Tule tekemään tulevaisuuden kuntaa
Sisältö Kunta muutoksessa 3 Tulevaisuuden kunnan toiminta 5 1 Sivistysrooli 6 2 Hyvinvointirooli 7 3 Osallisuus- ja yhteisörooli 8 4 Elinkeino- ja työllisyysrooli 10 5 Elinympäristörooli 12 6 Itsehallintorooli 13 7 Kehittäjä- ja kumppanirooli 14 Roolit haltuun toimintatapoja uudistamalla 15 Toimittaja: Sini Sallinen Kuvitus: Suomen Kuntaliitto ja Kuvitellen ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2016 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki Puh. 09 7711 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net
Kunta muutoksessa Kunta luo itse tulevaisuuttaan: se muokkaa toiminnoillaan, teoillaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Itsehallinnolliset kunnat ovat merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Ne edistävät paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Kuntaan kohdistuu muutoksia. Kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat kuntalaisten tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat globaalit trendit, esimerkiksi älykkään teknologian murros, ilmastonmuutos ja luonnonvarat, yllätysten talous, ääripäiden korostuminen, moninaistuva vaikuttaminen ja päätöksenteko, uusi hyvinvointi, väestö ja alueellinen erilaistuminen, jatkuva oppiminen ja uudistaminen sekä monikulttuurisuus. Nämä haastavat kunnan toimintaa ja toimintatapoja. Maakuntauudistuksen tehtävien ja vastuiden uusjako vaikuttaa monella eri tavalla kunnan rooliin, tehtävien toteuttamistapoihin, rahoitukseen, kuntajohtamiseen, kuntademokratiaan, henkilöstöön ja toimintatapoihin. Maakunnat vastaavat jatkossa kunnille aiemmin kuuluneista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset ovat tulevaisuudessakin samat sekä kunnalle että maakunnalle. Samoin yhteiset, toimintoja läpileikkaavat prosessit elinvoima, osallisuus sekä hyvinvointi ja terveys ovat yhteiset. Kuntien ja maakunnan yhteistyön tarve on ilmeinen. Kuntien ja maakuntien neuvottelumenettelylle ja yhdyspintayhteistyölle on syytä luoda jo alusta saakka hyvät edellytykset ja käytännöt. Kunnan tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Tulevaisuus on tekemisen kysymys. Jokaisessa kunnassa on vahvuuksia ja ominaisuuksia menestyvän kunnan tulevaisuuteen. Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa lähtökohdat, painopisteet, haasteet ja keinot ovat erilaisia. Keskeistä on löytää itselle oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa. 3
Elämäntapojen muutokset Arvojen muutokset Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia Syrjäytyminen Kaupungistuminen Maahanmuutto Ikääntyminen Syntyvyys Kokeilukulttuuri Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Uudet demokratian muodot Muu mikä? Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Välitystalous Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio 4
Tulevaisuuden kunnan toiminta Kunnan alueella asuvat kuntalaiset muodostavat kunnan. Kunnassa voi olla vähän tai paljon asukkaita. Kunnan pinta-ala voi olla pieni tai suuri. Kunta on kuntalaisten elämisen, asumisen ja toiminnan ympäristö. Kunta tarjoaa kuntalaisille yhteisön, johon he kuuluvat. Kunta on kuntalaisten demokraattinen paikallisyhteisö. Paikallisyhteisönä kunnalla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin luojana. Tulevaisuuden kunta ei ole vain palveluiden järjestäjä. Kuntalaiset päättävät yhteisistä paikallisen elinvoiman ja hyvinvoinnin sekä osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kunnat omasta puolestaan huolehtivat, että jokainen kuntalainen saa arjessaan henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä turvaa. Osa näistä toimenpiteistä on kuntalaisten itsensä päätettävissä. Osa puolestaan kunnan on hoidettava tiettyinä palveluina erityislainsäädännön perusteella. Kuntalaisten aktiivinen vuorovaikutus keskenään on edellytys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tulevaisuuden kunnassa on tiivistä yhteistyötä kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja muiden kuntien välillä. Kumppanuuden kautta vahvistuu paikallinen yhteisöllisyys ja asioita voidaan tehdä yhdessä tehokkaammin ja järkevämmin. Tulevaisuuden kunnalla voidaan nähdä seitsemän eri roolia: sivistys-, hyvinvointi-, osalli suus- ja yhteisö-, elinkeino- ja työllisyys-, elin ympäristö-, itsehallinto- sekä kehittäjä- ja kumppanuusrooli. Painotukset eri roolien välillä voivat vaihdella kunkin kunnan omien vahvuuksien mukaan. 5
1 Sivistysrooli Kunta tarjoaa varhaiskasvatuspalveluja sekä opetuspalveluja esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Kunnat kantavat vastuuta siitä, että kaikille nuorille löytyy perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuspaikka lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta. Kunnassa on kirjasto, josta voi lainata kirjoja, aikakauslehtiä, levyjä. Kirjastoista löytyy myös digitaalisia aineistoja, tietoverkkoyhteyksiä sekä tietopalveluja. Kirjastot järjestävät paljon erilaisia tapahtumia. Kielikahvilat edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Kunnassa voi harrastaa ja toteuttaa itseään kansalaisopistoissa, kulttuuri- ja taidekerhoissa ja taiteen perusopetuksessa. Kunnat ylläpitävät museoita, teattereita, orkestereita, kulttuuritaloja ja taideoppilaitoksia. Tulevaisuuden kunnassa muokataan kirjastoista kuntalaisten olohuoneita, mahdollistetaan etäkoulunkäynti ja hyödynnetään enemmän kansalaisopistoja osaamisen kasvattamisessa. Kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja ja liikuntapaikkoja kaikille kuntalaisille. Kunnat tukevat taloudellisilla avustuksilla urheiluseuroja ja yhdistyksiä. Nuoret voivat viettää vapaa-aikaa nuorisotoimen järjestämissä palveluissa ja tiloissa, joita kunta ylläpitää. Kunta voi järjestää nuorille myös erilaisia työpajoja ja tapahtumia. Etsivä nuorisotyö tukee monessa kunnassa nuoria. Nuoret voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa muun muassa nuorisovaltuustojen kautta. 6
2 Hyvinvointirooli Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä voimavarojensa mukaan niin pitkään kuin mahdollista. Kunta myös tulevaisuudessa omalta osaltaan edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tehtävä on laaja-alainen ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Väestön hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat sekä maakunta. Oleellista on myös, että maakuntien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunta koordinoi myös tulevaisuudessa toimia omien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntalaisten toimivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät hyvinvointia. Hyvinvointi on olennaisella tavalla kytköksissä elinvoimaan. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat myös elinvoimaisen kunnan edellytys. Kunta tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kunnat huolehtivat puhtaasta ja ter- 7
veellisestä asuinympäristöstä sekä monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi kunnat tukevat erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka järjestävät kuntalaisille aktiviteetteja ja tapahtumia. Kunnan hyvinvointityön ja -tekojen kirkastaminen on tarpeen. Poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön lujittaminen, eri ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvointia edistävän ympäristön luominen ovat seuraavina vuosina työn alla. Samaan aikaan rakennetaan kunnan ja maakunnan hyvinvointipalveluiden ammattilaisten sekä kunnan, maakunnan, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä. Jatkossa kunta toimii mahdollistajana ja koordinoijana muiden toimijoiden hyvinvointitoiminnalle. Kuntalainen, hänen tarpeensa ja hyvinvointinsa on kunnan kaiken tekemisen keskiössä. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Kuntalaisten turvallisuuden tunne muodostuu liikennejärjestelyistä, rikollisuuden ehkäisemisestä, hyvästä ilmanlaadusta sekä elinympäristön puhtaudesta ja rauhallisuudesta. Turvallisuutta luovat myös riittävät ja laadukkaat palvelut, tietoturvalliset sähköiset palvelut, yhteisöllisyys ja turvaverkostot sekä turvallinen työympäristö. 3 Osallisuus- ja yhteisörooli Kuntalaisille kunta merkitsee yhteisten asioiden hoitamista, kohtaamispaikkoja ja yhteistoiminnallisuutta. Jokainen voi kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa kunnassa. Kuntalaiset voivat osallistua muun muassa äänestämällä kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa äänestäjät valitsevat valtuutetut valtuustoon, joka päättää yhteisistä asioista. Kuntalaiset voivat osallistua myös käymällä muun muassa erilaisissa yleisötilaisuuksissa, osallistumalla kuntalaisraateihin ja tekemällä kunnalle aloitteita. Kuntalaiset voivat vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen antamalla asiakas- palautetta ja osallistumalla erilaisiin ideointitilaisuuksiin. Erilaiset kuntalaisryhmät voivat osallistua esimerkiksi nuorisovaltuustojen, vammais- ja vanhusneuvostojen sekä monikulttuurisuustoimikuntien toimintaan. Käytössä on myös uusia sähköisiä vaikuttamisen keinoja. Kuntalaiset vaikuttavat kunnan toimintaan ja omaan elinympäristöönsä myös muilla tavoin. He toimivat erilaisissa järjestöissä ja ryhmissä, joissa he voivat edistää itselle tärkeitä asioita yhdessä muiden kanssa. Viime vuosina on noussut aivan uudenlaista järjestöjen ulkopuolista kansalaisaktii- 8
visuutta niin kutsutun neljännen sektorin toimesta. Tätä toimintaa voivat kunnat mahdollistaa monin eri tavoin. Kunnan tehtävänä on myös luoda kuntalaisille kohtaamispaikkoja ja avustaa kuntalaisten yhteistä tekemistä. Kuntalaiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin nopeasti ja mahdollisimman kevyellä tavalla. Kuntademokratiaa onkin tarpeen kehittää parantamalla sähköisiä osallistumistyökaluja ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Edustuksellisen ja suoran demokratian kytkeminen toisiinsa toimivalla ja kiinteällä tavalla on tulevinakin vuosina työn alla. Lisäksi nuorten, maahanmuuttajien ja heikoimmassa asemassa olevien osallisuus vaatii huomiota. Tulevaisuuden kunnassa on yhteistä tekemistä eri ikäryhmien välillä sekä erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia kevyestä osallistumisesta pitkäkestoisempaan vaikuttamiseen. Osallisuuden rakenteita vahvistetaan ja poistetaan esteitä niin aloitteenteossa, suunnittelussa kuin päätöksenteossakin. Kunnan elinvoima voidaan nähdä uutta luovana vuorovaikutuksena. Keskeisiä elementtejä ovat sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisidentiteetti, erilaiset elämäntapavalinnat ja kulttuuri. Näitä tekijöitä yhdistää inhimillisten kohtaamisten suuri merkitys. 1 Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yhteisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön tavoittelemisen arvoisena. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea. 2 1 Paananen, Haveri, Airaksinen: Kunta elinvoiman johtajana. Kuntaliitto 2014. 2 Leponiemi, Ulriikka: Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa. Uudistuva kunta kuntalaiset ja osallisuus. Seminaarikirja, Kunnallistieteen päivät 2016. Kunnallistieteen yhdistys. 9
4 Elinkeino- ja työllisyysrooli Kunta edistää alueensa elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä monin eri tavoin. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa maankäytön suunnittelu, hankintojen toteuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, asuntopolitiikka, julkisen liikenteen organisointi, syrjäytymisen ehkäisy, yritystoiminnan edellytysten parantaminen sekä kaikki eri toiminnot, jotka tähtäävät osaamisen kehittämiseen ja innovaatiokyvyn vahvistamiseen. Näihin kaikkiin tehtäviin liittyy lukuisia yhteistyötahoja. Kuntien elinkeinoasiamiehet ja kuntaomisteisten kehittämisorganisaatioiden yritysneuvojat kohtaavat yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia, välittävät tietoa tarjolla olevista palveluista, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan eteenpäin, muun muassa valtion palveluihin. Kunnilla ja niiden kehittämisyhtiöillä on usein aktiivinen rooli yritysverkostojen ja tutkimuslaitosten yhteisen innovaatiotoiminnan kehittämisen koordinoijana ja kumppanina. Kunnalle on tärkeää, että työ ja tekijät kohtaavat, sillä työllisyys on yksi kunnan elinvoiman tärkeimmistä tekijöistä. Kuntien elinkeinopoliittisilla panostuksilla tuetaan merkittävästi uusien työpaikkojen luomista. Kuntien rahoitus ja osallistuminen on laajentunut viime vuosina muun muassa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyysprojekteihin, työpajatoimintaan ja vajaakuntoisten työllistämispalveluihin. Eriytymisen ja syrjäytymisen ehkäisy korostuvat tulevaisuuden kunnassa. Kuntien työllisyyttä edistävät toimet eivät kohdistu vain työttömien tai pitkäaikaistyöttömien kohderyhmiin, vaan huomattavasti laajempaan kohderyhmään pyrkien ennalta ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyteen helposti johtavia kehityskulkuja. Yritystoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen osallistuvat yritysneuvojat havaitsevat yrityksissä 10
sijaitsevia piilotyöpaikkoja ja voivat tukea yrittäjiä käytössä olevien tukien hyödyntämiseksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Vastaavasti maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet voivat olla kielikoulutusta, perus- tai ammatillista koulutusta ja asunnon järjestämistä yhdistettynä esimerkiksi palkkatukeen tai starttirahaan. Ammatilliset oppilaitokset ovat pääosin kuntien omistamia. Kunnat voivat vaikuttaa koulutuksen suuntautumiseen aloille, jotka vastaavat alueen yritysten osaamistarpeita ja joilla näin ollen on keskimääräistä paremmat työllistymisen mahdollisuudet. Myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisellä voidaan tukea työllistymistä. Kun kunnat samanaikaisesti ovat mukana yritystoiminnan kehittämisessä yritystilojen ja tonttien tarjonnalla, neuvontapalveluilla sekä yritysten kehittymistä ja keskinäistä verkottumista tukevilla hankkeilla, jäsentyy kokonaiskuva kuntien monitahoisesta roolista elinvoiman ja työllisyyden edistäjinä. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämisyhtiöiden ja -toimenpiteiden piiriin kuuluvat innovaatioympäristöjen kehittäminen, niihin liittyvä maankäytön suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen, yrityspuistot, kulttuuriteollisuuden toimitilojen järjestäminen, teknologiakeskukset jne. Maaseudulla elinvoimaisuuden edistämisessä korostuvat maaseudun vahvuuksiin nojaavien elinkeinojen kehittämiseen liittyvät palvelut ja yritysyhteistyö. Uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnalle ovat viimeisten vuosien aikana tuoneet matkailun, kaivannaisteollisuuden ja biotalouden kasvunäkymät. Kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Maahanmuutto voi olla mahdollisuus vahvistaa kunnan elinvoimaa. Kun maahanmuuttajien osaaminen saadaan käyttöön, voi maahanmuuttajien verkostoilla olla uutta annettavaa kunnan tulevaisuuden toiminnalle. Kunnan elinvoima rakentuu jatkuvan uudistumiskyvyn ja hyvinvoivien kuntalaisten varaan. Lähes kaikissa kunnan toiminnoissa voidaan nähdä vaikutuksia paikkakunnan elinvoimaisuuteen, mistä johtuen elinvoimanäkökulma on osattava ottaa huomioon kaikessa kuntien toiminnassa. 11
5 Elinympäristörooli Kunta turvaa jokaiselle kuntalaiselle sujuvan ja turvallisen arjen. Kunta huolehtii, että jokaisella on puhdasta juomavettä, sähköä ja lämpöä. Kunta vastaa kadunpidosta ja jätteiden keräyksestä. Kunnat hoitavat myös joukkoliikennetehtäviä, ja niillä on tiettyjä lakisääteisiä henkilökuljetusvelvoitteita kuten koulukuljetukset. Kunta vastaa myös kaavoituksesta, tonttitarjonnasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä kuntalaisille että yrityksille. Kunta tarjoaa kuntalaisille asuntoja ja rakennuttaa toimitiloja ja rakennuksia. Lisäksi kunta myöntää rakennuslupia ja valvoo rakennustöiden suorittamista. Lisäksi kunta valvoo, että kiinteistön omistajat huolehtivat rakennusten kunnossapidosta ja rakennetun ympäristön hoidosta. Kunta huolehtii sekä rakennetusta että luonnon ympäristöstä. Tähän liittyy muun muassa ilmansuojelua, pinta- ja pohjavesien suojelua ja meluntorjuntaa, ympäristöön vaikuttavien toimintojen lupapalvelua, valvontaa ja neuvontaa sekä ympäristön tilan seurantaa. Näin kunnan asukkaille ja tuleville sukupolville turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava elinympäristö. Kuntalaisten arkeen ja elinympäristöön liittyvillä ratkaisuilla ja toimilla turvataan asumisen edellytykset ja luodaan puitteet elinvoimalle. Kunta tarjoaa mahdollisuudet asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Hyvällä suunnittelulla ja asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa asuinalueiden kehittämiseen tasapainoisesti. Väestöryhmien välisiä suhteita voidaan vaalia ja ennakkoluuloja vähentää aktiivisella toiminnalla asuinalueilla. 12
Luonto ja puhdas ympäristö nähdään kunnan vetovoimatekijänä. Kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autojen yhteiskäytön mahdollisuuksia parannetaan. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään liikkumispalvelujen tarjoamisessa ja käytössä sekä yleensäkin asioinnissa ja työnteossa. Samalla edistetään paikallista, kestävää energian käyttöä, tuotantoa ja jakelua sekä luonnonvarojen järkevää hyödyntämistä. Lisäksi panostetaan ympäristöasennekasvatukseen. Tulevaisuudessa vahvistetaan yhteisöllisyyden rakenteita ja poistetaan esteitä esimerkiksi helpottamalla kaupunkitilan hyödyntämistä ja rakennusten yhteiskäyttöä. Alueen elinvoimaisuutta edistetään hyödyntämällä seutukuntien todellisia mahdollisuuksia, kuntien erikoistumista ja osaamisen yhdistämistä. 6 Itsehallintorooli Kuntalaiset hoitavat yhdessä yhteisiksi katsomiaan asioita ja tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Itsehallinnollinen kunta on maaperä, jossa erilaiset kuntalaiset ja toimijat yhdessä käsittelevät yhteisöllisiä haasteita. Kuntalaisten tarpeet, arvot ja näkemykset määrittävät toimintaa ja toimintatapoja. Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa ja mahdollisuudessa tehdä paikallisia valintoja. Itsehallinnollisissa kunnissa erilaiset, paikalliset ratkaisut ovat mahdollisia. Kukin paikallinen yhteisö tekee omat ratkaisunsa ja toimii itse päättämällään tavalla niin, kuin näkevät tarpeelliseksi omat paikalliset olosuhteet ja toimintaedellytykset huomioon ottaen. Kunnilla on merkitystä koko Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Lisäksi kunnilla on pe- rustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraattisen järjestelmän kannalta. Tulevaisuudessa kuntien toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ja vapaus tehtävien toteuttamiseen turvataan. 13
7 Kehittäjä- ja kumppanirooli Hyviä ratkaisuja saadaan aikaan, kun eri toimijat tekevät yhteistyötä. Näin luodaan parhaat mahdollisuudet kuntalaisille ja kunnille menestyä tulevaisuudessa. Kumppanuus vahvistaa osaamista ja tietotaitoa sekä varmistaa tehokasta resurssien ja voimavarojen käyttöä. Kumppanuus perustuu yhteiseen arvopohjaan ja tasavertaisuuteen. Kumppanuuksien rakentamisessa kunnalla on merkittävä rooli. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kuntalaisten, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa. Kunta kokoaa yhteen alueella toimivia yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä. Kumppanuudessa eri toimijoiden tavoitteet ovat yhteisiä ja toiminta perustuu luottamukseen, yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen sekä toimivaan, avoimeen vuorovaikutukseen. Lisäksi toiminnasta on aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille ja toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kunnan kumppanuus eri tahojen kanssa voi olla keskustelu-, toimija-, tila-, suunnittelu-, kehittämis-, palvelu- tai budjettikumppanuutta. 3 osallistumis- ja työllistymismahdollisuuksia, paikallista yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden kokemista. Juuri nyt on ajankohtaista pohtia, miten synnytetään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus, miten koordinoidaan toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä miten tehdään yhteistä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä vastuuta tuloksista. Kumppanuudessa keskitytään tavoitteellisen kumppanuuden ja verkostoyhteistyön synnyttämiseen. Lisäksi siirrytään Kunta palveluidentuottajana ja kuntalaiset asiakkaina -ajattelusta yhteiseen palvelujen tuottamiseen. Kumppanuuden avulla voidaan esimerkiksi parantaa arjen turvallisuutta, edistää kuntalaisten hyvinvointia, kotouttaa maahanmuuttajia ja tuottaa palveluja. Lisäksi kumppanuudella voidaan luoda 3 www.maaseutupolitiikka.fi/kumppanuus 14
Roolit haltuun toiminta tapoja uudistamalla Kunta uudistuu kuntalaisia ja muita kumppaneja osallistaen, ihmisten osaamista hyödyntäen ja ketterästi kokeillen uusia toimintatapoja. Tulevaisuudessa korostuvat avoimuus ja tiedonkulku, kehittäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy sekä verkostot ja kumppanuus. Kunta rakentuu ennen kaikkea kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiselle ja asiakaslähtöisille palveluille. Kunta antaa kuntalaisten hyödynnettäväksi kaiken heitä itseään koskevan tiedon. Kuntalaiset hyödyntävät tätä tietoa ottaakseen enemmän vastuuta itsestään, osallistuakseen sekä hyödyntääkseen tätä tietoa muissa palveluissa. Toiminnan tuloksellisuutta haetaan entistä enemmän mm. digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Kuntiin kohdistuvat muutokset aiheuttavat kehittämistarpeita kunnan toimintatavoille. Muutoksessa ovat kunnan toiminta, johtamiskäytännöt ja -rakenteet, osallisuusmallit ja -keinot, kumppanuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Kuntajohtamisessa korostuvat elinvoiman, hyvinvoinnin, sopimuksellisuuden, kumppanuuden sekä verkostojohtamisen ulottuvuudet. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavaa organisointia, matalaa hierarkiaa sekä verkostoitunutta työtapaa. Toimintatapojen uudistamisen yhtenä edellytyksenä on tietojen yhteiskäyttö yli organisaatio- ja sektorirajojen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että niin palvelutapahtumassa kuin päätöksenteossa on välittömästi käytettävissä kaikki siinä kulloinkin tarvittava tieto. Kuntalainen, hänen tarpeensa ja hyvinvointinsa on kaiken tekemisen keskiössä. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat kunnan toiminnan ydintä. Keskeisin kysymys on se, miten kuntalaiset otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. 15
Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) Helsinki 2016