DIASTEEMA HEVOSELLA 18/07/2015 (Diastema of the horse) Diasteemalla tarkoitetaan kahden hampaan välistä epänormaalia väliä, jonne usein kertyy rehua. Diasteema voi olla etuhampaissa tai poskihampaissa, mutta poskihampaissa se tavallisemmin aiheuttaa ongelmia. Poskihampaiden, joita on 4 x 6 kappaleen rivistö, pitäisi toimia yhtenäisenä purentayksikkönä ja niissä ei saisi olla epänormaaleja välejä. 1960 1980 luvulla diasteemoja arvioitiin olevan 1 3,6 %:lla hevosista. Uusimmissa tutkimuksissa diasteemojen yleisyys on havaittu eri tutkimuksissa olevan 20 % 35 % 50 % 75 %. Diasteemat jäävät helposti huomaamatta jos hevonen ei ole hyvin rauhoitettu, jotta kieli pysyisi hyvin paikoillaan, suuta ei ole huuhdeltu tarpeeksi hyvin tai ei käytetä peiliä tai endoskooppia apuna suun tutkimuksessa. Suurin osa, noin 90 % diasteemoista on alaleuassa ja 10 % yläleuassa. Kaikki diasteemat eivät aiheuta ongelmia, mutta jos rehua on ikenen tasolla tai ikenen alapuolella, sitä pidetään kliinisesti merkittävänä, koska se johtaa hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen (parodontiitti). Kun rehua kertyy hampaan väliin, rehu alkaa käymään ja mädäntymään. Ikeniin ja hampaan kiinnityskudokseen tulee sekundaarinen bakteeritulehdus, kipua, ienten vetäytymistä ja lopulta hampaan heiluminen ja irtoaminen kiinnityskudoksesta. Tulehdus voi levitä myös hammasjuureen ja leukaluuhun ylähampaissa ollessaan poskionteloihin. Koska hevonen on saaliseläin, se ei helposti näytä kipua ulospäin ja parodontiitti pääsee tekemään tuhojaan. Tällä hetkellä ei ole tarkkoja ohjeita siitä, milloin ja millä tavalla diasteemat pitäisi hoitaa, mutta täysin hoitamattomana tilanne voi edetä laihtumiseen, hampaiden heilumiseen, leukaluun tulehdukseen aiheuttaen hevoselle kipua. Jos hevonen tiputtaa syödessä suusta heinämällejä, on diasteema siihen todennäköisin syy. Luokittelu 1. Primaarinen eli synnynnäinen tai kehityksellinen diasteema. Etumaisten poskihampaiden pitäisi kallistua taaksepäin ja takimmaisten eteenpäin. (Tämä voidaan havaita vain röntgenkuvista). Jolloin hampaat puristuvat tiiviisti toisiaan vasten kuin tiilet ja hampaiden ulkopinnalla oleva sementti on kuin laasti tiilien välissä., jolloin rehua ei pääse väliin ollenkaan. Jos tämä kallistuskulma on väärä, tulee hampaiden väliin rakoja. Hammasrivi voi olla synnynnäisesti hieman vino ja tällöin kaksi hammasta ovat vinossa kulmassa toisiinsa nähden, mikä myös altistaa diasteemoille. 2. Sekundaarinen eli hankittu diasteema. Jos hammas on muita korkeampi, kohdistuu siihen epänormaaleja voimia ja hammas alkaa kallistumaan jolloin muodostuu väli tai jos 1
hammas on pois rivistä, voi sen seurauksena tulla diasteema. Diasteema voi tulla myös hammasmurtuman tai epämuodostuneen hampaan takia. 3. Seniili diasteema. On yleinen ja merkittävä vanhoilla hevosilla. Poskihampaat kapenevat luonnollisesti juurta kohden. Kun hevonen vanhenee, hampaat kapenevat ja välejä voi muodostua. Myös ensimmäisen 06 ja viimeisen 11 poskihampaan juurten lyhetessä, niiden voima puristaa riviä yhteen vähenee. Diasteema voidaan luokitella myös muodon mukaan 1. Suljettu (venttiili) diasteema. Diasteeman suuaukko on kapeampi kuin pohja, kun rehua jää pohjalle, ja se ei pääse sieltä pois. Tämä on tavallisempi muoto, joita on noin 72 % diasteemoista (Walker et al. 2012) 2. Avoin diasteema. Väli on yhtä suuri koko matkalta, jolloin rehu rehu pääsee helpommin pois. Näitä on vain 28 % diasteemoista (Walker et al 2012). Oireet Diasteema voi olla hyvinkin salakavala ja aluksi oireet voivat olla niin lieviä ettei niitä huomata Suusta tuleva paha haju. Voidaan havaita pään asennon muutos syödessä, vaikeus syödä, aukoo suuta syödessä Hidas syöminen Kortisten heinien jättäminen Hevonen syö vain toisella puollella suuta Sairauden edetessä hevonen voi tiputtaa suusta mällejä ja alkaa laihtua Ruokatorven tukos Poskiontelontulehdus, jonka oireena voi olla toispuoleinen sierainvuoto ja turvotus naaman alueella. Diagnoosi Diagnoosi perustuu kunnolliseen suuntutkimukseen, joka tehdään rauhoituksessa suunavaajan kanssa. Suu huuhdellaan huolellisesti ja hampaat ja ikenet tunnustellaan ensin käsin ja tarkastellaan sen jälkeen peilin ja hyvän valon tai endoskoopin avulla. Joskus diasteema näkyy vain toiselta puolelta hammasta, minkä takia kaikki hampaan pinnat: purupinta, poskenpuoli ja kielenpuoli pitää tarkastaa. Yleensä välissä nähdään rehun korsia poikittain. Diasteema puhdistetaan paineella huuhtelemalla ja tikkujen avulla. Samalla tarkastetaan onko merkkejä ientulehduksesta: punoitusta, ärsytystä ja ikenen vetäytymistä. Koettimella voidaan kokeilla ientaskun vetäytymisen määrä, joka voi pahimmillaan olla jopa 5 cm. Havainnot kirjataan ylös. 2
Röntgenkuvat Röntgenkuvat voivat olla hyödyllisiä kun arvoidaan diasteeman syvyyttä. Kuvat otetaan suu auki, jotta vältytään hampaiden päällekäisyydeltä kuvissa. Ylähampaista kuvat otetaan 15 asteen kulmassa ventrolatero-lateraalisesti ja alahampaat 10 asteen kulmassa dorsolatero-lateraalisesti. Vakavissa tapauksissa kuvissa voidaan havaita osteomyeliitti eli luutulehdus. Hoito 1. Dieetti Pehmeä ja lehtevä heinä ja laitumella olo vähentää rehun kertymistä diasteemoihin. Vältetään kortisen heinän antamista. Apuna voidaan käyttää sinimailaspellettejä kuten Racing Greenline. Kauran syöminen aiheuttaa joillakin kipua. 2. Pudistus ja huuhtelu Hammasvälien ja ientaskujen puhdistaminen rehusta on yleensä hankalaa, koska rehu on pakkautunut yleensä tiukasti hampaiden väliin ja tulehtuneet ikenen ovat kipeät, minkä takia hyvä rauhoitus on tärkeää. Puhdistaminen tehdään tikkujen pitkien pinsettien ja avulla ja huuhtelemalla vedenpaineella ja mukana voidaan käyttää 1,2 % klooriheksidiiniliuosta. Puhdistamisessa voidaan käyttää apuna myös paineilmaa, mutta on myös vaarana että bakteerit menevät syvemmälle kudoksiin. Kielen ja ikenen puuduttaminen ja kipulääkitys saattaa helpottaa puhdistamista. Omistaja voi itsehuuhdella suuta letkun ja suunavaajan kanssa, mutta jos rehu on tiukassa hampaiden välissä, tästä ei ole hyötyä. 3. Paineen vähentäminen Diasteema-alue voidaan ottaa pois okkluusiosta (purennasta) madaltamalla hampaan kruunua 2 3 mm 10 15 mm matkalta diasteeman kohdalta, jolloin purentavoimat eivät pysty puristamaan rehua hampaiden väliin. Hammasta voidaan madaltaa myös diasteeman vastapuolelta. Tässä toimenpiteessä pitää varoa, ettei madalla hammasta liikaa, jolloin vaarana on juurikanavan paljastuminen. Jos diasteeman vastapuolella havaitaan korostunut poikittaisharjanne (ETR), on se tärkeää tasoittaa. Useinkaan tällaista ei kuitenkaan havaita kaikkein ongelmallisimpien diasteemojen kohdalla, koska ne ovat ventiilityyppiä ja aukko purupinnalla on pieni, joten korostunutta poikittaisharjannetta ei muodostu. 4. Oikomishoito eli ortodontia Ideaalitilanteessa hammasta tasoittamalla se saataisiin pikuhiljaa kulkeutumaan omalle paikalleen, mutta koska purentavoimat ovat niin suuret, tämä ei usein ole mahdollista. Jos hevosella on viimeisen alaposkihampaan (311 tai 411) ramppi, hammasta voidaan madaltaa kolmen kuukauden välein. Näissä tapauksissa on aina hampaiden välissä 3
diasteema, joka puhdistetaan samalla madaltamisen yhteydessä. Hammasta madaltamalla toivotaan, että sen kallistuminen taaksepäin ja diasteeman paheneminen pysähtyisi. 5. Täyttäminen Diasteema voidaan puhdistuksen ja avarruksen jälkeen täyttää kovalla materiaalilla kuten luusementillä (polymetyylimetakrylaatti), pehmeällä materiaalilla kuten hammasvahalla tai puolikovalla vinyylipolysiloksaanilla. Haitana on että täyteaine kuluu tai ei pysy paikallaan. Ja alue pitäisi tarkastaa mahdollisesti kahden viikon välein. Joskus täyttämisen mukana käytetään antibioottia tai klooriheksidiiniä sisältävää pastaa. Myös kipsiä on käytetty, joka on peitetty sillotusaineella. Täyttäminen estää rehun kertymisen diasteemaan. Täyttämistä tarvitaan varsinkin jos on diasteeman seurauksena tullut aukko (fisteli) suusta poskionteloon). 6. Avarrus Diasteemaa voidaan avartaa 4 6 mm leveäksi, jotta rehu ei jäisi jumiin hampaiden väliin. Avarrettaessa tulee seurata tarkkaan hammasvälin suuntaa, joka voi mutkitella tai mennä vinoon. Vesiviilennys on tärkeää, jotta hammasydin ei pääse kuumenemaan. Porausta tehdään enintään viisi sekuntia kerrallaan, välillä vedellä huuhtoen. Juurikanavat sijaitsevat lähempänä hampaan takapintaa, joten tavoite on porata enemmän pois takimmaisen hampaan etupinnalta kuin etumaisen hampaan takapinnalta. Porauksen välillä työtä tarkkaillaan peilillä tai endoskoopilla. Erittäin hyvä rauhoitus on tärkeää, koska vaarana on poraaminen juurikanavaan hevosen pään tai kielen liikkuessa. Avarrusta suositellaan etenkin jos konservatiivisempi hoito ei tehoa ja suljetuissa diasteemoissa. Yhdessä tutkimuksessa noin 85 % omistajista koki avarruksesta olleen hevoselle hyötyä (Dixon et al. 2014). 7. Hampaan poisto Jos kyseessä on vain yksi tai kaksi hammasta, jotka ovat pois omalta paikaltaan, voi joskus olla tarpeen tehdä radikaali toimepide ja poistaa nämä hampaat. Vaikkakin ensin suositellaan diasteeman avartamista ja rivistä ulostyöntyvien osien tasoittamista. Hampaan poistosta tuleva iso väli saattaa altistaa uudelle diasteemalla, kun hampaat alkavat siirtyä väliä kohden, mutta ilmeisesti yleensä hampaat siirtyvät yhtenä blokkina ja disateemaa ei välttämättä muodostu. Rivissä oleva kolo aiheuttaa vastahampaan ylikasvua, josta pitää huolehtia tasoittamalla säännöllisesti. 8. Eutanasia Jos diasteemoja on useissa väleissä ja ne ovat erittäin syviä ja hevosella on voimakas parodontiitti on lopetus eläinsuojelullisista syistä joskus parempi vaihtoehto. Hevosta voidaan yrittää hoitaa poistamalla useita poskihampaita ja puhdistamalla infektoitunutta kudosta luusta ja hevosta ruokitaan sen jälkeen vain pellettirehulla. 4
9. Lääkehoito Lääkehoito kuten antibioottikuuri tai tulehduskipulääkitys ei yksinään ole hyödyllinen. Kipulääkitys voi antaa hetkellisen avun. Parodontiitti eli hampaan kiinityskudoksen tulehdus Parodontiittia tavataan 40 %:lla 3 5 vuotiaista hevosista ja vähemmän 5 10- vuotilailla, mutta 60 %:lla yli 14-vuotiaista hevosista. (Rucker 2006).Parodontiitti voi johtua diasteemoista, ratsastavista maitohampaista tai harvemmin alakulmahampaisiin kertyvästä hammaskivestä tai vanoilla hevosilla EOTRH:sta. Parodontiitti voidaan jakaa neljään asteeseen. Luokka 1. Ientulehdus, punoitus ja turvotus Luokka 2. Ikenen vetäytyminen 5 10 mm ja ientaskujen muodostuminen Luokka 3. Ikenen vetäytyminen ja ientaskut ovat 1 cm syvät Luokka 4. Ientaskut ovat 3 cm syvät, leukaluun heikentyminen ja luutulehdus (osteomyeliitti). hampaan heiluminen ja irtoaminen. Lähteitä Collins N.M. ja Dixon P.M. Diagnosis and Management of Equine Diastemata. Clinical Techniques in Equine Practice, Elsevier Saunders 2005 Dixon P.M. Ceen S, Barnett T. O Leary J.M., parkin T.D ja Barakzai S. A long-term study on the clinical effects of mechanical widening of cheek teeth diastemata for treatment of periodontitis in 202 horses (2008-2011). Equine Vet Journal 46, 2014 76 80. Du Toit N. The problem with equine cheek teeth diastemata. Vet Record July 14, 2012 Easley J. Odeweller S. Is your practice diagnosing cheek teeth diastemata? Equine Vet Education 2015 27 (7) Rusker B.A. Treatment of Equine Diastemata, AAEP Focus Meeting 2006 Townsed N. is flushing and packing adequate for diastema treatment? Equine vet Education 2015 27 (7) 385 386. Walker H. Chinn E. Holmes S, barwaise-munro L., Ronertson V. Mould R. Bradley S., Shaw D.J. Dixon P.M. Prevalence and some clinical characteristics of equine cheek teeth diastemata in 471 horses examined in a UK first-opinion equine practice (2008 2009). Vet Record, July 14, 2012 5