole kuvia lapsena, jokin sukulaisten ottama on ja Ilkka Kokkosen kameraan ikuistuu moni arvaamatonkin asia. yksi kuvaamokuva. Voi kun olisikin lapsuuskuvia! Kuvista muistaa paljon sellaista minkä on jo unohtanut. Kotona ei silloin kuvattu: Sain rippilahjaksi perheen ensimmäisen kameran, punanappisen Afgamatic satasen. Siitä se alkoi. Paperikuvia on tallella, nyt digiaikana arkistot kertyvät tietokoneelle ja varalle ulkoiselle kovalevylle. Digitekniikalla tulee kuvattua enemmän, mutta pitäisi muistaa huolehtia kuvat myös paperille. Omista lapsistaan Ilkka kuvaa lähinnä synttäri- ja lomakuvia, vaikka kodin seinillä niitä ei näy: Arki tahtoo unohtua, sitä pitää kuvata enemmän. Joskus innostun kuvaamaan kunnon henkilökuvaa, hän miettii. Valokuvaaminen on taiteesta kiinnostuneelle itsensä toteuttamisen tapa, erityisesti luontoa kuvaava, WB-kameraseurassa aktiivinen kuvaaja sanoo. Ulla Remes

10 Kukkakauppa Hautaustoimisto Pitopalvelu Kukka ja hautauspalvelu ROSANNA Puijonkatu 17 Sanna Hiltunen 0400-945919 Arni Hiltunen 0440-945919 Antioksidanttihoitoja Kuopiossa: Ennaltaehkäisyn täsmähoitoa * Parempi vireys, kunto, jaksaminen. Auttaa alkavassa dementiassa, infektiokierteissä y.m. * Funktionaaliset labor.testit /USA: mahasuolistovaivat, hiiva y.m., allergiat/sv-korvaus.* Kipuongelmat: akupunktio, laser, magneettikenttä.*tehoa laihdutukseen: kestoakunastat. Naistentaut.ja synn.erikoislääk. Valto Räsänen. Titos Oy/ Suom.Terv.talo Kuopio p. 020340039. Kotisivu.dnainternet. /titos/ PERHEOIKEUDEN LAKIASIAT esim. perusmuotoinen avioehto, testamentti, perunkirjoitus 200-300 + kulut + alv 22 % Asianajotoimisto Kalevi PitkänenOy Puistokatu 6, 70110 Kuopio, puh. 017-282 2211 faksi 017-282 3101, www.kalevipitkanen.com, aatsto@kalevipitkanen.com HAUTAKIVET Lisänimet Kultaukset Pronssikirjaimet - koristeet Uudelleenhionnat Muut kunnostukset Myös keittiötasot Suoritamme kaiverruksia myös hautausmaalla. Tehtävä EU:ssa EU isännästä rengiksi Arkijärkeä direktiivitehtailuun Kristillisiä arvoja päätöksentekoon Sijoita lämpöön ja tunnelmaan! Varma lämpöratkaisu Tulikivi-studiosta. Uunit ja hormit kokonaispalveluna. Pyydä tarjous! Tulikivi-studio, Volttikatu 6, Kuopio p. 0207 636 678, ma-pe 9-17, la 10-14 Paras ratkaisu muistomerkkiä valitessa on tutustua veistämöllä eri mallisiin, kokoisiin ja värisiin vaihtoehtoihin Puoluesihteeri, KTM europarlamenttiin PUIJON KIVI Kettulahdentie 25, 70400 Kuopio Puh. (017) 282 9000 183 Tuomiokirkko TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo 10-15. Perjantaina 18-23. Viikkomessu ke 20.5. klo 19. Ilpo Rannakari. Helatorstain messu to 21.5. klo 10. Saarna Sakari Häkkinen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Pertti Rusanen ja urkurina Anu Pulkkinen. Häämusiikkituokio la 23.5. klo 15. Eero Väätäinen, urut. Messu su 24.5. klo 10. Saarna Olli Viitaniemi, liturgia Liisa Penttinen, kanttorina Pertti Rusanen, urkurina Eero Väätäinen. Jäätelökirkko ti 26.5. klo 10. Sari Kärhä ja Pirjo Rissanen. Lasten kirkko ti 26.5. klo 18. jossa esikoululaiset siunataan koulutielle. Sari Kärhä ja Pirjo Rissanen. Viikkomessu ke 27.5. klo 19. Liisa Penttinen. Helluntaipäivän messu, jossa pappisvihkimys su 31.5. klo 10. Piispa Wille Riekkinen avustajineen toimittaa pappisvihkimyksen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Pertti Rusanen ja urkurina Juha Komulainen. Kamarikuoro. Kirkko kiinni 1.-3.6. siivouksen vuoksi. Kesä-illan ehtoollinen ke 3.6. klo 19. Sari Kärhä. INKILÄNMÄEN SEURAKUNTATALO Inkiläntie 7 Messu su 24.5. klo 12. saarna Olli Viitaniemi, liturgia Liisa Penttinen, kanttorina Eero Väätäinen. Lasten kirkko ma 25.5. klo 18. jossa esikoululaiset siunataan koulutielle. Sari Kärhä ja Pirjo Rissanen. Jäätelökirkko ke 27.5. klo 9.30. Sari Kärhä ja Pirjo Rissanen. Lettukestit ja ohjelmatuokio ke 3.6. klo 12 seurakuntatalon pihalla. Tarjoilu alkaa klo 12 ja ohjelmatuokio klo 13. Huonolla säällä olemme sisätiloissa nauttien vohveleita. Silja Hagman, hartaus Sari Kärhä. MUMMON MÖKKI Puijonkatu 10 Avoinna ma - to 11-15. Viriketuokio keskiviikkoisin klo 13. Papin päivä to 28.5. klo 13. Liisa Penttinen. DIAKONIA Diakoniatoimisto Inkilänmäen seurakuntatalo, Inkiläntie 7. Vastaanotto ti klo 9-10.30, soittoaika ti 10.30-11.30, p. 040 4848 255. Diakoniatoimisto Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22 C. Vastaanottoaika ma ja ke klo 9.00-10.30. Soittoaika ma ja ke klo 10.30-11.30, p. 040 4848 253. Verenpaineenmittaus torstaisin, ajanvaraus soittoaikoina. PERHETYÖ Lukupiiri su 24.5. klo 16 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22 E Takkahuone. Jäätelökirkko ti 26.5. klo 10 Tuomiokirkossa. Jäätelökirkko ke 27.5. klo 9.30 Inkilänmäen seurakuntatalossa. KASTETUT Helmi Jenny Maria Lapveteläinen, Eppu Anttoni Benjamin Koivistoinen, Eetu Miko Eemeli Pitkänen, Vili Verneri Isojärvi. KUULUTETUT Olli-Pekka Ristolainen ja Hanna Katariina Kemppainen, Jaakko Juhani Kleemola ja Hanna Maria Stolt. seurakunnissa KUOLLEET Sirkka Kananen 81 v, Tiina Anna Maritta Itkonen 42 v, Antti Seppo Juhani Kinnunen 53 v, Iida Elina Hyvönen 90 v, Kaisa Inkeri Markkanen 53 v, Sirkka Annikki Kosonen 64 v, Aino Räisänen 85 v. Alava ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 Helatorstain messu to 21.5. klo 10. Saarnaa Hilkka Hares, liturgina Salla Tyrväinen, kanttorina Tintti Tinkala. Lähetyksen kirkkokahvit. Tuomasmessu su 24.5. klo 18. Pyhän Hengen odotus. Musiikki Jarkko Maukonen ja Tuomas-muusikot. Helluntaipäivän messu su 31.5. klo 10. Saarnaa Heikki Kemppainen, liturgina Anu Kiviranta, kanttorina Leila Savolainen. SÄRKINIEMEN SEURAKUNTATALO Särkiniementie 20 Messu su 24.5. klo 13. Saarnaa Pirjo Kuula, liturgina Heikki Kemppainen, kanttorina Leila Savolainen. KASTETUT Minttu Ada Sarael Varonen, Nea Linnea Lilian Räsänen, Peppi Pihla Pesonen, Pinja Camilla Juntunen, Anton Konsta Kasperi Tolvanen. KUULUTETUT Tuomas Heikki Sakari Hänninen ja Kirsti Elina Savola, Jani Mikael Parkkonen ja Jonna Karoliina Vänttinen. KUOLLEET Esko Juhani Kulhomäki 74 v, Eino Antero Holopainen 90 v, Kauko Kyösti Juhani Myyry 77 v, Jari Mikael Hallikainen 55 v, Kirsti Kaarina Mönkkönen 59 v. Kallavesi KALLAVEDEN KIRKKO Helatorstain messu ja isosten siunaaminen to 21.5. klo 10. Saarna Lauri Kastarinen, liturgia Anni Tanninen ja kanttorina Jarkko Maukonen. Messu su 24.5. klo 10. Saarna Raili Rantanen, liturgia Veli Mäntynen ja kanttorina Seppo Kirkinen. Helluntaipäivän messu su 31.5. klo 10. Saarna Päiviö Parviainen, liturgia Esko Konttinen ja kanttorina Anna-Mari Linna ja kirkkokuoron seniorit. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. MUSIIKKI Kevätkonsertti su 24.5. klo 18. Kallaveden kirkolla. Mukana Kirkkokuoro, Dolce ja Dolce Minores. Vapaa pääsy, ohjelma 5. LÄHETYS Naisten lähetyslöylyt ke 27.5. klo 18 Rytkyllä. Lähtö Kallaveden kirkolta ja Petosen srk-talolta klo 17.30. Osallistumismaksu 5. Saunomisen lisäksi kevyt iltapala ja asiaa lähetyksestä. MUUTA Haminalahden työseura ti 26.5. klo 18.30 Kyllikki Kinnusella, Haapasaarentie 37. Siioninvirsiseurat su 7.6. klo 18 Liisa ja Kalle Savolaisella, Rissalantie 43 Vuorela. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen. Yhteislähtö Kallaveden kirkolta klo 17. KASTETUT Kaapo Samuli Vänni, Joona Aleksanteri Hakala, Venla Viola Harmaala, Eero Aleksi Airaksinen, Topi Aarre Junkkarinen, Aatu Verneri Linnala, Touko Petteri Olavi Kröger. KUULUTETUT Henri Olavi Petteri Hartikainen ja Piia Jennika Puumalainen, Mika Antero Kekkonen ja Tina Katri Tervonen, Janne Markus Kanninen ja Kaisa-Leena Laitinen. KUOLLEET Martti Eemeli Vehviläinen 69 v, Terttu Helena Niskanen 43 v, Jorma Juhani Koivusalo 92 v. Männistö PYHÄN JOHANNEKSEN KIRKKO Kellolahdentie 8 Puistojumppa ke 20.5. klo 11.30-12.15 kirkon pihalla (sateella srk-salissa). Messu helatorstaina 21.5. klo 10. Saarna ja liturgia Juha Välimäki, kanttorina Arto Löppönen. Konsertti la 23.5. klo 18. Pirjo Suhonen, viulu. Antti Ikonen, viulu. Leena Saarento, piano. Ohjelma 5 e lähetystyölle. Hiihtolomarippikoulun konfirmaatiomessu su 24.5. klo 10. Saarna ja liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Riitta Matilainen. Sanan ja rukouksen ilta su 24.5. klo 18. Helluntain odotuksen sunnuntai. Reijo Virolainen, Airi Luntinen, Riitta Matilainen ja lauluryhmä. Mahdollisuus esirukoukseen ja henkilökohtaiseen sielunhoitoon. Puistojumppa ke 27.5. klo 11.30-12.15 kirkon pihalla (sateella srk-salissa). Sanan torstai to 28.5. klo 13. Mika Pulkkinen. Messu su 31.5. klo 10. Saarna ja liturgia Lauri Paatero, kanttorina Riitta Matilainen. Messun jälkeen diakonissa Pirkko Häyrisen eläkkeelle lähtöjuhla. Puistojumppa ke 3.6. klo 11.30-12.15 kirkon pihalla (sateella srk-salissa). Hyvän Mielen Päivän retki Vieremälle ke 27.5. ennakkoon ilmoittautuneille. Kuljetus (Savon Linjan auto): Päivärannantie 12 klo 8.15, Kallantie 15 klo 8.20 (Autotalon vastapäätä), Pihlajaharjuntie (Rahusentien risteys) klo 8.25, Kelloniemen Sale klo 8.35, Itkonniemen pysäkki klo 8.40 (Malminkatu 12 kohdalla), Tellervonkadun pysäkki klo 8.45, Lönnrotinkatu 52 klo 8.50, Saariaitan pysäkki klo 8.55. Pyhän Johanneksen kirkon parkkipaikalta lähdemme n. klo 9. Retken hinta 25 e. Paluu illalla samaa reittiä. Mukana retkellä Outi Pohjanen ja Hanna Kokkonen. MÄNNISTÖN VANHA KIRKKO Lönnrotinkatu 24 Messu su 24.5. klo 13. Pappistutkinnon näytesaarna Salla Romo, liturgia Lauri Paatero, kanttorina Riitta Matilainen. Kätevät kädet ti 26.5. klo 18. Vetäjänä Vieno Arpola. MUUTA Helluntaihartaudet ma 1.6. klo 13 ja 13.30 Sunnen kodissa, Päivärinteentie 29. Lauri Paatero. Sotaveteraaniseurat ti 2.6. klo 13 Päivärannan siirtolapuutarhassa. Reijo Virolainen, Matleena Ikola, Vesa Kajava. DIAKONIA Diakoniatyöntekijöiden ajanvarauspäivystys kesäaikana 1.6.-31.8. Pyhän Johanneksen kirkolla to klo 9-10, p. 040 4848 384. KASTETUT Maija Kerttu Inkeri Hyttinen, Milda Myy Anneli Paksu, Aada Milja Justiina Laitinen. KUULUTETUT Jarkka Henrik Tuononen ja Sanna-Mari Annika Kervinen.

tapahtuu 20.5. 2.6.09 KUOLLEET Pertti Aarne Sakari Nygren 71 v, Liisa Ellen Juuti 74 v, Elsa Orvokki Kananen 61 v, Anna Elina Mahlberg 91 v, Maiju Annikki Nyyssönen 82 v, Pirkko Inkeri Mielonen 79 v. Yläkoulun jumalanpalvelus pe 29.5. klo 9. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Alakoulujen jumalanpalvelus la 30.5. klo 9. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Helluntain messu su 31.5. klo 10. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen, kirkkokuoro. 11 Puijo PUIJON KIRKKO Penkere I:n konfirmaatiomessu helatorstaina 21.5. klo 10. Kari Kuula saarnaa, Pekka Nieminen, Mari Voutilainen, Juho Pitkänen, Markku Puhakka, Susanna Pakkala-Koskelainen. Kanttorina Outi Keskisipilä. Sanan ja rukouksen ilta helatorstaina 21.5. klo 18.30. Pekka Nieminen. Messu su 24.5. klo 10. Jaana Marjanen saarnaa, Mari Voutilainen, Kari Kuula. Urkurina Joona Saraste, kanttorina Outi Keskisipilä. Puijon kamarikuoro. Radiointi Yle 1:n kautta. Vox Novan konsertti ke 27.5. klo 19. Ohjelmassa gregoriaanisia ja Piae Cantiones -kokoelman lauluja, barokin ajan motetteja ja uudempaa musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Helluntain messu su 31.5. klo 10. Pekka Nieminen saarnaa, Mari Voutilainen, Heikki Hyvärinen. Kanttorina Outi Keskisipilä. Pihaseurat ke 3.6. klo 18 Puijon kirkon pihalla. Mari Voutilainen, Niklas Grönholm. Joona Saraste. PÄIVÄRANNAN KIRKKO Tuomikuja 4 Päivärannan alueen kevätjuhla ke 20.5. klo 18. Heikki Hyvärinen, Riitta Murtorinne. Kanttorina Joona Saraste. Siioninvirsien veisuut helatorstaina 21.5. klo 18. Mari Voutilainen. Kahvitarjoilu. Messu su 24.5. klo 13. Pekka Nieminen, Outi Keskisipilä. Helluntain messu 31.5. klo 13. Pekka Nieminen, Outi Keskisipilä. MUUTA Kesäkauden avajaisseurat to 28.5. klo 13 Veljesrannassa. Jaana Marjanen, Outi Keskisipilä. Kirkkovenesoutu, rantakala -ilta ja kansanlaulukirkko Ranta-Toivalassa to 11.6. Kirkkovenesouturetki Päivärannan venelaiturilta laivarantaan Ranta- Toivalantien päähän alkaa klo 16. Tarjolla rantakalaa klo 18 (vapaaehtoinen maksu) ja kansanlaulukirkko klo 19. Mukaan voi tulla myös autokyydillä suoraan laivarantaan. Ilmoittaudu ruokailemaan ja/tai soutamaan seurakunnan toimistoon 27.5. alkaen arkisin klo 8-15, p. 040 4848 410. Mukana Heikki Hyvärinen, Jaana Marjanen ja kanttorina Joona Saraste. KASTETUT Lenni Olavi Petteri Mönkkönen, Neea Sofia Kristiina Junnila, Simo Eelis Heikkinen. KUOLLEET Tyyne Maria Miettinen 86 v, Helka Inkeri Johanna Markkanen 91 v, Anja Elina Vaskin 71 v, Viljo Valtteri Pakarinen 63 v, Marjo Anneli Koponen 28 v, Aku Rissanen 96 v. Riistavesi RIISTAVEDEN KIRKKO Helatorstain messu 21.5. klo 10. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Jumalanpalvelus su 24.5. klo 10. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Päivähoidon kevätkirkko ja esikoululaisten koulutielle siunaaminen ke 27.5. klo 18. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. RIISTAVEDEN SEURAKUNTATALO Virkistyspäivä ke 20.5. klo 11. Vieraita Tuusniemen seurakunnasta. Eeva Leinonen. Siioninvirsiseurat ma 25.5. klo 19. Hannu Savinainen. Elämän leipää -ilta to 28.5. klo 18.30 Kammarissa. Jouko Kauhanen. Yhteisvastuukerääjien yhteinen kiitosateria su 7.6. jumalanpalveluksen jälkeen n. klo 11.30 Ilmoittautumiset ja ruokavaliot ma 1.6. mennessä seurakunnan toimistoon, p. 040 4848 440 tai diakonissalle, p. 040 4848 443. Eeva Leinonen. MUUTA Toukosiunaus su 24.5. klo 13. Risto ja Toini Puustisella, Jussintie 40. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen. Ryönä- Kylmälahden kinkerit ti 26.5. klo 19. Jukka ja Paula Rantalalla, Pelonniemi 154. Kirsi Leino, Marjatta Piironen. Omaishoitajien ja hoidettavien retki Valamoon ti 2.6. klo 9.30. Lähtö seurakuntatalolta klo 9.30, paluu noin 14.30. Retken hinta 20 / hlö. ilmoittautumiset ja ruokavaliot seurakunnantoimistoon 25.5. mennessä p. 040 4848 440 tai diakonissalle p. 040 4848 443. Eeva Leinonen, Sari Rönkä. Seurakunnan vapaaehtoistyössä mukana olleille retki Kuopioon ke 3.6. klo 9. Lähtö seurakuntatalolta klo 9 ja paluu noin 15.30. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 28.5. mennessä seurakunnan toimistoon, p. 040 4848 440 tai diakonissalle p. 040 4848 443. Eeva Leinonen. Eläkeläisten virkistyspäivän retki Kuopioon ke 10.6. Ohjelmassa saaristokaupungin kierros, ruokailu Kallaveden kirkolla ja osallistuminen Kielonpäiviin Kuopio-hallissa. Lähtö seurakuntatalolta klo 9.30, paluu noin 15. Retken hinta 10. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 3.6. mennessä seurakunnan toimistoon p. 040 4848 440 tai diakonissalle, p. 040 4848 443. Eeva Leinonen. Riistaveden kirkko on tiekirkkona 22.6.-31.7. klo 11-16 Tule kirkonvartijaksi, vartiointipäiviä on paljon tarjolla. Ilmoittautumiset, p. 040 4848 440. Syksyllä kirkonvartijoiden retki. Ruskamatka Lappiin 2.-5.9. Majoitus Vuontispirtillä Raattamassa. Lähtöpaikat; Nilsiä, Riistavesi ja Kuopion linjaautoasema. Matkanjohtajina Hannu Savinainen, Marjatta Piironen ja Eeva Leinonen. Ilmoittaudu viimeistään 25.6. Linja-autoliike Ahoselle, p. 3686 800. KASTETUT Jenni Inkeri Kalliokoski, Alisa Hilja Maaret Rissanen. KUULUTETUT Antti Mikael Lillvis ja Elliriina Hammar. Vehmersalmi KIRKKO Messu helatorstaina 21.5. klo 13. Eläkeliiton kirkkopyhä. Toukosiunaus. Päivähetki seurakuntakodissa. Messu Su 24.5. klo 13. Mukana lapsikuoro Helluntain messu su 31.5. klo 13. KUOLLEET Siiri Johanna Happonen 94 v. Henkeä pidättelemästä Animaatiossa pikkupiru ja enkeli kuiskuttelevat ihmisen olkapäillä eri korviin. Pikkupirulla on yllyttäjän ääni ja enkelillä estelijän. Moralismin kuviksi nämä pikkuveijarit sopinevatkin. Pyhän hengen työtä kuvatessa kuva on käännettävä toisinpäin. Jeesuksen taivaista omilleen lupaama Henki kun on nimenomaan liikkeellelaittaja. Vihollinen saa kuiskinnallaan ihmisen epäilemään itseään ja hänelle uskottuja lahjojaan, kahlitsee ja survoo rikki muutoksen jo idullaan. Jumalan Henki toimii juuri päinvastoin. Henki sanoo: Älä pelkää. Lähde liikkeelle. Henki kertoo: Olet Jumalalle rakas. Olet toivo Kristuksen silmissä. Ja puhkaisee reiän pelon patoon saaden seisovan veden liikkumaan. Luopuessani varjelemasta omaani en tiedä mitä tilalle annetaan. Mutta Jumala on antelias. Niinpä pyydän: Kunpa Jumalan Henki estäisi minua jäämästä varjelemaan seisovaa vettä. Jeesus varoitti seuraajiaan itsetyytyväisyyden vaarasta ja kritisoi itsensä pyhittämiä, jotka vartioivat omaa saastumattomuuttaan lähimmäisenrakkauden kustannuksella. Paavali jatkoi samalla linjalla: Vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Luvattu Pyhä henki ei tee meistä pyhiä ihmisiä. Pyhyys jää Jumalan ominaisuudeksi. Meidät pyhitetään matkaan varustamalla. Henki antaa rohkeuden lähestyä maailmaa Jumalan luomana ja varassa. Poika pyhitti itsensä uhriksi, niinpä täällä arjessa, syrjässä kunniajalustoilta meidätkin pyhitetään. On mentävä elämän keskelle ilojen ja vaivojen, kiusauksien, armon ihmettä sisälleen salaavien inhimillisyyksien keskelle. Siellä me opimme tuntemaan Kristusta. Päivän evankeliumi Joh. 17:18-23. Joonas Vähäsöyrinki Kristuksen lähettämien keskuudessa vihollinen tekee työtään saattamalla epäilemään sitä, mitä kasteessa on annettu. Kasteesta alkaa Hengen työ meissä. Hengen omistajaksi julistaudutaan usein kovaäänisesti. Jeesus lupasi Hengen kuitenkin juuri arkojen ja hiljaisten puolustajaksi. Arkajalkojen kirkon ei silti tarvitse tehdä pesäeroa niihin, joita Henki ravistelee voimakkaammin. Jotta Jeesuksen rukous Hengen yhdistämistä saisi täyttyä, nöyryyden Hengen työn edessä soisi olevan molemminpuolista. Henkeä kun ei ihminen voi pakottaa. Sen työ ei ole kokemustemme varassa. Se kutsuu kutakin omalla tavallaan, ja etsii erilaiset reitit kunkin luo. Ovathan ne padotkin elävän virran vesien edessä kullakin omanlaisensa. Outi Pohjanen Männistön rovastikuntapastori

N- Niin! i Ah! 12 Hautakiviin KAIVERRUKSET kultaukset, entisöinnit JUKKA KUORELAHTI Puh. 0400-272 399 Asianajotoimisto J.S KETTUNEN asianajaja, varatuomari Kuiluntie 3 B, 71800 Siilinjärvi Puh. 5800 140, fax 5800 144 0400-573 469 jouni@jskettunen.fi www.jskettunen.fi riita- ja rikosasiat testamentit perunkirjoitukset ja perinnönjaot avioerot, ositukset perintä ym. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ANSSI SOININEN Ma, ti, to, pe Kuopio Hapelähteenkatu 41 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Aki Pärnänen Pohjolankatu 26 A 28, Kuopio p. 017-262 8000 HammasProteesit Uusien valmistus Tiivistyspohjaus, Korjaus Ke klo 9-12 Siilinjärvi Kasurilantie 13 Palvelukeskus Akuliina Puh. (017) 462 1511... ja hymysi huomataan ASIANAJOTOIMISTO KOLARI&CO.OY Seppo Kolari, Eero Heikinheimo, Matti Reinikainen, Ville Heikinheimo, Katriina Manninen, Kristian Kakko Kauppakatu 39 A, 4.krs, 70100 KUOPIO (017) 265 7777/puh. (017) 261 1085/fax. www.kolari-co. HAUTAKIVET Lisänimien kaiverrus/kultaussekä entisöintityöt. Kivilyhtyjä Sari Kämäräinen Jääskelänkatu 1 70780 Kuopio puh. 050 575 0004 017-2622695 www.kivipajasarik.fi Itkonniemenkatu 13 puh. (017) 2621 130 Merkkipäivät Häät Muistotilaisuudet Perhejuhlat Ylioppilas- ja rippijuhlat TYYLILLÄ JA TAIDOLLA TÄYDEN PALVELUN JUHLAPALVELU Siilinjärvi KIRKKO Haarahongantie 4 Pieni rukoushetki ke 20.5. klo 11.45. Sauli Paavilainen. Helatorstain messu to 21.5. klo 10. Sirpa Ylikotila, Eero Holma ja Airi Heiskanen. Messun yhteydessä Kaija Julkusen, Heta Malisen ja Jenni Koposen matkaan siunaaminen. Lähetyslounas ja lähtöjuhla seurakuntatalon isossa salissa. Perhemessu su 24.5. klo 10. Eero Holma, Seppo Laitanen ja Riikka Tuura, lapsityö. Päiväkerholaisten kevätjuhla, juhlamehut ja -kahvit seurakuntatalossa. Konsertti su 24.5. klo 11.15, urkutyöpajan soittajat esiintyvät. Musiikkiopiston ja seurakunnan yhteistyön tuloksia kuultavana. Messu su 31.5. klo 10. Tapio Lepola, Yrjö Jokiranta ja Airi Heiskanen. Kirkkokahvit lähetyskellarissa. SEURAKUNTATALO Askartelu- ja käsityöpiiri lähetystyön hyväksi ke 20.5. klo 9 lähetyskellarissa. Kukkapistokkaiden ja taimien myyjäiset sekä keittolounas (6 ) la 23.5. klo 10-13, lähetystyön hyväksi. Juttutupa ma 25.5. klo 10 lähetyskellarissa. Seurat ti 26.5. klo 13 kahviossa, Siilinjärven Kristilliset eläkeläiset. Siilin Sinkut vertaistukiryhmä to 28.5. klo 18.30 takkahuoneessa, olet lämpimästi tervetullut toimintaan. Suunnittelemme yhdessä retkiä, tapahtumia, lenkkeilyä jne. Missiokööri su 31.5. klo 11.45. Kaikille avoin kuoro, jossa lauletaan innolla virsiä ja hengellisiä lauluja. Kaikentasoiset laulajat tervetuloa. VUORELAN KIRKKO Perhemessu su 24.5. klo 13. Eero Holma, Riikka Tuura, lapsikuoro, lapsityö. Päiväkerholaisten kevätjuhla, juhlamehut ja -kahvit jumalanpalveluksen jälkeen. seurakun Snellman sekä nro 27 Terttu Hakkarainen, kaitaliina nro 171 Seppo Laitanen, leivonnaisia nro 362 Sirpa Kröger, pitsiliina nro 283 Irja Pietarinen, tarjotin nro 580 Iiris Ollikainen. Onnea voittajille ja lämmin kiitos kaikille lahjoittajille, arpojen myyjille sekä ostajille! KASTETUT Jimi Henrikki Vartiainen, Emil Onni Aleksanteri Haatainen, Sara Elina Uurasmaa, Senja Maaria Merivalo, Martti Niilo Aleks Santaharju, Hermanni Viljo Ilari Eskelinen, Leevi Veeti Aleksi Kinnunen Adele Aino Elvia Kumpulainen, Teemu Juhani Hyrkäs, Sohvi Oona Aurora Korhonen KUULUTETUT Petri Mikael Korpisalo ja Liisa Heleena Laitinen, Marko Juhani Ollikainen ja Miia Johanna Kainulainen KUOLLEET Jukka Kalle Juhani Kasurinen 83 v., Vilho Veikko Ruuskanen 70 v., Maire Johanna Koivisto 79 v., Tanja Marita Haatainen 37 v., Jari Juhani Suihkonen 39 v., Leo Kalevi Hiltunen 75 v. Diakoniakeskus Suokatu 31 Diakoniakeskuksen työntekijöiden asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma, ke ja pe klo 10-12. Vammaistyöntekijän asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma ja ke klo 10-12. Hartaus ma, ke ja pe klo 9.50. Kierrätysmyynti ja Nuottakahvio avoinna ma, ke ja pe klo 10-12. Katulähetyspiiri ti 26.5. klo 17. Syöpäpiiri ke 27.5. klo 13. Hyväntuulen piiri, saunaretki huom. torstai. Hyväntuulen piiri ti 2.6. klo 12. Nimipainatus 3 vkn toimitusajalla Pian Jeesuksen syntymän jälkeen Joosef oli asettunut perheineen tähän pieneen taloon... Pipliaseuran Tähti, jota he olivat seuranneet, kulki heidän edellään ja pysähtyi lopulta sen paikan ylle, missä lapsi oli! Hyvää iltaa! V U H 35 Matteus 2:1-12 Viisaat miehet lähtivät kuningas Herodeksen luota Tässä on siis Jumalan kauan sitten lupaama rauhan ruhtinas! Tavallinen tyttö hämärässä talossa, mutta ei epäilystäkään, lapsi on täällä eikä Herodeksen palatsissa! Nahkakantiset käsinsidotut Raamatut ja virsikirjat nimipainatuksella Katso koot ja värit www.bible.fi Kotimaiset hopeiset korut Herran Siunaus riipus myös kultaisena. Heljä Liukko-Sundströmin enkelimukit 3 kaunista kuvaa. Aito japanilainen Mangaevankeliumi Jeesuksen elämästä 3 erilaista mukia Tulossa kesällä Uusi testamentti ja Psalmit www.bible.fi Suomen Pipliaseura PL 54 00241 HELSINKI puh 010 838 6520 MUUTA Hartaushetki ke 20.5. klo 14 Akuliinassa. Koivusaaren lähetyspiiri ti 26.5. klo 18 Riihituvalla. Emäntänä Eeva ja seurakunnasta Esko Rasa. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja seurakunnan muut toimipaikat suljettuna pe 22.5. työntekijöiden virkistyspäivän vuoksi. Diakoninen perhetyö, keskusteluapua ongelmatilanteissa. Ajanvaraus perhetyöntekijä, p. 044 7284 646. Diakoniatyön järjestämä retki 25-27.8. Suomussalmelle, Kuhmoon, Lieksaan ja Ilomantsiin. Hinta puolihoidolla opastuksineen ja pääsymaksuineen 250. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eija Laitanen, p. 044 7284 642 ja Erja Valkonen, p. 044 7284 644. Parisuhteen rikastuttamiskurssi Ruokoniemen leirikeskuksessa 23.- 25.10. Ohjaajina Marja ja Jorma Hevosmaa. Tarkemmin parisuhdekursseista ks. http://siiliparit.googlepages.com/ Ilmoittautuminen, p. 017 2884 600. Yhteisvastuuarpajaisten voitot osuivat seuraaville: valoryijy nro 570 Riitta Huttunen, Kässiilin lahjakortti ja kirjotut villasukat nro 586 Asta Jääskeläinen, puunkantoteline nro 98 Unto Vainikainen, Kauneuskeskuksen jalkahoitolahjakortti nro 361 Mikko Niskanen, Siilin Sapuskan lahjakortti ja Iloisen Viivin muki nro 232 Sanna Turunen, Kheironin lahjakortti nro 652 Aino Hartikainen, kangastulppaanit nro 272 Satu Laitinen, tilkkupeitto nro 210 Tanja Korhonen, huolenkerä-pajutyöt nro 422 Johanna Seppälä, nro 423 Allan Opiskelijat ja nuoret aikuiset Rännäri on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kohtaamispaikka keskustassa Koljonniemenkatu 30. Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo 10-15. Perjantaina 18-23. KUOPION OPISKELIJALÄHETYS Taivaanpankontie 1 A Opiskelijaillat la klo 19. www.opko.fi/kuopio KANSANLÄHETYKSEN OPISKELIJATOIMINTA Museokatu 24 keskiviikkoisin klo 18 www.kolmekohtaamista.com Kesäkauden avajaiset 27.5. Kesä - Kolme kohtaamista: Keskustelua ja yhdessäoloa Raamatun äärellä, myös kesä-kuopiolaisille! Perheasiain neuvottelukeskus Suokatu 22 Luottamuksellista ja maksutonta keskusteluapua parisuhteen kysymyksis sä. Käynnit sopimuksen mukaan. Tiedustelut vastaanottosihteeriltä, p. 040 4848 480 ma klo 12-14, ti-pe klo 9-11.

nissa tapahtuu 20.5. 2.6.09 Palveleva puhelin päivystää su - to klo 18-01, pe - la klo 18-03, p. 01019 0071. Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu. Nettiosoite: pp.kuopio@evl.fi Järjestöt NNKY, Myllykatu 5 Kevätjuhla helatorstaina 21.5. klo 14. Kristillisen koulun lapset, säest. Annikki Laitinen, musiikkia runoja. Kesäretkestä Eemilään ilmoitetaan myöhemmin. Päivystys toimistossa ti ja to klo 9-11. Mökin varauksen jäsenille, p. 017 2614 500. Yhteiskristillinen raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18. KANSAN RAAMATTUSEURA Sanan Kulma Tulliportinkatu 22 www.sana.fi/kuopio krs-kuopio@sana. fi p. 020 7681 660 Jäämme kesätauolle. Toiminta siirtyy Tervonsalmelle, jossa kesäkauden avajaiset 21.5. klo 19. POHJOIS-SAVON EV.LUT. KANSANLÄHETYS Lähetyskoti, Museokatu 24 p. 2622 082, www.p-savonkl.sekl.fi Toimisto auki ma ja ke klo 10-15. Kirjapalvelu ke klo 12-15. Viikolla 21: Päivähartaus ja nyyttikestit ke klo 12, nuorten aikuisten Kolme Kohtaamista klo 18, Raamattu- ja lähetyspiiri to klo 16, eheytymisryhmä pe klo 18. Viikolla 22: aamurukoushetki ma klo 8, päivähartaus klo 13, raamattupiiri klo 18, päivähartaus ke klo 12, Kolme Kohtaamista klo 18, kev. viim. Raamattu- ja lähetyspiiri to klo 16, kev. viim. eheytymisryhmä pe 29.5. klo 18. Sanan ja rukouksen ilta to 21.5. klo 18.30 Puijon kirkossa. R-op. Martti Karvonen, puhe rovasti Pekka Nieminen. Elämän Leipää su 24.5. klo 17 NNKY, kutsuilta työtätekeville. R-op. Matti Olkkola, musiikki Välke. Elämän Leipää to 28.5. klo 18.30 Riistaveden srk-talo, R-opetus Ilkka Sormunen, Jouko Kauhanen. Linja-automatka Kouvolan KL-päiville 3-5.7. Matkan hinta n. 35, jos lähtijöitä on yli 30. Majoitusta voi kysellä numerosta 0400 924 494/yhteismaj. tai 050 5821 840/kotimaj. Linja-automatka Ruotsiin Kolmårdenin eläinpuistoon ja Ruotsin KL:n toim. keskukseen Finspångissa 31.7.-3.8. Tied. ja ilm. molempiin matkoihin: Hanna Karkkonen, p. 050 5523 229. KUOPION YMPÄRISTÖN RAUHANYHDISTYS Ahmatie 22 www.kuopionrauhanyhdistys.net Lauluseurat ke 20.5. klo 19. Helatorstain seurat 21.5. klo 15. Seurat la 23.5. klo 19. Seurat su 24.5. klo 18. Tuusniemen palvelukeskuksessa ke 27.5. klo 10.45. Lauluseurat ke 27.5. klo 19. Vehmersalmen palvelukeskuksessa su 31.5. klo 13. Seurat su 31.5. klo 18. HERÄTTÄJÄYHDISTYS, Kuninkaankatu 22 Toimipiste avoinna ke klo 10-13. Virsituokio klo 11. Herättäjän ja Aholansaaren tuotteita saatavana. LÄHETYSKAUPPA VAKKA, Kuninkaankatu 22 Avoinna ti-pe klo 11-15, la 11-14. AHOLANSAARI Aholansaaren kevätpäivät 21.-23.5. alkavat helatorstaina ja päättyvät Aholansaaripäivään 24.5. Petun valmistaminen alkaa puun kaadolla ja päivien aikana saadaan sanankin rukiista leipää. Hinta Annantuvassa ja Riitantuvassa 180 e/hlö ja Sepänpajassa 240 e/hlö. Aholansaaripäivä 24.5. Jumalanpalvelus klo 10. Saarna Jaakko Elenius ja liturgia Simo Korkalainen. Lounas. Aholansaari tänään klo 13. Jaro Julkunen. Seurat klo 13.30 puhujina Jaakko Elenius, Petri Järveläinen, Arvi Kallio, Osmo Korkainen ja Kaisa Rönkä. Kahvi. Aholansaaripäivässä avustaa Untamalan kyläkuoro Ylistarosta. Ohjelma tapahtuu leirikirkossa, joten pukeutumisessa kannattaa huomioida sää. Laivat nonstoppina klo 8.00-9.45. Ilmoittautumiset ja lisätietoja p. 050 4641 000, www. aholansaari.fi Raimo Hakkarainen kirkkohallitukseen Kuopion seurakuntien johtava oppilaitospastori Raimo Hakkarainen on valittu kirkon ammattikasvatussihteeriksi. Virka sijoittuu kirkkohallituksen toiminnalliseen osastoon, kasvatusja nuorisotyön yksikköön Helsinkiin. Hakkarainen ottaa työn vastaan 1.8. ja lopettaa Kuopiossa työt kesäkuun alussa työskenneltyään Kuopion seurakuntien oppilaitostyössä kaksikymmentä vuotta. Raimo Hakkaraisen vastuualueena on ammatillisen koulutuksen Arkkipiispuus puntariin Toissa viikolla kokoontunut kirkolliskokous pohti arkkipiispuuden luonnetta. Edustaja-aloitteessa tähdättiin arkkipiispan valinnan ja viran luonteen muuttamiseen. Arkkipiispa Jukka Paarma jää ensi vuonna eläkkeelle. Arkkipiispan valitsevat nykyään pääasiassa Turun arkkihiippakunnan edustajat. Valitsijapohjaa toivottiin nykyistä laajemmaksi. 13 työala eli toisen asteen koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa tehtävän oppilaitostyön tukeminen ja koordinointi. Virkaa haki 27 hakijaa, joista kuusi haastateltiin. Hakkarainen luonnehti vaalia tasaväkiseksi. Uusi tehtäväni on näköalapaikka, näen vaikuttamisen haasteena. Lähden nöyränä ja kiinnostuneena eteenpäin, syntyjään kuopiolainen, Kymenlaaksossa koulunsa käynyt Hakkarainen sanoo. Keskustelua käytiin, tarvitseeko arkkipiispa omaa hiippakuntaa vai voisiko hänestä muotoutua selkeämmin koko kirkon ääni ja arvojohtaja. Luterilaisessa kirkossa ei ole ollut piispaa ilman hiippakuntaa. Kirkolliskokouksessa keskusteltiin myös lapsen asemasta kirkossa ja nuorten oman kirkolliskokouksen perustamiseen tähtäävästä aloitteesta. Joosef Mooses Daavid Jeesus K Toivola 2008 Mooses kansan vapauttaja Jumala antoi siinainvuorella Moosekselle 10 käskyä, jotka oli kirjoitettu savitauluihin. Laintaulut asetettiiin kultaiseen arkkuun, jota päivisin peitti pilvi. Yöllä pilvi hohti kuin tuli. Jumala salli mannan sataa yökasteena maahan ja se leivottiin leiväksi. Näin israelilaiset saivat joka päivä syödäkseen karussa autiomaassa. Pilvi johdatti kansan Kaanainmaahan, jonka Jumala oli luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

14 Kuva: Tuula Taskinen Kirja ilmestyy syksyllä 2009 Tiedustelut: Rautalammin museo puh. 017-530 014 rautalammin.museo@pp.netsor. Varmista alan valintasi kansanopiston koulutusohjelmassa! Vapaan sivistystyön koulutusohjelmat Ammatilliset koulutukset 10-luokka Maahanmuuttajakoulutukset Sulkulantie 28 P. (014) 3348 000 toimisto@jko.fi Haku päättyy 5.6. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jko.fi Villit visertäjät -joukkue Männistön seurakunnasta osallistui Virsivisan finaaliin Jyväskylässä 12.-14.5. Virsivisassa menestystä Suuntaa katseesi kukkiviin kesiin onni lie kätkössä, löydäthän esiin tämä päivä on tulvillaan salaista taikaa tämä päivä on riemun, ruusujen aikaa. Kukka-Lunaria Oy Kuninkaankatu 22, keskusta, p. 2811 661, sp. posti@kukkalunaria.fi auk. MA-TO 9-18, PE 9-20, LA 8-16, SU 10-15 Kukkanen K-Citymarket, kauppakeskus, p. 3613 802 auk. MA-PE 9-20, LA 9-18 K-Citymarket, Päiväranta, p. 3633 288 auk. MA-PE 9-20, LA 9-18 Linja-autoasema, p. 2616 196 auk. JOKA PÄIVÄ 8-19 Kukka ja hautauspalvelu Rosanna Puijonkatu 17, keskusta, p. 2611 456, 0400 945 919 auk. MA-PE 9-18, LA 9-15, SU 10-14 www.kukkajasidontarosanna.fi Heimosen Kukkakauppa Ruotsinkatu 54, Niirala, p. 2820 678 auk. MA-PE 9-17, LA 8-13 Kukka-Sokos Haapaniemenkatu 24-26, keskusta, p. 192 844 auk. MA-PE 9-21, LA 9-18, SU 12-18 Keskus-Kukka ja Hautauspalvelu Käsnänen Ky Toritie 10, Siilinjärvi, p. 4624 260 auk. MA-PE 9-18, LA 8-15, SU 10-15 Maaninka p. 3811 449, 0400-571 327 auk. MA-PE 9-16.30, LA 9-13, SU ITSEPALVELU Tarhurin Kukka ja Sidonta Männistön Ostoskeskus, p. 2622 821 auk. MA-PE 9-17, LA-SU 9-15 Kodin Kukkapalvelu Kuninkaankatu 26, keskusta, p. 2612 438 auk. MA-PE 9-17, LA 9-14 www.kodinkukkapalvelu.fi Kukka-Hanski Kauppahalli, p. 2626 221 auk. MA-PE 8-17, LA 8-15 Kukka ja Sidonta Floretta Ky Kauppakatu 63, keskusta, p. 2811 655 auk. MA-PE 9-18, LA-SU 9-15 www.floretta.fi Kukka ja Sidonta Sinisilmä Haapaniemenkatu 21, keskusta, p. 2820 923 auk. MA-PE 9-17, LA 8-15, SU 10-14 Siilin Kukka UUSI OSOITE! Toritie 3, Siilinjärvi, p. 4622 735 auk. JOKA PÄIVÄ 9-19 Kuopiolaisnuoret veisasivat kuudenneksi. Kuopiolainen koululaisjoukkue pääsi valtakunnalliseen virsifinaaliin ja tuli siellä kuudenneksi. Oman koulunsa lisäksi se edusti koko Kuopion hiippakuntaa. Mukana Pohjantien koulusta olivat 4A-luokkalaiset Eevi Kumlin, Kaisa Koivunen ja Tuike Holopainen. Erittäin vaativassa kisassa tyttöjen piti opetella 30 virttä, ja tehdä m u i s t i o Kirkon Ulkomaanavun tuotteita myytävänä arkisin tilaisuuksien aikana Keskusseurakuntatalon aulassa, Suokatu 22. Sanan ja rukouksen aamu perjantaisin klo 8 Eelim temppelissä, Vuorikatu 29. NMKY, Kauppakatu 42-44. Elämänkatsomuspiiri joka tiistai klo 9. Asukastupa Koillistuuli, Saarijärventie 9, p. 2634 988. Avoinna mape klo 9-15. Petosen asukastupa Pyörönkaari 19, 2. krs. Avoinna ma-to klo 9.30-18, pe 9.30-17, p. 3644 597. Petosen Kotikulma, Petosentie 7, p. 3632 404, avoinna ma, pe klo 9-17, la 12-16. Setlementti Puijola ry. Rypysuon asukastupa Rypysuontie 68 avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-16, p. 185 866. Sotaveteraanimuseo, Tulliportinkatu 37 D, rakennus 7. Avoinna ryhmille varauksesta p. 2811 130 klo 9-13. Virvatuli ry:n lahjoitusruokajakelu ti tai pe klo 10 Männistön koululla. Oma kassi mukaan. Imetystukiryhmä Snellmanin koulun piharakennuksessa parillisen viikon tiistaisin klo 18 ja Petosen asukastuvalla, Pyörönkaari 19, 2. krs. ke kerran kk:ssa klo 18. Lisätietoa http://www.kuopionimetystukiryhma.net Vertaisryhmä itsemurhan tehneiden läheisille joka kuukauden 3. tiistai Järjestötalossa, Myllykatu 8, sisäpiha 2. krs. Seuraavat ti 16.6. ja 18.8. klo 18. Tied. Liisa Paatelainen p. 044 5852 607, Riitta Mäntylä p. 044 3212 725. AAL-ryhmä alkoholistisessa tai toimimattomassa perheessä kasvaneille aikuisille ja to klo 18 Suokatu 6. Päivystys p. 050 9294 548 ma ja ti klo 18-20. http//www.aal.fi AA-ryhmä, Hatsalankatu 37, p. 2622 621. Arkisin klo 11 ja 19, su klo 9 ja 19. Palaverit ovat savuttomia. AA-naisten ryhmä ti klo 18.30-20.30 sekä su klo 16-18 Suokatu 6, p. 046 6493 365. Al-Anon ryhmät alkoholiongelmaisten läheisille, Hatsalankatu 37 su ja ti klo 19. Tied. p. 040 8540 558 ryhmäaikana klo 19-20. Muina aikoina p. 040 5579 470. Irti huumeista puhelinpäivystys ma-pe klo 18-21, p. 0203-22388. Läheisryhmät, p. 040 8459 052. NNKY:n Itu -puhelinpäivystys ja tukipalvelu yllätysraskaustilanteissa ja abortin jälkeen ilmenneissä kriiseissä ma-pe klo 17-21, p. 044 5766 670. www.ituprojekti.net Kriisikeskuksessa kriisipuhelinpäivystys joka päivä klo 16-23, p. 2627 738 ja 2627 733. Ajanvaraus klo 8-23. Kompassi Kuopion monikulttuurikeskus, Myllykatu 1-3. Avoinna mape klo 8.30-15, p. 044 7872 872. Ilmaiset suomen kielen kurssit ma klo 9-12, ti klo 17-18.30 ja to klo 10-12. Kansainvälinen kahvila ke klo 15-17. www.puijola.net/kompassi Kuopion mielenterveystuki ry. Koljonniemenkatu 2 II krs. P. 017 2618 828, 040 7331 713, 046 6218 133. Kuopion A-Kilta, Mäkikatu 11, käynti päihdeosaston rak. päädystä. Avoimet vertaistuki-/keskusteluryhmät päihteettömyyden tukemiseksi ma, ti, ja to klo 18, p. 045 1134 245 ryhmäiltoina. www.kuopionakilta.fi Päihdeklinikka Puistokatu 14-16, 2 krs. Päivystys vastaanotto ma - pe klo 9-11. Ajanvaraus alkaen klo 8, p. 183 672. Päihdeosasto, Mäkikatu 11 p. 183 684. Nimettömät narkomaanit su klo 16 Vinkkelissä, Kauppakatu 46. Lastensuojelun päivystys ja neuvonta virka-aikana klo 8-15.15, p. 040 71 81 740. Muina aikoina p. 183 393. Maallikkoasiamiestoiminta tarjoaa maksutonta apua virastoissa asioimisessa sekä palvelujen löytämisessä. Päivystys p. 040 5464 597 arkisin klo 10-20. Päivystys maanantaisin klo 14-17 Kauppakatu 40-42 II krs. www.maallikkoasiamies.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. Tukiryhmä mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisille kokoontuu to 28.5. klo 17. virsien perusteella muun muassa oma esitys. Virsitietämystä prässättiin esiin kahden tunnin ajan erilaisilla tehtävillä. Kaikkiaan loppukilpailussa oli mukana yksi joukkue kustakin maamme 8 hiippakunnasta. Kisaan osallistui 400 luokkaa ja 8000 oppilasta. Majakass a, Minna Canthinkatu 4 C, lll krs, käynti Satamakadulta/sisäpiha. Seuraava to 27.8. Portti, terveysneuvonta- ja välineiden vaihtopiste suonensisäisesti huumeita käyttäville, Vuorikatu 31-33. Avoin na ti ja to klo 16-18. Asiointi nimettömänä. Rikosuhripäivystys käytännön neuvoja, ohjausta ja henkistä tukea. Palvelupiste/Kriisikeskus, p. 2627 738. Auttavapuhelin, p. 0203-16116, ma-ti klo 13-21 ja ke-pe klo 17-21. Help line p. 0203-16118 ma-ke klo 15-18 myös englanniksi. Juristin puhelinneuvonta ma-to klo 17-19, p. 023-16117. www.riku.fi Turvakoti/kriisipäivystys lapsiperheille 24 h., p. 183 393. Lastentie 5. Yksinhuoltajien Kanava ry tiistaiiltaisin, Kotopolku 7, Siilinjärvi. Tied. Marjut Kankkunen, p. 040 7332 197. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n eroinfo ma-to klo 10-16, ke klo 10-19, p. 020 7749 800. Kuopion Työttömät ry. Maljalahdenk. 18. Toimisto, kirpputori ja kahvio avoin na ma-to klo 8-15.30, pe 8-15, p. 2633 181, 050 4400 900, www. kuty.fi Kehitysmaakauppa Elämänlanka, Torikatu 17. Ma-pe klo 11-17, la klo 1 0-15, p. 2 614 7 74. Pelastusarmeijan kirpputori, Maljalahdenkatu 18. Avoinna ti-to klo 10-16, pe klo 10-14. Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kirpputori, Kuninkaankatu 23. Avoinna ma-to klo 10-16, pe klo 10-13. Tiedustelut 040 7092 430. Rihma, Puijonkatu 39. Avoinna ark. klo 10-17 ja la klo 10-15, p. 2612 004. Otamme vastaan kuolinpesiä. Vapaaseurakunnan kirppari Ropo, Käsityökatu 28. Avoinna mape klo 10-17, la 10-14, p. 3623 614. Kierrätyskeskus, Telkkistentie 6. Avoinna ma-pe klo 8-15, p. 044 7148 004. Kirpputori Toivonsäde, Asematie 11, Siilinjärvi. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-14.30, p. 044 5471 629.

Ristivetoa kulkee mukana menneen viikon tapahtumissa r i s t i v e t o a 15 Yhteisvastuukeräys on mielekästä puuhaa Kuva: Ari-Pekka Keränen Kuva: Ari-Pekka Keränen Vuorelan kirkossa vietettiin kiitosjuhlaa yhteisvastuukerääjien kunniaksi. Helvi Väistöä voisi luonnehtia jonkinmoiseksi konkariksi yhteisvastuukerääjänä, sillä hän muistelee osallistuneensa toimintaan jo viiden vuoden ajan. Minulle soitettiin aikoinaan seurakunnasta ja kysyttiin mukaan kerääjäksi. Sanoin, että lähden kyllä mielelläni, mutta autottomana ihmisenä en voi kiertää kovin laajalti. Aikaisemmin Väistö kiersi listan kanssa ovelta ovelle, mutta tänä vuonna hän valitsi toisen tavan. Käyn Kolmisopen koululla eläkeläisten kerhossa ja keräsin rahaa sen porukan piiristä. Myin myös arpoja. Nyt kerääminen olikin helppoa, kun laitoin vain listan pöydälle ja jokainen sai antaa rahaa tai olla antamatta. Aika kiitettävästi kerholaiset kuitenkin kukkaronnyörejään avasivat. Jotkut jopa lainasivat vieruskaverilta, että saivat jotain laitettua. Mitään negatiivisia kommentteja ei tänä vuonna kuulunut. Ovelta ovelle kerättäessä joku saattoi joskus epäillä, että mihinkähän nämäkin rahat menevät. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen yhtenä kohteena on maahanmuuttajien työllistyminen. Olisiko ihmisten suvaitsevaisuus lisääntynyt, sillä minunkaan korviini ei ole kantautunut ikäviä kommentteja keräyksen kohdentamisesta, Siilinjärven seurakunnan diakoniatyöntekijä Esko Rasa pohtii. Rasa iloitsee siitä, että tänä vuonna kerääjinä ja talkoolaisina oli mukana vanhojen konkareiden lisäksi uusia kasvoja. Nyt esimerkiksi isoskoulutettavat osallistuivat keräämiseen. Lämminhenkisessä kiitosjuhlassa nautittiin kakkukahvit ja kuunneltiin lapsikuoron esityksiä. Teemaan sopien paikalla oli myös Sri Lankasta Suomeen muuttanut Anusha Leppä kertomassa elämästään. Lapsikuoron eläväinen esitys vei yleisön mukanaan. Heli Haring Jos vain terveyttä riittää, niin lähden vastaisuudessakin kerääjäksi, Helvi Väistö tuumaa. KESÄN JUHLAHETKIIN JA LUKURETKIIN ANNA-MARI KASKINEN HANNU HAUTALA Metsän sylissä Lahjakirja luonnonystävälle. Runot ja luontokuvat kuljettavat metsän tunnelmiin ja luonnon vehreyteen. Ovh. 31,90 TOMMY HELLSTEN Odota, kuuntele Sanoja elämän keskeltä Lyhyet ajatelmat muistuttavat heikkouden voimasta ja pysähtymisen tärkeydestä. Arjen keskellä kaikuu elämän ihme kun vain maltamme sitä kuunnella. Ovh. 23,90 TIINA LAANINEN MARIKA MAIJALA Malja nuoruudelle! Onnea juhlapäivänäsi Teos onnittelee nuorta juhlan hetkellä. Silloin on aika katsoa rohkeasti tulevaan, kuunnella sydäntään ja luottaa siihen, että siivet kantavat. Ovh 26,90 ANNA-MARI KASKINEN Kaikista sanoista suurin Runot pohjautuvat apostoli Paavalin sanoihin, jotka lausutaan usein alttarilla. Raamatun iätön viisaus luo turvallisen pohjan rakkaudelle. Rakkaus on kaikista sanoista suurin. Ovh. 31,90 EERO OJANEN Joka niemi, notko ja saarelma Kotimaan kirja Hyväntuulinen opas kotimaamme tuttuihin ja tuntemattomampiin paikkoihin, niin todenperäisille seuduille kuin mentaalisiin maisemiin kansallisen itseymmärryksen soille, lakeuksille ja puuhamaihin. Ovh. 27,90 JOHN VIKSTRÖM Lupausten virrassa Raamatun lupaukset ovat kuin vuolas, raikas virta. Lupausten virrassa -kirjan teksteissä emeritusarkkipiispa John Vikström kirjoittaa vedestä, toivosta ja rohkeudesta käydä kohti tulevaa. Ovh. 24,90 RIIKKA JUVONEN Kedon kukkia Kesänraikas teos, jonka elämää täynnä olevat tekstit kumpuavat Raamatusta ja kuvitus suomalaisesta luonnosta. Ovh. 25,90 JÖRG ZINK RITVA KOSTAMO (TOIM.) Tänään toivotan onnea Jörg Zinkin sanoja päivänsankarille Kaunisilmeinen kirja sisältää suositun kirjailijan kauneimpia ajatuksia iloksi ja siunaukseksi syntymäpäiväänsä viettävälle. Ovh. 12,90 Lisää kirjoja: www.kirjapaja.fi Sisältöä elämään.

16 Omien pienten lasten tarvitsevuus pakotti Leena Ahosen käymään lapsuuttaan läpi. Kuvat: Ulla Remes Tuore 48-vuotias mummi Leena Ahonen avaa avarassa olohuoneessaan läppäriltä facebookin. Sieltä katsoo hymyillen Ellen-vauva, kahdeksan viikkoa. Voi katso miten ihana hän on! On mielenkiintoista seurata, miten hän kasvaa ja oppii kaikenlaista. Jos ei ole vanhaksi päässyt mummikaan, myös tuore isä, perheen toiseksi vanhin poika Anssi ei ole iällä pilattu. Hienoa huomata, miten noin nuoret, parikymppiset vanhemmat pystyvät antautumaan lapselle. Itse en olisi tuossa iässä kyennyt siihen, itse äidiksi 26-vuotiaana tullut Leena miettii. Äitiys ei ole ollut nykyään henkisenä valmentajana toimivalle Leenalle aina helppoa. Jo alku oli vauhdikasta: Leenan ja hänen miehensä Esan seurustelussa ei kauaa vanhettu. Syyskuussa 1985 aloitettiin ja joulukuussa mentiin vihille viattomien lasten päivänä. Seuraavana isänpäivänä syntyi esikoinen. Tein supistusten välissä kakkua tulevalle isälle. Esa ei edes herännyt. Kun hän viimein heräsi, hoputin: juo äkkiä tuo kahvi niin päästään lähtemään, muistelee Leena. En ollut paljoakaan pieniä lapsia hoitanut. Nuorista äideistä rattaiden kanssa päiväkävelyllä sain tarpeellista vertaistukea. Halusin hoitaa lapseni itse Leena on nopeiden ratkaisujen ihminen. Jo äitiyslomalle jäätyään hän irtisanoi itsensä. Työantaja kielteli, koska kysymys oli äitiyslomasta, mutta halusin On mahdollista omistautua lapsen tarpeille vain jos omiin tarpeisiin on aikanaan riittävästi vastattu. Siinä on sukupolvien vastavuoroisuus, sanoo tuore mummi Leena Ahonen. Riitänkö lapsilleni? irtisanoutua atk-alalta. Olin ajatellut että hoidan lapseni kokonaan kotona jos kerran lapsia saan. Leena synnytti viisi lasta lyhyen ajan sisällä. Pidin lapsistani, mutta tunsin jatkuvaa riittämättömyyttä lasten tarpeiden täyttäjänä. En tiedä vaativampaa työtä kuin kotiäitys: olet käytettävissä päivät ja yöt! Sen haasteet tietää vain toinen sen kokenut. Samalla tunsin kuitenkin, miten pienten lasten tarvitsevuus nosti minussa jotakin kummallista esille, jotakin outoa jota en heti tunnistanut. Leena hakeutui psykologille. Hän oli sitä mieltä, että ongelmat johtuivat lasten määrästä ja lapsista, kuten myös seuraava psykologi, jolta etsin apua. Itse tunsin että asia ei ole niin mustavalkoinen, vaan että lasten vaativuus herätti minussa jotakin omasta lapsuudestani. Millaista se oli, oma lapsuus? Minulla oli yrittäjävanhemmat, he tekivät aina puutarhassa töitä. Äiti oli väsynyt ja kiireinen, lomamatkat muistan poikkeuksina. Leenalla oli viisi sisarusta, joita hoitivat vaihtuvat tyttöset. Lapsen itkulla ei niin väliä Yksi vaikea lapsuusmuisto liittyi sairastamiseen: Olin 2,5-vuotiaana kaksi kuukautta sairaalassa vakavan tulehduksen vuoksi. Kahdeksat lääkkeet annettiin viikonloppulomalle mukaan. Yli neljäkymmentä vuotta sitten suhtauduttiin lapsen kokemuksiin toisin kuin nyt: Ajateltiin, että ei haittaa jos lapsi itkee ikävää ja kipua yksin, ei se kuitenkaan muista mitään. Lapsen itkuun ei pidetty tärkeänä vastata. Vierailuaika oli puoli tuntia, ja jos äiti ja isä eivät siihen ehtineet, heitä ei päästetty sisään. Vanhat asiat ja syvät kokemukset nousivat pintaan. Moni vaikea tunne ja äidin ikävä vaivasi tuoretta äitiä. Sitten tilanne räjähti käsiin. En vain enää jaksanut. Puoliso Esa soitti apua kunnallisesta kodinhoidosta, joka vielä siihen aikaan oli lapsiperheiden käytettävissä. Olen jälkeenpäin puhunut silloin kodinhoidosta vastanneen työntekijän kanssa. Hän kertoi kuulleensa Esan äänestä, että nyt on tosi kysymyksessä ja ymmärsi, että jos apua ei nyt tule, pudotaan vielä syvemmälle. Perhe sai puoleksi vuodeksi kotiapua. Se oli oikea apu oikeaan aikaan. Yksi syy siihen, että lastensuojelu nykyään paisuu, on juuri siinä että kaikki tuollainen tuki on leikattu pois. Kodinhoitajat, joiden ammattikunta aikanaan perustettiin lapsiperheiden sairastamis- ja kriisitilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä varten, auttavat nykyään vain vanhuksia. Lapsiperheet saavat apua vasta sosiaalihuollosta. Se on surullista ja sen vaikutukset kantavat kauas. Kahdeksan vuotta saunassa Leena sai myös terapiasta apua. Kuljin usein metsässä yksin ja kirjoitin kannonnokassa runoja, joissa tunteeni pulppusivat ulos. Samaan aikaan aloitettu kodin rakennusurakka keskeytyi, ja perhe asui kahdeksan vuotta valmiiksi saadussa rantasaunassa. Nyt uusi koti Jännevirralla on vihdoin valmis. Kun asui pienesti, oppi pakosta ainakin tuntemaan lapsensa hyvin, Leena nauraa. Pian viidennen lapsen syntymän jälkeen Leena tiesi, että tässä olivat hänen kaikki lapsensa, enempää hän ei voi saada. Lopullisuus oli vaikeaa ehkä siksi, että kaikki tuli ja meni niin nopeasti ja loppui niin luonnottomasti, olin silloin vasta 31-vuotias. Näin sairaalassa painajaisen, jossa hyvästelin pienen valkean arkun. Ymmärsin jättäväni jollekin tärkeälle hyvästit. Ehkä siksi lapsenlapsen syntymä on niin suuri juttu. Elämä jatkuu! Jumala on tiennyt minua paremmin, mikä on minulle hyvä. Elämä on korkeammissa käsissä. On turvallista että voi vaikeissakin hetkissä luottaa siihen. Minulle on annettu rakkaassa puolisossa ja perheen vaiheissa kasvun paikkoja, voiden avulla elämästä voi oppia enemmän. Ulla Remes t a p a h t u m a t Piirros Kari Kuronen Kesäiset lettukestit Ohjelmallisia lettukestejä vietetään keskiviikkona 3.6. klo 12 Inkilänmäen seurakuntatalon pihassa, Inkiläntie 7. Tarjoilu alkaa klo 12 ja ohjelmatuokio on klo 13. Jos sää on huono, nautitaan sisätiloissa vohveleita. Hartauksen pitää pastori Sari Kärhä. Käsitöillä lähimmäisenapua Kätevien käsien avointen ovien ilta on tiistaina 26.5. klo 18 Männistön Vanhan kirkon sivusalissa. Reijo Virolainen tuo tuoreita lähetysterveisiä Etiopiasta sanoin ja kuvin. Kätevät kädet on vapaaehtoisryhmä, joka valmistaa käsitöitä myyntiin lähetyksen hyväksi.