Näin etenee voimajohtohanke

Näin etenee voimajohtohanke

Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä, yli sata sähköasemaa sekä sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavia varavoimalaitoksia. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistumme EU:n yhteisiin ilmasto- ja energiatalkoisiin vahvistamalla kantaverkkoa uusien energia- ratkaisujen mukaisesti. Edistämme sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tehokkaasti toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat, ovat myös kuluttajan etu. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 10/2016 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko % 2 3

Fingridin vastuulla on Suomen sähköjärjestelmän toimivuus Fingridillä on vastuu sähköjärjestelmän toimivuudesta koko maan tasolla. Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito kuuluvat perustehtäviimme. Verkon käyttövarmuuden on oltava hyvä, koska häiriöt siinä tuntuisivat pahimmillaan koko maassa. Pidämme kantaverkon kunnossa ja rakennamme uutta verkkoa yhteiskunnan tulevia tarpeita varten. Uuden voimajohdon suunnittelu ja rakentaminen on lailla säädelty monivaiheinen prosessi, jossa taloudellisten ja teknisten seikkojen lisäksi otetaan huomioon maankäyttö- ja ympäristönäkökohdat. Maanomistajilla ja muilla sidosryhmillä on monta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa voimajohtohankkeeseen. Voimajohtoalueen lunastamista ja voimajohdon rakentamista säätelevät mm. seuraavat lait: Maanomistajien toiveita kuunnellaan Maanomistajat ovat Fingridille tärkeä sidosryhmä, jonka mielipiteitä toivomme kuulevamme voimajohtohankkeen eri vaiheissa. Haluamme pitää naapuruussuhteet kunnossa ja teemme parhaamme, että asiat sujuisivat kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman hyvin. Jo voimajohtohankkeen esisuunnitteluvaiheessa etsitään teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joissa pyritään minimoimaan maanomistajien kannalta haitalliset vaikutukset. Voimajohtoreittien suunnittelussa hyödynnetään maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti nykyisiä johtokäytäviä. Lähes kaikki kantaverkon uudet voimajohdot (85 90 prosenttia) rakennetaankin nykyiseen maastokäytävään tai sen rinnalle, jolloin johtoalue levenee vähemmän kuin täysin uuteen maastokäytävään rakennettaessa. Kun uusi voimajohto rakennetaan nykyisen maastokäytävän yhteyteen, asutuksen läheisyyttä ei kokonaan voida välttää. Toimiva vuoropuhelu maanomistajien kanssa on tällöin erityisen tärkeää. Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Sähkömarkkinalaki ja -asetus Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus Maanomistajilla ja muilla sidosryhmillä on monta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa voimajohtohankkeeseen. Muinaismuistolaki Luonnonsuojelulaki ja -asetus 4 5

YVA-MENETTELYN VAIHEET Arviointiohjelma YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma, joka on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä voimajohtoreittejä tarkastellaan ja miten ympäristövaikutukset selvitetään. Arviointiselostus Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseksi, jossa keskeistä on vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Arviointiselostuksessa esitetään suunnitelma myös siitä, miten ympäristövaikutuksia tullaan myöhemmin seuraamaan. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kuuluttaa arviointiohjelman nähtävilläolosta hankealueen kunnissa. Ohjelmasta voi nähtävilläoloaikana esittää mielipiteitä yhteysviranomaiselle. Maanomistajille ja kaikille hankkeesta kiinnostuneille järjestetään myös avoimia yleisötilaisuuksia, joissa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Nähtävilläolon päätyttyä yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kokoaa ohjelmasta annetut viranomaislausunnot ja mielipiteet sekä antaa näiden perusteella lausuntonsa Fingridille, joka ohjaa arviointityötä. Arviointiselostuksesta tiedotetaan samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta, ja sen esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuuksia. Myös arviointiselostuksesta voidaan esittää mielipiteitä sen nähtävilläolon aikana. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kokoaa nämä mielipiteet ja viranomaisten lausunnot sekä antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta. YVAmenettely päättyy tähän. YVA-menettelyyn kuluu yleensä aikaa vuodesta puoleentoista vuotta. Sen tuottama tieto ympäristövaikutuksista on mukana päätöksenteossa, kun valitaan jatkosuunnitteluun etenevä voimajohtoreitti. YVA-menettely selvittää ympäristövaikutukset Vähintään 220 kilovoltin voimajohtohankkeisiin, joissa varhain mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon voimajohdon pituus on yli 15 kilometriä, sovelletaan taloudellisten ja teknisten näkökohtien rinnalle. YVAmenettelyn myötä maanomistajat ja muut sidosryhmät lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Alle 220 kilovoltin hankkeissa päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee alueellinen hankkeen suunnitteluun. myös saavat tietoa sekä voivat osallistua ja vaikuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen YVA-menettelyllä selvitetään voimajohtohankkeen lausunto otetaan huomioon voimajohtoreitin valinnassa. aiheuttamat välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Ne liitetään mukaan voimajohdon hanke- ja lunastuslupahakemuksiin. Tavoitteena on saada ympäristöasiat mahdollisimman Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen eri vaihtoehdot ja vaikutukset seuraaviin asioihin: ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö luonnonvarojen hyödyntäminen sekä näiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet. YVA-menettely ei ole lupamenettely, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. 6 7

Voimajohtohankkeen eteneminen SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN LUVITUSPROSESSI Alustava reittisuunnittelu Reittivaihtoehtojen alustava suunnittelu Ympäristövaikutusten tunnistaminen Vaihtoehtojen karsinta Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) YVA-ohjelma - yhteysviranomaisen lausunto Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja päätös tarkemman suunnittelun aloittamisesta YVA-selostus - yhteysviranomaisen lausunto Tutkimuslupa Maanmittauslaitos Valittu voimajohtoreitti etenee tarkempaan suunnitteluun YVA-menettelyn jälkeen Fingrid hakee Energiavirastolta kautta ennen niiden alkamista. Tarvittaessa tutkimuksia sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa. Hankeluvalla voidaan käynnistää jo YVA-menettelyn aikana. Mahdolliset tutkimusaikaiset vahingot korvataan. vahvistetaan hankkeen tarpeellisuus sähkön siirron turvaamiseksi. Lupa ei anna oikeutta rakentaa voimajohtoa eikä ota kantaa voimajohdon reittiin. Maastotutkimusten perusteella suunnitellaan lopullinen johtoreitti ja pylväspaikkojen sijainnit, jotka merkitään Valitun johtoreitin maastotutkimuksia varten Maanmittauslaitokselta haetaan tutkimuslupaa, joka antaa Fin- saan vielä esittää mielipiteensä suunnitteluratkaisusta maastoon. Tässä vaiheessa maanomistaja voi halutes- gridille oikeuden tutkia johtoreittiä. Maastotutkimuksista tai pyytää katselmusta. ilmoitetaan kaikille maanomistajille seitsemän vuoro- Yleissuunnittelu Maastotutkimukset Pylväiden sijoitussuunnittelu Haittojen torjunta ja lieventäminen Rakennesuunnittelu Investointipäätös Rakentamisvaihe Puuston poisto Rakentaminen Rakentamisen aikaisten vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen Luovutustarkastus Rakentamislupa Johdon tarpeellisuuden käsittely Energiavirasto Lunastusmenettely Lunastuslupapäätös valtioneuvosto Ennakkohaltuunottopäätös lunastustoimikunta Loppukatselmus Korvausasiat lunastustoimikunta Voimajohtohankkeen kesto kaikkine vaiheineen on noin 5 8 vuotta. 8 9

voimansiirtolinjojen muutos- ja uusimistöiden yhteydessä tarvittaviin käyttöoikeuden muutoksiin. Lunastustoimitus Valtioneuvoston päätös lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvasta toimitetaan Maanmittauslaitoksen paikalliseen palvelupisteeseen. Lunastustoimituksessa tehdyt päätökset ovat perusta Fingridille myönnettävälle johtoalueen käyttöoikeudelle, joka mahdollistaa voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon. Voimajohtojen alle jäävät maa-alueet ja muu omaisuus pysyvät maanomistajan omistuksessa. Alkukokous Lunastustoimituksen ensimmäisestä kokouksesta tiedotetaan asianosaisille kutsukirjeellä. Alkukokouksessa selostetaan toimituksen tarkoitusta ja sen aikana tehtäviä toimenpiteitä sekä annetaan tietoja korvausmenettelystä ja korvausten maksamisesta. Voimajohdon rakentaja kertoo johdon rakentamisesta ja sen aikataulusta. Tämän perusteella voidaan sopia lunastustoimituksen jatkomenettelystä. Alkukokouksessa käsitellään myös ennakkokorvausasiat. Ennakkokorvaus Jatkokokous ja maastokatselmus Korvaukset voidaan määrittää vasta voimajohdon valmistuttua. Sitä ennen maanomistajalle varataan tilaisuus esittää korvausvaatimuksensa menetyksistä lunastustoimikunnalle joko kirjallisesti tai suullisesti. Jatkokokouksessa sovitaan korvausvaatimusten jättöajasta ja maastokatselmuksen ajankohdasta. Maastokatselmuksessa lunastustoimikunnalla on käytössään maanomistajien esittämät korvausvaatimukset, alueesta laaditut kartat ja muut toimitusasiakirjat. Katselmukseen osallistuvat lunastustoimikunnan lisäksi yleensä voimajohdon rakentajan edustaja sekä ne maanomistajat ja asianosaiset, jotka katsovat läsnäolonsa tarpeelliseksi. Korvausten saamiseksi ei ole välttämätöntä tehdä vaatimusta, sillä lunastustoimikunta määrää korvaukset viran puolesta. Sellaisista menetyksistä, joita lunastustoimikunnan ei voi olettaa muuten havaitsevan, on syytä esittää korvausvaatimus. Näin etenkin silloin, kun menetys koskee muuta kuin maapohjaa ja puustoa. Käyttöoikeus alueisiin lunastusmenettelyllä Lunastuslupahakemus Lunastuslupa Ennen lunastusluvan hakemista Fingrid pyrkii saamaan Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, ja siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto- asianosaisilta etukäteen suostumuksen voimajohtoreitille. Johtoalueen lunastus- ja ennakkohaltuunottolupahakemuksen käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö. lesta vuodesta vuoteen. oikeuteen. Lunastusluvan käsittely kestää yleensä puo- Ministeriö pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta, kunnilta sekä niiltä asianosaisilta, jotka eivät ole antaneet suostumustaan. Vaihtoehtoisesti asianosaisten tai kyseessä on lunastus, jolla on vain vähän merkitystä, Jos asianosaiset ovat sopineet voimajohdon paikasta kuuleminen voidaan toteuttaa myös lunastuslain voidaan käyttää kevennettyä lunastuslupamenettelyä. mukaisesti järjestetyssä kuulemiskokouksessa. Saatuaan kaikki lausunnot ministeriö pyytää niistä vastineen Maanmittauslaitos. Menettelyä sovelletaan esimerkiksi Tällöin lunastuslupaa koskevan hakemuksen ratkaisee Fingridiltä. Lunastustoimikunta voi määrätä maksettavaksi ennakkokorvauksia haltuunotetusta omaisuudesta. Ennakkokorvauksen suuruus on 75 prosenttia likimäärin arvioidusta lopullisesta korvauksesta. Ennakkokorvauksia käsitellään vain vaadittaessa. Vaatimus voidaan esittää alkukokouksessa. Lunastustoimikunnan ennakkokorvauksia koskevasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Ennakkokorvaukset maksetaan kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Loppukokous ja korvausten maksaminen Loppukokouksessa lunastustoimikunta antaa korvauspäätöksen perusteluineen. Korvaukset on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamisesta. Korvauksille maksetaan 6 prosentin vuotuinen korko haltuunotosta lukien. Korvausten saanti kestää yleensä noin vuoden voimajohdon valmistumisesta. 10 11

Taloudelliset menetykset korvataan Maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus voimajohtohankkeen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvauksista päättää lunastustoimikunta, jota johtaa Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimitusinsinööri. Muina jäseninä toimikunnassa on kaksi kunnanvaltuuston nimeämää uskottua miestä. Korvausta määrätessään lunastustoimikunta pyrkii arvioimaan, kuinka paljon voimajohto häiritsee alueen nykyistä tai tiedossa olevaa suunniteltua maankäyttöä. Fingridin edustaja ei kuulu lunastustoimikuntaan eikä ole päättämässä korvauksista. Lunastustoimitus ja korvauskäsittely LUNASTUSTOIMITUS (lunastustoimikunta) Alkukokous Päätös ennakkokorvauksista ja ennakkohaltuunotosta Johtoalueen puuston raivaus JOHDON RAKENTAMINEN Rakentamisen aikaisten vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen MAKSETTAVAT KORVAUKSET Lunastuslain mukainen täysi korvaus muodostuu kohteen-, vahingon- ja haitankorvauksesta: KOHTEESTA VAHINGOSTA HAITASTA johtoaukean maapohja reunavyöhykkeen maapohja pylväsalat rakennukset rakennelmat puuston ennenaikainen hakkuu taimikon menetys + + = Lunastuslain sadon menetys muut mukainen tuulenkaadot muut pylväshaitta kulkuhaitta pirstoutumishaitta täysi korvaus Jatkokokous (kun johto on valmis) Korvausvaatimusten esittäminen muut Maastokatselmus Loppukokous Lunastajan vastine korvausvaatimuksista Korvauspäätösten esittäminen Lunastuskorvausten maksaminen Korvauksille maksetaan 6 prosentin vuotuinen korko haltuunotosta lukien. Välttämättömät lunastustoimituksessa oikeudenvalvonnasta aiheutuneet kulut korvataan vaatimuksen ja lunastustoimikunnan harkinnan perusteella. Hankkeissa, joissa tarvitaan maa-alueita uutta voimajohtoa varten, Fingrid pyrkii useimmiten saamaan maanomistajilta etukäteen suostumuksen voimajohtoreitille. Tästä suostumuksesta yhtiö maksaa erityiskorvauksen (10 15 prosenttia lunastuskorvauksesta) lopullisen lunastuskorvauksen lisäksi. 12 13

Rakentamisvaiheen järjestelyistä sovitaan maanomistajien kanssa Voimajohdon rakentaminen alkaa perustuksen kaiva- Tilusjärjestelyt misesta ja päättyy johdon maadoitustöiden yhteydessä tehtävään pylväspaikkojen loppusiivoukseen ja ojien aukaisuun. Näiden väliin mahtuu lukuisia työvaiheita, jotka kaikki on tehtävä täsmällisesti, kestävästi ja turvallisesti. Voimajohdon rakentaminen voi pirstoa tiluksia haitallisesti. Viljelmästä tai metsästä voi jäädä voimajohdon toiselle puolelle kaistaleita, joiden käyttö on kiinteistön kannalta hankalaa. Haitan poistamiseksi lunastustoimituksessa voidaan tehdä tilusvaihtoja tai siirtää tiluksia Rakentamisvaiheessa maanomistajien kanssa sovitaan kiinteistöstä toiseen korvausta vastaan. johtoalueelta hakattavan puuston poisto- ja myyntitavasta, yksityisteiden käytöstä sekä rakennustöistä aiheutuvien vahinkojen korjaamisesta ja korvaamisesta. Puuston poisto ja käsittely Työnaikaiset vahingot Rakennustöiden aikana pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja voi kuitenkin aiheutua raskaita työkoneita käytettäessä Puuston omistajana maanomistaja päättää, miten puun korjuu ja myynti järjestetään. Yhteishakkuu on usein osoittautunut puun myynnin kannalta taloudelliseksi vaihtoehdoksi. Fingrid sopii maanomistajan kanssa esimerkiksi ojille, teille, pelloille tai puustolle. Fingridin valtuuttama urakoitsija korjaa tai korvaa havaitsemansa tai maanomistajan ilmoittamat johdon rakentamistöistä aiheutuvat vahingot suoraan maanomistajalle. menettelytavasta. Jos sopimukseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään Ennen puuston poistoa arvioidaan sen tunnusluvut: lunastustoimituksessa. metsätyyppi, ikä, puulaji, kehitysluokka ja tiheys. Näiden tietojen perusteella lunastustoimituksessa arvioidaan ja korvataan puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimikon menetyksestä aiheutuva vahinko. LISÄTIETOJA www.fingrid.fi www.ymparisto.fi (asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi) Yksityistiet www.maanmittauslaitos.fi (lunastusmenettely) 20 m 20 m Yksityisteiden käytöstä rakentamisen aikana sovitaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään tiekatselmukset ulkopuolisen asiantuntijan läsnäollessa. FINGRIDIN ESITTEET: Naapurina voimajohto Pidetään huolta linjoista 10 m 10 m Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät (Tampereen teknillinen yliopisto) Reunavyöhyke Johtoaukea Johtoalue / Rakennuskieltoalue 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. Reunavyöhyke Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joissa puiden kasvukorkeus on rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei yllä johtoon. Anna palautetta vaivattomasti verkkosivujemme kautta. Meneillään olevista voimajohtohankkeista voi antaa palautetta verkossa karttapalautepalvelun kautta osoitteessa www.fingrid.fi. Palvelussa on esitetty karttapohjalla kantaverkon voimajohdot ja sähköasemat. Kartalle saa näkyviin myös lähitulevaisuuden johtoalueraivaukset. Palvelun avulla voi jättää kartalle kohdistettuja palautteita ja toimenpidepyyntöjä Fingridille sekä pyytää lausuntoja luvanvaraisiin hankkeisiin. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksellisesti. 14 15

Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki / PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi Fingridin kantaverkkokeskus Puhelin 030 395 4300 (24 h)