Aika: torstai 30.1.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Appelqvist Satu maakuntainsinööri Pirkanmaan liitto Helin Erika liik.järj.asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kati-Jasmin Kosonen MAL-suunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere 1/20
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 5 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 6 6 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2013 7 7 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 10 8 RAKENNESUUNNITELMAN 2030 UUDISTAMINEN, VAIHTOEHDOT JA LAUSUNTOPYYNTÖ 11 9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN 14 10 PYSÄKKI-INFORMAATION YHTENÄISTÄMINEN, TOTEUTUKSEN KILPAILUTUS 15 11 PYÖRÄILYVIITOITUKSEN KEHITTÄMINEN 17 12 LIIKENNETUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN, KUNTAKORTIT 19 13 AJANKOHTAISET ASIAT 20 14 SEURAAVAT KOKOUKSET 20 15 MUUT ASIAT 20 16 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 Liitteet 8 : Rakennesuunnitelmavaihtoehdot VE1: tiivis ja keskittävä ja VE2 nauha ja laajentava 9 : Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen tiivistelmä. 11 : Alustavia luonnoksia kehittyneemmistä pyöräilyopasteista 12 : Kuntakortit seuraaviin kuntiin: Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi 2/20
1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Laaksonen avasi kokouksen klo 9:15. 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätösehdotus. Puheenjohtaja Laaksonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Todettiin. 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Jaettu asialistan liitteenä. Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 4.12.2013 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/20
4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Kunnat Orivesi: Kt 58 kevyen liikenteen väylän suunnittelu on valmistunut ja MAL-hankkeen toteutukseen on rahoitus vuodelle 2014. Ylöjärvi: MAL-hankkeet kilpailutuksessa. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma valmistumassa. Tampere: Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu 30.6.2014. Samassa yhteydessä lippujärjestelmän tulee muutoksia. Pysäkki-infraa kehitetään liikennetarjontaa vastaavaksi. Raitiotie viedään valtuustoon päätettäväksi ennen heinäkuuta. Aseman seudun suunnittelusta on arkkitehtikilpailuun ilmoittautuminen käynnissä. Ehdotuksista valitaan viisi mukaan varsinaiseen kilpailuun. Keskustan OYK on käynnissä. Pirkkala: MAL-hankkeet suunnitteluvaiheessa. Pyöräilyn laatukäytävää voidaan toteuttaa jo kesällä 2014, muut hankkeet 2015. Kunta on osallistunut joukkoliikenneuudistukseen ja viimeisimmät reittimuutokset kiinnostavat. Kangasala: MAL-hankkeista pyöräilyn laatukäytävään on saatu rahoitus vuodelle 2014 ja pysäkki-infran kehittäminen toteutuu 2015. Keskustan kiertoliittymän rakentamiseen on varattu rahoitus vuodelle 2014 ja kaava on voimassa. Hanke voi kuitenkin viivästyä katusuunnitelmasta tehdyn valituksen vuoksi. Seututoimisto Liikennemallin päivitys valmistuu helmikuussa (kokouksen jälkeen valmistumisajaksi tarkentunut maaliskuun loppuun mennessä) Liikenne- ja viestintäministeriölle jätetään Suomen lentoliikennestrategian väliraportista lausunto yhdessä Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Tampereen kauppakamarin kanssa. Elinvoimaselvitys on valmistunut ja luovutettu 28.1.2014. Seudun hankkeita on listattu ja priorisoitu ja viedään tiedoksi LVM:lle Pirkanmaan liitto Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdot ja niiden vaikutusten arvioinnit ovat käsiteltävänä helmikuun alussa maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa, jonka jälkeen lähetetään kuntiin lausunnoille. 4/20
Liikenteelliset vaikutukset toimitetaan myöhemmin TALLI-ajojen valmistuttua. Liityntäpysäköintiselvitys on käynnissä ja luonnos on nähtävillä kunnissa Puutavaraselvitys on käynnissä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (Liikenne ja logistiikka) vahvistamispäätöksestä ei ole jätetty valituksia Korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013 ja se sai lainvoiman 28.12.2013. ELY-keskus Toiminnan suunnittelu käynnissä VT 3 Ylöjärvi Hämeenkyrö -osuuden yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä ja tulossa lausunnoille VT 12 ja VT 9 uudelleenarvioinnit eivät ole vielä käynnistyneet Läntisten yhteyksien suunnittelu etenee vauhdilla ja valmistuu elokuussa 2014 Liikennevirasto PTS valmistelu käynnistymässä Liikennevirasto mukana aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva-työssä (ALLI) Joukkoliikenteen pysäkkistrategia laadittavana Rautatieasemien kehittämisohjelman laatiminen käynnistynyt ja työssä yhtymäkohtia MAL-verkoston asemanseutuihin keskittyvään selvitykseen. Liikenne- ja viestintäministeriö Hallitusohjelmaa käyty läpi ja edistetään loppukauden ajan siinä mainittuja asioita. Uuden liikennepolitiikan sisäänajoon panostetaan. Meriliikennestrategian luonnos on kommentoitavana ja lentoliikennestrategiasta on valmistunut väliraportti. Metron ja Pisararadan kokonaisuutta selvitetään ennen päätöksentekoa. Vuoden 2015 budjetin valmistelu käynnistymässä, joten alueilla on nyt hyvä hetki ilmaista tarpeitaan. Listauksiin toivotaan realismia eikä iso hankemäärä ole järkevä esitys. 5/20
5 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Liikennejärjestelmätyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut Jukka Mäkelä on jäänyt eläkkeelle 1.12.2013 alkaen. Työryhmä valitsee kokouksessa keskuudestaan uuden varapuheenjohtajan. Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää nimetä keskuudestaan varapuheenjohtajan 1.2.2014 alkaen. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti, että varapuheenjohtajaksi nimetään tekninen johtaja Jouni Korhonen Pirkkalasta. 6/20
6 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2013 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 23.1.2014: Seutuhallitus hyväksyi toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013 kokouksessaan 28.11.2012. Liikennejärjestelmäyhteistyön osalta tavoitteet toteutuivat seuraavasti. Liikennetutkimus Tavoitetaso: Kaupunkiseudun ja Pirkanmaan laaja liikennetutkimus on valmistunut. Tulokset on hyödynnetty kaupunkiseudulla ja kunnissa. Työssä saadaan tietoa kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön uudistamiseen. Raportointi 31.12.2013 Liikennetutkimus valmistui keväällä 2013. Työstä julkaistiin raportti sekä esite, jota jaettiin mm. seutufoorumissa. Tuloksia esiteltiin Liikennetutkimusseminaarissa 27.3.2013 Tampereella. Tulokset on koottu myös kuntakortteiksi. Kuntakorttien viimeistely tehdään tammikuussa 2014, jonka jälkeen kortit toimitetaan kuntiin hyödynnettäväksi maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Liikennetutkimuksen tulokset muodostavat keskeisen tausta-aineiston liikennemallin päivittämiselle (TALLI 2015). Liikennemallin päivitys on tilattu TTY:ltä ja malli valmistuu 31.1.2014. Päivitettyä liikennemallia on tarkoitus käyttää mm. raitiotien yleissuunnitelman liikenneanalyyseissa, maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtojen vaikutustarkastelujen liikenneanalyyseissa sekä rakennesuunnitelman vaihtoehtojen vertailussa. Lähijunaliikenne Tavoite: Seutulippujärjestelmä on laajentanut junatarjontaa. Lähijunaliikenteen kehittämistä tukeva maankäyttö on huomioitu rakennesuunnitelman arvioinnissa. Työssä toteutetaan lähijunaliikenteen kehittämisohjelmaa ja MALaiesopimusta Raportointi 31.12.2013 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman nelivaiheisen kehittämispolun toteutus on alkanut ensimmäisen vaiheen osittaisella toteutumisella. Liikenne- ja viestintäministeriö, Tampereen kaupunki ja VR-Yhtymä allekirjoittivat maaliskuussa 2013 sopimuksen kokeilusta, jossa Lempäälän ja Nokian asukkaat voivat käyttää myös junaa seutuliikenteessä. Kokeilu käynnistyi 1.7.2013. 7/20
Kävely ja pyöräily Tavoitetaso: Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet ovat parantuneet. Työssä toteutetaan kävelyn- ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa ja MALaiesopimusta Raportointi 31.12.2013 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä huolehtiva työryhmä on valmistellut kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta tarkennettuja konkreettisia toimenpiteitä toteutukseen. Toimenpiteitä on toteutettu kunnissa ja ELYkeskuksessa suunnitelman mukaisesti kesällä 2013 ja vuonna 2014-2015 toteutettavien MAL-kohteiden suunnittelu on käynnissä. MAL-sopimukseen sisältyvien Tampere-Pirkkala ja Tampere-Kangasala kevyen liikenteen laatukäytävien suunnittelu on käynnistetty keväällä 2013 ja yleissuunnitelmat valmistuivat joulukuussa 2013. Suunnittelun yhteydessä on määritelty seudulliset tavoitteet laatukäytävien suunnittelulle. MAL-sopimukseen sisältyvän seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen käynnistyi syyskuussa 2013. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on ideoitu kokeiluluvalla toteutettavaa kehittyneempää opastusjärjestelmää. Viitoitussuunnitelma viimeistellään keväällä 2014 ja toteutus aloitetaan kesällä 2014. Ylöjärvellä ja Kangasalla on käynnistynyt kuntakohtaisen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatiminen. Suunnitelmat valmistuvat keväällä 2014. Suunnitelmat toimivat piloitteina Kävelyn ja pyöräilyn seudullisen kehittämisohjelman jalkauttamisessa kuntatasolle. Raideliikenteen kokonaisratkaisu Tavoitetaso: Joukkoliikenteen kehittämistä koskeva raideliikenteen kokonaisratkaisu on tehty Työssä valmistellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteyteen raideliikenteen kokonaisratkaisua. Työssä toteutetaan MAL-aiesopimusta. Raportointi 31.12.2013 Raideliikenteestä on valmistunut keväällä 2013 useita selvityksiä mm. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot; Tampereen moderni kaupunkiraitiotie, ensimmäisen toteutusvaiheen yleissuunnitelma: Väliraportti 1, linjausvaihtoehtojen vertailu; Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys. Selvitysten tuloksia on hyödynnetty rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Lisäksi on järjestetty useita työpajoja, joissa on käsitelty mm. liikenteellisiä tavoitteita ja vaihtoehtoja. Kokonaisratkaisu valmistuu rakennesuunnitelman uudistamistyön yhteydessä syksyllä 2014. 8/20
Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan hyväksyä yhteenvedon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/20
7 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 23.1.2014 Työryhmien toimintaa ohjataan vuosittain määriteltävillä toiminnallisilla tavoitteilla, jotka osaltaan vaikuttavat talousarvion laadintaan. Liikennejärjestelmätyöryhmä käsitteli alustavia tavoitteita kokouksessaan 19.9.2013 ja seutuhallitus päätti tavoitteet kokouksessaan 27.11.2013. Liikennejärjestelmäyhteistyön osalta toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 on esitetty seuraavassa. 1. Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. 2. Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. 3. Kävely- ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja Ely aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. 4. Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkki-infrastruktuurin kehittämisellä. 5. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan merkitä tavoitteet tiedoksi ja huomioida tavoitteet ohjelmoidessaan työryhmän toimintaa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/20
8 RAKENNESUUNNITELMAN 2030 UUDISTAMINEN, VAIHTOEHDOT JA LAUSUNTOPYYNTÖ Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 23.1.2014: Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman 2040 tavoitteet kokouksessaan 27.11.2013. Tavoitevaiheen jälkeen rakennesuunnitelman uudistamisessa siirryttiin vaihtoehtojen laadintaan ja vaikutusten arviointiin. Vaihtoehtojen laatimista koskeva seututyöryhmien yhteinen työpaja pidettiin 12.12.2013 ja seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja 18.12.2013. Työpajoissa tarkasteltiin rakennesuunnitelman ydinsisältöjä kahdella alustavalla vaihtoehdolla: tiivis ja keskittävä ja nauha ja laajentava. Molemmat toteuttavat asetettuja tavoitteita painotuksia vaihdellen. Tiivis ja keskittävä -vaihtoehto painottaa kaupunkiseudun ydintä ja ympäröiviä keskuksia. Siinä on vähemmän keskuksia ja asemanseutuja, mutta isompia ja vahvempia. Nykyisten keskustojen ja alakeskusten rooli korostuu. Vaihtoehto pyrkii hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti olevaa infraa ja tämänkin vuoksi uusia alueita ei juurikaan osoiteta. Nauha ja laajentava -vaihtoehto jakaa kasvua myös välialueille ja laajentaa rakennetta jossain määrin. Laajennusalueiden toteutus on kytketty joukkoliikenteen toteutukseen. Tässä mallissa on lähipalvelukeskuksilla suurempi rooli kuin tiivis-vaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa on vahva joukkoliikenne, jossa lähijunan, katuraitiotien ja bussien kokonaisuus muodostuu hieman eri tavoin ja eri vaiheistuksin. Vaiheistukset eivät ilmene vaihtoehtokartoilta, vaan kartat kuvaavat rakennetta vuonna 2040. Yhteenveto työpajoista Toteutuksen vaiheistamisen esittäminen on hyvä. Vaihtoehdot voi ajatella olevan saman kokonaisuuden toteutusta kahdessa vaiheessa: ensin toteutetaan tiivis, sitten nauha. Molemmat vaihtoehdot tukevat HHT-vyöhykettä ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon ja riittävät työpaikka-alueet. Kasvun tulee kuitenkin pohjautua realismiin. Kylät on otettava huomioon rakennesuunnitelmassa. Kohteiden mitoitus tulee sisällyttää vaihtoehtoihin. Mitoitus perustuu rakennesuunnitelmaan 2030 ja siihen esitettäviin muutoksiin. Tiivis ja keskittävä -vaihtoehdon vahvuuksia ovat: hyvät palvelujen järjestämisen edellytykset, vahvat ja monipuoliset keskukset, valtakunnan kakkoskeskuksen aseman vahvistaminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, ratapihan siirto tukee koko seudun kehitystä, taloudellisempi kokonaisuus, helpottaa kaupan sijoittamista keskuksiin, vastaa kuntarakennekeskusteluun. Tiivis ja keskittävä -vaihtoehdon heikkouksia ovat: reuna-alueiden palvelutarjonta vaarantuminen, Puskiaisten oikaisu, läntinen rata ja ke- 11/20
hä 2 puhkovat Lempäälän aluetta, paljon kerrostaloasumista joka voi purkautua hajarakentamisena, osa Rasu 2030 -kohteista poistettu. Nauha ja laajentava -vaihtoehdon vahvuuksia ovat: tiheä lähipalveluverkko, monipuoliset asumisen vaihtoehdot, työpaikkatoimintoja mahdollista kehittää monipuolisesti, varautuminen kehä2:een. Nauha ja laajentava -vaihtoehdon heikkouksia ovat: rakenne leviää, autopainotteisuus, väylien kustannukset (valtio), infran kustannukset (kunnat), ratikan laajuus epärealistinen. Vaihtoehtojen viimeistelyä ohjeistettiin MASTOn ja liikennejärjestelmätyöryhmän työkokouksessa 15.1.2014. Työkokouksessa keskusteltiin myös vaihtoehtojen arvioinnista. Rakennesuunnitelman uudistamistyössä arviointia tehdään kaksivaiheisesti. Vaihtoehtovaiheessa toteutetaan vaihtoehtojen periaatetasoinen arviointi ja luonnosvaiheessa rakennesuunnitelmaluonnoksen yksityiskohtaisempi arviointi. Vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan keskittyen kaupunkiseudun kokonaisuuden ja yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiin tekijöihin. Arvioinnissa painotutaan vaihtoehtojen vaikutusten eroihin. Vaihtoehtoja peilataan uudistamisen tavoitteisiin. Arvioinnissa käsitellään seuraavat teemat: asuminen ja kasvun alueet, palveluverkko, liikenne ja työpaikat. Yksityiskohtaisempi arviointi laaditaan luonnosvaiheessa, jolloin on käytettävissä osa-alueiden sisältöön ja toteuttamisen vaiheistukseen tukeutuen tehtävä alueiden mitoitus. Rakennesuunnitelman 2040 vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi valmistuvat helmikuussa 2014. Työvaihe raportoidaan rakennesuunnitelmahankkeen väliraporttina, josta pyydetään lausunnot kunnilta, Pirkanmaan ELYkeskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Liikennevirastolta. Lausumisajankohta helmi-maaliskuulla on sovitettu yhteen maakuntakaavan lausuntoajankohdan kanssa. Kunnilta toivotaan lausunnoissa kannanottoja vaihtoehtojen vahvuuksiin ja heikkouksiin. Luonnoksessa pyritään hyödyntämään molempien vaihtoehtojen vahvuuksia ja välttämään havaittuja heikkouksia. Luonnos ei näin ollen ole toisen vaihtoehdon tarkennus vaan näiden yhdistelmä. Seututoimistossa on alustavasti ajateltu pyytää lausunnonantajia huomioimaan lausunnossaan joitakin tiettyjä näkökulmia, joista seuraavassa liikenteeseen liittyviä nostoja: Uudistamisen tavoitteiden toteutuminen Kokonaisvaikutelma seudun tasapainoisen kehityksen kannalta Nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen ja uusinvestointien tarve sekä näiden toteutumisen realistisuus Vaihtoehdon vaatimukset liikennejärjestelmälle tai vaikutukset palvelutasoon Raitiotien laajuus Kehä 2 linjaus Yhteydet lentokentälle 12/20
Järjestelyratapihan siirtäminen: avautuvat mahdollisuudet, hankkeen realistisuus Vaihtoehtojen tarjoamat edellytykset kävelylle ja pyöräilylle Kokouksessa keskustellaan lausuntopyynnössä esille nostettavista liikenteeseen liittyvistä yksityiskohdista. Rakennesuunnitelman seuraavat vaiheet ovat: Väliraportti (vaihtoehdot ja vaikutukset) MASTO 6.2., KJK 14.2. SH 19.2 lähettää väliraportin lausuttavaksi. Kuntien lausunnot 28.3.2014 mennessä. Rakennesuunnitelman luonnos toukokuussa 2014. Liikennejärjestelmätyöryhmä ja Masto-työryhmä käynnistävät luonnosvaiheen yhteisellä työpajalla 5.3.2014 klo 12-14. Seudun kaikkien työryhmien yhteinen luonnos-työpaja järjestetään 27.3.2014 klo 13-16. Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä selostavat asiaa kokouksessa. Liite. Rakennesuunnitelmavaihtoehdot VE1: tiivis ja keskittävä ja VE2 nauha ja laajentava Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan merkitä työn tilannekatsauksen tiedoksi ja että käyty keskustelu huomioidaan lausuntopyyntöä laadittaessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/20
9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Joukkoliikennepäällikkö Periviita 23.1.2014 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys valmistui keväällä 2012. Sen mukaisesti lähijunaliikennejärjestelmän kehittäminen tapahtuu vaiheittain. Kahteen ensimmäiseen vaiheeseen ei sisälly merkittäviä raide- ja seisakeinvestointeja, vaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisätään panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin lisäämällä yksittäisiä vuoroja. Kolmannessa ja neljännessä vaiheessa investoidaan kalustoon, seisakkeisiin ja raiteisiin, ja liikennöintiä voidaan lisätä tämän ansiosta selvästi. Vaiheet 1-2 ajoittuvat vuosille 2012-2015. Vaihe 3 ajoittuu vuosille 2020-2030 ja vaihe 4 ajoittuu vuoden 2030 jälkeen. Vaiheen 1 osalta käynnistettiin kesäkuussa 2013 vuoden mittainen pilotti, jossa Lempäälän ja Nokian asukkaille tarjottiin mahdollisuutta liittää 30 vrk:n seutulippuun ilman lisäkustannusta matkustusoikeus junissa asuinkunnan ja Tampereen välisillä matkoilla. Junaa on hyödynnetty pilotin alusta lähtien hieman ennakoitua enemmän. Päivittäisiä seutulippumatkoja on junalla tehty Lempäälässä ja Nokialla yhteensä 60-80 kappaletta. Käyttäjämäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Pilotin tavoitteena on vakiinnuttaa käytäntö ja laajentaa se koko kaupunkiseudulle, maakuntaan ja myös valtakunnallisesti. Laajennus kaupunkiseudulle voisi tapahtua arviolta vuoden 2015 aikana. Laajentamisesta käydään neuvotteluja VR Oy:n, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tampereen kaupungin kesken parhaillaan. Vaiheen 2 eli vuorotarjonnan lisäämisen osalta on käynnistetty tunnustelut VR Oy:n sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Tavoitteena on kevään 2014 aikana tunnistaa mahdolliset lähiajan lisäysmahdollisuudet sekä selvittää lisäliikenteestä aiheutuvat kustannukset kunnille. Vaiheiden 3 ja 4 edellytyksiä arvioidaan käynnissä olevassa rakennesuunnitelman päivitystyössä sekä maakuntakaava-prosessissa. Periviita selostaa kokouksessa tilannetta vaiheiden 1 ja 2 osalta. Liite. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen tiivistelmä. Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan merkitä työn tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/20
10 PYSÄKKI-INFORMAATION YHTENÄISTÄMINEN, TOTEUTUKSEN KILPAILUTUS Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen ja liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä 23.1.2014 MAL-aiesopimuksessa on sovittu seuraavista hankkeista: pysäkkiverkon kehittäminen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti osaltaan 19.9.2013 käynnistää MAL-rahoituskokonaisuuden pysäkkiverkon kehittäminen kokonaisvaltaisen ohjelmoinnin ja tässä yhteydessä selvittää mahdollisuus kohdentaa osa rahoituksesta tärkeäksi koettuun pysäkkiinformaation kehittämiseen ja että valmistelusta vastaa Tampereen joukkoliikennetoimisto ja kaupunkiseudun joukkoliikennetyöryhmä. Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamana on tammikuussa 2014 valmistumassa konsulttiselvitys otsikolla Tampereen seudun pysäkkiverkon kehittäminen. Selvitys sisältää molempien mainittujen MAL-hankkeiden esisuunnittelun. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti kokouksessaan 4.12.2013 hyväksyä kyseessä olevien MAL-hankkeiden kustannusosuudet työryhmän esityksen mukaisesti siten, että 300 000 kohdistetaan pysäkkiympäristön kehittämiseen 200 000 kohdistetaan polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämiseen ja 100 000 kohdistetaan pysäkkien informaation parantamiseen. Luvut ovat hankkeiden kokonaiskustannuksia, joista 50 % vastaavat kunnat ja 50 % valtio. Tampereen joukkoliikennetoimisto on valmistellut pysäkkiinformaation parantamiseen liittyvän kustannusosuuden tarkoituksenmukaista toteutusta. Useiden joukkoliikennelinjojen reitit, aikataulut ja linjanumerot muuttuvat 30.6.2014 alkaen, kun suuri osa seudun kuntien joukkoliikenteestä siirtyy Tampereen joukkoliikenteen järjestämäksi. Muutoksesta tiedottamisen mahdollistamiseksi pysäkki-informaatio täytyy saada ajan tasalle 30.6.2014 mennessä. Tampereen kaupunki on käynnistämässä helmikuussa 2014 kilpailutuksen pysäkkien informaatiokilpien muutostöistä Tampereen kaupungin alueella. Samassa yhteydessä olisi mielekästä hankkia myös pysäkkikilpien muutostyöt seudun muiden kuntien taajama-alueille niiltä osin kuin liikenne siirtyy Tampereen joukkoliikenteen järjestämäksi. 15/20
Alustavien arvioiden mukaan pysäkkien nimi- ja linjatunnuskilpiä pitäisi päivittää seudun kunnissa seuraavasti: Kangasala 90 pysäkkiä Lempäälä 105 pysäkkiä Nokia 125 pysäkkiä Pirkkala 90 pysäkkiä Tampere 170 pysäkkiä (sisältäen vain seutulinjojen muutokset) Vesilahti 10 pysäkkiä. Yksittäisen pysäkin osalta muutostyön kustannus on noin 100 300 euroa riippuen pysäkillä jo olevien kilpien ja kiinnitysjärjestelmien hyödynnettävyydestä. Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan että Tampereen joukkoliikenneyksikkö valtuutetaan hankkimaan pysäkkien nimi- ja linjakilvet asennustöineen Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen ja Vesilahden niille taajama-alueen pysäkeille, joilta pysäkin yksilöivä nimi-, tunnusnumero- tai linjanumerotieto puuttuu että kilpien ja asennustyön kustannukset jaetaan pysäkin sijaintikunnan ja valtion välillä suhteessa 50/50. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20
11 PYÖRÄILYVIITOITUKSEN KEHITTÄMINEN Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä 23.1.2014 Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 valmistui vuonna 2012. Ohjelmassa on esitetty yhtenä tärkeimmistä kärkitoimenpiteistä Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen. Hanke on mukana myös MAL-aiesopimuksessa, jossa viitoituksen toteuttamiseen on varattu 200 000 vuosille 2014-2015. Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat tilanneet seudullisen viitoitussuunnitelman Tampereen Infran Suunnittelupalveluilta syksyllä 2013. Työtä on ohjannut Kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä huolehtiva seurantaryhmä (KÄPY-ryhmä). Työssä on määritelty viitoitettavien reittien solmupisteiden paikat ja solmupisteiden sisällöt. Jo suunnittelutyötä käynnistettäessä oli todettu tarve viitoituksen kokonaisvaltaisemmasta kehittämisestä. Kehittämistyö pohjautui Tampereen kaupungin viitoitussuunnitelmaan, jossa on ideoitu laatukäytävien havainnollistamista värikoodeilla. Koska värikoodien käyttö ei ole nykyisten liikennemerkkien avulla mahdollista, kehitystyötä varten otettiin yhteyttä Liikennevirastoon ja Liikenne- ja viestintäministeriöön. Kehitystyössä on ollut mukana myös Helsingin kaupunki ja Pyöräilykuntien verkosto. Keskustelujen lopputuloksena on päädytty täysin uudentyyppisen opastusjärjestelmän kokeiluun. Uudentyyppinen opastusjärjestelmä mahdollistaa erittäin käyttäjäystävällisen ja monipuolisen opastamisen. Käyttöön on mahdollista ottaa tauluopasteita, viittaopasteita, kehittyneempiä kevyen liikenteen viittoja, paikannimikilpiä, etäisyystauluja sekä suunnistustauluja. Kokeilulla haetaan kokemuksia opastuksen toimivuudesta tieliikennelain ja asetuksen kokonaisuudistuksessa toteutettavan liikennemerkkiuudistuksen tueksi. Helsingin kaupunki hakee kokeilulupaa kehittyneemmän viitoituksen toteuttamiselle helmikuussa 2014. Hakemuksessa todetaan, että kokeiluun liittyvät myös Tampereen seudun kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus sekä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta. Uudet opastusmahdollisuudet aiheuttavat merkittävästi lisää suunnittelutyötä, johon ei viitoitussuunnitelmaa tilattaessa ollut varauduttu. Osa lisätyöstä aiheutuu työn sisällöllisestä laajenemisesta useampiin solmupisteisiin ja useammilta suunnilta. Pääosa lisätyöstä aiheutuu kuitenkin siitä, että opasteiden mitoituskuvat piirretään käsityönä, koska tauluopasteiden tai kehittyneempien kevyen liikenteen viittojen mitoitukseen ei ole käytettävissä suunnitteluohjelmaa. Konsultin tarjous suunnittelutyöstä tarkentuu kokoukseen mennessä, mutta on noin 38 000. Työn tuloksena saadaan suunnitelma seudullisille pyöräilyn pääreiteille toteutettavasta opastuksesta siinä muodossa, että opastuksen kilpailuttaminen ja toteuttaminen on 17/20
mahdollista. Alustavan arvion mukaan kokonaisuuden toteutuskustannukset ovat noin 160 000. Seimelä selostaa kokouksessa uudentyyppisen opastuksen kehitystyötä ja mahdollisuuksia seudulle. Kokouksessa tulee päättää miten viitoitussuunnitelman laatimisen suunnittelukustannukset jaetaan osapuolten kesken. Liite. Alustavia luonnoksia kehittyneemmistä pyöräilyopasteista Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan että Tampereen seudulla toteutetaan kokeiluluvan mukainen pyöräilyn viitoitusjärjestelmä MAL-hankkeena vuosien 2014-2015 aikana ja että viitoitussuunnitelman kustannukset jaetaan seuraavasti Pirkanmaan ELY-keskus: 19 000 Kangasalan kunta: 2 000 Nokian kaupunki: 2 000 Ylöjärven kaupunki: 2 000 Tampereen kaupunki: 13 000. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti osaltaan että Tampereen seudulla toteutetaan kokeiluluvan mukainen pyöräilyn viitoitusjärjestelmä MAL-hankkeena vuosien 2014-2015 aikana ja että viitoitussuunnitelman laatiminen tilataan aikapalkkioperusteisesti siten että suunnittelutyön kattohinta on 40 000 ja että kustannukset jaetaan seuraavasti Pirkanmaan ELY-keskus: 50 % Kangasalan kunta: 5 % Nokian kaupunki: 5 % Ylöjärven kaupunki: 5 % Tampereen kaupunki: 35 % 18/20
12 LIIKENNETUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN, KUNTAKORTIT Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä 23.1.2014 Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti kokouksessaan 8.5.2013, että liikennetutkimuksen tuloksista laaditaan jäsenkuntakohtaiset liikenneprofiilit eli kuntakortit. TTY tekee kuntakortit liikennetutkimuksen toimeksiantoon sisältyen. TTY valmisteli kesällä 2013 korteista esimerkit Valkeakoskelle ja Lempäälään ja luonnoksia on käsitelty ja jatkotyötä ohjeistettu liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa 10.10.2013. TTY on näiden kommenttien perusteella valmistellut kuntakortit Tamperetta lukuun ottamatta kaikkiin liikennetutkimuksessa mukana olleisiin kuntiin. Kuntakortit ovat asialistan liitteenä. Tampereelle ei ole tulossa omaa korttia, sillä liikennetutkimuksen loppuraportissa on esitetty keskeisimmät tulokset erikseen Tampereen osalta. Liikennemääräkarttoja ei myöskään saisi kovin havainnollisesti kortissa esiin. Tampereen osalta kiinnostavinta voisi olla aluevertailu, sillä asuinalueiden välillä on melko suuria eroja muun muassa kulkutapajakaumassa ja matkojen pituuksissa. Tämän voisi koostaa esim. muistiomuotoon. Kokouksessa käydään keskustelua korttien jakelusta ja hyödyntämisestä kunnissa. Liite: Kuntakortit seuraaviin kuntiin: Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi Liikennejärjestelmätyöryhmä 30.1.20143 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan hyväksyä kuntakortit että liikennejärjestelmätyöryhmän jäsenet huolehtivat oman kuntansa osalta korttien jakelusta ja hyödyntämisestä kunnassaan että seututoimisto toimittaa seudun ulkopuolisille kunnille kortit hyödynnettäväksi liikenteen ja maankäytön suunnittelussa ja että kuntakortit liitetään seututoimiston internet-sivuille liikennetutkimuksen aineistoon yleisesti saatavaksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/20
13 AJANKOHTAISET ASIAT Väylät ja liikenne 2014 -tapahtuma järjestetään Tampereella 27.-28.8.2014. Tapahtumaan voi esittää esitelmäehdotuksia 13.2.2014 mennessä osoitteen www.vaylat-liikenne.fi kautta. Kokouksessa voidaan keskustella löytyykö seudulta hyviä esimerkkejä muille esiteltäväksi esimerkiksi aihekokonaisuuksiin Liikkuminen ja kuljettaminen, Infrastruktuuri tai Liikennejärjestelmä ja maankäyttö. 14 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset vuonna 2014. Kokoukset alkavat klo 9:15 ellei erikseen muuta ole sovittu. 5.3.2014 Liikennemallin päivittäminen, työn hyväksyminen MAL2-aiesopimuksen toteutuksen ohjelmointi ja seuranta Liikkumisen ohjauksen toimintamalli 2014-2015 ELYn liikkumisen ohjauksen suunnitelma Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vuonna 2014 5.3.2014 klo 12-14 Rakennesuunnitelma 2040: Masto-työryhmän kanssa yhteinen työpaja RASU-luonnoksen laatimisen käynnistämiseksi torstai 27.3.2014 klo 13-16 MAL2-aiesopimuksen seuranta, vuosi 2013 (Mastotyöryhmän kanssa yhteinen kokousasia) Rakennesuunnitelma 2040: seututyöryhmien yhteinen työpaja RASU-luonnoksen työstämiseksi 7.5.2014 Rakennesuunnitelma 2040, luonnos Pyöräilyviitoituksen uudistaminen 4.6.2014 3.9.2014 (koko päivä) Kehittämiskokous Rakennesuunnitelma 2040 uudistaminen, ehdotus Tavoitteiden 2014 toteutuminen 1-8/2014 Toiminnalliset tavoitteet talousarvioon 2015 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2017, seutujen lisäotanta 1.10.2014 5.11.2014 3.12.2014 15 MUUT ASIAT Ei käsitelty muita asioita. 16 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:15. 20/20