Tutkimusraportti HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6 Projekti 306736 30.04.2015
Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 5 1.3 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 5 2. Ilmanvaihtojärjestelmä... 6 2.1. Ilmanvaihtokoneet... 6 2.2. Ilmanvaihtokanavat... 9 2.3. Pohjakerroksen (0 krs.) Ilmanvaihto (OT1 ja OT3)... 11 2.4. Ensimmäisen kerroksen Ilmanvaihto (OT1, OT2 ja OT3)... 12 2.5. Toisen kerroksen ilmanvaihto (OT2 ja OT3)... 13 2.6. Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet... 15 2.7. Muita havaintoja... 17 3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 17 Liitteet Liite 1.1 Ilmavirtamittaukset 0 krs. Liite 1.2 Ilmavirtamittaukset 1 krs. Liite 1.3 Ilmavirtamittaukset 2 krs. Liite 2.1 Kanavakuvaukset 0 krs. Liite 2.2 Kanavakuvaukset 1 krs. Liite 2.3 Kanavakuvaukset 2 krs. 2/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on osoitteessa Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna sijaitseva Hamkin koulukiinteistöön kuuluva Metsola rakennus. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää tilojen ilmanvaihtojärjestelmien soveltuvuus suunniteltuun peruskoulukäyttöön. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Koteloidut ilmanvaihtokoneet (tulo- ja poistokoneet) sijaitsevat iv-konehuoneissa. Erilliset poistokoneet ovat huippuimureita, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. Ilmanvaihtolaitteiden ja rakennusautomaatiojärjestelmän kuntoa sekä toimintaa tutkittiin silmämääräisesti ja suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Päähuomioina tutkimuksen perusteella voidaan todeta: Pohjakerroksen (0 krs.) osalta tilan K38 raitisilmavirta vastaa suunniteltua käyttöä, mutta tilan K37 osalta tilannetta on suositeltavaa parantaa. Ensimmäisen kerroksen osalta tilojen raitisilmavirrat ovat nykytilanteessa osin riittäviä ja osin alimitoitettuja suunniteltuun käyttöön (OT3 / 25 henkilöä). Tilakohtaisten ilmavirtojen suhteissa (tulo, poisto) on poikkeamia (pääsääntöisesti tilat on suunniteltu tasapanotilanteeseen). Tilanneen parantamiseksi ilmavirtojen säätäminen on aiheellista ja osin tilojen ilmanjakoa voidaan parantaa laskemalla tuloilman kattohajottajia alaspäin, jolloin tuloilma huuhtelee tilaa pidemmältä matkalta (ei törmää kohtisuoraan palkkiin). Toisen kerroksen osalta tilojen raitisilmavirrat ovat nykytilanteessa pääosin riittäviä suunniteltuun käyttöön (OT3 / 25 henkilöä). Poikkeuksena tila 232, jonka ilmavirtojen kasvattamien edellyttää todennäköisesti kanavauusintoja ja mahdollisesti säätöpeltien lisäämistä. Tilakohtaisten ilmavirtojen suhteissa (tulo, poisto) on poikkeamia (pääsääntöisesti tilat on suunniteltu tasapanotilanteeseen). Tilanneen parantamiseksi ilmavirtojen säätäminen on aiheellista ja osin tilojen ilmanjakoa voidaan parantaa laskemalla tuloilman kattohajottajia alaspäin, jolloin tuloilma huuhtelee tilaa pidemmältä matkalta. Tuloilmakanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin, että tuloilmakoneiden yhteyteen asennetuissa äänenvaimentimissa ja pääosin myös tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Ilmanvaihtolaitteiden huoltotoimenpiteitä tehtäessä huolellisuuteen on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota (puutteita havaittiin). Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen ja ilmavirtojen säätäminen tuloilmakoneiden TK3.1, TK4.1 ja TK8.1 palvelualueilla, säätötyö myös koneen TK6.1 palvelualueella. Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmään ollaan toteuttamassa valvomo pc:n ja ohjelmiston uusintaa. Järjestelmän tekninen käyttöikä on lopuillaan ja sen laajamittainen uusimien lähitulevaisuudessa (1 3 vuotta) on suositeltavaa. WSP Finland Oy Tommi Paasivirta LVIA - asiantuntija, ins. (AMK) LVI - tiimipäällikkö Ilkka Piittisjärvi 3/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL 84 13101 Hämeenlinna Mika Metsäalho Kohde HAMK Metsola Korkeakoulunkatu 6 13101 Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on 1970-luvulla rakennettu Hamkin koulukiinteistöön kuuluva rakennus Metsola, jota on peruskorjattu 1990-luvulla. Rakennus on tutkituilta osin kolmekerroksinen (asuntola osuus ei kuulunut tähän tutkimukseen). Tutkimus kohdennettiin ensisijaisesti tiloihin, jotka on suunniteltu otettavan peruskoulukäyttöön (syyslukukaudella 2015). Kuva 1. Metsola, 0 krs. pohjapiirustus (alustava tilankäyttökaavio, opetustilat merkitty). Kuva 2. Metsola, 1 krs pohjapiirustus (alustava tilankäyttökaavio, opetustilat merkitty). 4/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 3. Metsola, 2 krs pohjapiirustus (alustava tilankäyttökaavio, opetustilat merkitty). 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Ilmanvaihtolaitteiden kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti ja suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää tilojen ilmanvaihtojärjestelmien soveltuvuus suunniteltuun peruskoulukäyttöön. Rakennusautomaatiojärjestelmän kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti käyttöliittymästä ja kentällä. Työ suoritettiin sovitussa laajuudessa (Metsäalho / Paasivirta). Kiinteistö-kierroksella haastateltiin kiinteistön käyttö/huolto-henkilöstöä, sekä tarkastettiin rakennus visuaalisesti niiltä osin, mihin oli esteetön pääsy (rakennuksen asuntola ei kuulunut tähän tutkimukseen). Tutkimuksen suoritti LVIA- asiantuntija ins. (AMK) Tommi Paasivirta, avustavana tutkijana toimi LVIasiantuntijaharjoittelija Mikko Hasanen. 1.3 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite SwemaFlow 125 D huppumittari Swema 3000 md monitoimimittari Käyttötarkoitus Ilman virtaaman mittaukset Ilman virtaamamittaukset Viimeisin kalibrointi 4/2014 9/2014 Wöhler VIS 350 putkistokamera - 5/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
2. Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat kolmessa iv-konehuoneessa. Erillisinä poistopuhaltimina palvelevat huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. 2.1. Ilmanvaihtokoneet Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet. Taulukko 2. Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet. Konepositio Palvelualue valm. ilmamäärä Sijainti / huomio vuosi m3/s TK1.1 Keittiö 1994 +1,8 / +0,9 IV- konehuone 232 PF1.1 Keittiö 1994-2,0 / -1,0 Vesikatto, Hi PF1.2 Keittiö (sos.tilat) 1994-0,06 /-0,03 Vesikatto, Hi TK2.1TF2.1 Ruokala 1994 + 1,0 / +0,5 IV-konehuone 232 TK2.1PF2.1 Ruokala 1994-1,0 /-0,5 IV-konehuone 232 TK3.1TF3.1 Toimistot 1994 +0,9 / + 0,45 IV-konehuone 232 TK3.1PF3.1 Toimistot 1994-0,6 / -0,3 Vesikatto, Hi TK3.1PF3.2 Toimistot 1994-0,3/ -0,15 Vesikatto, Hi TK4.1TF4.1 Luokat 1994 +1,5 / +0,8 IV-konehuone 208 TK4.1PF4.1 Luokat 1994-1,5 / -0,8 IV-konehuone 208 TK5.1TF5.1 Liikuntasali 1994 +2,0 / +1,0 IV-konehuone 208 TK5.1PF5.1 Liikuntasali 1994-2,0 / -1,0 Vesikatto TK6.1TF6.1 Kirjasto, pukuh, saunaos. 1994 +1,5 / +0,75 IV-konehuone 208 TK6.1PF6.1 Kirjasto 2000 luku -0,5 / -0,25 Vesikatto, Hi (uusittu) TK6.1PF6.2 Pukuhuone 1994-0,7 / -0,35 Vesikatto, Hi TK6.1PF6.3 Saunaosasto 1994-0,4 / -0,2 Vesikatto, Hi TK7.1TF7.1 Auditorio 1994 +2,0 / 1,0 IV-koneh. auditorion vesikatto TK7.1PF7.1 Auditorio 1994-2,0 / -1,0 IV-koneh, auditorion vesikatto TK8.1TF8.1 AV-osasto 1994 +1,2 / +0,6 Varasto K04 TK8.1PF8.1 AV-studio 1994-2,0 / -1,0 Vesikatto TK8.1PF8.2 AV-luokat 1994-0,3 / 0,15 Vesikatto Tuloilmakoneissa on lämmityspatteri (vesi) ja poistokoneet ovat osin varustettu lämmöntalteenotolla (levylämmönsiirrin tai glykolipatterit, ). Lämmöntalteenotolla varustetut koneet ovat TK/PK2.1, TK4.1/PK4.1, TK5.1/PK5.1 ja TK7.1/PK7.1. Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 1994 tehdyn peruskorjaus- ja muutostyön yhteydessä. Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.) Kaikki ilmanvaihtokoneet ovat kaksitehoisia (1/2-teho ja 1/1-teho). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan usean tuloilmakoneen lämmityspatterin otsapinnassa on irtolikaa. 6/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 4. TK6.1 lämmityspatterin otsapinnassa on irtolikaa. Kuva 5. TK5.1lämmityspatterin otsapinnassa on irtolikaa. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi, F7). Pääsääntöisesti Kaikkien tuloilmakoneiden suodatinkehikoista puuttuu tiivisteitä (suodattimen asennus kehikkoon vaikuttaa väljältä), josta saattaa aiheutua ohivirtausta. Kuva 6. Usean tuloilmasuodattimen asennuskehikko vaikuttaa väljältä (tiivisteitä puuttuu). Tuloilmakoneiden suodatinkammioissa ja puhallinkammiossa on osin hienojakoista pölykertymää, sekä karkeampaakin irtolikaa. Kuva 7. Tuloilmakoneen TK5.1 suodatinkammiossa on irtolikaa. 7/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 8. Tuloilmakoneen TK6.1 puhallinkammiossa on hieman hienojakoista pölyä. Tuloilmakoneiden raitisilmasäleikköjen sijoittelut ovat pääosin kunnossa ja ne sijaitsevat rakennuksen vesikatolla. Tiedon mukaan tuloilmakoneissa ei ole ollut ongelmia sade- / lumisuojauksen kanssa. Ongelmia havaittiin TK8.1:n raitisilmasäleikön sijainnissa ja puhtaudessa. Säleikkö sijaitsee rakennuksen pohjoispäädyssä melko matalalla ja tarkastushetkellä (12.3.2015) se oli osittain tukossa. Kuva 9. TK8.1:n ulkoilmasäleikkö pohjoispäädyn seinällä. Kuva 10. Sama säleikkö läheltä / osittain tukossa. Tuloilmakoneiden yhteydessä olevien äänenvaimennuslamellien pinnat ovat osin kangasta ja osin reikäpeltiä. Kangaspinnat vaikuttivat pääosin ehjiltä ja puhtailta (poikkeuksiakin havaittiin), mutta reikäpellin alla käytetystä äänenvaimennusmateriaalista ei tehty havaintoja (mahdollisesti mineraalivillaa). Joitakin tuloilmakoneiden yhteydessä olevia äänenvaimentimia ei pääse tarkastamaan (tarkastusluukkuja ei ole asennettu). 8/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 11. Tuloilmakoneen TK4.1 äänenvaimennuslamellien kangaspinta on rikki. Muita havaintoja: Tuloilmakoneen TK5.1:n suodatinkammiossa on mineraalivillaa, jonka pinta ovat rikki. Usean tuloilmakoneen moottorikaapelien läpiviennit puhallinkammiossa ovat tiivistämättä / mineraalivillaa näkyvissä. Kuva 12. Moottorikaapelin läpivienti (TK7.1) Kuva 13. Mineraalivillaa suodatinkammiossa (TK5.1). Suunniteltujen peruskoulukäyttöön otettavien opetustilojen osalta alueita palvelevat ilmanvaihtokoneet on merkitty liitteisiin 2.1, 2.2. ja 2.3. 2.2. Ilmanvaihtokanavat Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua pyöreää peltikanavaa ja kanttikanavaa. Runkokanavat on vaakaosiltaan asennettu osin vesikatolle näkyviin ja osin ullakkotilaan eristettyinä. Runkoja haarakanavien ilmavirtojen säätöpellit ovat mekaanisesti säädettäviä (PRA, varustettu mittayhteillä), Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvää, merkittäviä vuotokohtia ei havaittu. Tuloilmakanavien sisäpuoliset tarkastukset kohdennettiin suunniteltuja opetustiloja palveleviin tuloilmakanavistoihin / koneisiin, joita ovat TK4.1 (palvelualue 2 krs.), TK3.1ja TK6.1 (palvelualueet 1 krs.) ja TK8.1 (palvelualue 0 krs.). Havaintoja tehdyistä kanavakuvauksista (kuvaukset on merkitty liitteisiin 2.1, 2.2 ja 2.3): 9/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
0 krs, 1 krs ja 2 krs tuloilmakanavissa on hienojakoista pölyä ja osin myös karkeampaa likaa (puun lehtiä, havunneulasia jne.). Kuva 14, Tilan K38 tuloilmakanavassa on hienojakoista pölyä ja myös karkeampaa likaa (liite 2.1, kuvaus TU10) Kuva 15. Tuloilmakanavassa on hienojakoista pölyä ja myös karkeampaa likaa, 1 krs / TK3.1 (liite 2.2, kuvaus TU8) Kuva 16. Tuloilman runkokanavassa (2 krs. / TK4.1) on äänenvaimentimesta lähtenyt kangaspinnoite / mineraalivillaa (liite 2.3, kuvaus TU3. Äänenvaimennin on esitetty kohdassa ilmanvaihtokoneet kuva 11). 10/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
2.3. Pohjakerroksen (0 krs.) Ilmanvaihto (OT1 ja OT3) Kuva 17. Alustava tilankäyttökaavio pohjakerros (0krs) Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti 1/1-teho ja 1/2-teho, eikä järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä (mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.1). Saatujen lähtötietojen perusteella tilojen peruskoulukäytössä tilakohtainen suunniteltu henkilökuormitus tulisi olemaan n. 25 henkilöä / tila (OT3). Mittaustuloksen perusteella tilakohtainen tuloilmavirta on 240 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) riittävää raitisilmavirtaa suunnitellulle käytölle. Tilan K37 (OT1) osalta mitattu raitisilmavirta on 15 l/s. Tilan päätelaitteita, sekä niiden sijoittelua on suositeltavaa parantaa vastaamaan tulevaa käyttöä. Samassa yhteydessä tilaa palvelevien liitäntäkanavien suurentaminen on todennäköisesti tarpeellista (nykyiset koot ovat tulo 100 mm ja poisto 125 mm). Mittaustulosten perusteella tilakohtaiset Ilmavirrat on suositeltavaa säätää vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta ja lähemmäksi tasapainotilannetta (ilmavirtojen suhteessa on n. 30 % poikkeama tasapainotilanteesta). Tilan K38 (OT3) tuloilman päätelaitteet ovat seinähajottajia, jonka äänenvaimennusmateriaalina on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa. Poistoilman päätelaitteet ovat kartioventtiilejä (KSO tai URH). Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa on havaittavissa näkyvää pölykertymää ja karkeampaa likaa. Kuva 18. Tuloilman liitäntälaatikossa on irtolikaa / näkyvää pölyä (tila K38) 11/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
2.4. Ensimmäisen kerroksen Ilmanvaihto (OT1, OT2 ja OT3) Kuva 19. Alustava tilankäyttökaavio ensimmäinen kerros. Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti 1/1-teho ja 1/2-teho, eikä järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä (mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.2). Saatujen lähtötietojen perusteella tilojen peruskoulukäytössä tilakohtainen suunniteltu henkilökuormitus tulisi olemaan n. 25 henkilöä / tila (OT3). Mittaustuloksen perusteella tilakohtaiset tuloilmavirrat ovat luokkaa 47 225 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 7 37 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. Ensisijaisesti Ilmavirtojen kasvattaminen vastaamaan tulevaa käyttöä liittyy tiloihin, joihin on tehty tilamuutoksia (ilmanvaihtopiirustukset vuodelta 1993). Tämä ei todennäköisesti vaadi päätelaitteiden liitäntäkanavien uusimista (kanavakoot pääosin 160 mm), mutta päätelaitteiden sijoittelua voi olla tarpeellista muuttaa. Mittaustulosten perusteella tilakohtaiset Ilmavirrat on suositeltavaa säätää vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta ja lähemmäksi tasapainotilannetta OT2 käyttöön suunnitelluissa tiloissa (tilat 143, 153, 164c, 169) tuloilmavirrat ovat 19 160 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 3 26 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. Erityisesti tilan 169 ilmanvaihtoa on suositeltavaa parantaa vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta. OT1 käyttöön suunnitelluissa tiloissa (tilat 164a ja 164b) tuloilmavirrat ovat 12 l/s ja 44 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 2 ja 7 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. Tilakohtaisissa ilmavirroissa havaittiin merkittäviä poikkeamia tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa (ilmamäärätase). Ilmanvaihdon äänitasoja ei tässä tutkimuksessa mitattu, mutta visuaalisesti arvioituna normaalista poikkeavaa ääntä ei havaittu. Osin tilojen tuloilman päätelaitteet on uusittu vuoden 1993 muutostyön jälkeen (tehdyistä muutoksista ei ollut piirustuksia käytettävissä / epäselväksi jäi onko tehdyt muutokset dokumentoituna). Uusittujen päätelaitteiden äänenvaimennusmateriaalina ei ole käytetty mineraalivillaa, mutta vanhemmissa päätelaitteissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Osassa tiloja (esim. tilat 153, 155 ja 167, suunniteltu käyttöön OT2 tai OT3) tuloilman kattohajottajat on asennettu katon rajaan betonipalkkien väliin, jolloin tuloilmasuihku putoaa alas nopeasti, eikä huuhtele tilaa sivusuunnassa tehokkaasti. 12/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 20. Tuloilman kattohajottaja tilassa 155 (opintotoimisto). Kuva 21. Tuloilman kattohajottaja tilassa 167 (tutkimusosasto). Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tutkittujen tilojen tuloilman päätelaitteissa ei ole havaittavissa näkyvää pölykertymää (kanavakuvauksista tehdyt havainnot kohdassa 2.2 Ilmanvaihtokanavat). Kuva 22. Kattohajottajassa (TKB) on pinnoitettua mineraalivillaa. 2.5. Toisen kerroksen ilmanvaihto (OT2 ja OT3) Kuva 23. Alustava tilankäyttökaavio toinen kerros. 13/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti 1/1-teho ja 1/2-teho, eikä järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä (mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.3). Saatujen lähtötietojen perusteella tilojen peruskoulukäytössä tilakohtainen suunniteltu henkilökuormitus tulisi olemaan n. 25 henkilöä / tila (OT3). Mittaustuloksen perusteella tilakohtaiset tuloilmavirrat ovat luokkaa 194 251 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) riittävää raitisilmavirtaa suunnitellulle käytölle. Poikkeuksena on tila 232, jonka mitattu tilakohtainen tuloilmavirta on 82 l/s (suunniteltu 150 l/s). Myös tilan 230 (suurluokka) tuloilmavirta on vajaa suunnitteluarvoon nähden (mitattu 248 l/s, suunniteltu 300 l/s), mutta riittävä suunniteltuun opetustila käyttöön. Ilmavirtojen kasvattaminen tiloissa edellyttää todennäköisesti kanavamuutoksia ja mahdollisesti säätöpeltien asentamista / lisäämistä. OT2 käyttöön suunnitellussa tilassa 246 tuloilmavirta on 92 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 15 henkilön kuormitusta. Mittaustulosten perusteella tilat ovat mitattujen Ilmavirtojen perusteella oletettavasti pääosin ylipaineisia (ulkoilmaan verrattuna). Ilmavirtojen suhde on suositeltavaa säätää lähemmäksi tasapainotilannetta (sisätiloissa n. 0 5 Pa alipaine ulkoilmaan verrattuna). Ilmanvaihdon äänitasoja ei tässä tutkimuksessa mitattu, mutta visuaalisesti arvioituna normaalista poikkeavaa ääntä ei havaittu. Tuloilman päätelaitteiden äänenvaimennusmateriaalina on käytetty mineraalivillaa. Osassa tiloja (esim. tilat 201, 205 ja 206, suunniteltu käyttöön OT2 tai OT3) tuloilman kattohajottajat on asennettu katon rajaan betonipalkkien väliin, jolloin tuloilmasuihku putoaa alas nopeasti, eikä huuhtele tilaa sivusuunnassa tehokkaasti. Kuva 24. Tuloilman kattohajottaja palkkien välissä tila 205. Tuloilman päätelaitteet ovat katto- ja seinähajottajia (TKB, TLA). Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tutkittujen tilojen tuloilman päätelaitteissa on osin havaittavissa näkyvää pölykertymää (kanavakuvauksista tehdyt havainnot kohdassa 2.3 Ilmanvaihtokanavat). Poistoilman päätelaitteet ovat pääosin venttiilejä (URH tai KSO) 14/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 25. Tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa on näkyvää pölykertymää, tila 230. 2.6. Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on Siemensin (Landis & Staefa) valmistama. Järjestelmän paikalliskäyttölaitteet ovat alakeskuksissa olevia säätimiä ja graafinen käyttöliittymä sijaitsee ensimmäisen kerroksen valvomohuoneessa Tapiola rakennuksessa. Järjestelmällä ei tällä hetkellä ole etäkäyttömahdollisuutta verkon välityksellä. Kuva 26. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä (valvomo pc) ensimmäisen kerroksen valvomohuoneeessa. Tiedon mukaan valvomo pc ja ohjelmisto on päätetty uusia (tarjousta ko. töistä on pyydetty). Järjestelmä on asennettu 1990-luvulla tehdyn muutos- ja peruskorjaustyön yhteydessä. Järjestelmän laajamittainen uusiminen tulee ajankohtaiseksi 1 3 vuoden kuluessa (tekninen käyttöikä). Järjestelmän alakeskusten asennukset vaikuttivat siisteiltä ja asianmukaisilta. Kenttä- ja alakeskuslaitteita on monen ikäisiä ja niitä on uusittu tarpeen mukaan, mutta laajamittaisia uusintoja ei ole tehty. 15/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 27. Alakeskusten asennukset ovat siistejä ja asianmukaisia. Kuva 28. Toimilaitteet ovat osin vanhempia malleja. Kuva 29. Ja osin uudempia. Peruskoulukäyttöön otettavien tilojen osalta ilmanvaihtokoneiden (TK3.1, TK4.1, TK6.1 ja TK8.1) käyntiajat on suositeltavaa asetella käyttöaikoja vastaaviksi. Myös koneiden käyttämistä 1/2-teholla on harkittava (rakennuksen ilmanvaihtokerroin käyttöajan ulkopuolella, energiansäästö). 16/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Taulukko 3. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat Konepositio 1/1-teho 1/2-teho Sijainti / huomio TK1.1 Keittiö ma pe 6:25 16:14 la 8:00 15:59 ma pe klo 16:15 6:24 la 16:00 ma 6:24 koneet ovat seis. Tiloissa TK2.1 Ruokala TK3.1 Toimistot ma pe 6:25 16:14 la 8:00 15:59 ma pe 5:00 19:29 la su 7:00 20:59 käsi- / lisäaikakytkin ma pe klo 16:15 6:24 la 16:00 ma 6:24 koneet ovat seis ma pe 19:30 4:59 la su 21:00 6:59 koneet ovat seis TK4.1 ma pe 6:05 16:29 ma to 16:30 6:04 pe 16:30 ma 6.04 koneet ovat seis TK5.1 Liikuntasali ma pe 7:00 21:29 ma to 21:30 6:59 pe 21:30 ma 6:59 koneet ovat seis. Tiloissa käsi- / lisäaikakytkin TK6.1 ma 6:30 22:59 ti to 7:00 22:59 pe 7:00 20:59 la 16.00 20:59 ma 23:00 ti 6:59 ke to 23.00 6:59 pe 23:00 la 15:59 la 21:00 ma 6:29 koneet ovat seis TK7.1 ma pe 7:05 16:14 ma to 16:15 7:04 pe 16:15 ma 7:04 koneet ovat seis. Tiloissa on käsikytkin jolla koneen saa täydelle teholle TK8.1 ma pe 7:15 16:34 ma to 16:35 7:14 pe 17:35 ma 7:14 koneet ovat seis. Tiloissa käsi- / lisäaikakytkin. 2.7. Muita havaintoja Ilmanvaihtopiirustukset (LVI työnumero 9303, piirustukset IV 1 IV2, 1 krs ja 2 krs) eivät poistoilman päätelaitteiden osalta ole ajan tasalla. Poistoilmaventtiilien tyypiksi on piirustuksissa merkitty URH, mutta ainakin osin venttiilit ovat KSO -mallisia. Venttiilien K-arvoissa on merkittäviä eroja, jolloin paineerolla mitattaessa saadun ilmavirran tulokseen tulee 30 % - 55 % eroja. Venttiilien tyypit on suositeltavaa tarkastaa seuraavien puhdistus- ja säätötöiden yhteydessä ja ajantasaistaa myös olemassa olevat ilmanvaihtopiirustukset tältä osin. 3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Tutkimus kohdennettiin ensisijaisesti tiloihin, jotka on suunniteltu otettavan peruskoulukäyttöön (syyslukukaudella 2015). Tehtyjen tarkastusten perusteella ilmanvaihtokoneiden kammioissa ja pattereiden otsapinnoissa on havaittavissa irtolikaa. Usean tuloilmakoneen tuloilmasuodattimen asennuskehikko on väljä / tiivistei- 17/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
tä puuttuu. Huomiota tulee kiinnittää huolellisuuteen tehtävien huoltotoimenpiteiden yhteydessä (mm. kammioiden puhdistus, ulkosäleikköjen puhdistus jne). Tuloilmakoneiden runkokanavissa olevien äänenvaimennuslamellien pinnat on päällystetty kankaalla, mutta ainakin tuloilmakoneen TK4.1 osalta pinta on rikki. Muiden aluetta (suunniteltu peruskoulukäyttö) palvelevien tuloilmakoneiden (TK3.1, TK6.1 ja TK8.1) osalta äänenvaimentimia ei pääse tarkastaman, koska tarkastusluukkuja ei ole asennettu. Tuloilmakanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin hienojakoista pölyä ja osin myös karkeampaa likaa. Kanavistoihin, muista kuin tuloilmakoneiden jälkeen, asennetuissa äänenvaimentimista ei tehdyissä tarkastuksissa tehty havaintoja. Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on Siemensin valmistama (Landis & Staefa). Järjestelmään ollaan uusimassa valvomo pc:tä ja ohjelmistoa. Kokonaisuutena järjestelmän tekninen käyttöikä on lopuillaan ja sen laajamittainen uusiminen tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. 0 krs. Ilmanvaihtokoneet käyvät vakioteholla (1/2- ja 1/1-teho) aikaohjelmien mukaisesti. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Tuloilman päätelaitteet ovat seinähajottajia, joiden äänenvaimennusmateriaalina on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa. Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa on irtolikaa. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tilan K38 raitisilmavirta on riittävä suunniteltuun peruskoulukäyttöön (OT3 / n. 25 hlö). Tilan K37 osalta (suunniteltu käyttö OT2) tilannetta on suositeltavaa parantaa vastaaman tulevaa käyttöä (liitäntäkanavat, päätelaitteet). 1 krs. Ilmanvaihtokoneet käyvät vakioteholla (1/2- ja 1/1-teho) aikaohjelmien mukaisesti. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Tuloilman päätelaitteet ovat pääosin kattohajottajia, joista vanhemmissa malleissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateria. Osin kattohajottajat on asennettu kattojen betonipalkkien väliin, jolloin palkkeja kohtisuoraan tuleva tuloilmasuihku putoaa nopeasti alas. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tilojen raitisilmavirrat (suunniteltu OT3 käyttö) ovat luokkaa 47 225 l/s (7 37 henkilöä, henkilöperusteinen mitoitus, D2). Mittaustulosten perusteella tilakohtaisten ilmavirtojen säätäminen on aiheellista ja osin myös päätelaitteiden sijoittelun muuttaminen voi olla tarpeellista. 2 krs. Ilmanvaihtokoneet käyvät vakioteholla (1/2- ja 1/1-teho) aikaohjelmien mukaisesti. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Tuloilman päätelaitteet ovat pääosin kattohajottajia, joissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateria. Osin kattohajottajat on asennettu kattojen betonipalkkien väliin, jolloin palkkeja kohtisuoraan tuleva tuloilmasuihku putoaa nopeasti alas. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tilojen raitisilmavirrat (suunniteltu OT3 käyttö) ovat luokkaa 194 251 l/s mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (6 l/s, D2) riittävää raitisilmavirtaa suunniteltuun käyttöön. Poikkeuksena tila 232, jonka ilmavirtojen kasvattamien edellyttää todennäköisesti kanavamuutoksia ja mahdollisesti säätöpeltien lisäämistä. Mittaustulosten perusteella tilakohtaisten ilmavirtojen säätäminen on aiheellista ja osin myös päätelaitteiden sijoittelun muuttaminen voi olla tarpeellista (kattohajottajien pudottaminen alaspäin). Ilmanvaihtojärjestelmään tehdyn tutkimuksen perusteella suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavia seuraavia toimenpiteitä (* merkityt toimenpiteet liittyvät toisiinsa / asiaa voidaan tarvittaessa jatkoselvittää). 18/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Ilmanvaihtokoneiden säännöllinen huoltaminen (kammioiden, pattereiden otsapintojen puhdistaminen jne.). Tuloilmakoneiden tuloilmasuodattimien kiinnityskehysten tiivistäminen / tiivisteiden asentaminen. Tuloilmakoneen TK8.1 ulkoilmasäleikön puhdistaminen *Tuloilmakoneiden moottorikaapeleiden läpivientien tiivistäminen. *Tuloilmakoneen TK4.1 äänenvaimenninosan rikkinäisen lamellin vaihtaminen / äänenvaimenninosan uusiminen. *Tuloilmakoneiden TK3.1, TK6.1 ja TK8.1 äänenvaimennin osien kunnon tarkastaminen / tarkastusluukkujen asentaminen. *Tuloilmakoneen TK5.1 (palvelualue liikuntasali) suodatinkammiossa olevan mineraalivillan korvaaminen. Suositellut jatkotoimenpiteet ennen suunniteltua peruskoulukäyttöä *Tuloilman päätelaitteissa käytetyn mineraalivillan korvaaminen. Alueita palvelevien ilmanvaihtojärjestelmien (TK3.1 / 1 krs, TK4.1 / 2 krs ja TK8.1 / 0 krs.) puhdistaminen ja ilmavirtojen säätö (suunniteltu käyttö, ilmavirtojen suhde. Säätötyö myös TK6.1 alueelle). Ilmanvaihtojärjestelmää parantavia toimenpide-ehdotuksia (1 3 vuotta) Rakennusautomaatiojärjestelmän uusiminen. Suositellut jatkotutkimukset *Mineraalivillakuituselvitys laskeumanäytteistä, tämän perusteella voidaan tehdä arviota irtoaako havaituista lähteistä (äänenvaimentimet, tuloilman päätelaitteet) mineraalivillakuituja / esiintyykö niitä tilojen pinnoilla. 19/19 30.04.2015 HAMK, Metsola, Korkeakoulunkatu 6
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, POHJAKERROS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: TUTKIMUSKOHDAT LIITE 1.1 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 27.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 1 KRS. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: TUTKIMUSKOHDAT LIITE 1.2 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 27.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 2 KRS. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: TUTKIMUSKOHDAT LIITE 1.3 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 28.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, POHJAKERROS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: KANAVAKUVAUKSET LIITE 2.1 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 27.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 1 KRS. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: KANAVAKUVAUKSET LIITE 2.2 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 28.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, METSOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 2 KRS. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: KANAVAKUVAUKSET LIITE 2.3 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 28.4.2015