ARKINS SUUNNITTELU OY Osoite Sammonkatu 16 Pitkänsillankatu 1-3 Teknologiapuisto PL 125 90570 OULU 67100 KOKKOLA 87400 KAJAANI Puhelin 0400-305 740 0400-305 740 0400-305 740 Telefax 08-342 722 06-8220 034 08-6149 257 Email arkins.oulu@arkins.fi tommi.kiiskila@arkins.kpnet.com arkins.kajaani@arkins.fi
2/59 1 YLEISTÄ... 6 1.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA... 6 1.1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti... 6 1.1.2 Tilaaja/rakennuttaja... 6 1.2 ASIANTUNTIJAT, SUUNNITTELIJAT... 6 1.2.1 Arkkitehtisuunnittelu... 6 1.2.2 Rakennesuunnittelu... 6 1.2.3 LVIA-suunnittelu... 7 1.2.4 Sähkösuunnittelu... 7 1.3 URAKOITSIJAT... 7 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET... 8 2.1 TARVIKKEIDEN LAATUTASO... 8 2.2 LAITTEIDEN TILANVARAUKSET... 8 2.3 SALLITUT SÄHKÖTEHOT... 8 2.4 LAITTEIDEN MERKINNÄT... 9 2.4.1 Putkien merkitseminen... 9 2.4.2 Kanavien merkitseminen... 9 2.4.3 Laitemerkinnät... 9 2.5 PAINEKOKEET... 10 2.6 SUUNNITTELUPAINEET JA LÄMPÖTILAT... 10 2.7 LAITTEIDEN HUOLTO TAKUUAIKANA... 10 2.7.1 Yleistä... 10 2.7.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto... 11 2.7.3 LV-laitteiden takuuajan huolto... 12 2.8 SÄÄTÖ JA MITTAUKSET... 13 2.9 KÄYTTÖÖNOTOT... 14 2.9.1 Koekäyttö... 14 2.9.2 Toimintakokeet... 14 3 LÄMMITYSLAITTEET... 15 3.1 LAITOKSEN TOIMINTA... 15 3.1.1 Lämpötilat... 15 3.1.2 Suunnittelupaineet ja - lämpötilat... 15 3.2 LÄMPÖKESKUS VARUSTEINEEN... 15 3.2.1 Yleistä... 15 3.2.2 Lämmönsiirtimet... 15 3.2.3 Paisunta-laitteet... 16 3.3 PUTKISTO VARUSTEINEEN... 16 3.3.1 Yleistä... 16 3.3.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus... 16 3.3.3 Lämpöjohdot... 17 3.3.4 Venttiilit... 17 3.3.5 Mittarit... 18 3.3.6 Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet... 19 3.3.7 Kannakkeet... 19 3.4 LÄMPÖJOHTOPUMPUT... 19 3.5 LÄMPÖPATTERIT... 20 3.5.1 Patterit... 20 3.5.2 Pattereiden asennus... 20 3.6 OVIVERHOKOJEET... 21 3.7 VERKOSTOJEN PUHDISTUS / HUUHTELU... 21 3.8 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINNÄT... 21 3.9 HÄLYTYKSET... 21 3.10 TÄRINÄNVAIMENNUS... 21 3.11 VARAOSAT... 21
3/59 4 ILMANVAIHTOLAITTEET... 22 4.1 YLEISTÄ... 22 4.2 ÄÄNITEKNINEN MITOITUS... 22 4.2.1 Tärinänvaimennus... 22 4.2.2 Äänenvaimennus... 22 4.2.3 Sallitut melutasot... 23 4.3 KANAVISTO VARUSTEINEEN... 23 4.3.1 Kanavat... 23 4.3.2 Päätelaitteet... 24 4.3.3 Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet... 24 4.3.4 Siirtoilmasäleiköt... 24 4.3.1 Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut... 24 4.3.2 Kannakkeet... 25 4.3.3 Kertasäätöpellit... 25 4.3.4 Höyrysulun lävistyslevyt... 25 4.4 KOJEET JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET JA VARUSTEET... 26 4.4.1 Ilmastointi- ja lämminilmakojeet... 26 4.4.2 Sulkupellit... 26 4.4.3 Suodattimet... 26 4.4.4 Ilmalämmityspatteri... 26 4.4.5 Puhaltimet... 27 4.4.6 Lämmöntalteenottolaitteet... 27 4.5 ÄÄNENVAIMENTIMET... 27 4.6 HUIPPUIMURIT... 27 4.7 VÄESTÖNSUOJALAITTEET (IV-URAKASSA)... 28 4.8 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 28 4.9 HÄLYTYKSET... 28 4.10 KANNATUSTERÄKSET... 28 5 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT... 29 5.1 VESIJOHDOT... 29 5.1.1 Yleistä... 29 5.1.2 Putkisto... 29 5.1.3 Osat ja varusteet... 30 5.1.4 Käyttöveden lämmönsiirrin... 30 5.1.5 Lämpimän käyttöveden kiertopumppu... 30 5.1.6 Säädöt... 30 5.1.7 Kannakkeet ja pitimet... 31 5.2 VIEMÄRIT... 31 5.2.1 Yleistä... 31 5.2.2 Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit... 32 5.2.3 Sisäpuoliset jäte- ja sadevesiviemärit... 32 5.2.4 Kannakkeet... 32 5.3 KAIVOT JA EROTTIMET... 32 5.4 SANITEETTILAITTEET JA KALUSTEET... 32 5.5 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 33 5.6 HÄLYTYKSET... 33 6 JÄÄHDYTYSLAITTEET... 34 6.1 YLEISTÄ... 34 6.2 JÄÄHDYTYSLAITTEET... 34 6.3 URAKAN LAAJUUS... 34 6.4 KYLMÄAINEPUTKISTO VARUSTEINEEN... 35 6.5 KANNAKKEET... 35 6.6 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 35 6.7 HÄLYTYKSET... 35 6.8 KOEKÄYTTÖ, SÄÄTÖ JA TARKASTUS... 35 6.9 TAKUU... 36 6.10 TÄRINÄNVAIMENNUS... 36 6.11 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 36
4/59 7 SÄÄTÖLAITTEET... 37 7.1 YLEISTÄ... 37 7.2 HANKINTARAJAT... 37 7.3 SÄÄTÖKESKUKSET JA APULAITTEET... 37 7.4 TOIMIMOOTTORIT... 38 7.5 SÄÄTÖVENTTIILIT... 38 7.6 JÄÄTYMISSUOJAT... 39 7.7 ANTURIT JA MITTAUSPAIKAT... 39 7.8 TERMOSTAATIT... 39 7.9 SUODATINVAHDIT JA PAINEMITTARIT... 40 7.10 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI... 40 7.11 TAKUU... 40 7.12 VARAOSAT... 40 8 MITTAUS-, VALVONTA- JA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ... 41 8.1 YLEISTÄ... 41 8.2 VALVONTAJÄRJESTELMÄN LAITTEISTO... 41 8.2.1 Keskusyksikkö... 41 8.2.2 Kirjoittimet ja ohjausyksikön käyttöpääte... 42 8.2.3 Hälytysten jälleenantojärjestelmä... 43 8.3 OHJELMAT... 44 8.4 ALAKESKUS (VAK)... 45 8.5 RUNKOKAAPELIT... 45 8.6 TOIMINNOT... 46 8.6.1 Hälytysten osoitus ja valvonta... 46 8.6.2 Käyttötilaindikointi... 46 8.6.3 Mittaustoiminnat... 47 8.6.4 Asetusarvon asettelutoiminta... 47 8.6.5 Ohjaustoiminnat... 47 8.6.6 Käyttöajan mittaus... 47 8.6.7 Mittaukset... 47 8.6.8 Jaksottaisen käytön optimointi... 48 8.6.9 Sähkön huipputehon rajoitus... 48 8.6.10 Pakkokytkennät... 48 8.7 ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMAT... 49 8.7.1 Ilmastoinnin lämmöntalteenoton hyötysuhteen säätö- ja valvontaohjelma... 49 8.7.2 Ilmastoinnin entalpian optimointiohjelma... 49 8.7.3 Käyttöaikamittausohjelma... 49 8.7.4 Energian kulutuksen seurantaohjelma... 49 8.8 LAAJENNUSVARA... 49 8.9 SÄHKÖLAITTEIDEN OHJAUS- JA HÄLYTYSPISTEET... 49 8.10 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI... 50 8.11 VARAOSAT... 50 9 ERISTYS... 51 9.1 YLEISTÄ... 51 9.2 ERISTYSKOHTEET, ERISTEET JA PÄÄLLYSTEET... 51 9.2.1 Eristeet ja eristyselementit... 52 9.3 PÄÄLLYSTEET... 52 9.4 ERISTÄMÄTTÄ JÄTETÄÄN... 53 9.5 ERISTYSPAKSUUDET JA ASENNUSVÄLIT... 53 9.6 PUTKIEN JA LAITTEIDEN ERISTYS... 54 9.7 ERISTEEN PÄÄLLYSTYS... 54 9.7.1 Yleistä... 54 9.7.2 Kondenssitiivistys... 54 9.7.3 Metallipäällysteet... 54 9.7.4 Välikappaleet... 55 9.7.5 Päällysteiden paksuus... 55 9.8 ILMANVAIHTOKANAVA- JA LAITE-ERISTYKSET... 56 9.8.1 Yleistä... 56
5/59 9.8.2 Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet... 56 9.8.3 Pinnoitus... 57 9.8.4 Äänenvaimennus... 57 10 METALLIPINTOJEN SUOJAMAALAUS... 58 10.1 YLEISTÄ... 58 10.2 PINTOJEN PUHDISTUS... 58 10.3 POHJAMAALAUS... 58 10.4 PINTAMAALAUS (MAALAUSURAKASSA)... 58 10.5 PINNOITTEEN PAKSUUS... 59 10.6 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN JÄLKIMAALAUS... 59 LIITE 1: ÄÄNITEKNISET RAKENTEET
6/59 1 YLEISTÄ 1.1 Esitiedot rakennuskohteesta 1.1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Metsokangas II, päiväkoti 2011-2012 Neitsytkorventie 20 90420 Oulu 1.1.2 Tilaaja/rakennuttaja Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie 1, 6. krs/ PL 30, 90015 OULUN KAUPUNKI p. 08-55842500, fax 08-55842598 projektipäällikkö Eero Keränen Puh: 044 703 2529 eero.keranen@ouka.fi 1.2 Asiantuntijat, suunnittelijat 1.2.1 Arkkitehtisuunnittelu SIPARK Oy Puh: 08 371 428 Kiilakiventie 1, 5. krs. Kiilakiventie 1 90250 Oulu Puh: 08 371 428 Fax: 08 371 432 Arkkitehti Saila Palviainen,gsm: 040-5868930 saila.palviainen@sipark.fi 1.2.2 Rakennesuunnittelu Ramboll Finland Oy Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Puh: 0207557070 Fax: 0207557071 Ismo Kovalainen, gsm: 040 707 0592 ismo.kovalainen@ramboll.fi
7/59 1.2.3 LVIA-suunnittelu Arkins Suunnittelu Oy puh. 0400 305740 fax: 08 342722 Sammonkatu 16 90570 Oulu Kari Sarkkinen puh. 0400 671672 kari.sarkkinen@arkins.fi 1.2.4 Sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Ratex Ky Hietikkotie 5 85180 Rahja Puh: 08 465 399 projektipäällikkö Olga Siermala Puh: 08 465 399,gsm: 040 842 4996 olga.siermala@kotinet.com 1.3 Urakoitsijat Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä työselityksessä, ellei erikseen muuta mainita, putkiurakoitsijaa (PU), ilmanvaihtourakoitsijaa (IU) tai rakennusautomaatiourakoitsijaa (AU). Rakennusurakoitsija = pääurakoitsija.
8/59 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET 2.1 Tarvikkeiden laatutaso LVI-tarvikkeiden laatutason määrittämiseksi on käytetty esimerkkityyppejä. Tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien määräysten, normien ja laskenta-asiakirjojen mukaisia. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on tällaisessa tapauksessa hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. LVI-tarvikkeiden numeroina on käytetty LVI-tarvikeluettelon numerointia. Urakoitsijan käyttäessä alaurakoitsijoita ja hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista ja urakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että alaurakoitsijat ja - hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeista annettuja ohjeita. 2.2 Laitteiden tilanvaraukset Piirustuksissa on esitetty tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilantarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle sekä toisten urakoitsijoiden että rakennuttajan ja käyttäjän hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. Kaikkien laitteiden tulee olla siten rakennettuja, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa osina tai kokonaisina kuljettaa ulos tilanteen vaatiessa niiden vaihtamista. 2.3 Sallitut sähkötehot Toimintakaavioissa on ilmoitettu ne laitteiden sähkömoottorien nimellistehot, joita moottorien on suunniteltu tarvitsevan. Sähkösuunnitelma on laadittu ilmoitettujen sähkötehojen perusteella. Rakennuksessa käytetään 5-johdinjärjestelmää. Teholtaan > 5.0 kw moottorien tulee soveltua tähti/kolmio käynnistykseen.
9/59 2.4 Laitteiden merkinnät 2.4.1 Putkien merkitseminen Putket: Suuntaa ja virtaavan aineen laatua osoittavat rengasteipit säätöryhmiin, haaroituksiin, seinämien lävistyksiin kummallekin puolelle ja putkiin niin tiheään, että putkia pystytään vaivatta seuraamaan. Teipissä oltava verkoston nimi ja vaikutusalue. Putkijohtoventtiilit: Venttiilikilpi: kuulaketjulla venttiilin karaan kiinnitetty, muovikotelolla suojattu monikerrosteippiin kohokirjoitettu teksti (esim. Rotex venttiilikilpi, kilvessä tulee olla venttiilin nimi, virtaava aine ja venttiilin vaikutusalue). 2.4.2 Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään itseliimautuvilla, virtaussuuntanuolella ja teksteillä varustetuilla teipeillä, joita liimataan kanaviin kojeiden, lämpömittareiden, puhdistusluukkujen ja palopeltien viereen yms. tarpeellisiin paikkoihin. 2.4.3 Laitemerkinnät Kukin LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvestä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna valkoinen teksti mustalla pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea, säätölaitteissa kuitenkin 7 tai 5 mm. Kilpien mallikappale, kilpien kiinnitystapa ja merkintäluettelo on esitettävä rakennuttajalle ennen kilpien valmistamisen aloittamista. Kaikissa laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan toimittamat metallikilvet. Puhaltimien kilvistä tulee näkyä ilmamäärät (pattereilla varustetuissa koneissa ilman lämpötilan muutos, esim. -25...+20 astetta), paine, säätöpaine (Pa) sekä pyörimisnopeus. Säätölaitekaapit varustetaan kilvillä, joista selviää, mitä koneita ko. kaapista ohjataan. Keskukset ja niissä olevat nupit merkitään (esim. lämpötilan säätö, minimirajoitus jne.).
10/59 2.5 Painekokeet Ilmanvaihtokanavien tiiviys tutkitaan paine- ja savukokeilla (savukoe vain vuodon selvittämiseksi). IV-kanavien koepaine mitataan D2:n mukaisesti. Kanavat luokka B 300 Pa, kammiot luokka C 1000 Pa, kojeet luokka A. Kojeiden mukana toimitettava koestustodistus. Kaikki uudet kanavat koepainetaan. Paine- ja savukokeet suoritetaan siten, että kanavat ovat jaettuina sopiviin osiin ja että kanavat ovat peittämättä ja ilman palosuojausta. Savukoe suoritetaan vain poikkeuksellisten vuotojen toteamiseksi. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmanvaihtokoneita mitoittaessaan huomioitava sallittu kanavavuoto. Putkijohtojen ja -laitteiden painekokeet suoritetaan seuraavasti: Lämpöjohdot kaikkine laitteineen: kylmävesipaine 8,4 bar, 30 min; putkisto 8,4 bar. Kylmä-, lämminvesi- ja kiertojohdot kylmävesipaine 10 bar, 60 min. Viemärit D1:n mukaisesti. Suoritetuista painekokeista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. 2.6 Suunnittelupaineet ja lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 Mpa ja 100 C Kaukolämpöputkistot 1,6 Mpa ja 120 C Lämmityslaitteet 0,6 MPa ja 100 C Vesijohdot 1,0 MPa ja 0-100 C 2.7 Laitteiden huolto takuuaikana 2.7.1 Yleistä Kuhunkin urakkaan sisällytetään varsinaisen laitteiden rakenne- ja asennustyön lisäksi laitteiden määräaikaishuolto takuuaikana. Kustakin huoltokäynnistä on sovittava tilaajan nimeämän henkilön kanssa. Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvaksi normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 8 kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet (vesijohtokalusteiden tiivisteet). Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä sekä suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieneksi.
11/59 Mikäli laitoksessa ilmenee huollon tai asennuksen piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja lähetettävä kirjallinen selostus rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden toiminnan yleistarkastus ja toiminnan kokeilu sekä tutkittava, että laitteita käytetään tarkoituksenmukaisesti ja oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Tarvittava voitelu-, ym. täyttöjen lisääminen pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. kuuluu urakkaan. Toisen takuuvuoden lopulla suoritetaan laitoksen takuuajan koekäyttö. Koekäytön tulokset taltioidaan piirturilla ja toimitetaan tilaajalle, mikäli koekäytössä havaitaan puutteita kukin urakoitsija korjaa toimialaansa kuuluvat puutteet. 2.7.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan toimesta ja saman aikaisesti ilmastointilaitteiden huollon kanssa (yhteistyönä). 2.7.2.1 2 kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Suodattimen tarkistus. Invertterien toiminnan tarkastus. Kiilahihnakäyttöjen tarkastus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus ja suodatinmattojen ja massojen vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta, ilmastointiurakoitsija tarkistaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on suoritettu asiallisesti. 2.7.2.2 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Säätöpeltien säleiden puhdistus. Poistoilmapuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta, mikäli poisto tulee kohdepoistosta, keittiön poistosta jne. Lämmöntalteenottolaitteiden puhdistus. Hälytyspisteiden kokeilu. Tarvittava, valmistajan suositukseen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista.
12/59 2.7.2.3 Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Puhaltimien laakerien puhdistus (laakerit irrotettava ja pestävä), rasvaus ja tarvittaessa vaihto, mikäli käytetään suojaamattomia laakereita (suoritetaan ensimmäisen takuuvuoden aikana). Ilmanvaihtokojeiden kokonaisilmamäärien mittaus. 2.7.2.4 Toisen takuuvuoden lopulla suoritettavat toimenpiteet Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 2.7.3 LV-laitteiden takuuajan huolto 2.7.3.1 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus (esim. pinnan ylä- ja alarajahälyttimet, hälytyslämpömittarit). Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Tarvittava voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Tarvittavat valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Korroosiosuojauksen vesianalyysien ottaminen ja raportointi. 2.7.3.2 Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Mudanerottajien tyhjennys ja puhdistus putkistossa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. 2.7.3.3 Säätölaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai huollon toimesta samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa.
13/59 2.7.3.4 2 kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus suoritetaan samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa. 2.7.3.5 2 kertaa takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Lämmitys- ja LTO-verkostojen vesianalyysit (luovutuksen yhteydessä ja kuukausi ennen toisen takuuvuoden päättymistä) 2.7.3.6 Toisen takuuvuoden lopulla Suoritetaan huollon yhteydessä, tarkistetaan antureiden ja mittareiden kalibrointi, tulokset kirjataan. Tarkistetaan, että kytkennöissä ei esiinny hapettumista, korjataan tarvittaessa. Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytyspisteiden tarkistus ja kokeilutulosten taulukointi. 2.8 Säätö ja mittaukset Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloitta kun toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa, joka tarvittaessa suorittaa myös tarkistusmittauksia. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: verkostojen ja vesivirtojen asetus lähinnä kertasäätöventtiileillä, jolloin ohjelman mukaiset virtausmäärät todetaan venttiilien paine-eromittausten ja valmistajan laatimien painehäviökäyrien avulla ilmavirrat asetetaan ja mitataan, jolloin myös tarkoituksenmukaiset painesuhteet eri tilojen välillä todetaan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja sähkövirrat ja -jännitteet säädetään ja mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja toiminta-ajat ja lämpötilat sekä kosteudet mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja automaattisten säätölaitteiden toiminnat viritetään ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitoksen äänitasot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja
14/59 2.9 Käyttöönotot 2.9.1 Koekäyttö Urakoitsija pyytää koekäyttöä saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätöja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa mm. osapuolten velvoitteet, tekninen suoritustapa, aikataulu (kesä/talvikäyttö). Koekäyttämättömien laitteiden osalta urakoitsijoiden suorittama säätö tarkastetaan pistokokein. Kukin urakoitsija suorittaa laitteittensa säätöä ja mittauksia sekä mahdollisia korjauksia. Takuuajan koekäytön kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. Mikäli vastaanottokatselmuksessa tai toimintakokeessa todetaan niin paljon puutteita, ettei rakennuttaja ota vastaan laitosta, suoritetaan urakoitsijan kustannuksella tarkastus uudelleen sovittavana ajankohtana. 2.9.2 Toimintakokeet Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksen jälkeen tai yhteydessä urakoitsijoiden ilmoitettua kaikkien laitteiden olevan toimintakuntoisia, suorittaa urakoitsija toimintakokeen rakennuttajan valvonnassa. Siinä todetaan, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Lisäksi tulee varmistautua siitä, että moottoreiden, peltien automatiikkalaitteiden yms. liikesuunnat ovat oikeita. Samoin tulee pakkokytkentöjen ja käynnistyshidastusten ohjausten ja hälytysten olla oikein kytketyt, sekä liitetyt kiinteistövalvontajärjestelmään.
15/59 3 LÄMMITYSLAITTEET 3.1 Laitoksen toiminta Lämmityslaitteet kytketään lämmönsiirtimien välityksellä kaupungin kaukolämpöverkostoon. 3.1.1 Lämpötilat Mitoitusulkolämpötila -32 C. Lämmitettävien huoneiden lämpötila yleensä +21 º C. Pesuhuoneet +23 º C. Varastot +20 ºC. 3.1.2 Suunnittelupaineet ja - lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 MPa ja +100 C. 3.2 Lämpökeskus varusteineen 3.2.1 Yleistä Siirtimien ja asennusten tulee olla lämpölaitosyhdistyksen määräysten mukaisia. 3.2.2 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimien tulee olla juotettuja teräslevysiirtimiä. Siirtimien esimerkkityypit esitetty toimintakaaviossa LVI-4389-9101. Kaikkien ruuvien ja muttereiden tulee olla ruostumatonta ainetta. Siirrin tehdään paineastia-asetuksen mukaiseksi. Rakennepaine 16,0 bar. Rakennelämpötila 120 C.
16/59 3.2.3 Paisunta-laitteet Paisunta-astiat ovat suljettuja kalvopaisuntasäiliöitä, esimerkkityypit toimintakaaviossa LVI-4389-9101. Paisuntasäiliöt varustetaan hälytyksin ja varoventtiilein (2 kpl/astia). 3.3 Putkisto varusteineen 3.3.1 Yleistä Näkyviin asennettavien putkiosuuksien siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Piirustuksiin merkityt putkikoot tarkoittavat nimellissuuruutta. Johdot asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Valussa mutkiin ja haaroihin asennetaan riittävä eriste liikkumisen mahdollistamiseksi. Ryhmille asennetaan tyhjennyshanat siten, että ryhmät johtoineen ja pattereineen voidaan kokonaan tyhjentää. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä että ulkoa. Asennustöiden yhteydessä on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. Putkiurakoitsijan on ennen käyttöönottoa huuhdeltava kaikki putkijohtoverkot laitteineen. Huuhtelu- ja puhdistustyöt on suoritettava valvojan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. Tarpeellisiin kohtiin asennetaan ilmanpoisto 10 mm:n teräsputkesta, joissa on letkuliittimin varustetut venttiilit. Ilmalämmityspatterille asennetaan automaattiset ilmanpoistimet sulkuineen (esim. Samson). Putkeen tehdään laajennus ilman erottumisen parantamiseksi sekä asennetaan tyhjennysventtiilit letkuliittimiin. Alaslaskettuhin kattorakenteisiin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut venttiileiden kohdalle. 3.3.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus Eri verkostojen ja ilmanvaihtokojeiden vesivirrat asetetaan kertasäätöventtiileiden avulla paine-eromittausta apuna käyttäen. Asetuksen aikana tulee verkoston kaikkien moottori- ym. venttiileiden olla täysin auki. Kertasäätöventtiilit lukitaan asetuksen jälkeen sekä asetusarvot taulukoidaan ja merkitään myös venttiilikilpiin. Esisäätöarvot on suunnitelmissa ilmoitettu Oras 4100 venttiileille. Taulukot toimitetaan rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Termostaattiset patteriventtiilit kalibroidaan huonelämpötilamittauksin, jotka suoritetaan takuuaikana heti, kun ulkolämpötila alittaa päiväsaikaan -5 C. Kalibroinnin jälkeen huonelämpötilat ja patteriventtiileiden asetusarvot taulukoidaan sekä venttiilit lukitaan. Pöytäkirjat on toimitettava rakennuttajalle
17/59 3.3.3 Lämpöjohdot 3.3.3.1 Teräsputkistot 10-40 mm lämpöputket tehdään ensiluokkaisesta kierreputkesta (LVI-nro 0400031..0400207) (DIN 2441). Katkaisussa syntynyt kuroutuma on poistettava kalvaimella. NS 50... LVI-nro 0304224 hitsaus- ja laippaliitoksin. Osina on käytettävä tehdasvalmisteisia osia. 3.3.3.2 Lattialämmitysputkisto Lattialämmityksellä varustetut alueet ja jakotukkikaappien paikat on esitetty piirustuksissa. Lattialämmitysputkena käytetään Wirsbo pepex 20x2 putkea. Kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon valmistajan ohjeiden mukaan. Jakotukit asennetaan jakotukkikaappeihin. Jakotukeissa tulee olla lenkkikohtainen säätömahdollisuus ja lämpötilanäyttö. Järjestelmätoimittajan vaihtuessa LVI-, sähkömitoitus- ja suunnitelmapäivitysten muutoskustannuksista sekä sähköurakkaan aiheutuvista muutoskustannuksista vastaa putkiurakoitsija. 3.3.4 Venttiilit Kierteellisille venttiileille asennetaan yhdistäjät. Yhdistäjiä ei saa asentaa rakenteiden sisään. 3.3.4.1 Lämpöjohtoverkoston sulkuventtiilit NS 40 LVI-nro 3710006 3710016. NS 50 LVI-nro 3753212 3753226 3.3.4.2 Kertasäätöventtiilit NS 40 LVI-nro 4012002 4012012 NS 50 LVI-nro 4018107 4018114 3.3.4.3 Tyhjennysventtiilit
18/59 LVI-nro 3710006 letkuliittimin. 3.3.4.4 Takaiskuventtiilit...NS 40 LVI-nro 3911132 3911142 NS 50... LVI-nro 3913414 3.3.4.5 Mudanerottimet Mudanerottimet ovat yhtä kokoa suurempi kuin putki, johon erotin liitetään....ns 50 LVI-nro 3921122 3921130 NS 50... LVI-nro 3923216 3923228, suluin 4018107 4018114. 3.3.5 Mittarit Mittareiden ja tuntoelimien asennus putkeen on suoritettava putkea laajentaen siten, ettei putken poikkipinta pienene. Mittarit on asennettava niin, että ne antavat oikean lukeman ja ovat helposti luettavissa. Lämpömittaritaskut täytetään kontaktipastalla. Pintalämpömittareiden kohdalta putki puhdistetaan metallin kiiltoon. Mittarin ja putken väliin asennetaan kontaktipasta. 3.3.5.1 Lämpömittarit Lämpömittarit LVI-nro 4511022/4511102 /4511110. Lämpömittarien tulee olla messinkisuojuksellisia, jaotus 1 aste, osoitus 0...+130 C ja virhe kork. 1 aste. Mittarin pituus 300 mm (tarkistettu). LTO-johdoissa osoitus -50...+50 C. Putkissa...NS 25 käytetään tarkistettuja pintalämpömittareita (LVI nro 4513208), asteikon halkaisija 65 mm. Kaukolämpöputkissa mittaritaskun materiaali HSt. 3.3.5.2 Painemittarit Painemittarit LVI-nro 4531062. Painemittarien tulee olla alueeltaan 0...600 kpa. Mittarit vaimennettuja Asteikon halkaisija vähintään 65 mm.
19/59 Tarkkuus ± 5 % mittausalueesta. Veden korkeutta osoittavat painemittarit LVI-nro 4520809. Mittarit varustetaan sulkuventtiilein (3 kpl/mittari). 3.3.6 Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet Tuloilmakoneen patteriosaan ja putkistoihin asennetaan piirustuksiin merkittyihin ja muihin tarpeellisiin kohtiin ilmanpoistimet siten, että vesi virtaa niiden läpi. Koko on oltava kaksi nimelliskokoa putkea isompi. Ilmakellot varustetaan ilmanpoistimilla (LVI-nro 4162374) sekä palloventtiileillä (LVI-nro 3710006). 3.3.7 Kannakkeet Putkien kannakkeet kiinnitetään kaikki pulttaamalla. Kannakkeet ripustetaan kattokiskoihin (LVI-nro 3231006 3231016). Kannakevälit teräsputkille: DN10...DN40 2,5 m DN50 3,0 m DN65...DN80 4,0 m DN100...DN125 5,0 m DN150 5,5 m Kannakkeiden tulee olla sellaisia, että ne sallivat putkistojen lämpöliikkeet (heiluri- tai liukuripustus). Kannakkeiden kiinnityksessä käytettävissä kiilapultteja valittaessa on kiinnitettävä huomiota lämpöliikkeen aiheuttamaan rasitukseen. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. Vaakatasossa kulkevat putket ripustetaan asetettavilla riippuraudoilla ja avattavilla pidikkeillä (LVI-nro 3230001 3230062/3213102 3213126). Seinillä päällekkäin kulkevat putket 3222202 3222212. Nousujohdot kiinnitetään riittävän tiheään sijoitetuilla avattavilla putkipidikkeillä (LVI-nro 3222006 3222212/3214111 3214130). Lämmönjako- ja IV-konehuoneessa asennetaan kannakkeen ja putkipitimen/kattokiskon ja heilurin väliin vaimennuskumit. 3.4 Lämpöjohtopumput Pumput kertavoideltuja (öljy) keskipakoispumppuja ns. kuivalla moottorilla. Juoksupyörät ovat muovia, pesät valurautaa ja akselit haponkestävää terästä. Pumput tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huipun kohdalla.
20/59 Pumppu toimitetaan riittävän suurilla sähkömoottoreilla varustettuina. Pumppujen vesivirran tulee olla+10 % tarkkuudella suunnitelmissa esitetty. Sähkömoottorien (400 V) on oltava täysin suljettuja oikosulkumoottoreita. Kelasuojakytkimien apukoskettimilta otetaan hälytykset. Pumppujen venttiilien tulee olla pumppujen laippakokoa. Kullekin pumpulle asennetaan sulkuventtiileillä varustettu painemittari, joka yhdistetään imu- ja painejohtoon. Pumpuille toimitetaan varasarjat toimintakaavioissa olevien kojeluetteloiden mukaan. Kussakin pumpussa tulee olla kilpi, josta ilmenevät vesimäärä, vastapaine, kierrosluku ja tehontarve. Suuret pumput tuetaan siten, että pumppu ei rasita putkistoa. 3.5 Lämpöpatterit 3.5.1 Patterit Radiaattorit ja konvektorit ovat esim. Rettigin valmistamia tai vastaavia. Patterien tyypit on merkitty piirustuksiin. Mikäli patteriin on erikseen määritetty muu valmistaja ja tavallisesta poikkeava ulkonäkö, tulee tällaisen patterin vaihtaminen muunlaiseksi varmistaa ensin suunnittelijalta ja arkkitehdilta. Patterien mittatekstissä on ilmoitettu malli/korkeus/pituus sekä tarvittava lämpöteho ja termostaattiventtiilin esisäätöarvo. Patteriventtiilit ovat kiinto- tai irtoanturilla varustettuja esim. Danfoss-merkkisiä termostaattisia patteriventtiilejä esisäädöin. Esisäätöarvot on ilmoitettu Danfoss RA-N -venttiileille. 3.5.2 Pattereiden asennus Patterit asennetaan kannakkeiden ja pidikkeiden varaan seinälle. Patterit varustetaan ilmahanoilla. Paluupuolen yhdistäjät varustetaan sulkutulpalla. Ilmaruuvin avaimia toimitetaan 5 kpl. Ennen laitoksen valmistumista on kaikki patterikannakkeet kiristettävä.
21/59 3.6 Oviverhokojeet Pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin asennetaan oviverhokoje (KF). Laitteiden esimerkkityypit ja toiminta on esitetty toimintakaaviossa LVI-4389-9102. Oviverhokojeiden toimitus magneettiventtiileineen ja ohjaustermostaatteineen, sekä asennus kuuluvat putkiurakkaan. Kojeiden suodattimet EU5. 3.7 Verkostojen puhdistus / huuhtelu Uudessa patteriverkostossa olevien suojarasvojen, hitsauksesta jääneiden kuona-aineiden, korroosiotuotteiden ym. epäpuhtauksien poisto tehdään painehuuhtelulla. Kun verkosto on puhdistettu mekaanisesti ja koeponnistettu, varmistetaan veden vapaa kierto järjestelmässä ja huolehditaan, että termostaatit ovat irti. Mikäli verkostossa on sivuvirtasuodatin, vaihdetaan suodatinpussi ennen painehuuhtelun aloitusta. Verkosto huuhdellaan vedellä osa-alueittain/piireittäin. Huuhtelu suoritetaan huuhtelukompressorilla tai sykepumpulla käyttäen lämmintä vettä, suositus 35-60 ºC. Painehuuhteluaika riippuu käytetyistä materiaaleista ja epäpuhtauksien määrästä (väh. 2 min / huuhtelualueen juoksumetri) 3.8 Kojeiden ja laitteiden merkinnät Ks. luku 2.8. 3.9 Hälytykset Ks. toimintakaaviot. 3.10 Tärinänvaimennus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). 3.11 Varaosat Pumppujen varasarjat. Kullekin pumpputyypille toimitetaan varasarja. Juoksupyörän koko maksimi ja moottoriteho maksimi.
22/59 4 ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1 Yleistä Urakoitsija on velvollinen tarjouksessaan ilmoittamaan IV-kojeisiinsa sekä muihin puhaltimiinsa kuuluvien moottorien lukumäärät ja sähkötehot, mikäli ne poikkeavat laskenta-asiakirjoista. Laitoksen sisäilmaluokka on S3. 4.2 Äänitekninen mitoitus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). 4.2.1 Tärinänvaimennus Rakenteisiin kiinnitettävät tai tuettavat puhaltimet varustetaan urakoitsijan toimesta tärinänvaimentimin. Tärinänvaimentimina käytetään sellaisia malleja, jotka vaimentavat tärinän kaikkiin suuntiin ja jotka toimivat samalla runkoäänieristäjinä. Tärinänvaimentimen pysyvä kokoonpuristuminen (elastisuuden menetys) saa olla korkeintaan 5 %. Vaimentimia valittaessa on otettava huomioon niiden sijoituspaikan asettamat vaatimukset. Kaikki värähtelevään koneeseen kiinteästi yhteenkuuluvat laitteet asennetaan samalle alustalle. Tärinävaimennetuissa järjestelmissä ei saa olla jäykkää yhteyttä rakenteisiin eikä muihin laitteisiin. Kanaviin liittyvät puhaltimet eristetään kanavista joustavin liitoksin (raskas kumi). 4.2.2 Äänenvaimennus Piirustuksissa esitetyt äänenvaimennukset ovat ohjearvoja. Urakoitsijan suorittamasta suunnitelmista poikkeavasta puhallinvalinnasta johtuva lisävaimennustarve hankintoineen kuuluu ilmanvaihtourakkaan. Kaikki puhaltimet tulee valita ottaen huomioon että niiden äänen tehotaso on riittävän alhainen.
23/59 4.2.3 Sallitut melutasot Suurimmat sallitut melutasot ilmanvaihtolaitteiden toimiessa täydellä teholla: ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). Ohjearvona tiloissa, joille ei ole asennettu suoranaisia melurajoja, voidaan käyttää luettelossa mainittuja vastaavanlaisten tilojen arvoja. Kun ilmanvaihtolaitos on säädetty, tulee ilmanvaihtourakoitsijan suorittaa äänentoistomittaukset huonekohtaisesti ja laatia siitä pöytäkirja. Kussakin mittauskohteessa mitataan erikseen taustamelu ja ilmanvaihtolaitteiden melu. Suoritetuista mittauksista tehdään pöytäkirjat. Pöytäkirjat luovutetaan lopputarkastuksessa rakennuttajalle. 4.3 Kanavisto varusteineen 4.3.1 Kanavat Suorakaiteen muotoiset peltikanavat tehdään sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3281 mukaisesti. Pyöreät peltikanavat tehdään kierresaumattuina sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3282 mukaisesti. Pellin paksuus standardin TES 1501 mukaisesti. Pyöreät kanavat liitetään termoplastisin pantaliittimin tai Veloduct-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanat liitetään muotolistoin tai UMS-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanavien jäykistys standardin TES 1500 mukaan. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia liitos-, haara- ja muita osia. Kanavahaarat yms. ovat pyöristettyjä tai viistottuja. Tuloilma- ja poistokanavissa tulee olla laitteet ilmamäärien kertakaikkista säätöä varten. Itseporautuvia peltiruuveja käytettäessä on huomioitava, että ruuvin kärki ei saa tulla sisäkanavaan näkyviin. Yksinkertaisen kanavan liitoksissa ei saa käyttää itseporautuvia ruuveja. Raitisilma- ja jäteilmakanavien ja -kammioiden pohjat tehdään vesitiiviiksi. Urakoitsija esittää toteutustavan hyväksyttäväksi. Raitisilmakanaviin ja -kammioihin asentaa IV-urakoitsija DN32-viemärille sopiva yhde ja kanavan/kammion pohja tehdään laskulle yhteeseen päin. Kammioiden ja niihin liittyvien kanavien väliin asennetaan kartio-osa. Keittiön poistokanavan seinämän paksuus on 1,2 mm. Kanavat tulee suojata kuljetuksen ja varastoinnin aikana niin, että ne eivät likaannu sisäpuolelta. Asennettujen kanavien päät tulpataan välittömästi.
24/59 4.3.2 Päätelaitteet Esimerkkityypit ja alustava mitoitus on esitetty piirustuksissa. Päätelaitteet varustetaan säätöelimin ja paineenalennuslaatikoin.. Päätelaitteiden väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. Ennen päätelaitteiden tilausta urakoitsija on velvollinen antamaan niiden ominaisuuksista täyden selvityksen sekä esittämään mallikappaleen hyväksyttäväksi. Tuloilmalaitteiden muoto ja koko valitaan sellaiseksi, että sisäänpuhallusnopeus on oleskelualueella korkeintaan 0,15 m/s. 4.3.3 Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet Raitisilmasäleiköt kuuluvat IV-urakkaan. Raitisilmasäleiköt Fläkt Woods/Lapinleimu LSJ tai ominaisuuksiltaan vastaavia. Säleikön yhteyteen asennetaan muovitettu teräslankaverkko. Verkon silmäkoko 20 mm, lanka pyöreä. Ulospuhallushajottimien ja säleiköiden esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa. Pienemmät ilmasäleiköt ovat tyyppiä Fläkt Woods RISV tai RISJV. Säleiköt toimitetaan kiinnityskehyksin. Säleikköjen väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. 4.3.4 Siirtoilmasäleiköt Ovisäleiköt Fläkt Woods OSK tai vastaavia. Seinään sijoitettavat siirtoilmasäleiköt merkitty pohjakuviin.. 4.3.1 Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut Piirustuksiin merkittyihin kohtiin asennetaan maininnan mukaisesti EI60-luokan palopelti tai E60-luokan palopelti sulakkeineen, laukaisulaitteineen ja tarkastusluukkuineen. Palopeltien tarkastusluukuissa on oltava kehykset ja lukot. Jousikuormitetut palopellit varustetaan asetuksen mukaisin kilvin. Puhdistusluukkujen paikat on esitetty piirustuksissa. Niitä sijoitetaan kuitenkin D2:n ohjeiden mukaisesti riippumatta siitä, onko niitä merkitty piirustuksiin vai ei. Puhdistusluukkujen tulee olla kehyksellisiä ja lukollisia sekä vastata palo- ja ääniteknisesti sitä kanavaa, jossa ne ovat. Luukkujen saumauksen tulee olla ilmatiivis. Luukut varustetaan pikasalvoin ja siipimutterikiinnityksellä. Ruuveilla kiinnittäminen on kielletty.
25/59 Puhdistusluukkujen pituus min. 500 mm, leveys 500 mm tai kanavan leveys-20 mm. (Tyypit esim. Jyväskylän IVK-tuotteen NUOHO-sarjaa, LVI-nro 8315124...8315728). Urakoitsijan tulee sovittaa puhdistusluukut siten, että niitä voidaan käyttää rakenteita purkamatta. Alaslaskettuihin kattoihin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut aina kanavan puhdistusluukun tai säätöpellin kohdalle. 4.3.2 Kannakkeet Kaikkien ko. rakennuskohteen eri urakoitsijoiden tarvitsemat seinä- ja kattokannatukset tehdään yhtenäisen järjestelmän mukaan (3231006 3231016 / 3230001..3230062 / 8353010 8353032). Vaakasuorat kanavat ripustetaan 2,0-2,5 m välein, joiden tulee olla linjassa kohtisuorassa kattoa vastaan sekä siistejä. Rakennelävistyksissä asennetaan pehmuste kanavan ja rakenteen väliin. Konehuoneissa kanavan ja kannakenauhan välissä pitää olla vaimennuskumilevy. Pystykanavat kiinnitetään 2,5 m välein. Kannakkeiden kiinnitys kiinteästi kanaviin ei ole sallittua. Paloeristetyn kanavan kannakkeen tulee lujuudeltaan ja paloneristävyydeltään vastata eristettyä kanavaa. 4.3.3 Kertasäätöpellit Kertasäätöpellit suorakaidekanavissa ovat joko säle-, sektori- tai siepparipeltejä. Kertasäätöpellit pyöreissä kanavissa ovat PRA-säätimiä. Säätöpellit varustetaan tarvittavin paikoin äänenvaimentimin, riippumatta siitä onko niitä pohjakuviin merkitty. Venttiilien yhteydessä säätöpellit ovat vaimennuslaatikossa. 4.3.4 Höyrysulun lävistyslevyt Yläpohjan ja seinien höyrysulun lävistykseen tehdään laipallinen lävistys, joka asennetaan lävistyskohtaan. Lävistyslevyn kiinnittää ja tiivistää höyrysulkuun rakennusurakoitsija. Kanavalävistyksen tiivistää ilmanvaihtourakoitsija. Lävistyslevy tehdään esim. vastakkain asennetut tiivisteelliset sivuliittimet tasopinnalle ja väliin laippa, joka on 200mm leveämpi (puoleltaan). Pintojen väliin laitetaan tiivistyskitti.
26/59 4.4 Kojeet ja niihin liittyvät laitteet ja varusteet 4.4.1 Ilmastointi- ja lämminilmakojeet Koteloitujen tuloilmakojeiden toiminta ja varustus on esitetty toimintakaavioissa. Kojekotelot eristettyjä, paksuus min. 28 mm. Kylmän ilman kanssa kosketuksiin joutuvien osien muotoprofiilien pitää olla eristettyjä. Pattereiden jälkeen tulee olla ilmanpitävät mittausyhteet. Laiteosien jälkeen tulee olla saranalliset, huolto-osat. Moottoreiden tulee olla 3-vaiheoikosulkumoottoreita, virtalaji 400/230 V, 50 Hz. Jos puhaltimessa on useampia moottoreita kuin suunnitelmissa on esitetty, urakoitsija kustantaa lisämoottorien sähköiset kytkentälisäykset. Puhallinmoottorin suojausluokan tulee vastata sijoituspaikkaa. Puhallinosa varustetaan tarkastusikkunoin 300 sekä huoltovaloin. Valo syttyy kun IV-konehuoneen valot kytketään päälle. Kojeiden kätisyys varmistetaan pohjakuvista. 4.4.2 Sulkupellit Raitis- ja poistoilmapellit ovat sälesulkupeltejä tiivistein (esim. Swegon, Halton UTT). Peltien tiiveysluokka 4. 4.4.3 Suodattimet Suodattimet ovat kehyksellisiä, irrotettavia ja puhdistettavia kuivasuodattimia. Kehykset sinkittyä terästä. Tuloilmasuodatin EU3+EU7 syväpoimuinen suodatin. EU3 esisuodatin metallikudossuodatin. Syvyys piirustusten mukaan. Varalle toimitetaan jokaiselle kojeelle yksi täydellinen vaihtosarja peltilaatikoihin pakattuina nimikilpineen. Varasuodattimet varustetaan kojetunnuksin. Poistoilmasuodattimet EU5. Teknisten tilojen ylilämpöpuhaltimien poistosuodattimet EU3. 4.4.4 Ilmalämmityspatteri Patterin putket valmistetaan kuparista, lamellit alumiinista. Vesipuolen lämpötilat 60/40 C. Patterit toimitetaan eristysvaipalla, joka on pellitetty.
27/59 Patterien ilmapuolen painehäviöt maksimi-ilmavirralla eivät saa ylittää annettuja arvoja. Lämmityspatterissa tulee olla yhde jäätymissuojatermostaattia varten. Ilmalämmityspatterien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että putkiurakoitsija suorittaa liitännän vain yhteen meno- ja paluuputkeen. Kahden peräkkäisen patterin väliin asennetaan huolto-osa. 4.4.5 Puhaltimet Puhaltimien ilmamäärät ovat nimellisilmamääriä eli ilmanjakolaitteiden ilmamäärien summia, joten kojeen on teholtaan oltava nimellisilmamäärä + vuotoilmamäärä. Puhaltimet ovat sekavirtauspuhaltimia suoralla vedolla. Kojeiden ja puhaltimien liitäntä kanaviin suoritetaan kumitettujen tai muovitettujen lujien ja tiiviiden kangasliittimien avulla (raskaskumi). Puhaltimien tyypit ja tehot on esitetty toimintakaavioissa. Puhaltimien moottorit on mitoitettava siten, että ilmavirtaa voidaan nostaa 10 % ja painetta 20 %. 4.4.6 Lämmöntalteenottolaitteet Laitteiden tekniset arvot on esitetty säätökaavioissa. Laitteet varustetaan pyörimisnopeuden säädöllä, säätölaitteet täydellisinä laitetoimituksessa. Laitteissa tulee olla puhtaaksipuhallussektori. Talteenotto varustetaan ajastimella, joka kääntää talteenottolaitetta siihen asetetuin aikavälein, kun talteenottoa ei tarvita (laitetoimituksessa). 4.5 Äänenvaimentimet Koteloitujen kojeiden yhteydessä vaimentimien tulee olla kuivapuhdistettavia ja irrotettavia. Säätöpeltien yhteydessä käytetään KLV-vaimentimia tarvittaessa. Kanavaäänenvaimentimet on esitetty piirustuksissa, tyyppi esim. Fläkt Woods BDER-30-xxx ( 250) tai BDER-60-xxx ( 315). Pituus yleensä 1200 mm (mainittu mittatekstissä). 4.6 Huippuimurit Huippuimurien esimerkkityypit sekä moottorien ja puhaltimien rakennevaatimukset on esitetty toimintakaavioissa. Huippuimurit varustetaan huoltokytkimillä.
28/59 Läpivienneissä käytetään tehdasvalmisteisia osia (esim. Fläkt Woods BOGA). Imureiden väri varmistetaan arkkitehdilta. Huippuimureiden kytkentäkanaviin on asennettava perhospellit kylmän ilman takaisinvirtauksen estämiseksi kun imuri ei ole päällä. 4.7 Väestönsuojalaitteet (IV-urakassa) Laitteet ja asennukset tehdään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Väestönsuojan ilmanvaihtokojeen tyyppi esim. TEMET IVL 1/45. 4.8 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku 2.8. 4.9 Hälytykset Tehotaulukoiden ja toimintakaavioiden mukaisesti. 4.10 Kannatusteräkset Kannatusteräkset toimitetaan sinkittynä tai valmiiksi ruostesuojamaalattuna. Ainoastaan paikkamaalaukset suoritetaan työmaalla.
29/59 5 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT 5.1 Vesijohdot 5.1.1 Yleistä Vesijohdot tehdään noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot", paikallisten viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä tätä työselitystä. 5.1.2 Putkisto Vesijohdot urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Vesijohdot laitteineen tehdään siten, että niiden rakennepaine on vähintään 1 MPa. Lämminvesi- ja kiertojohtojen sekä näihin liittyvien laitteiden rakennelämpötilan tulee olla vähintään 100 C. Näkyviin jäävien putkiasennusten siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eristysten tilantarve on huomioitava. Sekoittajille ja hanoille menevät kuparista valmistetut kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan pintatyönä. Näkyvät kalusteiden ja kalusteryhmien kytkentäjohdot ovat kromattua kuparia. Vesijohdot tehdään saumattomista kupariputkista (LVI-nro 1581102 1581141) kovajuotos-, kartio- ja kapillaariliitoksin. Messinkijuotteita ei saa käyttää. Suorien putkien jatkokset tehdään joko kapillaarimuhveilla tai mankeloimalla kapillaarimuhvia vastaavaksi. Kupariputkien käyristykset tehdään tehdasvalmisteisista putkenosista tai taivuttaen. Kulmia saa käyttää vain hanaliitoksissa. Jos käyristykset tehdään taivuttaen, on putken keskiviivan säteen oltava vähintään kaksi kertaa putken sisähalkaisija. Piirustuksissa osoitetuissa kohdin vesijohdot tehdään Uponor PEX-putkista, jotka asennetaan suojaputkeen. Tällöin sekoittajille ja hanoille menevät kytkentäjohdot varustetaan hanakulmarasioin. Mahdolliset kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon tehdään nippusiteillä. Alaslaskettuihin kattorakenteisiin asennetaan riittävän kokoiset tarkastusluukut aina venttiileiden yms. tarkastusta ja huoltoa vaativiin kohtiin.
30/59 5.1.3 Osat ja varusteet Sulkuventtiilit toimitetaan kokoon NS 32 asti H-metallisina Oras-palloventtiileinä (LVI-nro 3713502 3713507). NS 40 ja suuremmat toimitetaan messinkisinä vapaavirtausmallisina istukkaventtiileinä (LVI-nro 3811807..3811810). Venttiilien irrottamista varten putkiin asennetaan kartioliittimet. Kartioliittimiä (tai laippaliitosta) on käytettävä myös liitettäessä muita venttiileitä ja laitteita putkistoihin. Lämminvesijohtojen säätöventtiilit ovat messinkisiä linjasäätöventtiileitä (LVI-nro 4012104 4012110) mittausyhtein. Tyhjennysventtiilit ovat mallia LVI-nro 3713502 letkuliittimin karat irrotettuna. Vesijohtojen takaiskuventtiilit ovat mallia LVI-nro 3911132..3911144. Lämpömittarit kuten lämpöjohdoissa (0...100 C). Painemittarit kuten lämpöjohdoissa (0...10 bar). 5.1.4 Käyttöveden lämmönsiirrin Siirtimen tulee olla lämpölaitosyhdityksen määräysten mukainen juotettu levylämmönsiirrin. Kaikkien ruuvien ja muttereiden tulee olla ruostumatonta materiaalia. Rakennepaine 16 bar. Rakennelämpötila 120 C. Lämmönsiirtimen toimintakaavio, tehot ja esimerkkityypit on esitetty piirustuksessa LVI-4389-9101. 5.1.5 Lämpimän käyttöveden kiertopumppu Tyyppi esitetty säätökaaviossa. Kertavoideltu kuivamoottoripumppu, juoksupyörä pronssia, akseli ruostumatonta terästä. 5.1.6 Säädöt Piirustuksissa esitettyihin paikkoihin asennetaan linjasäätöventtiilit (LVI-nro 4012104 4012110) mittausyhtein. Urakoitsija säätää venttiilien vesivirrat piirustuksissa ilmoitettuun arvoon. Säädön tapahtuessa ei saa olla käyttöveden kulutusta. Esisäätöarvot on ilmoitettu Oras 4120 venttiilille.
31/59 5.1.7 Kannakkeet ja pitimet Vesijohdot on kiinnitetään avattavilla pidikkeillä ja säädettävillä riippuraudoilla. Kannakevälit kupariputkille: 10-12 0,6 m 15-18 0,8 m 22 1,2 m 28-63 2,5 m 76-108 3,0 m Pidikkeet ovat sinkittyä terästä tai kuparia (Cu-putkissa kuparia) (LVI-nro 3231006 3231016 / 3230001 3230062 / 3213102 3213126). Putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy. Näkyvät pystyjohdot kiinnitetään seinään kerrosvälillä kahdesta kohden putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy, LVI-nro 3222006 3222212. Lämminvesijohdoille on varattava riittävästi liikkumatilaa. Kalustejohtojen kannakkeina tulee käyttää erikoisesti pinta-asennukseen soveltuvia kannakkeita (esim. Jirwa RYW). Päällekkäisten putkien kannatus kuten lämpöjohdoilla (seinille). Ks. liite 1; Äänitekniset rakenteet, joka koskee myös vesijohtojen kannatusta. 5.2 Viemärit 5.2.1 Yleistä Jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Putket asennetaan valmistajan ohjeita, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton standardeja RIL 77-2005 "Maahan ja veteen asennettavat muoviputket, asennusohjeet" (SFS 3111) sekä D1 määräyksiä noudattaen. Jäte- ja sadevesiviemärit asennetaan "Kunnallisten töiden yleinen työselitys KT02" mukaan. Piirustuksiin merkityissä kohdissa viemärit varustetaan puhdistusluukuilla. Luukut varustetaan saranoin (luukun palonkestävyys EI60). Asennuksessa on huolehdittava siitä, että piirustuksissa olevat putkikaltevuudet saavutetaan. Kannatukset tehdään siten, että viemäreiden liitoskohdat eivät jää rasituksen alaisiksi.
32/59 5.2.2 Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit Ulkoalueiden viemärit PVC-muovia kumirengasliitoksin, lujuusluokka SN8. Kuormitusluokka asennussyvyyden mukaan. 5.2.3 Sisäpuoliset jäte- ja sadevesiviemärit PP-muovia kumirengasliitoksin. NS 50 ja pienemmät vesitykset tehdään Cu-putkista tai PVC-muoviputkista. 5.2.4 Kannakkeet Viemärien kannakkeet pystyputket LVI-nro 3231380 3231388. Vaakaputket näkyvissä LVI-nro 3231006 3231016 / 3230001 3230062 / 3231200..3231208 / 3231300..3231308. Vaakaputkien kannatukset alaslaskuissa LVI- nro 3231006 3231016 / 3230001...3230062 / 3231200...3231208 / 3231300...3231308. Alapohjan alapuolella sijaitsevat viemärit kannakoidaan kiinni alapohjan laattaan. Kannakkeet valmistetaan HSt-materiaaleista LVI-nro 3231210...3231216 / 3231390...3231398 / 3211206...3211224. Kannakkeita asennetaan viemärilinjaan alle metrin välein ja osien molemmin puolin. 5.3 Kaivot ja erottimet Keittiön jätevedet johdetaan rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Tyyppi on esitetty suunnitelmissa. Siivouskomeroiden lattiakaivot varustetaan tyhjennettävällä sakkakupilla. 5.4 Saniteettilaitteet ja kalusteet Kaikkien kalusteiden on oltava A-laatua ja kestävästi kromioituja. Kalusteisiin liittyvät johdot heloitetaan, mikäli se tulevat seinästä tai lattiasta. Sekoittajat varustetaan poresuuttimin. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen työn suorittamista. Lattiakaivojen mallit on tarkistettava ennen toimitusta, jotta kaivot tulevat lattiapäällysteeseen sopivaa mallia (vesieristys oikea).
33/59 Kaikkiin yksittäisiin kalusteisiin tai niiden yhdysjohtoihin asennetaan Ballofix-tyyppiset sulkuventtiilit. Kaikki käsisuihkukalusteet varustetaan takaisinimusuojin. Kaikki letkuliitinkalusteet varustetaan takaiskuventtiilein ja imusuojin. Pinta-asenteisiin sekoittimiin toimitetaan vastaavat kulmaliittimet suluin. Laitteiden ja kalusteiden esimerkkityypit, -mallit ja sijainnit on esitetty piirustuksissa. Kaikki vesijohtoverkostoihin liitettävät kojeet varustetaan suluin, takaiskuventtiilein ja imusuojin sekä liitosletkuin. Asiakirjassa LVI-4389-0152 on määritetty vesi- ja viemärikalusteet. Numeroinnissa käytetään LVI-tarvikkeluettelon numerointia tai (erikoislaitteissa) valmistajan numerointia. 5.5 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku 2.8. 5.6 Hälytykset Toimintakaavioiden mukaisesti.
34/59 6 JÄÄHDYTYSLAITTEET 6.1 Yleistä Keittiön kylmiöiden kompressori-/lauhdutinyksiköt JK01 ja JK02 hankintoineen ja asennuksineen kuuluvat putkiurakkaan. Putkiurakoitsija on velvollinen teettämään ko. urakan hyväksytyn jäähdytyslaiteurakoitsijan toimesta. Asennustyö on suoritettava huolellisesti, viranomaisten, tämän työselityksen sekä rakennuttajan tai hänen edustajansa antamien ohjeiden ja määräysten mukaan käyttäen hyviä, viranomaisten hyväksymiä tarveaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja ja ammattitaitoista työväkeä. Vastaanottotilaisuudessa jäähdytyslaiteurakoitsija toimittaa tilaajalle koottuna kansioon lopullisen tarkistetun putki- ja sähkökaavion. Putkikaaviosta tulee ilmetä kaikki putkien koot, kompressorien ja pattereiden valmistajat ja tyypit sekä sähkömoottorien tehot. Koneistot ja jäähdytettävät kohteet numeroidaan ja vastaavat numerot ilmenevät kaavioista. Jäähdytyslaiteurakoitsija toimittaa suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet sekä viranomaisten suorittamien tarkastusten pöytäkirjat kahtena kappaleena. Tarjouksessa on huomioitava kaikki sellaiset laitteet, jotka kuuluvat hyvin rakennettuun laitokseen, vaikka niitä ei työselityksessä olisi mainittukaan. 6.2 Jäähdytyslaitteet Jäähdytyslaitteiden esimerkkityypit ja mitoitus on esitetty säätökaaviossa ja sijainnit on esitetty suunnitelmissa. 6.3 Urakan laajuus Urakkaan kuuluu: Jäähdytyskompressorit ja lauhduttimet täydellisenä Jäähdytyskompressori-/lauhdutinpaketti valmiiksi kytkettynä niin, että sähköurakoitsija voi kytkeä vahvavirtajohdot riviliittimille sekä ohjaus- ja valvontajohdot suoraan riviliittimille Putkitus varusteineen, kannakkeineen ja eristyksineen Automatiikka ja varolaitteet Mittarivarustus Kylmäainetäytös Asennus, säätö ja koeajo Koneikkojen muototerästelineet Laitteiden ruosteensuojaus "Metallipintojen suojamaalausohjeiden" mukaan Kojealusta Kytkennät höyrystimille