Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä luonnonvara- ja ympäristöalan perustutkintojen opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen arviointinäkökulmien sisältöä kriteerien 15-21 osalta. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkkilista ei ole kaikenkattava. Aineisto sisältää esimerkkejä luonnonvara- ja ympäristöalan eri tutkinnoista, joten listaa tulee käyttää soveltaen sitä arvioinnin kohteena olevaan tutkintoon. Myös arvioitaessa opetuksen toteutuksen kriteerien täyttymistä lähtökohtana on, että esimerkkilistan aiheita käsitellään tutkinnossa ja tutkinnon osissa niiden sisältöihin soveltuvalla tavalla. Ennen kriteerikohtaisiin esimerkkeihin siirtymistä kannattaa tutustua seuraavasta yhteenvedosta arvioinnin kohteena olevan tutkinnon tärkeimpiin kestävän kehityksen näkökohtiin. YHTEENVETO ALAN TUTKINTOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKOHDISTA n perustutkinnot ja niiden tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia (Lähde: Kestävää ammatillista koulutusta, OPH 2010): Tutkinto Tutkintokohtaiset näkökohdat Yhteiset näkökohdat Maatalousala Hevostalous Puutarhatalous Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Peltoekosysteemin toimivuuden ja tuottavuuden varmistaminen Lajikkeiden valinnan ja viljelymenetelmien ympäristövaikutukset Biologinen torjunta, kemikaalien ja lannoitteiden käytön vähentäminen Luomutuotanto ja lähiruoka Uusien energianlähteiden hyödyntäminen (esim. biokaasu ja energiakasvit) Ekologiset rakennus- ja lämmitysratkaisut Rakennuskulttuurin ja perinnemaiseman säilyttäminen Jätevesien, lannan ja lietteen käsittely Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja eläintuotannon eettiset näkökohdat Elintarviketuotannon turvallisuus (esim. eläintaudit) Uusien energianlähteiden hyödyntäminen (esim. biokaasu ja energiakasvit) Rakennuskulttuurin ja perinnemaiseman säilyttäminen Jätevesien, lannan ja lietteen käsittely Ekologiset rakennus- ja lämmitysratkaisut Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja eläintuotannon eettiset näkökohdat Ympäristön kulumisen sekä alueen muille toimijoille aiheutuvan häiriön huomioon ottaminen Luontomatkailupalveluiden tuottaminen ympäristönäkökohdat ja jokamiehenoikeudet huomioon ottaen Puutarhaekosysteemin toimivuuden ja tuottavuuden varmistaminen Ekologiset rakennus- ja lämmitysratkaisut, ekotehokkuus kasvihuoneiden ilmastoinnissa, lämmityksessä ja kastelussa Biologinen torjunta, kemikaalien ja lannoitteiden käytön vähentäminen Kasvijätteen kompostointi ja kasvualustan hyötykäyttö Luonnonmateriaalien ja kierrätysmateriaalien käyttö sidonnassa ja koristelussa Maaperää säästävä rakentaminen Viihtyisyys ja esteettisyys ympäristönhoidossa Ekosysteemien ja luonnonjärjestelmien toiminnan tuntemus Yhteiskunnan järjestelmien tuntemus (esim. kierrätys-, energia-, suunnittelu- ja logistiset järjestelmät) Ympäristölainsäädäntö Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen Eettisten näkökulmien huomioon ottaminen tuotannossa Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen tuotannossa ja palveluissa Materiaali- ja energiatehokkuus omassa työssä (materiaalien, koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinta, käyttö ja huolto, kuljetukset ja liikkuminen) Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen Jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä ongelmajätteiden hallinta Tuotannon päästöjen hallinta (päästöt ilmaan, maahan ja veteen) Kemikaalien käytön vähentäminen Oma työturvallisuus erilaisissa töissä ja toimintaympäristöissä Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Kulttuurisen pääoman säilyttäminen sekä suomalaisen ja paikallisen kulttuurin vahvistaminen Kuluttajien ympäristötietoisuus Verkottuminen muiden toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi (esim. hanketoiminta) Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.)
Tutkinto Tutkintokohtaiset näkökohdat Yhteiset näkökohdat Kalatalous Metsäala Luonto- ja ympäristöala Kalavarojen ja pyynnin välisen tasapainon säilyttäminen Luonnonvaraisten kantojen säilyttäminen Kalojen elinympäristöistä ja vesiekosysteemien toimivuudesta huolehtiminen Kala- ym. tautien leviämisen ehkäisy Kalanviljelyn ravinteiden ja antibioottien leviämisen estäminen Ympäristön ja muut toimijat huomioon ottava toiminta vesillä liikuttaessa Metsien kestävä hoito ja hyödyntäminen Metsien suojelu Energia Arvokkaiden elinympäristöjen ja luontokohteiden huomioon ottaminen metsänhoitotöiden suunnittelussa Maaston kulumisen sekä öljy- ja voiteluainepäästöjen hallinta metsänhoitotöissä Metsänhoitotoimenpiteiden ja turvetuotannon aiheuttamat ravinne- ja CO 2-päästöt ja niiden vähentäminen Kuljetusten suunnittelu energiankulutus ja päästöt minimoiden Kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen metsäsuunnitelman laadinnassa Viihtyisyys ja esteettisyys ympäristömetsien hoidossa Työ- tai harrasteorganisaation tai tapahtuman kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu Ympäristönhoitotöiden, ulkoilureittien tai luonto- ja elämyspalveluiden suunnittelu ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat huomioon ottaen Luonnontuotteiden kerääminen mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen Kestävä riistatalous Kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen perinnemaiseman hoitosuunnitelmassa Ympäristövaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen yhdyskuntateknisten ja kaavoitushankkeiden suunnittelussa sekä vesistöjen ennallistamisen ja kunnostuksen suunnittelussa Viihtyisyys ja esteettisyys ympäristönhoidossa Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen yhdistäminen ohjaustyöhön Luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen asiakkaille (esim. luontomatkailupalvelut) luontoa rasittamatta Ekosysteemien ja luonnonjärjestelmien toiminnan tuntemus Yhteiskunnan järjestelmien tuntemus (esim. kierrätys-, energia-, suunnittelu- ja logistiset järjestelmät) Ympäristölainsäädäntö Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen Eettisten näkökulmien huomioon ottaminen tuotannossa Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen tuotannossa ja palveluissa Materiaali- ja energiatehokkuus omassa työssä (materiaalien, koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinta, käyttö ja huolto, kuljetukset ja liikkuminen) Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen Jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä ongelmajätteiden hallinta Tuotannon päästöjen hallinta (päästöt ilmaan, maahan ja veteen) Kemikaalien käytön vähentäminen Oma työturvallisuus erilaisissa töissä ja toimintaympäristöissä Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Kulttuurisen pääoman säilyttäminen sekä suomalaisen ja paikallisen kulttuurin vahvistaminen Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääminen Verkottuminen muiden toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi (esim. hanketoiminta) Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.)
Esimerkkejä opetuksen kriteerikohtaisista sisällöistä luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnoissa KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työprosessin hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa toimintaympäristöä ja järjestelmiä sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ja siihen liittyviä ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiä näkökohtia. Hän osaa tunnistaa omassa työympäristössään ja työprosessissaan kestävän kehityksen näkökohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää työympäristöään ja työprosessin toteutusta kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Opiskelija hahmottaa oman työprosessinsa materiaalivirtojen, energiankulutuksen ja turvallisuusasioiden kokonaisuuden ja osaa hallita niitä omassa työssään. Hän tuntee ympäristö-, laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työprosessin ohjaajina ja osaa toimia niiden mukaan työtehtävissään. Ammattialan toimintaympäristö, järjestelmät ja prosessit Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettiset näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen työn suunnittelussa Luonnonvara-alan tuotantoketjut ja oman työpaikan rooli ketjussa - elintarvikeketju, kasvi- ja eläintuotanto, kalatalous, metsätalouden tuotantoketju, ym. Luonnonjärjestelmien ja luonnonvara-alan tuotannolle keskeisten ekosysteemien toiminta - esim. veden, ravinteiden ja energian kiertokulut, lajien vuorovaikutussuhteet, maaperän ominaisuudet, metsän sukkessio, luonnonvarojen uusiutuminen, luonnon monimuotoisuuden merkitys, luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkantojen säilyttämisen merkitys, luonnonvara-alan tuotannolle keskeisten ekosysteemien (pelto, laidun, metsä, puutarha, vesistö) toiminta Alan logistiikka ja kuljetusjärjestelmän ympäristönäkökohdat Yhteiskunnan jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmien toiminta Alan tuotteiden elinkaaren kestävän kehityksen näkökohdat - tuotannon eettiset näkökohdat ja ympäristökuormitus, kuljetusketjun ilmastopäästöt, viljelyn, eläintuotannon ja kalankasvatuksen ravinnepäästöt vesistöön, eläintautiriskit, kiinteistöjen energiankulutus ja päästöt, uusiutuvan energian käyttö, eläintuotannon metaanipäästöt, metsätalouden vaikutus monimuotoisuuteen, tuotteiden kestävyys ja laatu, ym. Työprosessin kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen työprosessin suunnittelu kokonaisuutena Keinoja: - työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen päivittäisen työn suunnittelussa - kestävän kehityksen ohjelman tai vast. toimenpidesuunnitelman laatiminen työpaikalle - epäkohtiin puuttuminen, korjaavat toimenpiteet ja työprosessin/työympäristön kestävän kehityksen asioiden kehittäminen Esimerkkejä kestävän kehityksen näkökohdista eri tutkintojen työprosesseissa: Maatalouden perustutkinto: Sopivien lajikkeiden valinta, lajikkeiden monimuotoisuuden merkitys, viljelykierron suunnittelu, ympäristöä säästävien viljelymenetelmien valinta, maan kasvukunnon ylläpito ja eroosion ehkäisy, lannoitteiden käytön optimointi ja ravinnehuuhtoumien minimoiminen, suojavyöhykkeiden suunnittelu, ympäristöystävällisten kasvinsuojelutoimenpiteiden suunnittelu, luonnon monimuotoisuuden, perinnebiotooppien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen suojelu, luomutuotanto ja sen suunnittelu, metaanipäästöjen hallinta, kotieläinten tilat, terveydenhoito ja hyvä kohtelu elämän eri vaiheissa, ruokinnan optimointi, peltoliikenteen suunnittelu, koneiden ja laitteiden huollon suunnittelu, konekannan mitoitus, koneiden yhteiskäyttö, vuokraus ja palvelusopimukset, rakennusten hoito- ja kunnossapitotarpeen kartoitus ja toimenpiteiden suunnittelu, kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön säilyttäminen hoitotöissä ja rakentamisessa
Työprosessin materiaalivirtojen hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys) Hevostalouden perustutkinto: Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen elämän eri vaiheissa (eläinten tilat, ruokinta, terveydenhoito, mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen, valmennus, kuljetukset, teurastus tai loppusijoitus), ravinnehuuhtoumien, metaanipäästöjen ja maaston kulumisen ehkäisy sekä maisemasta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ratsastustoiminnan, talliympäristön ja harjoitusalueiden suunnittelussa Metsätalouden perustutkinto: Kestävä metsänhoito puun kasvun eri vaiheissa, arvokkaiden elinympäristöjen ja luontokohteiden huomioon ottaminen metsänhoitotöiden suunnittelussa, metsänhoitotoimenpiteiden ja turvetuotannon aiheuttamat ravinne- ja CO 2-päästöt ja niiden vähentäminen, koneiden ja laitteiden käytön sekä kuljetusten suunnittelu energiankulutus ja päästöt minimoiden, kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen metsäsuunnitelman laadinnassa, ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen puun jalostusprosessin kokonaisuudessa (raaka-aineiden paikallisuus ja hyödyntämisen tehokkuus, tuotteen elinkaari, kierrätettävyys ja hävittäminen) Puutarhatalouden perustutkinto: Tuotannon suunnittelu kokonaisuutena energian (lämmitys, valaistus, ilmastointi), lannoitteiden, kasteluveden ja torjunta-aineiden käyttö optimoiden, kasteluveden kierrätyksen suunnittelu, ilmastoinnin säädön ja energiatalouden parantaminen, polttoaineiden kulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö, ekologinen rakentaminen puutarha- ja kasvihuonetuotannossa, biologisen torjunnan suunnittelu ja luomutuotanto Kalatalouden perustutkinto: Vesiviljelyn eri tuotantomuotojen ympäristökuormituksen arviointi ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen tuotannon suunnittelussa, kalakantojen kestävyyden edistäminen kalastuksen ja kalakantojen hoidon suunnittelussa, ruokinnan ympäristöystävällinen suunnittelu Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: Työ- tai harrasteorganisaation toiminnan ympäristönäkökohtien tunnistaminen (hankinnat, sähkön, veden ja polttoaineen kulutus, jätteiden lajittelu ja kierrätys, kuljetukset ja liikkuminen), ympäristönhoitotöiden, ulkoilureittien tai luonto- ja elämyspalveluiden suunnittelu ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat huomioon ottaen, tapahtuman ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelman ja turvallisuussuunnitelman laatiminen, kestävä riistatalous, kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen perinnemaiseman hoitosuunnitelmassa, ympäristövaikutusten arviointi ja niiden huomioon ottaminen vesistöjen ennallistamisen ja kunnostuksen suunnittelussa, kuljetusten ja liikkumisen optimointi luonto- ja ympäristöalan työtehtävissä, luonto- ja ympäristöalan välineiden huollon suunnittelu Jätteen synnyn ehkäisy maa-/metsätalouden työympäristöissä tai muissa työorganisaatioissa, vaikutusmahdollisuudet oman työn suunnittelussa Hankinnat: - pakkausjätteen vähentäminen, esim. vähäjätteiset/palautettavat pakkaukset, oikeat pakkauskoot - kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden korvaaminen kestokäyttöisillä - ekologiset ja kestävät rakennusmateriaalit, määrämittaiset tilaukset - kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus) - ympäristöystävällisten ja käyttötarkoitukseen sopivien työkoneiden ja -välineiden hankinta (sopiva teho, polttoaineenkulutus, kestävyys, huollettavuus, korjattavuus, kierrätettävyys, materiaalien haitattomuus, ym.) - koneiden, laitteiden ja välineiden huollon varmistaminen - ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta - tavaroiden yhteiskäyttö, lainaus, vuokraus tai liisaus ostamisen sijaan Maatalouden työt: - rakennustarvikkeiden ja -materiaalien tehokas hyödyntäminen - koneiden, laitteiden ja välineiden huollon suunnittelu - tuotantokasvien ja rehun hävikin minimointi - optimaalinen lannoitus ja ruokinta/ravinnetasapaino - ympäristöä säästävien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen omassa työssä (esim. sähköinen viestintä, arkistointi ja laskutus, kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet)
Työprosessin energiatehokkuuden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (koneet, laitteet, järjestelmät, kuljetukset) Kemikaalien ym. aineiden käytön vähentäminen työprosessin suunnittelussa Maa/metsätalousyrityksen/muun työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus omassa työssä - biojäte, pahvi, paperi, lasi, metallit, energiajäte - pakkausten, muovien, metallien, koneiden, laitteiden ja kalusteiden sekä rakennusjätteiden kierrätyksen toteutus Työpaikalla syntyvät ongelmajätteet sekä niiden käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen - mm. koneiden huoltojätteet, akut, paristot, loisteputket, jäteöljyt, maalit, lakat, ym. kemikaalit, lääkejätteet, tautivaaralliset biologiset jätteet Jätevesien, valumavesien, lietteiden ja lannan käsittely tilalla Jätteiden kompostoinnin suunnittelu ja toteutus Maa/metsätalouden rakennusten ja tuotantotilojen energiaa kuluttavat järjestelmät ja laitteet sekä energiansäästömahdollisuudet eri työpisteissä - navetat, kasvihuoneet, konehallit, toimistotilat, asuintilat, ym: tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt, eristykset, lämmön talteenotto, ilmalämpöpumput, lämpölamppujen ja muun valaistuksen oikeat tehot, valaistuksen ja ilmastoinnin tarve- ja aikaohjaus, energiansäästölamppujen käyttö, energiaa säästävät kylmälaitteet, vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut, jne. - laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta (esim. ilmastointi, lämpöpumput, kylmälaitteet, vesikalusteet) Maa/metsätalouden ekologiset energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen yrittäjänä ja omassa työssä - hake- tai pellettilämmitys, biokaasu, energiakasvit, maalämpö, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet koneissa ja ajoneuvoissa, ym. Työprosessiin liittyvien kuljetusten ja liikkumisen järjestäminen ympäristöä säästävällä tavalla Työprosessin turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa Maa/metsä/hevostalousyrityksen/muun työorganisaation turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus ja turvallisuusasioiden huomioon ottaminen tuotantorakennusten ja muiden tilojen suunnittelussa ja ratkaisuissa Omaan työprosessiin liittyvien turvallisuus- ja terveysnäkökohtien tunnistaminen ja oman työn suunnittelu näkökohdat huomioon ottaen - työpisteiden ja työtehtävien ergonomia - sisäilman laatu, melu, lämpöolot, valaistus - elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat - henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa - sähköturvallisuus - eläinten käsittely - pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa - poistumistiet ja niiden merkinnät - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät - työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä - oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen - tietoturva-asioiden hallinta Ohjaustilanteisiin ja -palveluihin liittyvien turvallisuusriskien kokonaisuus, riskien tunnistaminen ja turvallisuusasioiden hallinta, ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen erilaisissa ympäristöissä, tarvittavat vakuutukset Luonnonvara-alan työpaikkojen/muiden työorganisaatioiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sisällön tunteminen Työterveyshuollon toteutus luonnonvara-alan yrityksessä/muussa työorganisaatiossa Eläintautien leviämisen ehkäisy ja elintarviketuotannon tuoteturvallisuudesta ja hygieniasta huolehtiminen työprosessissa Työprosessin kemikaalien ympäristöriskit ja niiden hallinta Turvallisuusriskeistä, vaaratilanteista ja onnettomuuksista raportointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen
Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimusten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Alakohtaiset kestävän kehityksen näkökulmat työprosessin suunnittelussa: - Kestävä kehitys liiketoiminnassa - Kestävän kehityksen kasvatuksen suunnittelu Työpaikan kestävän kehityksen ohjelman tai ympäristö-, laatu- ja työterveys ja turvallisuusjärjestelmän vaatimukset Järjestelmien ohjausvaikutus työprosessiin Ympäristöystävällisen ja vastuullisen tuotannon ja kestävän kehityksen hyödyntäminen liiketoiminnassa, esim. - luomutuotanto, lähiruoka, eläinten hyvä kohtelu, metsäsertifioitu puutuotanto, ym. - kestävän kehityksen huomioon ottaminen liiketoiminnan kokonaisuuden suunnittelussa - tuotteiden ja palveluiden kestävän kehityksen mukaisuuden arviointi - ympäristöystävällisen ja vastuullisen tuotannon hyödyntäminen liiketoiminnassa - luomutuotannon taloudelliset näkökohdat (tuet, kustannusrakenne, tuotteiden hinta) - ympäristö- ja kestävän kehityksen argumenttien käyttö markkinoinnissa - bioenergia liiketoimintamahdollisuutena - paikallisen kulttuuriympäristön hyödyntäminen kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja palveluiden tuotannossa - kulttuuristen normien, hyvien tapojen ja käyttäytymissääntöjen huomioon ottaminen alan työtehtävissä ja kansainvälisissä kontakteissa - kestävän kehityksen maatilamatkailu tai hevosyrittäjyys liiketoimintamahdollisuutena - kestävä luontomatkailu Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ohjaustyöhön (luonto- ja ympäristöala) KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta): Opiskelija tuntee ja osaa selvittää omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, aineiden, välineiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtia. Hän tietää, millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa näkökohtiin hankintojen kautta ja tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja. Opiskelija osaa vertailla erilaisia alalla käytettäviä työmateriaaleja, välineitä ja aineita kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita ympäristö-, turvallisuus- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoja erilaisissa työtilanteissa. Hän osaa vertailla erilaisia työtapoja kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita kestäviä työtapoja (mm. materiaalien säästävä käyttö, koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä turvalliset ja terveelliset työtavat). Työvälineiden ja materiaalien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (ympäristö, terveys, turvallisuus, eettisyys) n työvälineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta lla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut - esim. tekstiilien pesuaineet, puhdistusaineet, toimistokoneet ja -tarvikkeet, pesulapalvelut, puutarhatyökoneet, kopiopaperit, painotalot, voiteluöljyt, rakennuslevyt, Reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi Koneiden, laitteiden ja välineiden turvallisuusmerkinnät Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus, energialuokat ja -merkinnät - Energiamerkki (EU): kodinkoneet, lamput, ilmastointilaitteet, ajoneuvot - Energy Star: toimistolaitteiden energiankulutus - TCO-merkki: näyttöjen ja tietokoneiden ergonomia, energiansäästö, elektromagneettinen säteily ja ympäristöystävällisyys Ajoneuvojen päästöluokat ja henkilöautojen energiamerkintä Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien valinta Vuokraus, palvelunosto ja yhteiskäyttö vaihtoehtona koneen tai laitteen hankkimiselle Tuotteiden pakkaaminen, pakkausmateriaalien valinta ja materiaalien kierrätys
Ympäristöystävällisten, kestävien ja kierrätettävien varustemateriaalien valinta Tarveharkinta ajoneuvon käytössä ja liikkumistavan/välineen valinta Luonnonmateriaalien hyödyntäminen alan työtehtävissä Työmenetelmien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. veden, energian ja materiaalin säästö, kemikaalien käyttö, turvallisuus ja terveellisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Luonnonvara-alalla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta Erilaisten omaan työhön liittyvien työmenetelmien merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Materiaalien ja veden säästö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta (maa- ja metsätalouden työympäristöt, toimistotyö) Maa/metsätalouden koneiden ja laitteiden energiankulutus ja energiaa säästävä käyttö työtehtävissä - mm. koneiden ja laitteiden polttoaineenkulutus, ajojen suunnittelu ja kuljetusten ja huoltoajojen optimointi, moottorin esilämmitys, moottorin säädät, säästävä ajotapa, täydet kuormat, koneiden, laitteiden ja ajoneuvon käynnissäpito, ympäristöystävällisten poltto- ja voiteluaineiden valinta, ym. Kemikaalien käyttöä vähentävät työmenetelmät - mm. torjunta-aineiden käyttö ja ruiskutustekniikka, pesu- ja puhdistusaineiden oikea annostelu ja säästävä käyttö työvarusteiden, -tilojen, koneiden ja laitteiden sekä eläinten pesussa ja puhdistuksessa, linimenttien käyttö ratsastuksessa, kemikaalien käyttö ratsastusvarusteiden hoidossa, ym. Viljely- ja muokkausmenetelmien vertailu ja ympäristöystävällisten menetelmien valinta Toimistotyön laitteiden energiankulutus ja energiansäästömahdollisuudet työtehtävissä Metsäkoneajojen ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen työtilanteissa - maaston herkkyyden arviointi, maaston kulumisen ja urittumisen sekä puu/ juurivaurioiden minimointi, arvokkaiden luontokohteiden huomioon ottaminen, ym. Maisemallisten vaikutusten ja luonnon monikäytön tarpeiden huomioon ottaminen metsänhoito- ja ympäristönhoitotoimenpiteiden toteutuksessa Luonnonvara-alan koneiden ja laitteiden huollon merkitys niiden käyttöiälle, energiankulutukselle, turvallisuudelle ja päästöille, oikeat huoltotoimenpiteet Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta ja suojavarusteiden käyttö työtehtävissä - mm. ergonomia, työn kuormitus, koneiden ja laitteiden käyttö, eläinten käsittely, vaarallisten aineiden käsittely, biologiset vaarat, pöly, melu, työympäristön tapaturmavaaralliset paikat, ym. Luonnossa liikkumisen vaikutusten minimointi luonto- ja elämys- sekä ratsastuspalveluiden toteutuksessa sekä luonnontuotteiden keräämisessä - mm. kulumisen ehkäisy, arvokkaiden luontokohteiden huomioon ottaminen, eläimille ja paikallisille asukkaille aiheutuvan häiriön minimointi, ym. Toiminta monikulttuurisessa työyhteisössä sekä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kohtaaminen asiakaspalvelussa Kestävän kehityksen kasvatuksen/ympäristökasvatuksen menetelmien soveltaminen eri-ikäisten ohjaustyössä (luonto- ja ympäristöala) Työssäoppimispaikan työmenetelmien arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta
KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman alan yritysten/organisaatioiden toimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa hankkia ja hyödyntää tietoa omassa työssään. Vastuullinen toiminta alan organisaatioissa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Yritysten toimenpiteet kestävän kehityksen ratkaisujen löytämisessä - esim. yritysten ympäristönsuojelutoimet, päästökauppa, ekotehokkaiden tuotteiden suunnittelu, tuotteista palvelukonsepteihin siirtyminen, vastuullinen tuotanto ja alihankkijoihin vaikuttaminen Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä Luonnonvara-alan tuotannon ja toiminnan vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet Luonnonvara-alan yritysten sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa - viranomaistahot, asiantuntija- ja tukiorganisaatiot, palveluiden ja tuotteiden tarjoajat, ym. Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset Maataloutta ohjaavat EU-direktiivit ja ympäristötukijärjestelmä EU:n ja Suomen maatalousorganisaatioiden kestävän kehityksen strategiat Elintarvikealan laatustrategia ja ympäristötavoitteet, meijerialan kansallinen laatutyön malli Luomutuotannon säädökset Ympäristöperusteisen verotuksen, tuotantotukien ja tullien vaikutukset luonnonvara-alalla Maatilojen energiaohjelma ja energiakatselmukset Kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaiset periaatteet, kansallinen metsäohjelma, hyvän metsänhoidon suositukset Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet EU:n yhteinen kalastuspolitiikka Valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelma Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tuki kestävälle kalataloudelle Luonnonvara-alaan liittyvä ympäristölainsäädäntö ja -määräykset - mm. ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, metsänhoito, jätteiden ja ongelmajätteiden käsittely, kemikaalien säilytys ja käsittely, kasvinsuojelu ja torjunta-aineet, elintarvikkeet ja elintarvikehygienia, vesilainsäädäntö, hajaasutusalueiden jätevesihuolto, rakennuslainsäädäntö, eläinsuojelu, metsästys, kalastus, jokamiehenoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö Työsuojelulainsäädäntö ja -määräykset
Ympäristölupajärjestelmä, ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus luonnonvaraalalla ja toiminnan viranomaisohjaus Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät Luonnonsuojelun toteutus Suomessa Luonnonvara-alan kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia - mm. viljelymenetelmät ja -teknologia, luomuviljely, vesiensuojeluratkaisut, bioenergian tuotanto, biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja koneissa, aurinkoenergian hyödyntäminen, jätehuolto, energiaa säästävä teknologia koneissa, laitteissa ja ajoneuvoissa Työsuojelun ja työhyvinvoinnin edistäminen luonnonvara- ja ympäristöalalla, oman työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Metsäsertifiointi (FSC, PEFC, FFCS) Kasvihuonealan ympäristöopas ja alan yrityksen ympäristösuunnitelma (kauppapuutarhaliitto) Ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus- ja laatujärjestelmien käyttö maa/metsätalouden alalla ja muissa työorganisaatioissa Kestävän kehityksen kasvatuksen / ympäristökasvatuksen tavoitteet ja menetelmät (luonto- ja ympäristöala) KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa muutosta historiallisena jatkumona. Hän osaa hankkia tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja arvioida niiden vaikutuksia alan kestävän kehityksen asioihin (esim. ympäristöongelmat ja -muutokset, yhteiskunnalliset muutokset, ympäristöä säästävä teknologia ja työmenetelmät). Hän omaa valmiuksia tulevaisuusajatteluun sekä oman työnsä ja ammattialansa kehittämiseen. Ammattialan kulttuuriperinne, historia ja muutokset Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Kestävää kehitystä edistävän teknologian ja työmenetelmien kehittymisen vaikutus ammattialaan Perinteiset työmenetelmät ja välineet ja niiden kehitys - mm. viljely-, metsänhoito ja ympäristönhoitomenetelmät, kalastuksen ja metsästyksen pyyntimenetelmät, koneet, laitteet ja työvälineet, välineiden valmistus, ym. Perinteiset viljelylajikkeet ja niiden ominaisuudet Paikallinen kulttuuriympäristö ja -historia Ammattialan kulttuuriperinne muissa maissa Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman/euroopan/ Suomen maa- ja metsätalouteen - mm. kasvukausi ja kasvu, sadanta, lämpötila, kasvitaudit, viljelyala, viljely- ja metsänhoitotoimenpiteet, tuotannon kannattavuus, ym. - energiatehokkuuden vaatimusten vaikutus yritystoimintaan Eroosio, veden riittävyys, suolaantuminen, saastuminen, kuivuus ym. globaaleina maa- ja metsätalouden haasteina Eläintautien riskit Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset luonnonvara-alalla - lainsäädännön, verotuksen ja tukijärjestelmien muutokset, ym. Ravinnon riittävyys globaalilla tasolla ja sen vaikutukset maatalouskauppaan Maa- ja metsätalouden rakennemuutoksen vaikutukset Suomessa, Euroopassa ja globaalilla tasolla Kuluttajien käyttäytymisen muutokset, eettiset ja ympäristöperusteiset valinnat Polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehityksen vaikutukset luonnonvara-alalla Tulevaisuuden viljelyteknologian kehityksen vaikutukset Geeniteknologian kehityksen vaikutukset Rakennusten energiatehokkuuden kehityksen vaikutukset Työkoneiden ja ajoneuvojen moottoritekniikan kehityksen vaikutukset
KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen tärkeyden ihmiskunnan tulevaisuudelle. Hän tuntee oman ammattialansa ja työelämän organisaatioiden roolia ratkaisujen löytämisessä. Opiskelija tuntee kansalaisten ja kuluttajien roolin ratkaisujen löytämisessä ja osaa arvioida omia elämäntapavalintojaan sekä tunnistaa vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän kehityksen edistämiseen työssä ja muussa elämässä. Hän omaa valmiuksia henkilökohtaisten kestävän kehityksen arvojen, merkitysten ja ammattietiikan rakentamiseen. Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Vaikuttamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset - ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, monimuotoisuuden kaventuminen, rehevöityminen, luonnonvarojen riittävyys, eroosio, aavikoituminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotantoolosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. Luonnonvara-alan ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla - paikallisen tuotannon ja omavaraisuuden merkitys, maaseudun elinkelpoisuus ja maatalouskulttuurin säilyttäminen, ravinnepäästöjen merkitys sisävesiin ja Itämereen, maatalouden ilmastokuormitus Suomessa/maailmassa, vesi ja ravinnontuotanto kehitysmaiden kysymyksinä, ruuan riittävyys maailmanlaajuisesti ja sen heijastuminen maailmankauppaan, metsätalouden vaikutus monimuotoisuuteen, maailman kalakantojen kestämätön hyödyntäminen, ym. Tieto kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Talouskasvun sekä ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välisen ristiriidan käsittely ja ratkaisujen pohtiminen Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Yksilön vaikutusmahdollisuudet - kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta, järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu, keskeisten vaikutusmittareiden tunteminen (ekologinen selkäreppu, CO 2-päästöt, ym.) n toimijan vaikutusmahdollisuudet - kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, ympäristötiedon välittäminen, asennekasvatus, asiakaspalvelu, paikallisen kulttuuriperinnön tuntemuksen lisääminen, ym. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Työyhteisön sosiaalisen kestävyyden merkitys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja sen vaikutukset työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun Oman ja muiden toiminnan arvioiminen esim. oppilaitoksessa, ammatillisten taitojen harjoittelussa ja työssäoppimisessa sekä puuttuminen epäkohtiin Eettisesti vastuullinen kuluttaminen ja hankinnat Eläinten kohtelu, tuotanto-olosuhteet ja lääkintä Luonnon kunnioittaminen Geeniteknologian edut ja riskit Globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus
Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen pohtiminen Hyvän elämän ja onnellisuuden perusteiden pohtiminen Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä Markkinoinnin etiikka Metsien ja luonnon käyttöön, maatalouteen, metsästykseen ja kalastukseen liittyvien ristiriitojen pohtiminen eri näkökulmista Ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija muodostaa omakohtaisia merkityksiä kestävän kehityksen asioille erilaisissa ympäristöissä (luonto, yhteiskunta, kulttuuriympäristöt) tapahtuvien toiminnallisten ja elämyksellisten kokemusten kautta. Hän omaksuu turvallisia, terveellisiä ja ympäristövastuullisia toimintatapoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja toimimalla oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset kulttuuriympäristöistä Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille - esim. retket, luontopolut, toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät, opetus luonnonympäristöissä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta - esim. mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä - esim. oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arviointi ja arvottaminen Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ensiaputaitojen harjoittelu Elintarvikehygienian vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea - esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys, energian ja veden säästäminen, ym. Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa - esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym.
KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija omaa valmiuksia ja motivoituu osallistumaan ja vaikuttamaan kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämiseen omassa oppilaitoksessa, työelämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen omassa oppilaitoksessa Opiskelijoiden osallistuminen työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai hankkeisiin Osallistuminen oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun Osallistuminen tai työympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen asioiden ohjeistuksen suunnitteluun, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen Osallistuminen muiden opiskelijoiden tai opettajien perehdyttämiseen kestävän kehityksen asioissa Osallistuminen opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Opiskelijoiden mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä ryhmissä (esim. kestävän kehityksen työryhmä, suunnitteluryhmät, projektiryhmät) Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa Opiskelijoiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin