WWF:llä on kummeja noin 27 000. Kiitos tuestanne! MARRASKUU 2016 WWF SUOMEN SUOJELUSAAVUTUKSET KUMPPANIMAISSA: Saimme yhdessä aikaan paljon hyviä tuloksia vuonna 2015 Teimme kehitysyhteistyötä ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä Himalajan alueella Nepalissa ja Bhutanissa, Indonesiassa Borneolla sekä Itä-Afrikassa Tansaniassa ja Mosambikissa vuonna 2015. Kumppanimaissamme työmme kohdistui erityisesti salametsästyksen kitkemiseen, uhanalaisten lajien sekä metsien suojeluun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, köyhyyden vähentämiseen sekä hyvän luonnonvarojen hallinnon ja kestävän elämäntavan edistämiseen. Suuri osa työstämme rahoitettiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin. Lisäksi työmme mahdollistivat yksityiset tukijamme. Kiitos tuestanne, yhdessä saamme paljon aikaan!
TAISTELU SALAMETSÄSTYSTÄ VASTAAN Vuosi 2015 oli jälleen onnistunut sarvikuonojen suojelussa Terailla Nepalissa: yksikään sarvikuono ei joutunut salametsästyksen uhriksi. Terain sarvikuonopopulaatio on kasvanut 21 prosenttia vuodesta 2011. Kannan kasvuun ovat vaikuttaneet paikallisyhteisöjen aktiivinen osallistuminen suojelutyöhön ja elinympäristöjen suojelu. Tuimme kyläyhteisöissä muodostettuja salametsästyksen vastaisia partioita. Upeasta kypärämäisestä nokastaan tunnetun naurusarvinokka-linnun (Rhinoplax Vigil) uhanalaisuusluokitus romahti vuonna 2015 silmälläpidettävästä äärimmäisen uhanalaiseksi. Linnun nokasta maksetaan suuria summia laittomilla markkinoilla Aasiassa. Järjestimme metsänvartijoille koulutuksia siitä, miten tarkkailla ja laskea lintuja lajin elinalueella Borneolla Indonesiassa. Ehkäisimme ihmisten ja villieläinten välisiä yhteenottoja rakentamalla kolme kilometriä aurinkosähköllä toimivaa sähköaitaa ja asutuksen ulkopuolisia eläinten vesipisteitä Sarpangissa, Bhutanissa. Aidan rakentamisen jälkeen alueelta ei ole raportoitu yhtään norsujen ja ihmisten välistä konfliktia. 645 SARVIKUONON POPULAATIO ELÄÄ TERAIN ALUEELLA NEPALISSA 2 UUTTA SALAMETSÄSTYSRIKOSTA VALVOVAA TOIMISTOA PERUSTETTIIN VILLIELÄINKAUPALLE ALTTIILLE ALUEELLE WWF NEPALIN TUELLA 3 KILOMETRIÄ UUTTA AITAA RAKENNETTIIN ESTÄMÄÄN IHMISTEN JA VILLIELÄINTEN VÄLISIÄ KONFLIKTEJA NEPALISSA YLI 320 KOTITALOUTTA HYÖTYY BHUTANIIN RAKENNETUISTA AIDOISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN IHMISTEN JA VILLIELÄINTEN VÄLISIÄ KONFLIKTEJA TIM LAMAN / NATUREPL.COM Sademetsät ja niiden asukit tarvitsevat apuasi. Liity WWF:n sademetsä-kummiksi: wwf.fi/sademetsakummiksi
BRENT STIRTON / REPORTAGE BY GETTY IMAGES / WWF METSIEN SUOJELU JA METSÄKADON PYSÄYTTÄMINEN Yksi merkittävimmistä saavutuksista vuodelta 2015 on viiden Itä-Afrikan valtion allekirjoittama Sansibarin julistus. Kenia, Mosambik, Tansania, Uganda ja Madagaskar sitoutuivat työhön laittoman puukaupan lopettamiseksi alueella. Nepalissa koulutimme paikallisia metsäluonnon suojeluun ja kestävään metsänhoitoon. Bardian, Kailalin ja Dangin alueille perustettiin metsäpalojen torjuntaryhmät. WWF jatkoi yhdessä Nepalin valtion kanssa kansallisen REDD-ohjelman kehittämistä. Ohjelman kautta Nepal saa metsiensuojelusta ja hiilipäästöjen vähentämisestä rahallista kompensaatiota. REDD hyväksyttiin artiklana Pariisin historiallisessa ilmastosopimuksessa joulukuussa. WWF teetti yhteistyössä suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kanssa arvoketjuanalyysin Tansanian kestävästä yhteisöpohjaisesta metsätaloudesta. Analyysin avulla kehitetään tansanialaisten yhteisömetsien käyttöä monimuotoisuutta arvostavalla tavalla. 870 IHMISTÄ SAI KOULUTUSTA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUUN JA KESTÄVÄÄN METSÄNHOITOON NEPALISSA 356 HEHTAARIA METSÄÄ KUNNOSTETTIIN KAIVAMALLA OJIA METSIEN VESITALOUDEN PARANTAMISEKSI JA ISTUTTAMALLA PUITA NEPALISSA 1057 NEPALILAISKOTIA SAI TUKEA VÄHEMMÄN PUUTA KULUTTAVAN LIEDEN TAI BIOKAASUYKSIKÖN HANKINTAAN 510 METRIÄ AITAA RAKENNETTIIN KESTÄVÄN LAIDUNTAMISEN EDISTÄMISEKSI NEPALISSA
SIMON DE TREY-WHITE / WWF-UK KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA, KESTÄVÄT VESIVARAT Tuimme vesihanketta Koshijoen yhdellä valuma-alueella Nepalissa. Hankkeen ansiosta yhä useammalla asukkaalla on saatavilla juoma- ja kasteluvettä. Vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa muun muassa rakennettiin kasteluvesijärjestelmiä ja suojeltiin lähteitä. Parantunut vedensaanti oli hankealueella korvaamattomassa osassa Nepalin maanjäristysten jälkirakentamisessa 2015. Iso osa hankealueen asukkaista menetti maanjäristyksessä talonsa ja elantonsa. Parantuneen vedensaannin ansiosta ihmiset pääsivät palaamaan arkeen nopeasti. Vesi takasi viljelyn onnistumisen, ja alueen asukkaat saivat sadosta tuloja, joilla he pystyivät rakentamaan talonsa uudelleen. Bhutaniin on suunnitteilla kestävän vesivoiman tiekartta yhteistyössä maan hallituksen, Maailmanpankin ja WWF:n kanssa. Himalajan Beki Manas-jokialuetta tutkittiin noin 70 kilometrin pituudelta. Lintulajeja havaittiin jokialueella 32 ja kalalajeja 19. Havainto tehtiin myös uhanalaisesta gangesindelfiinistä. Lajin noin 2 000 yksilöstä arviolta 300 elää Brahmaputrajoen ekosysteemialueella. Tutkimuksesta saatuja tietoja käytetään strategiassa, jonka avulla alue pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ja joka voidaan liittää osaksi vesien hallintasuunnitelmaa. 2 600 KOTITALOUTTA HYÖTYY KASTELUVESIKANAVISTA, VESITANKEISTA, SUOJELLUISTA LÄHTEISTÄ JA LAMMISTA NEPALISSA 3 KYLÄÄ, JOJANG, KERAMU JA BAHITOM, LAATIVAT AVULLAMME PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNNITELMAT BORNEOLLA INDONESIASSA 2014 VUODESTA ASTI OLEMME OLLEET MUKANA LEVITTÄMÄSSÄ TIETOA KANSAINVÄLISESTÄ VESIVOIMAN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ. SE ON KÄYTÖSSÄ NEPALISSA JA BHUTANISSA 2 ALKUPERÄISVÄESTÖN SUOJELU- ALUETTA (INDIGENOUS COMMUNITY CONSERVED AREA) TUNNUSTETTIIN HAROWU- JA RANGA HIRA -KYLIEN LÄHELLÄ BORNEOLLA INDONESIASSA
TOIMEENTULON PARANTAMINEN JA ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN Kestävien elinkeinojen edistämiseksi autoimme perustamaan agar-puun taimitarhoja Jojangin ja Keramun kylissä Murung Rayan alueella Borneolla Indonesiassa. Länsi-Kalimantanilla Borneolla sijaitsevaan Tanjungin kylään perustettiin tuellamme naisten ryhmiä, jotka viljelevät taimitarhoissa kumipuuta. Työskentelimme myös kumipuun taimien laadun parantamiseksi. Tuimme ekoturismioppaiden ja kahvinviljelijöiden koulutusta. Työmme Nepalissa jatkui muun muassa metsäalan vihreän talouden yritysten tukemisella. Bhutanissa lähes 50 kotitaloutta osallistui kursseille, joissa opeteltiin mehiläistarhausta ja bambukuitujen käsittelyä. 20 000 AGAR- JA KUMIPUUN TAINTA HANKITTIIN MURUNG RA- YAN ALUEELLE BORNEOLLA. MYÖS PAIKALLISHALLINTO OSALLISTUI SEKÄ TAIMIEN ETTÄ LANNOITTEEN HANKINTAAN. HANKKEEN AVULLA KYLÄLÄISET SAIVAT MAHDOLLISUUDEN VILJELYN LAAJENTAMISEEN YLI 150 IHMISTÄ KOULUTETTIIN JOHTAMISEEN, KIRJANPITOON JA RAPORTTIEN LAATIMISEEN NEPALISSA 10 000 KAHVIN TAINTA ISTUTETTIIN TANJUNGIN KYLÄSSÄ BORNEOLLA INDONESIASSA JA YLI 70 IHMISTÄ SAI KOULUTUSTA KAHVINVILJELYYN 3,2 TONNIA TANJUNGISSA BORNEOLLA TUOTETTUA RAAKAKU- MIA SAATIIN MYYDYKSI JA TULOT KÄYTETTIIN VILJELYTOIMINNAN JATKAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN SEKÄ VILJELIJÖIDEN ELINTASON KOHOTTAMISEEN WWF / SIMON RAWLES Ilmastonmuutosta on hillittävä! Liity WWF:n ilmasto-kummiksi nyt: wwf.fi/ilmastokummiksi
WWF:n kummina tuet pitkäjänteisesti työtämme ja kuulet, mitä hyvää olemme yhdessä saaneet aikaiseksi: wwf.fi/kummiksi JAMES MORGAN / WWF-US HYVÄ HALLINTO ON POHJA PAREMMALLE TULEVAISUUDELLE WWF ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK työskentelivät yhdessä metsäsektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi Nepalissa. Maan metsäpolitiikassa huomioitiin ensimmäistä kertaa metsäsektorin työntekijöiden työterveys ja turvallisuus. Työmme yhteisöjen kanssa ympäri Nepalia jatkui muun muassa järjestöjen toiminnan läpinäkyvyydestä, luotettavuudesta ja hyvästä hallinnosta kertovissa tilaisuuksissa. Yli 60 tapahtumaan osallistui yli 7 000 henkilöä. WWF tuki Nepalin hallintoa kestävän liikenne- ja sähköinfrastruktuurin parhaiden käytäntöjen kehittämisessä. Työn yhtenä tavoitteena on, että infrastruktuurihankkeiden päätöksenteossa otettaisiin huomioon ympäristönäkökulmat, kuten haavoittuvaiset, valtioiden rajat ylittävät villieläinten metsäkäytävät. Tuimme Tansanian luonnonvarafoorumia, joka jakoi sidosryhmille tietoa muun muassa metsiin kohdistuvien investointien vaikutuksista. Luonnonvarafoorumi tuotti myös oppaan, jonka avulla voidaan vaikuttaa parempaan metsienkäyttöön Tansaniassa. YLI 7 000 HENKILÖÄ OSALLIS- TUI HYVÄSTÄ HALLINNOSTA KERTOVIIN TILAISUUKSIIN NEPALISSA 19 TOIMIJAA 17:STÄ LUONNON- VAROJEN PARISSA TOIMIVASTA KANSALAISJÄRJESTÖSTÄ YMPÄRI MOSAMBIKIA KOKOONTUI YHTEEN JA MUODOSTI LIITTOUMAN 1 000 KOPIOITA TANSANIAN LUONNONVARAFOORUMIN TUOTTA- MASTA TUTKIMUKSESTA, JOKA KÄ- SITTELEE METSIIN JA MAA-ALUEISIIN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ONGELMIA JAETTIIN SIDOSRYHMILLE
MEERI KOUTANIEMI / WWF KOULUTUKSELLA PAREMPI ARKI Yli 70 puolueiden nuorisojärjestöjen johtajaa sai koulutusta ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen hallinnasta ja energiakriisin hoidosta, jotta heillä olisi paremmat valmiudet osallistua Nepalissa käytävään ilmastokeskusteluun ja vaikuttaa puolueidensa ilmastokantaan. Nepalin Nawalparasin kyläklinikan toimintaa ja varustelua parannettiin yhteistyössä Nepalin perhesuunnittelujärjestön kanssa. Nyt noin 200 kotitaloudella on mahdollisuus käyttää klinikan palveluita, kuten perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveyspalveluita. Klinikan asiakkaista noin 90 prosenttia on naisia. Koulutimme Nepalissa yli 30 rakennusalan työntekijää maanjäristyksiä kestävien rakennusten rakentamiseen. Viime vuoden loppuun mennessä 47 opettajaa osallistui koulutuksiin kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetukseen Indonesiassa. 20 000 UUTTA JÄSENTÄ LIITTYI NEPALISSA THE GENERATION GREEN -KAMPANJAAN, JOSSA NUORET OPPIVAT JA OPETTAVAT YMPÄRISTÖÖN, JÄTTEISIIN JA VAIHTOEHTOISIIN ENERGIALÄHTEISIIN LIITTYVIÄ ASIOITA 525 NUORELLE NEPALIN TERAILLA ANNETTIIN KOULUTUSTA YMPÄRISTÖSTÄ JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄSTÄ KÄYTÖSTÄ 68 OPISKELIJAA KOULUTETTIIN METSÄHIILILASKENNAN METODEIHIN KATHMANDUN JA HETAUDAN YLIOPISTOISSA NEPALISSA
JONATHAN PLEDGER SHUTTERSTOCK