SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 2 4.1 Kuormitustarkkailu 3 4.2 Vesistötarkkailu 3 4.2.1 Vesinäytteet 3 4.2.2 Kasviplanktontutkimus 4 4.3 Laskentaperusteet 5 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 6 5.1 Käyttö- ja hoitotarkkailu 6 5.2 Kuormitustarkkailu 6 5.3 Vesistötarkkailu 10 5.3.1 Vesinäytteet 10 5.3.2 Kasviplanktontutkimus 11 6 VIITTEET 12 LIITTEET Liite 1. Saaransuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Kartta tutkimusalueella sijaitsevista näytepisteistä Liite 3. Saaransuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2012 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset Liite 5. Kasviplanktonraportti ja tulokset TIEDOKSI Vapo Oy/ Heli Kivisaari Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Antti Puhalainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Jouni Törrönen Kouvolan kaupunki/ ympäristöpalvelut

13.3.2013 1 JOHDANTO Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Heposaarensuo ja Kähöjärvensuo) turvetuotannolle ympäristöluvan 5.4.2004 (nro 32/04/2) ja Saaransuon turvetuotannolle ympäristöluvan 4.2.2008 (nro 17/08/1). Päätöksissä luvan saajat velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistövaikutuksia. Ympäristöluvissa on myös annettu määräyksiä mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailu perustuvat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaan (17.3.2011) ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään (21.2.2011) Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen tarkkailuohjelmaan (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011). Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2012 osalta. Lisäksi raportoidaan tuotantoalueen alapuolisesta Sanijärvestä haetut biologisen tarkkailun kasviplanktonnäytteet. 2 TUTKIMUSALUE Turvetuotantoalueet sijaitsevat Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella Haapalan kylässä, noin 10 kilometriä kaakkoon Kaipiaisten taajamasta (liite 1). Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala on noin 137 ha, josta Vapo Oy:n Saaransuon tuotantoalueen osuus on 52 ha (tuotannossa vuonna 2012 45,9 ha) ja PJ-Turve Oy:n Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Kähöjärvensuo ja Heposaarensuo) 85 ha. Alueet ovat kokonaisuudessaan vanhaa metsäojitusaluetta. Vesiensuojelurakenteena tuotantoalueilla on ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet sekä laskeutusaltaita. Lisäksi tuotantoalueilla on yhteinen noin 5,6 ha kokoinen pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan Kankaanniemensoiden 33 ha aluetta (Heposaarensuo) lukuun ottamatta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Heposaarensuon alueen vedet johdetaan metsäojaa pitkin Summanjokeen. Kuormitustarkkailunäytteet haetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Suoalueet sijaitsevat Sanijärven yläpuolisen Summanjoen eteläpuolella ja tutkimusalue kuuluu Summanjoen yläosan (13.003) valuma-alueeseen. Tuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat Summanjokea pitkin Sanijärveen, joka on ensimmäinen tuotantoalueen alapuolinen järvivesistö. Sanijärvestä vedet kulkevat Enäjärveen ja edelleen Summanjokea pitkin Suomenlahteen. Tuotantoalueen vesistötarkkailua suoritetaan kahdella Summanjoen virtahavaintopisteellä, jotka sijaitsevat turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella, sekä yhdellä Sanijärvessä sijaitsevalla syvännepisteellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1

3 SÄÄOLOT Vuosi 2012 oli koko maassa selvästi tavanomaista sateisempi ja useilla havaintoasemilla sateisin 50 viimeisen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna (Ilmatieteenlaitos 2012). Myös Kouvolassa sademäärät nousivat maaliskuuta lukuun ottamatta pitkänajan keskiarvon yläpuolelle (kuva 1). Kouvolassa sateisin kuukausi oli syyskuu, jolloin kuukauden sadesumma oli 140 mm (15 % koko vuoden sadesummasta). Myös tammi- ja joulukuussa sademäärät olivat hyvin korkeita. Vuodenajoista kesä (11.5. 5.10.2012, alkaa lämpötilan vakiintuessa yli 10 C ja päättyy lämpötilan vakiintuessa alle 10 C) oli selvästi sateisin. Vuoden sateisin päivä ajoittui syyskuulle (27.9.), jolloin vuorokauden sadesumma oli 33 mm. Turvetuotantoalueiden kuormitukseen vaikuttaa oleellisesti alueella liikkuvat vesimäärät ja yksi kuormituksen kannalta olennaisimmista tekijöistä onkin alueen sademäärä. Lämpötilat pysyttelivät koko maassa pääsääntöisesti hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Myös Kouvolassa kuukausittaiset keskilämpötilat olivat lähellä pitkänajan keskiarvoa. Helmi- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä ja alhaisin lämpötila (-23,5 C) mitattiinkin helmikuun alussa. Heinäkuu oli tavanomaiseen tapaan vuoden lämpimin kuukausi, mutta hellepäivät jäivät hyvin vähäisiksi kesän aikana. Marraskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. 20 150 lämpötila (ºC) 15 10 5 0-5 -10 sademäärä (mm) 120 90 60 30-15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2012 1981-2010 2012 1981-2010 Kuva 1. Eri kuukausien keskilämpötila ( o C) ja sademäärät (mm) vuonna 2012 ja vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot Kouvolassa (Anjala). Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen kuormitustarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2012. Kuormitustarkkailun vesinäytteet haettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näytepisteiltä. Vesistötarkkailunäytteet puolestaan otettiin Summanjoesta turvetuotantoalueen yläja alapuolelta sekä Sanijärvessä sijaitsevalta syvännepisteeltä (taulukko 1 ja liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Tarkkailunäytteistä määritetyt analyysit on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä ja alkuperäiset analyysitulokset on 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat kuormitustarkkailupisteeltä H6. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Taulukko 1. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- (H5 ja H6) ja vesistötarkkailun (V1-V3) havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H5 pintavalutuskentän yläpuoli 6744996-3511486 H6 pintavalutuskentän alapuoli 6745416-3511307 Vesistötarkkailu V1 Summanjoki, turvetuotantoalueiden yläpuoli 6745610-3511588 V2 Summanjoki, turvetuotantoalueiden alapuoli 6745673-3510317 V2virt Summanjoki, turvetuotantoalueuden alapuoli 6745660-3510100 V3 Sanijärvi, syvänne 6747550-3508750 4.1 KUORMITUSTARKKAILU Tuotantoalueilta tulevasta vedestä otettiin vesinäytteet kerran kahdessa viikossa vuonna 2012. Näytteenoton yhteydessä pisteeltä H6 mitattiin myös virtaama. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 2. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen ominaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteeltä H6 saatujen virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) mg/l kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU 4.2.1 Vesinäytteet Vesistötarkkailun virtahavaintopisteet sijaitsevat Summanjoessa turvetuotantoalueiden ylä- (V1) ja alapuolella (V2 ja V2virt). Turvetuotannon alapuolisen pisteen virtaamamittaus suoritetaan V2virt pisteellä. Järvihavaintopiste (V3) puolestaan sijaitsee Sanijärven syvännealueella (taulukko 1 ja liite 2). Syvännepisteeltä otetaan näytteet pintavedestä (1 m) ja pohjanläheisestä vedestä (pohja- 1 m). Lisäksi kokoomanäytteestä (0-2 m) määritetään klorofyllipitoisuus. Vesistötarkkailunäytteet Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

haettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja tarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph väri mg Pt/l kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l nitraatti-nitraatti typpi µg/l kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori µg/l happikyllästys % happi mg/l rauta µg/l sameus* FTU klorofylli a* µg/l * vain järvihavaintopisteeltä Taulukko 4. Sanijärvestä haetut näytteet näytesyvyyksittäin. Analyysi 1m pohja-1m 0-2 m lämpötila x x ph x väri x kiintoaine (GF/C) x x kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x nitraatti-nitraatti typpi x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori (suodattamaton) x happikyllästys x x happi x x rauta x x sameus x klorofylli a x * ainoastaan loppukesän (elo-syyskuu) näytteestä 4.2.2 Kasviplanktontutkimus Sanijärvestä (V3) otettiin kasviplaktonnäyte syyskuussa (3.9.) normaalin näytteenoton yhteydessä. Näyte otettiin 0-2 m kokoomanäytteestä ja säilöttiin happamalla lugol-liuoksella. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Tarkkailuohjelman mukaan kasviplanktonnäytteet olisi pitänyt ottaa ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen eli kesällä 2013. Inhimillisen erehdyksen vuoksi näytteet haettiinkin kuitenkin jo ensimmäisen tuotantokauden jälkeen. Jatkossa näytteitä haetaan joka kolmas vuosi ja seuraavan kerran kesällä 2015. 4.3 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (liite 4.) perusteella tuotantoalueille on laskettu pinta-alaan suhteutettu keskimääräinen ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Ominaiskuormituksen avulla on laskettu Saaransuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä ja 28.6.2012 alkaen on käytetty saatavilla olleita vuorokauden virtaamakeskiarvoja. Näytteenottoajankohtien ulkopuolella (27.6.2012 asti) virtaamat jouduttiin kuitenkin määrittelemään laskennallisesti. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty taustakuormituksen ainepitoisuuksia, jotka ovat typelle 500 µg/l fosforille 20 µg/l ja kiintoaineelle 2,0 mg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006). Näitä arvoja käytetään yleisesti turvesoiden kuormituslaskennoissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle (24.5. 21.8.2012). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina. Vuodenaikojen kestot on määritelty taulukon 5 mukaisesti. Taulukossa mainituilla keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Kouvolan (Anjala) havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2012 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi 6.1. 12.3.2012, kevät 13.3. 10.5.2012, kesä 11.5. 5.10.2012 ja syksy 6.10. 27.11.2012. Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika Ajankohdan määritelmä talvi alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. kevät keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjan tiivistelmää. 5.2 KUORMITUSTARKKAILU Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueiden jälkeiseltä tarkkailupisteeltä (H5) haettujen näytteiden perusteella tuotantoalueelta purkautuva vesi oli hyvin kiintoainepitoista, hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää (taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus sekä typpi- ja rautapitoisuudet olivat humuspitoisten suovesien tasolla. Rautapitoisuus oli ajoittain hyvin korkea. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuva vesi (H6) oli erittäin hapanta ja rehevää. Vesi oli myös selvästi humuspitoista. Pintavalutuksen aikana pitoisuudet olivat kuitenkin pääasiassa laskeneet kemiallista hapenkultusta lukuun ottamatta. Pintavalutuskentältä poistuvan veden keskimääräinen virtaama oli 42,6 l/s. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuodesta sekä tuotantoalueilta tulevan että pintavalutuksesta lähtevän veden osalta. Myös virtaama oli hieman edellisvuotta alhaisempi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Taulukko 5. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueen kuormitustarkkailupisteeltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2012. Kuormitustarkkailu K-aine ph COD Mn kok.n NH4-N Kok.P Fe spek Virtaama mg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l l/s H5 H6 ka. 2012 41 6,2 48 1976 708 132 3700 ka. 2012 7 5,7 59 1887 531 117 2158 42,6 Pintavalutuskentälle pumpattiin tammi-helmikuussa vain Vapo Oy:n vesiä. Maaliskuusta eteenpäin myös Pj-Turpeen vedet pumpattiin pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän retentioprosentit (puhdistusteho) olivat kiintoaineen ja raudan osalta selvästi positiivisia koko vuoden ajan (taulukko 6). Myös ammoniumtypen osalta tuotantoalueelta tullut vesi selvästi puhdistui lähes koko vuoden. Kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforipitoisuuden osalta retentioprosentit jäivät negatiivisiksi. Typen osalta keskimääräinen vuotuinen puhdistusteho oli 1 %, mutta vaihtelu näytteenottokertojen välillä oli suurta. Edellisenä vuonna pintavalutuskentän toimintaa arvioitiin syys-joulukuussa otettujen näytteiden perusteella. Vuonna 2012 pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli parantunut kiintoaineen ja ammoniumtypen osalta, mutta laskenut muiden aineiden osalta. Puhdistustehon tulisi selvästi parantua etenkin kemiallisen hapenkulutuksen sekä typen ja fosforin osalta. Koska pintavalutuskenttä on kuitenkin suhteellisen uusi, on oletettavaa, että puhdistusteho paranee vielä seuraavan vuoden aikana. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 7

Taulukko 6. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden pintavalutuskentän retentioprosentit (%) vuonna 2012. Positiivinen arvo tarkoittaa, että tulevan veden ainepitoisuus on ollut lähtevää suurempi ja negatiivinen kertoo ainepitoisuuden kasvaneen pintavalutuksen aikana. Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Fe % % % % % % 3.1.2012 72-5 4 9 23 47 16.1.2012 78-3 6 11 7 53 2.2.2012 81-15 15 0 29 54 17.2.2012 96 35 47 39 52 73 28.2.2012 92-22 -21-10 15 48 15.3.2012 86-29 0 0 14 38 27.3.2012 84-166 -8-12 -64-23 11.4.2012 96-138 -23-47 21 46 23.4.2012 ei virtaamaa, ei näytteitä 10.5.2012 92-22 0 17 75 72 23.5.2012 75-63 -5 64-32 33 6.6.2012 75-62 -21 13-41 42 18.6.2012 72-10 23 46-12 40 4.7.2012 87-79 0 59-94 32 20.7.2012 67 14-14 25-69 22 31.7.2012 67-48 0 38-110 12 13.8.2012 66-62 -29 71-88 23 3.9.2012 71-26 0 48 4 23 18.9.2012 50-37 0 80-38 28 2.10.2012 43-3 15 42 14 16 16.10.2012 77 9 5 55 45 32 6.11.2012 68 11 29 39 50 24 20.11.2012 73-9 7 35 17 50 3.12.2012 75-13 -8 51 31 43 20.12.2012 77-15 12 49 24 33 ka. touko-syys 72-39 -5 46-40 33 ka. 2012 76-31 1 30-5 36 Vuonna 2012 kuormituslaskenta on perustunut Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseltä pintavalutuskentältä poistuvan veden (H6) virtaamiin ja ainepitoisuuksiin. Sekä Saaransuon että Kankaanniemensoiden tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan yhteiselle pintavalutuskentälle ja näytteenottopisteillä eri alueilta tulevat vedet ovat jo sekoittuneet. Tämän vuoksi on mahdotonta erotella eri suoalueiden osuutta virtaamasta tai ainepitoisuuksista. Kuormitus on kuitenkin laskettu kummallekin suo alueelle erikseen tuotantopinta-alan mukaan. Vuonna 2012 Saaransuon tuotantoalueen vuotuiseksi kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 6622 kg kiintoainetta, 1201 kg typpeä ja 69 kg fosforia (taulukko 7 ja liite 3). Pienempi virtaama ja alhaisemmat ainepitoisuudet laskivat tuotantoalueen vuotuisen kuormituksen edellisvuotta pienemmäksi. Tuotantoalueen päivittäinen bruttokokonaiskuormitus (taulukko 8) oli myös 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

edellisvuotta pienempi. Se vastasi tuotantoaikana 223 haja-asutusalueen asukkaan puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 120 asukkaan fosforikuormitusta (taulukko 8 ja liite 3). Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti suurin kesällä, jolloin myös alueen valunta ja virtaamat olivat hyvin korkeita (taulukko 9). Taulukko 7. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna 2012. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa 1.1.2012-31.12.2012 6622 1201 69 talvella 6.1.2012-12.3.2012 504 264 13 keväällä 13.3.2012-10.5.2012 954 66 7 kesällä 11.5.2012-5.10.2012 3741 474 35 syksyllä 6.11.2012-27.11.2012 1129 312 11 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 2494 281 24 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 4127 920 45 Taulukko 8. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus (g/d) vuonna 2012. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2012-31.12.2012 18092 3282 188 talvikeskiarvo 6.1.2012-12.3.2012 7523 3937 196 kevätkeskiarvo 13.3.2012-10.5.2012 16170 1126 116 kesäkeskiarvo 11.5.2012-5.10.2012 25278 3202 235 syyskeskiarvo 6.11.2012-27.11.2012 21297 5886 200 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 27717 3125 263 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 14953 3333 163 Taulukko 9. Saaransuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna 2012. vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo 6.1.2012-12.3.2012 8 22 19 kevätkeskiarvo 13.3.2012-10.5.2012 15 6 11 kesäkeskiarvo 11.5.2012-5.10.2012 59 43 54 syyskeskiarvo 6.11.2012-27.11.2012 18 28 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 9

5.3 VESISTÖTARKKAILU 5.3.1 Vesinäytteet Summanjoen vedenlaatuun vaikuttavat mm. valuma-alueen ominaisuudet sekä metsien ja soiden perusojitus. Joen vedenlaadussa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Summanjoen yläosan vesi on ollut hapanta, erittäin ruskeaa sekä humuspitoista ja sen typpi- ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita. Fosforipitoisuuden perusteella jokivesi on ollut rehevää. Haettujen tarkkailunäytteiden perusteella Summajoen vesi oli vuonna 2012 hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella rehevää (taulukko 10). Veden ruskea väri ja kemiallinen hapenkulutus sekä rauta- ja typpipitoisuus osoittavat veden olevan selvästi humuspitoista. Sekä tuotantoalueen ylä- että alapuolisella pisteellä vesi oli laadultaan hyvin samaa tasoa eikä merkittäviä eroja ollut havaittavissa. Ainepitoisuudet olivat vuonna 2012 myös hyvin samaa tasoa kuin pitkänajan keskiarvo. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset typpi- ja fosforipitoisuudet olivat hieman kohonneet, mutta rautapitoisuus puolestaan selvästi laskenut. Virtaama oli vuonna 2012 selvästi sekä edellisvuotta että pitkänajan keskiarvoa suurempi. Taulukko 10. Summanjoenjoen vesistötarkkailupisteiltä (V1 ja V2) otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2012 sekä vuosina 1996 2012. Vesistötarkkailu K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Virt Summanjoki mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l l/s V1 ka 2012 5,6 4,8 6 155 23 813 34 713 ka 1996-2012 8,1 5,4 6,4 151 23 723 27 831 V2/V2 virt ka 2012 10,9 4,6 6,2 168 24 778 37 890 4 844 ka 1996-2012 8,2 5,2 6,3 157 24 751 27 929 3 131 Sanijärven valuma-alueella sijaitsee useita suoalueita ja jokien kuljettaman humuspitoisen veden vaikutus näkyy myös Sanijärven vedessä, joka oli laadultaan hyvin samalla tasolla kuin Summajoen vesi (taulukko 10 ja 11). Sanijärven veden korkea väriarvo, kemiallinen hapenkulutus sekä rauta- ja typpipitoisuudet kuvaavat hyvin runsasta humuspitoisuutta. Sanijärven vesi on myös rehevää ja hapanta. Näkösyvyys vaihtelee pääsääntöisesti yhden metrin molemmin puolin. Syksyllä 2012 Sanijärven pintavesi oli fosforipitoisuuden ja levämäärää kuvaavan klorofyllipitoisuuden perusteella rehevän ja erittäin rehevän välillä (taulukko 11). Klorofyllipitoisuus oli vuonna 2012 selvästi edellisvuotta sekä pitkänajan keskiarvoa korkeammalla. Keväällä 2012 pintaveden typpi- ja rautapitoisuus olivat hyvin korkeita ja vesi oli lisäksi hyvin sameaa. Myös alusveden typpi- ja rautapitoisuus sekä lisäksi fosforipitoisuus olivat selvästi syksyistä tasoa sekä edellisvuoden kevättä korkeammat. Alusveden happitilanne oli kuitenkin sekä keväällä että syksyllä tyydyttävä ja selvästi edellisvuotta parempi. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Vesienhoidon järjestämisprosessiin liittyvässä järvityypittelyssä Sanijärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Sanijärveltä saatuja tarkkailutuloksia verrattiin myös yleiseen vedenlaatuluokitukseen (Suomen ympäristökeskus 2009 a ja b). Luokittelussa huomioidaan mm. päällysveden happikyllästysprosentti, rehevyydestä kertova klorofylli a- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä humuspitoisuutta kuvaava väriluku ja näkösyvyys. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Sanijärven vedenlaatu sijoittuu keskimäärin luokkaan tyydyttävä. Taulukko 11. Sanijärven vesistötarkkailupisteeltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2012 sekä vuosina 2000 2012. Vesistötarkkailu Happi Sameus K-aine ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. Näk.syv. Sanijärvi (V3) % FTU mg/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l m pinta (1 m) kevät 2012 78 12,0 4,9 6,4 180 19 1 200 33 1 500 0,4 syksy 2012 82 4,4 5,6 6,6 180 23 640 35 970 45 1,1 ka syksy 2000-2012 79 3,9 4,6 6,7 162 24 737 29 898 23 1,0 pohja (3 m) kevät 2012 68 3,9 1 100 41 1 600 syksy 2012 80 5,6 640 30 820 ka syksy 2000-2012 72 6,9 824 30 948 5.3.2 Kasviplanktontutkimus Loppukesän 2012 näytteessä havaittiin yhteensä 54 taksonia ja kasviplanktonin biomassa oli 4,91 mg/l (liite 5). Edellisen vuoden näytteessä kasviplanktonin biomassa oli 1,1 mg/l. Biomassa oli vuonna 2012 huomattavan korkea ja suurimman osan siitä muodosti limalevä Gonyostomum semen. Limalevän soluissa on runsaasti klorofylliä, minkä vuoksi myös pintaveden klorofyllipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Limalevän on todettu suosivan reheviä, humuspitoisia ja runsaasti liuennutta orgaanista hiiltä sisältäviä järviä. Lajin massaesiintymät aiheuttavat usein uimareille ihon kutinaa. Haitallisten sinilevien osuus kokonaisbiomassasta oli 0,04 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 11

6 VIITTEET Ilmatieteenlaitos 2012. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-12. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mattila J. Raunio J. ja Mäntynen H. 2011. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma, 10 s. Oravainen R. 1999. Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste, 26 s. Pöyry Oyj, 2009. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Suomen ympäristökeskus 2009 a. Vedenlaatuluokituksen kriteerit, www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesientila > Käyttökelpoisuusluokitus Suomen ympäristökeskus 2009 b. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesientila > Käyttökelpoisuusluokitus Suomen ympäristökeskus 2012. Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset. www.ymparisto.fi > ympäristöntila > pintavedet > Vesitilannehavainnot, > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset > 2012. Turveteollisuusliitto ry 2009. Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät, 17 s. Turvetuotannon tarkkailuryhmä 18.5.2006.Turvetuotannon tarkkailuopas, 53 s. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

LIITE 1 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2012 Perustiedot: Turvesuo Saaransuo Ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto, ympäristölupa Dnro ISY-2006-Y-160 (4.2.2008). Tuottaja Vapo oy Suon sijainti Kouvola, Haapalan kylä Vesistöalue Summanjoen yläosan (13.003) ja Summanjoen keskiosan (13.002) alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja-summajoki-sanijärvi Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Kouvola Purkuvesistön yleisluonne / siihen kohdistuva muu kuormitus Summanjoen vesi on tarkkailualueella erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Fosforipitoisuuksiltaan vesi on rehevää. Tuotannossa alun perin 52 ha Tuotannossa vuonna 2012 45,9 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2011/2012 Tuotantomenetelmä Jyrsinturvemenetelmä Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet, laskeutusaltaita sekä pintavalutuskenttä. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 1krt/kk paitsi kahtena ensimmäisenä ja viimeisenä vuotena 2krt/kk Kuormitustarkkailun havaintopisteet H5/ pintavalutuskenttä, yläpuoli 6744996-3511486 (tunnus / sijainti / koordinaatit) H6/ pintavalutuskenttä, alapuoli 674516-3511307 Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä Vesistötarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa tuotantokauden aikana (kesäkuu ja elo- Vesistötarkkailun havaintopisteet V1/ Summanjoki (V), tuotantoalueen yläpuoli/ 6745610-3511588 V2virt / Summajoki (V), tuotantoalueen alapuoli, vain virtaama 6745660-3510100 (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2/ Summanjoki (V), tuotantoalueen alapuoli/ 6745512-3511456 V=virtahavaintopaikka, J=järvihavaintopaikka V3/ Sanijärvi (J), syvänne/ 6747550-3508750 Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä V2virt

LIITE 2

LIITE 3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo 1.1.2012-31.12.2012 348 63 3,6 276 45 2,9 72 18 0,7 42 talvikeskiarvo 6.1.2012-12.3.2012 145 76 3,8 68 57 3,0 76 19 0,8 44 kevätkeskiarvo 13.3.2012-10.5.2012 311 22 2,2 279 14 1,9 32 8 0,3 19 kesäkeskiarvo 11.5.2012-5.10.2012 486 62 4,5 418 44 3,8 68 17 0,7 40 syyskeskiarvo 6.11.2012-27.11.2012 410 113 3,8 274 79 2,5 136 34 1,4 78 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 533 60 5,1 470 44 4,4 63 16 0,6 37 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 288 64 3,1 212 45 2,4 75 19 0,8 44 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo 1.1.2012-31.12.2012 127 23,1 1,3 101 16,5 1,1 26 7 0,3 talvikeskiarvo 6.1.2012-12.3.2012 10 5,1 0,3 5 3,8 0,2 5 1,3 0,1 kevätkeskiarvo 13.3.2012-10.5.2012 18 1,3 0,1 16 0,8 0,1 2 0,5 0,0 kesäkeskiarvo 11.5.2012-5.10.2012 72 9,1 0,7 62 6,6 0,6 10 2,5 0,1 syyskeskiarvo 6.11.2012-27.11.2012 22 6,0 0,2 15 4,2 0,1 7 1,8 0,1 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 48 5,4 0,5 42 4,0 0,4 6 1,4 0,1 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 79 17,7 0,9 59 12,5 0,7 21 5,2 0,2 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2012-31.12.2012 18092 3282 188 14336 2343 150 3756 939 38 talvikeskiarvo 6.1.2012-12.3.2012 7523 3937 196 3552 2944 156 3971 993 40 kevätkeskiarvo 13.3.2012-10.5.2012 16170 1126 116 14493 707 99 1677 419 17 kesäkeskiarvo 11.5.2012-5.10.2012 25278 3202 235 21725 2314 200 3553 888 36 syyskeskiarvo 6.11.2012-27.11.2012 21297 5886 200 14247 4124 129 7050 1762 70 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 27717 3125 263 24432 2303 230 3285 821 33 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 14953 3333 163 11044 2356 124 3910 977 39 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa 1.1.2012-31.12.2012 6622 1201 69 5247 857 55 1375 344 13,7 talvella 6.1.2012-12.3.2012 504 264 13 238 197 10 266 67 2,7 keväällä 13.3.2012-10.5.2012 954 66 7 855 42 6 99 25 1,0 kesällä 11.5.2012-5.10.2012 3741 474 35 3215 342 30 526 131 5,3 syksyllä 6.11.2012-27.11.2012 1129 312 11 755 219 7 374 93 3,7 tuotantoaikana 24.5.2012-21.8.2012 2494 281 24 2199 207 21 296 74 3,0 tuotantoajan ulkopuolella 1.1.-23.5. - 22.8-31.12 4127 920 45 3048 650 34,2 1079 270 10,8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 3.1.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:15; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 2 C-ast; 0.1 15 5,6 64 2400 820 120 3000 3.1.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 33,2 l/s; 0.1 4,2 5,0 67 2300 750 93 1600 16.1.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:20; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -7 C-ast; 0.1 24 5,8 68 1700 930 98 3800 16.1.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -7 C-ast; Virt 35,739 l/s; 0.1 5,4 5,1 70 1600 830 91 1800 2.2.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -22 C-ast; 0.1 16 5,9 59 2600 1000 140 3700 2.2.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -22 C-ast; Virt 11,172 l/s; 0.1 3,1 5,4 68 2200 1000 100 1700 17.2.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; 0.1 51 5,9 92 3800 1800 230 6300 17.2.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 22,93 l/s; 0.1 2,2 5,5 60 2000 1100 110 1700 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 28.2.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; 0.1 19 6,0 50 1900 1000 130 4000 28.2.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 14,534 l/s; 0.1 1,5 5,7 61 2300 1100 110 2100 15.3.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 0.1 17 6,2 49 2200 1100 140 4000 15.3.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 1,35 l/s; 0.1 2,4 5,7 63 2200 1100 120 2500 15.3.2012 TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 5 cm; Jää 44 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,8 11,2 78 12 4,9 6,4 180 19 1200 450 130 33 11 1500 3 0,4 9,9 68 3,9 1100 41 1600 27.3.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0.1 18 6,3 32 2600 980 140 3000 27.3.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 1,45 l/s; 0.1 2,9 5,8 85 2800 1100 230 3700 11.4.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; 0.1 110 6,1 37 2200 750 280 8000 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 2/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 11.4.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 0,88 l/s; 0.1 3,9 5,9 88 2700 1100 220 4300 23.4.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Ei näytteitä! 23.4.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Ei näytteitä! 23.4.2012 TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 13:45; Näytt.ottaja MK,JR; Ilm.lt. 7 C-ast; 0.5 3,6 10,4 78 4,8 3,6 5,3 200 31 1400 490 34 46 9 640 23.4.2012 TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 10:45; Näytt.ottaja MK,JR; Ilm.lt. 7 C-ast; 0.5 2,0 11,1 80 18 3,5 5,3 200 31 1200 470 44 57 16 1000 23.4.2012 TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Näytt.ottaja MK,JR; Virt 14387 l/s; Ei näytteitä! 10.5.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 0.1 270 6,3 37 1200 460 530 11000 10.5.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 114,37 l/s; 0.1 21 5,6 45 1200 380 130 3100 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 3/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 23.5.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 20 C-ast; 0.1 23 6,5 35 930 280 91 2100 23.5.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; Virt 20,48 l/s; 0.1 5,7 5,8 57 980 100 120 1400 23.5.2012 TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 11:58; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; 0.5 13,5 8,9 85 7,5 4,4 6,5 140 21 500 190 8 33 5 770 23.5.2012 TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; 0.5 13,2 8,8 84 11 4,3 6,4 140 21 490 130 8 30 3 730 23.5.2012 TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 13:15; Näytt.ottaja MK; Virt 3364 l/s; 0,1 6.6.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; 0.1 27 6,7 34 1400 320 92 2600 6.6.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:40; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 39,88 l/s; 0.1 6,8 5,8 55 1700 280 130 1500 6.6.2012 TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 14:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; 0.5 11,2 9,4 85 3,7 5,0 6,5 120 17 570 120 6 24 4 490 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 4/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 6.6.2012 TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C-ast; 0.5 10,1 9,7 86 8,6 4,9 6,5 130 18 580 110 7 25 5 730 6.6.2012 TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 12:40; Näytt.ottaja AL; Virt 745 l/s; 0,1 18.6.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja vv al; Ilm.lt. 17 C-ast; 0.1 130 6,5 63 2600 700 170 5300 18.6.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja vv al; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 73,73 l/s; 0.1 37 5,9 69 2000 380 190 3200 4.7.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; 0.1 33 6,6 39 1500 61 93 3700 4.7.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 24,32 l/s; 0.1 4,4 6,0 70 1500 25 180 2500 20.7.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja MK,TS; Ilm.lt. 20 C-ast; 0.1 33 6,3 63 2100 560 77 2700 20.7.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:35; Näytt.ottaja MK,TS; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 43,2 l/s; 0.1 11 5,8 54 2400 420 130 2100 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 5/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 31.7.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 0.1 25 6,6 48 2000 530 100 3300 31.7.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 32 l/s; 0.1 8,3 5,9 71 2000 330 210 2900 13.8.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:20; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 18 C-ast; 0.1 11 7,0 39 1400 480 64 3000 13.8.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 14:40; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 25,09 l/s; 0.1 3,7 6,0 63 1800 140 120 2300 3.9.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:30; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 17 C-ast; 0.1 28 6,3 47 1900 520 94 2200 3.9.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 41,14 l/s; 0.1 8,0 5,6 59 1900 270 90 1700 3.9.2012 TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 13:25; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 18 C-ast; 0.5 12,6 8,9 84 6,4 6,1 6,6 160 23 780 160 <5 31 6 950 3.9.2012 TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 14:20; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 18 C-ast; 0.5 12,7 8,5 80 5,9 5,8 6,5 200 26 840 170 10 37 19 1100 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 6/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 3.9.2012 TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 14:30; Näytt.ottaja MK,JK; Virt 880 l/s; 0,1 3.9.2012 TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja MK,JK; levä 0 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,7 8,1 82 4,4 5,6 6,6 180 23 640 11 <5 35 <2 970 3 15,3 8,0 80 5,6 640 30 820 0-2 45 18.9.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0.1 8,0 6,8 41 1600 560 56 2900 18.9.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 38,55 l/s; 0.1 4,0 6,1 56 1600 110 77 2100 2.10.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 0.1 16 5,6 62 2600 600 87 3100 2.10.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 76,1 l/s; 0.1 9,2 5,3 64 2200 350 75 2600 16.10.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; 0.1 23 5,7 54 2200 620 110 1900 16.10.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 94,19 l/s; 0.1 5,4 5,5 49 2100 280 61 1300 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 7/8

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 6.11.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0.1 25 5,7 47 2100 640 110 1700 6.11.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 104,45 l/s; 0.1 8,0 5,6 42 1500 390 55 1300 20.11.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 0.1 14 6,4 34 1500 510 63 2000 20.11.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 130,68 l/s; 0.1 3,8 5,9 37 1400 330 52 1000 3.12.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; 0.1 20 6,3 30 1300 820 71 2800 3.12.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 39,1 l/s; 0.1 5,0 6,0 34 1400 400 49 1600 20.12.2012 TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; 0.1 28 6,2 27 1700 950 72 2700 20.12.2012 TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 46,9 l/s; 0.1 6,4 6,1 31 1500 480 55 1800 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 8/8

LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti 201305 Zwerver.odt Kasviplankton lajisto ja biomassa Sanijärvi 2012 Raportti vuoden 2012 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: maaliskuu 2013 raportti nro: 2013 05 1 Zwerver plaktonmäärityksiä Tuomarinkehä 3, 25700 Kemiö 040-707 9385 info@zwerver.fi www.zwerver.fi Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, 25700 Kemiö 040-707 9385 info@zwerver.fi www.zwerver.fi

LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti 201305 Zwerver.odt Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 2.1 NÄYTTEET...3 2.3 MENETELMÄ...3 2.3.1 Näytteen esikäsittely...3 2.3.2 Laskenta ja määritys...4 2.3.2.1 Laskenta...4 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus...4 2.3.2.3 Lajinmääritys...4 2.3.2.4 Biomassa...4 2.3.2.5 Tietojen käsittely...4 3. TULOKSET...5 4. SANIJÄRVI...8 5. KIRJALLISUUS...9 2

LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti 201305 Zwerver.odt 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa on Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta määritetty vuoden 2012 kasviplanktonlajisto ja -biomassa Sanijärvestä. Tässä raportissa käydään läpi käytty analysointimenetelmä sekä esitetään planktonlaskennan tulokset. Lisäksi annetaan lausunto siitä, mitä havaittu kasviplanktonlajisto kertoo tutkituista järvestä. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 1 kpl, ruskeassa 200 ml:n lasipullossa. Näyte oli kestävöity lugolin liuoksella. Näytettä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Taulukossa 1 näkyvät näytteen tiedot. Taulukko 1: Tutkittu näyte. Näytepaikka, näytteenottopäivämäärä ja määritykseen käytetty näytemäärä. näytepaikka Sanijärvi pvm ml 03.09.2012 1,10 2.2 Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti Eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta. Taulukko 2: Eurooppalaisen standardin suositukset mikroskoopille ja Zwerverin mikroskoopin ominaisuudet. suositus SFS-EN 15204 Zwerver valaistus 50-100 W 50 W Kond. NA > 0,5 0,6 objektiivit 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x NA>0,5 40x faasi 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75 Neofluor, faasi, Zeiss 2006) ja Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin SYKEn suppeaa menetelmää (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa 2.3.2. Määritys ja laskenta. 2.3.1 Näytteen esikäsittely Näyte otettiin vähintään 12 tuntia ennen esikäsittelyn alkamista pois jääkaapista, jotta pullon lämpötila nousisi huoneenlämpötilaa vastaavaksi. Tämän jälkeen näyte sekoitettiin kääntelemällä pulloa muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näytteestä laitettiin laskeutumaan n. 1 ml Koeman en Bijkerk vb -yrityksen planktonkyvettiin (http://www.koemanenbijkerk.nl/labproducten/fytopla nktoncuvetten). Näytteen annettiin laskeutua ohjeistuksen (Järvinen ja muut (2011) ) mukaisen ajan. 63x NA 1,4 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 plan apo, öljy, Zeiss ja 100x NA 1,3 faasi plan apo, öljy, Zeiss okulaarit 10x tai 12,5 x 10x ja 12,5x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Utermöhlin (1958), Eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 3

LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti 201305 Zwerver.odt 2.3.2 Laskenta ja määritys 2.3.2.1 Laskenta Näyte tutkittiin kolmea suurennusta (100x,250x ja630x) käyttäen, yhden näytteen osalle kertyi 4-7 osa-näytettä. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Määritys aloitettiin pienimmistä levistä. Ensimmäisestä osanäytteestä laskettiin kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) planktoneliöt (picoplankton) laskettiin erikseen 630xsuurennuksella 8-10 näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Osa picoplanktoniksi lasketuista saattaa olla bakteereita, säilötystä näytteestä kun ei pelkällä valomikroskoopilla voi päästä täyteen varmuuteen siitä, onko kyseessä bakteeri, sinilevä vai oikea levä. Minimaalisen kokonsa takia tämä laskennan osa ei yleensä kesänäytteissä vaikuta juuri kokonaisbiomassaan. Laskenta antaa kuitenkin kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (picoplankton) määrästä, jota eläinplankton mielellään käyttää ravinnokseen. Solutiheyteen tämä lisälaskenta tietysti vaikuttaa suuresti. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella. Ohjeistuksen (Järvinen ja muut 2011) mukaan suppeassa menetelmässä tulee tällä suurennuksella laskea vähintään 25 näkökenttää. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella. Lopuksi laskettiin koko kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. Yhteensä pyritään havaintoja keräämään vähintään 200 kpl koko näytteestä. Mainitut levien suurusluokat ovat vain suuntaaantavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmän suurennukset, laskentayksiköiden koko, näkökenttien ja laskentayksiköiden minimimäärä. virhemarginaali Suppea laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm 5-10 630x 2-20 25 100 250x > 20 µm 15 100x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä pyritään saamaan yhteensä vähintään kpl 200 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus Laskennan tilastollinen tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 4: Laskennan virhemarginaalit. laskentayksikköjen lukumäärä +- 10 63% 50 28% 100 20% 200 14% 400 10% 2.3.2.3 Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistan perustana käytettiin SYKEn ylläpitämää lajilistaa, joskin kaikkia kokoluokkamuutoksia ei oltu vielä päivitetty. 2.3.2.4 Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Kokonaisbiomassat on laskettu laskenta-ohjelma Count 6.2 avulla, joka käyttää Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterissä mainittuja tilavuusarvoja kullekin taksonille. 2.3.2.5 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, joka laskee solu- ja yksilötiheydet sekä leväkohtaiset että kokonaisbiovolyymit. Lajilistat toimitetaan toimeksiantajalle erillisenä Excel-tiedostona. 4