JOUKKOKIRJE Tilaelementtirakentamisen uutislehti 43/2006 Kasvuyritys sai tarvitsemansa toimitalon Powder-Trans Ab Oy:n uusi toimitalo Liedon Avantin teollisuusalueella on Tilamarkkinoiden vuokraama Tilanne-toimistorakennus. Kuljetusliike Powder-Trans Ab Oy:n toimihenkilöt muuttivat maaliskuussa Tilanne-toimitaloon, joka toimitusjohtaja Carl-Johan Blomqvistin mukaan on yrityksen lähes 35-vuotisen historian ehdottomasti parhain ja toimivin konttori. Toimitilat saatiin nopeasti juuri sinne, minne ne haluttiinkin eli samalle tontille yhtiön huoltotoimintojen kanssa Liedon Avantin teollisuusalueelle. Kuljetusliike Powder- Transia voidaan perustellusti nimittää kasvuyritykseksi. Toimitusjohtaja Carl-Johan Blomqvistin vuonna 1972 perustamasta yhden auton kuljetusliikkeestä on vuosien varrella kasvanut yksi Pohjoismaiden suurimmista jauhekuljetusalan yrityksistä. Yhtiöllä on tällä hetkellä 65 ajoneuvoyksikköä, jotka on rakennettu ja varustettu jauhemaisten lastien kuljettamiseen. Nämä säiliöautot kuljettavat prosessiteollisuuden raaka-ai- Powder-Trans Ab Oy:n toimihenkilöt työskentelevät Tilannetoimistorakennuksessa. Sisustuksella on suuri merkitys. Powder-Trans Ab Oy:n toimitalossa tyylikkäät toimistokalusteet ja harkiten valitut tekstiilit luovat viihtyisyyttä työympäristöön. neita, kuten muoviraaka-aineita, mineraaliaineita, paperitehtaiden käyttämiä pinta- ja sideaineita sekä muita jauhemaisia tuotteita. Suomen lisäksi Powder-Transin autot ajavat Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Kuljetusliike Powder-Transin huoltotoiminnot on nykyisellään keskitetty Liedossa sijaitsevalle Avantin teollisuusalueelle. Samalle tontille Blomqvist halusi siirtää myös yhtiön toimihenkilöt erilliseen toimitaloon mukavasti kävelymatkan päähän raskaan kaluston huoltotiloista. Meillä on kokemusta siitä, että kaikki toiminnot ovat saman katon alla, enkä pitänyt järjestelystä. Halusin toimiston samalle tontille huoltotilojen kanssa, mutta en samaan rakennukseen, Blomqvist kertoo. Tilanne vastasi vaatimuksia Toimitiloille Blomqvist asetti muutamia vaatimuksia. Niiden piti olla viihtyisiä, kaikissa tiloissa piti olla hyvä ilmanvaihto ja -viilennys ja tilat oli saatava käyttöön nopeasti. Powder- Transissa päädyttiin vuokraamaan Tilanne-toimistorakennus, koska se vastasi kaikkia näitä vaatimuksia. Se, että toimistoa voidaan tarpeen vaatiessa helposti laajentaa, tuli ikään kuin optiona. Lisätilan tarvetta ei nyt ole, mutta kasvuyrityksen tarpeet saattavat muuttua nopeastikin. Otimme yhteyttä Tilamarkkinoihin ja kävimme katsomassa tiloja Kouvolassa, Blomqvist kertoo. Kouvolaan ajaessamme olimme varautuneita, sillä epäilimme vuokrarakennuksen laatua. Jo auton ikkunasta näimme, että ennakkoluulomme oli aivan turhaa, ja kun pääsimme rakennukseen sisälle, olimme vakuuttuneita, että tässä on ratkaisu meidän tarpeisiimme. Nyt, kun olem- me päässeet muuttamaan uusiin tiloihin ja meillä on käyttäjäkokemuksia, olemme edelleen erittäin tyytyväisiä taloomme, Blomqvist summaa. Nykyisellään kymmenen hengen käytössä oleva Tilanne-toimistorakennus nousi tilaajan toiveiden mukaisesti nopeasti. Rakennuksen tilauksesta sen käyttöönottoon ei kulunut puolta vuottakaan, toteaa Blomqvist. Toimitalosta löytyy sekä yksittäisiä eri kokoisia työhuoneita että avokonttoritilaa, viihtyisä ja valoisa neuvotteluhuone sekä henkilökunnan ruokailuun ja kahvitteluun tarkoitettu keittiö. Viihtyisyyttä lisäämässä ovat kaikkien tilojen yhtenäiset, tyylikkäät toimistokalusteet ja tekstiilit. Uusia Powder-Transin toimitiloja esitellessään Blomqvist suorastaan loistaa tyytyväisyyttä. Hän kertoo aloittaneensa yritystoimintaan liittyvien paperitöiden tekemisen 70-luvulla oman keittiön pöydän ääressä. Yrityksen kasvaessa sen toimintoja on hoidettu ja johdettu milloin minkäkinlaisista toimitiloista. Ne eivät Ajojärjestelijät tekevät tiimityötä, joka sujuu mukavasti avokonttorissa. Kuljetusliike Powder-Trans Ab Oy:n toimitusjohtaja Carl-Johan Blomqvist tiesi millaisen toimiston haluaa ja sai haluamansa. ole olleet esteenä yrityksen menestymiselle, mutta toimivuus ja viihtyisyys eivät aina ole olleet ihan kohdallaan. Nyt tilanne on juuri Blomqvistin toiveiden mukainen. Jos yrityksen kasvu jatkuu edelleen, uutta toimitilaa nykyisen jatkoksi saa helposti. Nyt yritysjohdolla on parhaillaan toteuttamisvaiheessa olevia suunnitelmia piha-alueen istutuksista, valaistuksesta ja pysäköinnin järjestämisestä. HYÖTYNELIÖ 1
Pääkirjoitus Toimitilastrategia kuuluu yritysjohdon vastuulle Toimitusjohtaja Ossi Alastalo. Toimintamme laajentuessa Cramo-yhteistyön myötä Pohjoismaihin olemme päässeet näköalapaikalle tarkastelemaan länsinaapurimme yritysten tapaa ratkaista toimitilaongelmiaan. Olemme havainneet, että suomalaiselle yrityselämälle on tyypillistä, että toimitilastrategiaa ei ole tai kiinteistöjä koskevat päätökset on pääasiassa organisoitu siten, että päätöksenteolla ei ole suoraa yhteyttä yrityksen johdon asettamiin taloudellisiin ja tuotannollisiin tavoitteisiin. Vaikka kiinteistönhallinta ei ole yrityksen ydinliiketoimintaa, tilaratkaisupäätökset saattavat heijastua voimakkaasti taseen viimeiselle riville. Ruotsissa tämä on tiedostettu ja siellä on tavanomaista, että yrityksen johdolla on selkeä ja kustannustehokas toimitilastrategia. Tämä näkyy naapurissamme siirtokelpoisten rakennusten suoranaisena vuokraustrendinä. Toimitiloja vuokrataan juuri sen verran kuin tarvitaan ja vain ajaksi, jolloin tiloille on käyttöä. Yritys saattaa vuokrata rakennuksen, luopua siitä vaikkapa vuodeksi ja tilanteen niin vaatiessa vuokrata rakennus jälleen uudestaan. Yhdestäkään käyttämättömästä neliöstä ei makseta. Tällainen tapa toimia näkyy varmasti yrityksen tuloksessa positiivisella tavalla. Monilla toimialoilla yleinen trendi näyttää olevan palvelun merkityksen lisääntyminen. Asiakkaat haluavat kokonaisuuksia, jotka sisältävät tuotteiden lisäksi oheispalveluja. Toimitilaratkaisut eivät tee tässä poikkeusta. Olemme jo jonkin aikaa kartoittaneet järjestelmällisesti asiakkailtamme tulevaa palautetta kyetäksemme tilaratkaisujen ohella tuottamaan asiakkaillemme juuri niitä palveluja, joita meiltä toivotaan. Tavoitteemme muuttua tilavuokraajasta kokonaispalvelun tarjoajaksi toteutuu parhaillaan. Palvelukokonaisuutta kehittäessämme on tärkeää tunnistaa ne kiinteistöhankkeiden osa-alueet, jotka yritykset haluavat pitää omissa käsissään. Näiden asioiden tunnistamiseksi ja parhaan mahdollisen lisäarvon tuottamiseksi onnistuneilla tilaratkaisuilla niin yrityksille kuin julkiselle sektorille teemme edelleen töitä. Mukavia lukuhetkiä HyötyNeliön parissa. Master Tilaelementit Oy:n tilaelementtitehdas vihittiin saneeraus- ja laajennustöiden jälkeen virallisesti käyttöön kesäkuussa. Nauhaa leikkaamassa vasemmalta tehtaanjohtaja Heikki Pitkänen, Tilamarkkinat-konsernin toimitusjohtaja Ossi Alastalo, Puu- ja erikoisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala ja Rakentajain Konevuokraamo -konsernin konsernijohtaja Vesa Koivula. Tilaelementtitehdas vihittiin kesäkuussa Siirrettävä tilaelementtirakennukset ovat osoittautuneet erinomaiseksi ratkaisuksi erilaisten lyhytkestoisten tapahtumien toimistoina. Viimeksi tämä voitiin todeta Lappeenrannassa, missä syyskuun alussa järjestettiin EU:n epävirallinen ulkoministerikokous. Tapahtumaa seuraamaan tulleet noin kolmesataa median edustajaa työskentelivät mediakeskuksessa, joka rakennettiin tätä tarkoitusta varten paikalle tuoduista tilaelementeistä. 9-sarja EU-kokouksen mediakeskuksena Tilamarkkinat-konserniin kuuluvan Master Tilaelementit Oy:n Leppävirran tehtaan mittavat saneeraus- ja laajennustyöt saatiin keväällä valmiiksi. Tilaelementtitehdas vihittiin virallisesti käyttöön kesäkuussa. Leppävirran tehtaalla on keväästä lähtien valmistettu tilaelementtejä ja työmaakoppeja viidellä tuotantolinjalla. Tahti on tehtaanjohtaja Heikki Pitkäsen mukaan ollut kova, kun uusia tuotantolinjoja on sisäänajettu. Työ on ollut haastavaa, sillä tehtaalla valmistetaan nyt myös Ruotsin markkinoille moduuleja, jotka ovat sikäläisten standardien mukaisia ja tehtaan tuotannossa uusia tuotteita. Samaan aikaan on koulutettu yli kolmeakymmentä uutta työntekijää tehtaan tuotantoon. Tehtaan vihkiäisissä kesäkuussa puhunut Rakentajain Konevuokraamo -konsertin konsernijohtaja Vesa Koivula totesi Ruotsin markkinoiden olevan konsernin liiketoiminnan kasvualueita, samalla kun siirtokelpoisten, vuokrattavien toimistorakennusten kysyn- 2 HYÖTYNELIÖ nän odotetaan kasvavan myös kotimaisen teollisuuden piirissä. Ruotsin siirtokelpoisten vuokrattavien rakennusten markkinat ovat tällä hetkellä liki kymmenkertaiset Suomeen verrattuna. Tässä valossa on perusteltua odottaa Suomen markkinan kehittyvän voimakkaasti lähivuosina, Koivula totesi. Tehtaan vihkinyt Puu- ja erikoisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala puolestaan totesi, että Master Tilaelementit Oy:n tehtaan laajennus edustaa hienolla tavalla yrityksen todellista halua kantaa yhteiskuntavastuuta, kun se investoi kotimaahan ja luo uusia työpaikkoja toimialalla, jossa teollisten työpaikkojen kato on viime aikoina ollut voimakasta. Puu- ja erikoisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala (vas.) ja pääluottamusmies Reijo Sikanen tietävät, että Suomessa on nykyään melko harvinaista päästä uutisoimaan mittavista investointihankkeista ja uusista työpaikoista. Kansainvälinen mediakeskus rakennettiin 24 paikalle tuodusta tilaelementistä, jotka kytkettiin toisiinsa yhtenäiseksi toimistotilaksi. Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten viime vuonna Helsingin yleisurheilun MM-kisat tai nyt pidetty EU:n epävirallinen ulkoministerikokous tuovat Suomeen joukon kansainvälistä mediaväkeä. Voidakseen työskennellä tehokkaasti, tarvitsee media käyttöönsä asianmukaiset tilat mahdollisimman läheltä varsinaista tapahtumapaikkaa. Lappeenrannassa 720 neliön kansainvälinen mediakeskus rakennettiin 24 paikalle tuodusta tilaelementistä, jotka kytkettiin toisiinsa yhtenäiseksi toimistotilaksi. Kokonaisuus toteutettiin Tilamarkkinat Oy:n toimittaman 9-sarjan vuokratilajärjestelmän mukaisesti YIT:n ja Valtioneuvoston kanslian tilauksesta. Mediakeskus rakennettiin ja varusteltiin kokouksen pitopaikalle, Linnoituksen alueelle, elokuun aikana. Kokous kesti kaksi päivää, jonka jälkeen mediakeskus purettiin ja rakennukset siirrettiin eri puolille Suomea uusiin käyttökohteisiin. Kansainvälisille tapahtumille on tyypillistä, että vaikka ne ovat lyhytkestoisia, niiden järjestävälle organisaatiolle ja medialle tarkoitettujen tilojen on oltava tekniseltä toteutukseltaan ja tilaratkaisuiltaan laadukkaita ja lisäksi mahdollisimman lähellä itse tapahtuma- paikkaa, sanoo Tilamarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Ossi Alastalo. Siirtokelpoinen tilaelementtirakennus voidaan pystyttää periaatteessa mihin hyvänsä ja myös kaksikerroksisena. Ratkaisu on kestävän kehityksen mukainen, sillä rakennus voidaan siirtää paikasta ja käytöstä toiseen jopa kymmeniä kertoja. EU:n epävirallisen ulkoministerikokouksen mediakeskus varustettiin kahdella katetulla terassilla.
Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikön hallinto-osasto toimii väliaikaisissa tiloissa, jotka on pystytetty saneerattavan sairaalan pihapiiriin. OYS:n psykiatrian hallinto toimii väliaikaisesti 9-sarjan rakennuksissa Valtaosa suomalaisista sairaaloista toimii kiinteistöissä, jotka seuraavan 15 vuoden aikana tulevat tarvitsemaan peruskorjausta. Uudisrakentamisen ohella sairaanhoitopiirit joutuvat investoimaan korjauskohteisiin ja miettimään samalla, mihin sijoittaa henkilöstö korjaustöiden ajaksi. Oulun yliopistollisessa sairaalassa edellä kuvatun kaltainen tilanne syntyi viime vuonna, kun psykiatrisen tulosyksikön hallinto-osaston työntekijöille piti löytää väliaikaiset tilat remontin ajaksi. Vielä kymmenen vuotta sitten vapaita tiloja olisi löytynyt helposti, mutta ei enää, huokaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Heikki Salumäki. Viimeisen viiden vuoden aikana on Oulun yliopistolliseen sairaalaan tullut 12 prosenttia lisää väkeä. Se tarkoittaa noin 500 uutta ihmistä. Työntekijöiden lisäys on täyttänyt tilat. OYS:n psykiatrisen tulosyksikön kohdalla tilaongelma ratkesi sikäli helposti, että Peltolan kaupunginosassa sijaitsevan sairaalarakennuksen pihassa oli riittävästi tilaa Tilamarkkinoiden 9-sarjan toimistorakennuksille. Ensivaiheessa pihaan pystytettiin 600 neliötä toimistoa, ja myöhemmin sitä täydennettiin vielä vajaalla 400 neliöllä. Tilat rakennettiin osittain kahteen kerrokseen, jotta pihaan jäi liikkumatilaa ja valtaosa pihan kauniista perennoista ja muista istutuksista voitiin säästää. Tilojen vuokra-aika päättyy kesällä 2007, mutta Salumäki arvelee, että tiloille otetaan jatkoaikaa ainakin vuoden loppuun. Salumäen mukaan psykiatrisen tulosyksikön väki on ollut väliaikaisiin, tai kuten he asian itse ilmaisevat, evakkotiloihinsa, varsin tyytyväisiä, sillä tilat ovat toimisto-, kokous- ja neuvottelutiloina lunastaneet lupauksensa. Järjestelmä on juuri tämän tyyppiseen tarkoitukseen mainio, joten viipaleiden kutsuminen parakeiksi ei tee ratkaisulle oikeutta. Kun vanhoja sairaaloita tulevaisuudessa aletaan nykyistä enemmän peruskorjata, tulee eteen väistämättä tilanne, jossa myös hoitotyölle täytyy löytää väliaikaisia tiloja nykyistä joustavammin. Osastojen sulkeminen tai potilaiden seisottaminen hoitojonoissa ei voi olla vaihtoehto etenkään, kun kansakunta harmaantuu ja sairaalapaikkojen lisäksi erilaisille muille laitospaikoille on kasvavaa kysyntää. Heikki Salumäki ei pidä mahdottomana, etteikö tietyin edellytyksin myös joitakin sairaalaosastoja ja tietyn tyyppistä hoitotyötä voisi sijoittaa Tilamarkkinoiden vuokraamiin tiloihin. Vanhainkodit ja erilaiset asuntolat ovat jo askel tähän suuntaan ja käyttäjäkokemukset niistä ovat olleet myönteisiä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Heikki Salumäki ennustaa, että sairaalarakennusten korjaus- ja uudistamistarve tulee lähivuosina rasittamaan kuntataloutta melkoisesti. 270 neliön yhtenäinen toimistotila syntyi yhdeksästä tilaelementistä, jotka sijoitettiin tehdasrakennuksen viereen vehmaaseen rinteeseen. Toimisto tehtaan viereen Kun Danisco Sweeteners Oy tarvitsi toimihenkilöilleen nopeasti toimistotilaa kolmeksi vuodeksi mahdollisimman lähelle tuotantolaitosta, vuokratilat saatiin Tilamarkkinoilta. Danisco Sweeteners Oy:n (ent. Suomen Sokeri, Kotkan tehdas) juuret Suomessa ulottuvat viime vuosisadan alkuun, jolloin Kotkassa alettiin jalostaa maahan muualta maailmasta tuotua raakasokeria. Tänään Daniscon päätuotteita ovat ksylitoli ja fruktoosi, joita yhtiö vie noin 50 maahan. Yhtiö työllistää Kotkassa 170 henkilöä, joista valtaosa työskentelee tehtaan tuotannossa. Keväällä 2006 Daniscossa ilmeni tarve saada nopeasti toimistotilaa tuotannon ja teknisen tuen toimihenkilöiden käyttöön. Tilojen hankinta jäi rakennusinsinööri Jari Raussin tehtäväksi. Hän tutki tarjolla olevia vaihtoehtoja ja kävi Kotkassa tutustumassa Tilamarkkinoiden toimittamaan 9-sarjan tilaelementtikouluun. Siirtokelpoinen tilaratkaisu osoittautui sopivaksi myös Daniscon käyttöön. Vuokrasopimus 270 neliön 9-sarjan toimistosta tehtiin kolmeksi vuodeksi. Tilojen toimitus kävi nopeasti. Toimihenkilömme suhtautuivat väliaikaisiin tiloihin hieman ennakkoluuloisesti, mutta ainakin ensivaikutelma on ollut myönteinen, Raussi toteaa. HYÖTYNELIÖ 3
Liikekaupunki Ideapark avaa ovensa joulukuussa Kuva Lempäälän kunta Lempäälän Marjamäkeen on rakenteilla liikekaupunki, jonka kaltaista Suomessa ei ennen ole nähty. Rakentamisen ollessa kiihkeimmillään hankkeen pääurakoitsija SRV Viitoset Oy sekä tilaajan ja käyttäjien välisenä hankintojen koordinaattorina toimiva CMU Urakointi Oy ovat tarvinneet työmaalle noin 1 500 neliötä rakennusaikaista toimisto- ja sosiaalitilaa. Ideaparkin neuvotteluhuoneessa istutaan vielä monta palaveria ja tehdään paljon päätöksiä ennen kuin liikekaupunki avaa yleisölle ovensa joulukuun alussa. Liikekaupunki Ideapark avaa ovensa yleisölle 1. joulukuuta. Alueen ensimmäisen vaiheen voidaan silloin sanoa olevan valmis. Rakentaminen alueella tulee kuitenkin jatkumaan vielä vuosia, sillä liikekaupungin kylkeen tulee niin hiihtoputki, uimahalli, hotelli kuin lisää liiketiloja. Lisäksi alueelle on kaavailtu laajaa pientaloaluetta. Liikekaupungin toimitusjohtajaksi heinäkuun alussa nimitetty Timo Laine onkin todennut, että vain mielikuvitus tulee olemaan rajana niille palveluille ja toiminnoille, joita Ideapark tulevaisuudessa tarjoaa. Tilamarkkinoiden 9-sarjan työmaatilat muodostavat liikekaupunki Ideaparkin eteläpäätyyn työmaakylän. Ideapark-hankkeen rakennusaikaiset toimisto- ja sosiaalitilat ovat muodostaneet oman pienen kylänsä rakenteilla olevan liikekaupungin kylkeen. Tilamarkkinoiden toimittamaa 9- sarjan toimitilaa on osin kahdessa kerroksessa. Ulospäin tilat näyttävät ehkä tavanomaisilta, mutta kurkistus toimistoihin sisälle yllättää. Ideapark on sisustanut toimistonsa, mutta erityisesti neuvotteluhuoneensa, poikkeuksellisen viihtyisäksi. Avarassa neuvotteluhuoneessa on tyylikkäät kalusteet ja tila on viimeistelty valaisimin ja matoin. Näissä tiloissa sopii ottaa vastaan tärkeitä vieraita ja Pääurakoitsija SRV Viitoset Oy:n työmaapäällikkö Raimo Koski antaa Tilamarkkinoiden palvelulle hyvän arvosanan. neuvotella mittavista hankkeista. Ideaparkin kiinteistöpäällikkö Jorma Vuorinen sanookin tilojen vastanneet hyvin käyttäjien toiveita. Ideaparkin vuokratiloja vastapäätä samassa 9-sarjan pihapiirissä on myös pääurakoitsija SRV Viitoset Oy:n työmaatilat. Myös täällä tilat saavat kiitosta toimivuudestaan. Sen lisäksi hyvän arvosanan saa myös Tilamarkkinoiden palvelu. Meistä riippumattomista syistä tiloja jouduttiin siirtämään paikasta toiseen rakennushankkeen edetessä. Tilamarkkinat hoiti tämän tilojen siirron erittäin joustavasti. Kopit siirtyivät nopeasti paikasta toiseen ilman, että se olisi häirinnyt varsinaista työmaatoimintaa, toteaa työmaapäällikkö Raimo Koski. Tilamarkkinat ratkaisi Fortum Espoo Oyj:n tilaongelmat Joensuussa 9-sarjan toimistoratkaisu takaa, että tilaa on juuri niin paljon kuin sitä tarvitaan. Fortum Espoo Oyj:n Joensuun 330 neliön toimisto on rakennettu kahteen kerrokseen. Kun Fortum Espoon Joensuun toimistossa keväällä havaittiin sisäilmaongelma, toimihenkilöt päätettiin siirtää välittömästi terveellisempään työympäristöön. Fortum Espoo Oyj:n isännöitsijä Antti Fågelin tehtäväksi jäi ratkaista minne sijoittaa väliaikaisesti energiayhtiön vajaat viisikymmentä toimihenkilöä. Fortum Espoo Oyj:n Joensuun toimiston asiakastilat toimivat loppuvuoden Tilamarkkinoilta vuokratuissa tiloissa. Isännöitsijä Antti Fågel kertoo tilanteen toukokuussa olleen vaikean. Fortum Espoon toimiston väki piti saada mahdollisimman nopeasti pois epäterveellisestä työympäristöstä. Toisaalta aivan mikä tahansa tila ei väliaikaisratkaisuksikaan kelvannut, sillä energiayhtiön toimistossa tuli olla mahdollisuus asiakaspalveluun. Otin keltaiset sivut ja aloin selvittää mahdollisuutta vuokrata väliaikaista tilaa. Aika nopeasti kävi ilmi, että vapaita ti- loja ei juurikaan ollut tarjolla, Fågel kertoo. Tilamarkkinat ei Fågelille ollut entuudestaan tuttu, mutta onnekseen hän tuli soittaneeksi myös Joensuun Rakentajain Konevuokraamoon. Siellä Merja Rummukainen otti tehtäväkseen selvittää, millaisia tiloja Rakentajain Konevuokraamolla on varastossa. Aika pian selvisi, että vapaata tilaa ei juuri sillä hetkellä ollut tarjolla, emmekä puolestamme voineet jäädä kovin pitkäksi aikaa odottamaan tilojen vapautumista, Fågel kertoo. Merja Rummukainen oli kuitenkin ongelmamme suhteen kiitettävän aktiivinen ja lupasi seurata tilannetta. Eikä sitten mennytkään kuin muutama päivä, kun Heli Nyman Tilamarkkinoista otti yhteyttä ja tarjosi noin kolmeasataa neliötä. Tapasimme ja hänen esittelemämsä tila vaikutti meille sopivalta. Nopeita päätöksiä Päästyään toimistolleen Heli soitti huonot uutiset, että tila olikin jo mennyt. Pari päivää myöhemmin hän soitti ja kertoi, että kyseinen runsaan kolmensadan neliön tila on sittenkin vielä vapaa. Mitään vuokrasopimusta ei olutkaan vielä olemassa. Ilmoitin heti, että vuokrapäätös tulee nopeasti. Meidän organisaatiossamme meni kymmenen minuuttia vuokrapäätöksen tekemiseen. Jos asiaa olisi alettu miettiä ja jahkailla viikkokaupalla, tai meillä ei olisi ollut päätöksentekokykyä, niin hyvä tilaisuus olisi todennäköisesti mennyt sivu suun, Fågel arvelee. Kun vuokrasopimus oli tehty, tilat haluttiin saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Joensuun kaupungin rakennusvalvonta palveli meitä erinomaisesti. Lupapäätös hankkeellemme tuli nopeasti, Fågel kiittää. Lupapäätöksen tultua alkoi perustuksien rakentaminen. Tässä Fågel käytti Heli Nymanin suosituksesta samaa urakoitsijaa, joka aikanaan teki Joensuussa Perlos Oyj:n Tilanne-toimiston perustat. Se varmasti osaltaan vaikutti siihen, että kaikki sujui niin mutkattomasti. Urakoitsija tiesi mitä oli tekemässä ja tunsi Tilamarkkinoiden tuotteet ja tavan toimia, Fågel toteaa. Fortumin tilat sijoitettiin kahteen eri paikkaan. Käpykankaan lämpökeskuksen pihalle sijoitettiin 60 neliön toimisto viiden työntekijän käyttöön ja loput 330 neliötä pystytettiin Kaislakadulle. Yhtiön piti jäädä asiakaspalvelun vuoksi vanhaan käyntiosoitteeseen ja tilat saatiin sovitettua mukavasti parkkipaikalle. Isännöitsijä Antti Fågelin ongelma sijoittaa Fortum Espoon Joensuun toimihenkilöt nopeasti väliaikaisiin tiloihin ratkesi poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Koko projekti soitosta Rakentajain Konevuokraamoon ja muuttoon väliaikaisiin vuokratiloihin kesti alle kaksi kuukautta. Pysyviin, Joensuun keskustassa sijaitseviin tiloihin toiminta siirtyy vuoden vaihteen jälkeen. Isännöitsijä Antti Fågel vastaa niistä Espoossa, Kirkkonummella ja Joensuussa sijaitsevista Fortum Espoo Oyj:n kiinteistöistä, jotka eivät ole energiaa tuottavia laitoksia. 4 HYÖTYNELIÖ
Pulpetti-koulurakennus mahtuu hyvin Naakan yläkoulun pihapiiriin. Tyryn yläkoulun Pulpetti-koulurakennuksissa opiskellaan lähivuosina muun muassa musiikkia, biologiaa, historiaa ja yhteiskuntaoppia. Kun Valkeakosken kaupunki päätti suunniteltua aikaisemmin lakkauttaa kolmesta yläkoulusta yhden, tarvittiin nopeasti kahteen jäljelle jäävään yläkouluun lisää opetustilaa. Pulpetti-koulurakennukset ratkaisivat tilaongelman. Uutta, väliaikaista opetustilaa Valkeakosken yläkouluille Monelle kunnalle ja kaupungille on tuttu tilanne, jossa uuden lukuvuoden alkaessa oppilaita näyttäisi olevan joko liian vähän tai liikaa käytössä oleviin opetustiloihin nähden. Jos oppilaita on liian vähän, on yksinkertaisinta lopettaa koulu ja jakaa sen oppilaat muihin opinahjoihin. Näin tehtiin Valkeakoskella. Apian yläkoulu lakkautettiin ja sen oppilaat hajautettiin Tyryn ja Naakan yläkouluihin syyslukukauden 2006 alkaessa. Oppilaita vastaanottaville kouluille oppilasmäärien yllättävä kasvu toi ongelman. Tyryn yläkoulu tulee suunnitelmien mukaan saamaan viiden vuoden kuluttua pysyvän lisäsiiven, koska oppilasmäärien ennustetaan jatkossa kasvavan koulun läheisyydessä. Naakan yläkoulun oppilasmäärien ennustetaan puolestaan viidessä vuodessa vähenevän siten, että vanhan koulurakennuksen opetustilat Luokissa on vesipiste. Kuva Naakan Pulpetti-koulusta. ovat riittävät syyslukukauden 2011 alkaessa. Keväällä 2006 täytyi siis löytää toimiva väliaikainen tilaratkaisu kummankin koulun tarpeisiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kävimme tutustumassa Espoossa Tilamarkkinoiden vuokraamiin opetustiloihin. Ne olivat juuri sitä, mitä tarvitsimme, joten vuokrapäätös oli helppo tehdä, kertoo Valkeakosken toimitilapäällikkö Paula Valtakoski. Hanketta valmistelleen kaupungin suunnittelurakennusmestari Pekka Lottin mukaan rakennusvaihe sujui kitkatta ja tilat valmistuivat aikataulun mukaisesti lukukauden alkuun. Paikallinen urakoitsija rakensi perustat ja Tilamarkkinat hoiti loput, Lotti kertoo. Naakan yläkoulu sai 400 neliön Pulpetti-koulurakennuksen, jossa on neljä suurta luokkahuonetta ja kaksi pienempää tilaa, joita voidaan käyttää esimerkiksi pienryhmien opetukseen, opettajainhuoneina tai vaikka varastoina. Tyryn yläkoulun kaksi Pulpetti-koulurakennusta, joiden yhteispinta-ala on 600 neliötä, käsittävät viisi luokkahuonetta ja pienryhmätiloja. Kaikissa rakennuksissa on tekniset tilat sekä siivous- ja saniteettitilat. Näihin tiloihin voi helposti sijoittaa monenlaista muutakin toimintaa, mikäli koulukäyttöä ei jostakin syystä olisi Naakan yläkoulun Pulpetti-koulurakennuksen luovutus on alkamassa tarpeeksi. 8. elokuuta. Kuvassa vasemmalta Valkeakosken kaupungin suunnittelurakennusmestari Pekka Lotti, Naakan yläkoulun rehtori Hannu Viitaniemi ja talonmies Matti Paavilainen, Valkeakosken kaupungin toimitilapäällikkö Paula Valtakoski sekä Tilamarkkinat Oy:n työmaamestari Jalo Heikkilä ja rakennusarkkitehti Hans Gransten. Rehtoreilta kiitosta Sekä Tyryn koulun rehtori Aulis Saarinen että Naakan koulun rehtori Hannu Viitaniemi ehtivät jo ennen koulujen alkua julkisuudessa kehua väliaikaisia tiloja toimiviksi. Kiitosta saavat niin luokkien erinomainen äänieristys, koko, valoisuus kuin luokkahuonekohtainen ilmastointikin. Aulis Saarinen arveleekin opiskelun sujuvan levollisesti, kun luokkatilat ovat suuria, eikä oppilaita tarvitse sulloa ahtaisiin tiloihin. Avaruuden ja valoisuuden vaikutelmaa lisäävät luokkien suuret ikkunat sekä pohjaratkaisu, joka mahdollistaa luonnonvalon sisäänpääsyn myös koulun käytävälle. Hannu Viitaniemi on vakuuttunut, että mikäli Naakan koulun oppilasmäärä vähenisi ennakoitua nopeammin, lisätilat eivät jäisi käyttämättöminä odottamaan vuokra-ajan päättymistä. Näihin tiloihin voi helposti sijoittaa monenlaista muutakin toimintaa, mikäli koulukäyttöä ei jostakin syystä olisi tarpeeksi, arvioi tyytyväinen rehtori kouluvuoden alkaessa. Naakan yläkoulu sai 400 neliön Pulpetti-koulurakennuksen, jossa on neljä suurta luokkahuonetta ja kaksi pienempää tilaa, joita voidaan käyttää esimerkiksi pienryhmien opetukseen, opettajainhuoneina tai vaikka varastoina. Naakan Pulpetti-koulun pohjaratkaisussa luokkahuoneet on sijoitettu käytävän toiselle puolelle. Tämän vuoksi käytävään on saatu ikkunoita, joista luonnonvalo pääsee käytävään. HYÖTYNELIÖ 5
Seutulan koulun oppilaat ja opettajat ovat tänä syksynä aloittaneet koulutyön tavallista iloisemmissa merkeissä. Kesän aikana Seutulaan siirretty lähes uusi koulurakennus on toimiva ja innostava oppimisympäristö. Lukuvuonna 2006-07 Seutulan koulussa on yhdeksän opetusryhmää ja yhteensä 204 oppilasta. Isossa kuvassa koulun kadunpuoleinen julkisivu. Pienessä kuvassa koulu pihalta kuvattuna. Seutulan lapsille uusi koulu Seutula on kaunista, maaseutumaista ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista aluetta Länsi-Vantaan pohjoisosassa. Seutulan pienehköllä alakoululla on merkittävä asema Vantaan koulujen joukossa, sillä se on Vantaan vanhin suomenkielinen koulu, jonka historia ulottuu aina 1800-luvulle asti. Viime vuosikymmenet Seutulan koulu toimi heikkokuntoisessa koulurakennuksessa, joka kaipasi kipeästi peruskorjausta. Kun Seutulan koulun kuntoa kartoitettiin, selvisi nopeasti, että peruskorjaus ei ollut todellinen vaihtoehto. Tarvittiin kokonaan uusi koulu. Vantaan kaupungin tilakeskuksen rakennuttamisyksikkö, joka vastaa muun muassa päiväkotien ja koulujen peruskorjauksesta ja rakentamisesta, oli osannut varautua asiaan jo paria vuot- 6 HYÖTYNELIÖ ta aikaisemmin. Tuolloin piti ratkaista, minne Veromiehen koulun oppilaat sijoitetaan vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen ajaksi. Ratkaisimme tuolloin tilaongelman tilaamalla Tilamarkkinoilta siirrettävän koulun, kertoo rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa. Koulua tilattaessa sille oli ensimmäisen käyttökohteen jälkeen tiedossa useampiakin mahdollisia sijoituskohteita. Seutula oli yksi niistä. Kiinteistömassan hallinta vaativaa Vantaan kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa uskoo päiväkoti- ja koulurakennusten vuokraamisen lisääntyvän lähivuosina. Koulunjohtaja Sari Rönnqvistin mukaan sekä oppilaat että opettajat ovat ylpeitä hienosta, uudesta koulustaan. Suuren kaupungin kiinteistömassan hallinta on vaativaa työtä, jossa päättäjien on osattava katsoa kauas tulevaisuuteen. Juha Vuorenmaan mukaan jo nyt on osattava arvioida sekä koulujen että terveydenhuollon tilantarpeita vuonna 2015. Taloussuunnitelmienkin investointihankkeisiin tilajärjestelyt pitää osata sijoittaa jo viitisen vuotta ennen niiden toteutumista. Kaupungin rakentuminen on paljolti kiinni markkinavoimista. Toisaalta kaupungin sisällä tapahtuu selkeitä palvelutarpeiden muutoksia eri kaupunginosien välillä. Rakennuttamisyksikön tehtävä on huolehtia, että kaupungin palveluille on asianmukaiset tilat siellä, missä niitä kulloinkin tarvitaan, Vuorenmaa sanoo. Siirtokelpoiset rakennukset ovat muuntuva elementti Vantaan kaupungin koko kiinteistömassassa. Oletettavasti näistä tiloista tulevaisuudessa yhä suurempi määrä tulee olemaan vuokratilaa. Juha Vuorenmaan mukaan siirrettävien rakennusten tuotekehitys on viime vuosina ollut huomattavaa. Kouluille, päiväkodeille ja vanhustenhuollolle on räätälöity omia erityisratkaisuja, joihin käyttäjät ovat tyytyväisiä. Mielestäni meillä on eri käyttäjäryhmien kanssa syytä suhtautua avoimesti tilaratkaisuihin, jotka jo jossakin ovat osoittautuneet toimiviksi. Siirrettävät tilat ovat nyt ja tulevaisuudessa monissa tilanteissa varteenotettava vaihtoehto. Vanhasta uuteen Seutulan alakoulun opettajat ovat tyytyväisiä uuteen koulurakennukseen. Kuvassa nuorekas ja rento opettajakunta on lähdössä viettämään koulun liikuntapäivää 7.9. Eturivissä vasemmalta Pertti Ylönen, Tiiamari Saarinen, Jaana Pietiläinen, Marjo Junka. Takarivissä vasemmalta Eeva Still, Minna Kinnunen, Leena Rönty, Saara Herrala, Leena Salmi. Kun Seutulan koulun opettajat kuulivat, että vanha koulu puretaan kesän aikana ja tilalle siirretään uusi koulu, ei riemulla ollut rajoja. Päätös uudesta koulusta tuli odotettua nopeammin. Vanha koulu oli jo todella huonokuntoinen ja siitä haluttiin eroon, kertoo koulunjohtaja Sari Rönnqvist. Opettajilla ei ollut ennakkoluuloja siirrettävää koulurakennusta kohtaan, mutta jotkut vanhemmat ja koulun johtokunnan jäsenet suhtautuivat hankkeeseen aluksi hieman epäillen. Sitä mukaa kun uusi koulu kesän kuluessa nousi, ennakkoluulot haihtuivat. Aivan kaikkia tiloja Seutulan koulussa ei uudella rakennuksella korvattu. Koulun pihapiirissä oleva ruokalarakennus oli kunnoltaan sellainen, että sen peruskorjaaminen katsottiin kannattavaksi. Parhaillaan käynnissä olevan remontin ajan koulun oppilaat ja opettajat ruokailevat naapurissa sijaitsevan Katriinan sairaalan ruokalassa. Lasten piirustusten aiheet ja verhojen kuosi kertovat, että tässä luokassa aloitellaan syyslukukautta. Seutulan koulussa aloitti syksyllä 204 oppilasta. Opetusryhmiä, samoin kuin opetustiloja, on yhdeksän. Peruskoululuokkien 1-6 lisäksi koulussa toimii esikoululuokka. Koulunjohtajan mukaan sekä opettajien että oppilaiden työmotivaatio on uusien tilojen myötä kova. Olemme huomanneet, että uuden koulurakennuksen myötä myös järjestys luokissa ja käytävillä on parantunut. Selvästi huomaa, että lapset ovat uudesta koulustaan ylpeitä. Piipahdus opettajainhuoneessa syyskuisena arkiaamuna vahvistaa lopullisesti käyttäjien tyytyväisyyden. Iloinen ja nuorekas opettajakunta on yksimielisen tyytyväinen työympäristöönsä.
Pattijoen Kalustetekniikka luottaa Parmacon laatuun Pattijoen Kalustetekniikka halusi uuden tuotantolaitoksensa erottuvan edukseen myös ulkonäkönsä suhteen. Kun Pattijoen Kalustetekniikka Oy:lle tuli ajankohtaiseksi hankkia teollisuushalli Italiasta tilattuja uusia tuotantokoneita ja -laitteita varten, valinta osui Parmaco-halliin, eikä suinkaan sattumalta. Arkkitehti Yegezu Wondafrashin suunnitteleman julkisivun yksityiskohdat antavat rakennukselle omaleimaisen ilmeen. Pattijoen Kalustetekniikan uudessa tuotantohallissa on tilaa. Vuonna 1990 perustettu Pattijoen Kalustetekniikka Oy valmistaa korkealuokkaisia, täysin valmiiksi koneistettuja kokoamisvalmiita keittiö-, komero- ja wc-kalusteiden runkoja ja kalustekomponentteja. Tuotteet valmistetaan asiakaskohtaisina sarjoina nykyaikaisilla tietokoneohjatuilla työstökoneilla. Vuoden 2005 alussa Pattijoen Kalustetekniikka laajensi tuotantoaan ja osti uusia koneita ja laitteita. Niitä varten tarvittiin uusi teollisuushalli. Uuden teollisuustilan suunnittelu lähti tuotannon tarpeista. Malli siitä, millainen uudes- ta tuotantotilasta pitää tulla, piirrettiin ensin millimetripaperille. Kun pohjapiirustus näiltä osin oli valmis, aloimme miettiä millainen uuden rakennuksen koneiden ympärillä tulisi olla, kertoo Pattijoen Kalustetekniikka Oy:n toimitusjohtaja Vilho Pekkala. Suunnitelmien mukaan uutta, yhtenäistä tuotantotilaa tarvittiin kaikkiaan noin 1 200 neliötä. Pattijoen Kalustetekniikan vanhemmista tuotantotiloista osa on rakennettu itse, mutta noin 500 neliön halli hankittiin viitisen vuotta sitten Parmacolta. Kokemusta Parmacon tuotteista, tavasta toimia ja laadusta Pekkalalla siis oli entuudestaan. Parmaco-halli oli nopea ja helppo tapa hankkia tarvitsemamme tuotantotilat ja hintakin oli sopuisa. Uskalsin myös luottaa Parmacon laatuun ja siihen, että rakennusaikataulu pitää, Pekkala kertoo. Taajamassa ulkonäöllä on väliä Pattijoen Kalustetekniikka sijaitsee Pattijoen taajamassa, missä sen ympärillä on sekä asutusta että liikennettä. Ennen kuin teollisuushallista tehtiin lopulliset kaupat, Vilho Pekkala halusi varmistua, että kaiken muun lisäksi myös hallin ulkonäkö miellyttää silmää. Niinpä hän palkkasi paikallisen arkkitehti Yegezu Wondafrashin tekemään hallille mieleisensä julkisivusuunnitelman. Suunnitelman lähtökohtana oli, että halli ei saisi näyttää aivan tavanomaiselta. Halusimme vähän yksityiskohtia ja muotoja, joilla rakennukseen saatiin yksilöllisyyttä, Pekkala kertoo. Muotojen lisäksi myös hallin väritys on harkittu. Sinivalkoisena rakennus vaikuttaa isommalta kuin onkaan, Pekkala toteaa. Haluamamme ulkonäkömuutokset eivät vaikuttaneet niin paljon rakennuksen lopulliseen hankintahintaan, että sillä olisi ollut sanottavaa merkitystä. Halli tulee olemaan keskellä kylää vuosikymmeniä, joten onhan mukavaa, kun sitä kehtaa katsella, Pekkala hymyilee. Pekkala edustaakin ajatuksineen nykyaikaista yritysjohtajaa, joka ymmärtää, että teollisuustila voi olla paitsi toimiva ja tehokas myös kaunis ja ulkonäkönsä puolesta ympäristöönsä hyvin sopiva. Tuotannon pölyt ja roskat talteen Pattijoen Kalustetekniikka käyttää tuotteidensa materiaalina pääasiassa melamiinipintaista lastulevyä. Vaikka työ tuotantolaitoksessa on tietokoneohjattua ja siistiä, syntyy eräissä työvaiheissa lastua, pölyä ja muuta jätettä. Ne eivät kuitenkaan jää tuotantotilojen lattialle tai hengitysilmaan, vaan ne imetään tehokkaasti hallin ulkopuolelle rakennettuun säiliöön, josta ne edelleen ohjataan kontteihin pois vietäväksi. Sekä säiliö että kontit on maalattu sävy sävyyn rakennuksen julkisivun kanssa, mikä tekee niistä visuaalisesti luontevan osan rakennuskokonaisuutta. Olemme kaikin puolin tyytyväisiä uuteen tuotantohalliimme. Rakennusvaihe kesti noin kaksi kuukautta ja saimme sen, mistä olimme sopineet. Kaikki meni, niin kuin mennä pitkin, Pekkala toteaa. Rakenna toimitilat HALLItusti Esitetilaukset kellon ympäri numerosta 010 661 5275. Tehdashalli suunniteltiin tuotannon ehdoilla siten, että ensin piirrettiin lay out uusille koneille ja laitteille, ja vasta sitten alettiin pohtia niiden ympärille tulevan rakennuksen kokoa ja näköä. PARMACO OY Annalantie 15-17, PL 27, 68101 Pyhäjoki puh. 010 661 5200, faksi 010 661 5299 myynti@parmaco.fi Edustajat: Helsinki 040 570 7230, Lahti 044 308 6944, Turku-Pori-Rauma 050 348 6255, Tampere 0400 863 578, Kuopio 0400 579 290, Lappeenranta 040 506 0746, Jyväskylä 050 383 4034, Seinäjoki 040 580 7997, Oulu 0400 295 215 ja Rovaniemi 0400 893 021. www.parmaco.fi HYÖTYNELIÖ 7
IHMISET TUTUIKSI Keltaisen pörssin miehet ovat moniosaajia Keltainen pörssi sijaitsee Ylöjärvellä samassa pihapiirissä Tilamarkkinoiden pääkonttorin ja tilaelementtien huoltohallin kanssa. Pörssi on tärkeä hermokeskus, joka vastaa Kesä on kiireistä aikaa, sillä silloin tehdään paljon koulujen siirtoja, sanoo elementtiasentaja Vesa Kantoniemi. sekä tilaelementtien logistiikasta että huollosta kolmen miehen tehokkaan työtiimin voimin. Tuotannon ohjauksesta ja elementtien kuljetuksista vastaava kuljetuspäällikkö Harri Nurmiranta, elementtiasentaja Vesa Kantoniemi ja sähköasentaja Christian Karlsson muodostavat tiiviin työtiimin, joka on vuosien saatossa tullut tutuksi myös asiakkaille lempinimellä Keltaisen pörssin miehet. Nimi viittaa suoraan rakennukseen, jossa työtiimi pitää toimistoaan. Rakennus on keltainen ja pörssiksi sitä on kutsuttu niistä ajoista lähtien, jolloin siinä toimi yritys nimeltä Koppipörssi. Keltaisen pörssin miehet pitävät toimistoaan keltaisessa talossaan käytännön Tilamarkkinoiden sähköasentaja Christian Karlsson (vas.) ja tuotannon ohjauksesta ja elementtien kuljetuksista vastaava kuljetuspäällikkö Harri Nurmiranta ovat kesällä kiireisiä miehiä. syistä. Rakennuksen vieressä on teollisuushalli, jossa tilaelementtejä huolletaan. Matkaa toimistosta tuotantotiloihin on vain muutama askel. Keltaisessa pörssissä vallitsee miehekkään rento tunnelma. Toimistotilojen lisäksi talossa on sauna ja lepohuoneita, joita käyttävät muun muassa talossa poikkeavat kuorma-auton kuljettajat ja aliurakointia tekevien yritysten miehet. Nämä talossa kävijät ovat Keltaisessa pörssissä kuin kotonaan ja saattavat käväistä saunassa tai oikaista hetkeksi lepohuoneen lavitsalle mikäli tämän kaltainen virkistäytyminen on tarpeen. Työssään viihtyvä kolmikko Työstään Tilamarkkinoiden palveluksessa Keltaisen pörssin kolmikko kertoo pitävänsä, sillä työ on jokaisella varsin itsenäistä, vaihtelevaa ja juuri sopivassa määrin haastavaa. Myös se, että työssä tapaa asiakkaita ja muita yrityksen ulkopuolisia ihmisiä, on kolmikosta mukavaa. Töitä tilaelementtien parissa kolmikko on tehnyt yhteensä jo yli 30 vuotta. Erityisesti kesäisin, jolloin tehdään paljon koulujen siirtoja, meillä on kiire. Siirrettävät koulut on kunnostettava ja saatava ennen syyslukukauden alkua uusiin sijoituskohteisiinsa. Talvella on hieman rauhallisempaa, mutta ei silloinkaan jouten olla. Osa rakennuksista on aina tulossa jostakin tai menossa jonnekin ja siinä välissä ne pitää huoltaa, Kantoniemi kertoo. Kolmikosta erityisesti Kantoniemen työ on liikkuvaa, sillä elementtiasentaja on usein siellä, missä rakennuksia puretaan ja pystytetään. Työmme on tyypillisesti moniosaajan työtä, sillä tässä työssä vaaditaan monenlaisia taitoja. Pitää olla vähän puusepän ja putkimiehen vikaa ja jotain on sähköistäkin ymmärrettävä, vaikka kytkentöjä meistä ei tietenkään tee muut kuin Karlsson. Työn monipuolisuus lisää työssä viihtymistä, Nurmiranta toteaa. Omakotitalo ja kaksi lasta Yhteisen työpaikan lisäksi keltaisen pörssin miehiä yhdistää samankaltainen asumismuoto ja perhetilanne. Käden taitajille on luontevaa valita asumismuodoksi omakotitalo. Karlssonin talo on rakennettu 1929 ja Nurmirannan kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Näissä taloissa riittää vapaa-aikana kunnostamista. Myös Kantoniemi asuu omakotitalossa, mutta sen verran uudessa, ettei se kaipaa sanottavammin remonttia. Kaikilla pörssin miehillä on myös perhe. Nurmirannalla on kaksi tytärtä, Karlssonilla kaksi poikaa ja Kantoniemellä tytär ja poika. Perhe taitaa tässä elämäntilanteessa olla se kaikkein tärkein asia, kiteyttää Kantoniemi Keltaisen pörssin kolmikon ajatukset. Tilaelementtien pitkä Blue Cargon siniset autot tuovat tilaelementit Tilamarkkinoiden asiakkaiden luo. kesämatka Kesä on rakentamisen huippusesonkia ja Suomi on pitkien matkojen maa. Mitä tämä käytännössä merkitsee? Tilaelementtien näkökulmasta ainakin pitkiä kuljetusmatkoja. Tilamarkkinoiden 9-sarjan tilat ovat kysyttyjä teollisuuden toimistoiksi ja työmaiden sosiaalitiloiksi, mutta erityisesti väliaikaisiksi koulurakennuksiksi. Koska kouluja siirretään paikasta toiseen pääasiassa kesällä, liikkuu maanteillä kolmen kesäkuukauden aikana melkoinen määrä tilaelementtejä. Tänä kesänä kuljetimme maanteitse 210 tilaelementtiä. Koska yksi tilaelementti on kooltaan 30 neliötä, neliöitä liikkui kaikkiaan 6 300, laskee Tilamarkkinoiden kuljetuspäällikkö Harri Nurmiranta. Matkaakin tilaelementeille kertyi 23 000 kilometriä siten, että autoilla kuljetettiin aina kahta tilaelementtiä kerralla. Pääasiassa tilaelementit siirretään suoraan kohteesta toiseen, sillä tilat eivät jouda varastossa seisomaan. Vain muutama tilaelementti on kesäaikana päätynyt varikolle, mutta nekin vain joko nopeaan huoltoon tai seuraavan tilantarvitsijan varaamina hetkeksi odottamaan oikeaa toimitusaikaa. Tilamarkkinoiden yhteistyökumppanina tilaelementtien valtakunnallisessa liikuttelussa toimii kuljetusliike Blue Cargo, jolla on vuosikymmenten kokemus tällaisista kuljetuksista. Harri Nurmirannan ja Blue Cargon toimitusjohtaja Jari Kuohukiven yhteistyönä kuluneenkin kesän aikana kaikki tilaelementit siirtyivät paikasta toiseen sovitun aikataulun mukaisesti. NIMITYKSIÄ Insinööri Timo Myllynen on nimitetty 18.4.2006 alkaen Tilamarkkinat Oy:n myyntijohtajaksi. Myllynen on aiemmin toiminut Tilamarkkinat Oy:n markkinointi- ja myyntipäällikkönä. Kaisa Uusitalo on nimitetty Master Tilaelementit Oy:öön hoitamaan tehtaan tuotannon petaukset. Rakennusinsinööri Kimmo Niemelä on nimitetty Parmaco Oy:n projekti-insinööriksi ja suunnittelutiimin jäseneksi. RAKENNUSTEN VUOKRAUS JA MYYNTI Tilamarkkinat Oy, PL 9, Huurretie 19, 33471 Ylöjärvi puh. 010 661 5500, faksi 010 661 5599 myynti@tilamarkkinat.fi www.tilamarkkinat.fi TILAELEMENTTIEN TUOTANTO JA TYÖMAATILOJEN MYYNTI Master Tilaelementit Oy Teollisuustie 13, PL 22, 79101 Leppävirta puh. 010 661 5400, faksi 010 661 5499 PARMACO-HALLIEN TUOTANTO JA MYYNTI Annalantie 15-17, PL 27, 68101 Pyhäjoki puh. 010 661 5200, faksi 010 661 5299 myynti@parmaco.fi www.parmaco.fi Yritys- ja teollisuustilat Karri Frisk, puh. 0400 878 671, Lasse Huuhka, puh. 040 744 2022, Heli Nyman, puh. 0400 624 194, Harri Salminen, puh. 0400 834 492 Julkiset tilat Timo Myllynen, puh. 0400 634 730, Tommi Riihimäki, puh. 040 751 5737. 8 HYÖTYNELIÖ Tilamarkkinat Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Lasse Huuhka puh. 040 744 2022, lasse.huuhka@tilamarkkinat.fi Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria, Martti Anttila, Milla Anttila, puh. (03) 255 8005 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Lisätilaukset ja osoitteenmuutokset tilamarkkinat@tilamarkkinat.fi