Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Henkilöstön tulee käyttää työaikansa ja työkapasiteettinsa kaupungin päätoimisen viran tai tehtävän hoitamiseen. Sivutoimi ei saa johtaa päätehtävän hoidon heikkenemiseen eikä viranhaltijan tai työntekijän toiminnan joutumiseen ristiriitaan hänen virkavelvollisuutensa tai työtehtäviensä kanssa. Sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta säädetään viranhaltijalain (2003/304) luku 4 18 :ssä ja työsopimuslain (2001/55) luku 3 3-5 :ssä. Työturvallisuudesta säädetään viranhaltijalain 4 luvussa 20 :ssä ja työsopimuslain luvussa 3 2 :ssä. Työturvallisuudesta säädetään myös työturvallisuuslaissa luku 2 8 työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ja luku 4 18 työntekijän yleiset velvollisuudet. Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosäännön 32 :ssä määrätään sivutoimesta, hallinto- ja johtosääntö koskee soveltuvin osin myös työntekijöitä. Viranhaltijalaki luku 4 18 Sivutoimi ja kilpaileva toiminta Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla. Työsopimuslaki 3-5 Kilpaileva toiminta Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Liike- ja ammattisalaisuudet Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. Kilpailukieltosopimus Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään. Työturvallisuus Viranhaltijalaki luku 4 20 Työturvallisuus Viranhaltijan on huolehdittava työturvallisuudesta siten kuin työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä viranhaltijan velvollisuudeksi säädetään. Työsopimuslaki luku 3 2 Työturvallisuus Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa. Työturvallisuuslaki luku 2 8 ja luku 4 18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Rovaniemen kaupungissa Työajan käyttöä edellyttävä sivutoimi ja sivutoimilupa Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä, ellei työnantaja hakemuksesta ole siihen erikseen myöntänyt lupaa. Viranhaltijan tulee hakea sivutoimilupaa ohjeen mukaisesti. Rovaniemen kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön sivutoimilupahakemukset ratkaisee kaupunginjohtajien kohdalta kaupunginhallitus ja muiden viranhaltijoiden kohdalta valitseva viranomainen (Hallinto- ja johtosääntö 13.12.2010 125 ja Delegointimatriisi KH 18.12.2009 / 508 ). Työajan käyttöä edellyttävä sivutoimilupaa ei Rovaniemen kaupungissa pääsääntöisesti myönnetä. Jos lupa myönnetään, tulee siihen olla erityinen perusteltu syy. Lupa myönnetään määräajaksi (1 vuosi) ja tarvittaessa rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa heti, kun siihen on syytä. Viranhaltijalla on oikeus tulla kuulluksi, jos lupaa ei myönnetä tai jos se perutaan. Jos sivutoimen luonteessa tai laajuudessa tapahtuu muutoksia, tulee sivutoimilupahakemus tai sivutoimi-ilmoitus tehdä uudelleen. Virkamiehellä/työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa muutoksista välittömästi työnantajalle.
Työajan ulkopuolinen sivutoimi ja sivutoimi-ilmoitus Sellaisesta sivutoimesta, jonka hoitaminen ei edellytä työajan käyttämistä, on viranhaltijan tehtävä ilmoitus työnantajalle. Viranhaltijan tulee tehdä sivutoimi-ilmoitus ohjeen mukaisesti. Rovaniemen kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön sivutoimi- ilmoitukset tehdään valitsevalle viranomaiselle (Hallinto- ja johtosääntö 13.12.2010 125 ja Delegointimatriisi KH 18.12.2009 508 ). Työajan ulkopuolinen sivutoimi-ilmoitus voidaan hyväksyä siinä erityisessä tapauksessa, että on huomioitu viranhaltijan esteellisyys, luottamus tasapuolisuuteen viranhoidossa ja tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatimus sekä kilpailevan toiminnan tai toiminnan valmistelun kielto. Työntekijä ei saa harjoittaa eikä valmistella sellaista toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa kilpailutekona. Edelleen tulee huomioida viranhaltijalain, työsopimuslain ja työturvallisuuslain työturvallisuusvelvoitteet. Jos sivutoimen luonteessa tai laajuudessa tapahtuu muutoksia, tulee sivutoimilupahakemus tai sivutoimi-ilmoitus tehdä uudelleen. Virkamiehellä/työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa muutoksista välittömästi työnantajalle. Sivutoimen pitämisen kieltäminen Viranhaltijalta voidaan kieltää sellaisen sivutoimen pitäminen, minkä hoitamisen vuoksi viranhaltija tulee esteelliseksi tehtävässään tai sen hoitaminen vaarantaa luottamusta viranhaltijan tasapuolisuuteen virkatehtävissään taikka muutoin haittaa virkatehtävien asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei virka- eikä työsuhteessa saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Palvelussuhteen kestäessä ei myöskään saa ryhtyä toimenpiteisiin kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi. Työajan ulkopuolella hoidettava sivutoimen pitäminen tulee kieltää muun muassa silloin, jos virka- tai työtehtävien asianmukainen suorittaminen kärsii sivutoimen vuoksi. Tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen liittyy myös työturvallisuuslaista johtuvat velvoitteet. Työturvallisuuslain (738/2002) 8 :n nojalla työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Saman lain 18 :ssä säädetään työntekijän velvollisuudesta huolehtia käytettävissään olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Mikäli sivutoimen pitäminen esimerkiksi puutteellisten lepoaikojen vuoksi aiheuttaa työturvallisuusriskejä, tulee työantajan kieltää sivutoimen pitäminen kokonaan tai pyytää viranhaltijalta/työntekijältä selvitys siitä, millaisin keinoin sivutointa hoitavan henkilön täyttää työturvallisuuslain luku 4 18 :ssä mainitut työturvallisuusvelvoitteensa, esim. varmistamalla itselleen riittävät lepoajat päätoimeen ja sivutoimeen liittyvien tehtävien suorittamisen välissä. Ohje sivutoimiluvan ja sivutoimi-ilmoituksen tekemisestä (viranhaltijat) Sivutoimihakemus (työajan käyttöä edellyttävä) ja sivutoimi-ilmoitus (työajan ulkopuolinen sivutoimi) on tehtävä kirjallisena oheisella lomakkeella (liite 1) ennen sivutoimen aloittamista. Sivutoimilupahakemuksesta ja sivutoimi-ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1) Sivutoimiluvan hakijan/sivutoimi-ilmoituksen tekijän nimi 2) Sivutoimiluvan hakijan/sivutoimi-ilmoituksen tekijän tehtävät työnantajalla
3) Sivutoimen luonne (tehtävän tai työn kuvaus) 4) Sivutoimen vaatima työmäärä 5) Sivutoimen kesto 6) Sivutoimen perustelut 7) Esimiehen lausunto Sivutoimilupa myönnetään tai hylätään kirjallisesti (Vips-päätös). Sivutoimiluvat ja sivutoimi-ilmoitukset säilytetään valitsevan viranomaisen hallussa.
Liite 1 Sivutoimilupahakemus/Sivutoimi-ilmoitus (täytetään viranhaltijoista) Kyseessä on sivutoimilupahakemus/sivutoimi-ilmoitus (yliviivaa tarpeeton) Hakijan/ilmoittajan tiedot: Nimi: Palvelussuhde: Virka Viran tehtävät: Osasto/yksikkö: Sivutoimen koskevat tiedot: Sivutoimen työnantaja/yrityksen toimiala: Sivutoimen laatu (tehtävän tai työn kuvaus): Sivutoimi alkaa ja päättyy: Sivutoimen vaatima työaika (montako tuntia viikossa): Sivutoimeen käytetään työaikaa: kyllä/ei (yliviivaa tarpeeton) Sivutoimen perustelut: Hakijan/ilmoittajan allekirjoitus: Päiväys Allekirjoitus: Esimiehen lausunto: Puollan/en puolla Perustelut: Esimiehen allekirjoitus: Päiväys Allekirjoitus: Päätöksentekijä (valitseva viranomainen) tekee hakemuksen/ilmoituksen ja esimiehen lausunnon perusteella asiasta päätöksen (Vips).