Tutkimusraportti. SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie HELSINKI. IVA-järjestelmien kuntotutkimukset

Transkriptio

1 Seulastentie HELSINKI Tutkimusraportti IVA-järjestelmien kuntotutkimukset Tutkimuksen suoritusajankohta: vko / 2014 Raportin päiväys:

2 IVA-kuntotutkimukset Sivu 2 (83) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT KORJAUSHISTORIA TUTKITUILLE JÄRJESTELMILLE ASIAKIRJATILANNE TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT YHTEENVETO ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat Ilmastointikanavat Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus Huonetilojen ilmamäärämittaukset Huonelämpötila-, tuloilman lämpötila- ja hiilidioksidipitoisuusmittaukset Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Kanavaeristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Välittömät korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) PTS-TAULUKKO IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G31 ILMASTOINTIKONEET IV-konehuone osa IV-konehuone osa IV-konehuone osa A213 luokan varasto, osa Erilliset poistoilmakoneet Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat G32 ILMASTOINTIKONEESEEN LIITTYVÄT OSAT G33 KANAVISTOT Kanavien hyödyntäminen peruskorjauksessa G34 PÄÄTE-ELIMET Huoneiden ilmamäärämitoitus Ilmamäärämittaukset Huonelämpötila-, tuloilman lämpötila- ja hiilidioksidipitoisuusmittaukset Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet G37 ERISTYKSET J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J62 SÄÄTÖ- JA ALAKESKUKSET J63 OHJELMISTOT J64 KENTTÄLAITTEET... 81

3 IVA-kuntotutkimukset Sivu 3 (83) LIITTEET: Liite 1: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs osa 1 Liite 2: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs osa 2 Liite 3: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs osa 2 Liite 4: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs osa 2 Liite 5: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs osa 2 Liite 6: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs osa 2 Liite 7: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs osa 2 Liite 8: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs osa 2 Liite 9: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs osa 3 Liite 10: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs osa 3 Liite 11: Tutkimus- ja vauriokartta, liikuntasali osa 3 Liite 12: Tutkimus- ja vauriokartta, IV-konehuone osa 1 Liite 13: Tutkimus- ja vauriokartta, IV-konehuone osa 2 Liite 14: Tutkimus- ja vauriokartta, IV-konehuone osa 3

4 IVA-kuntotutkimukset Sivu 4 (83) 1 JOHDANTO Yleistä Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat mittauksiin (esim. ilmamäärämittauksiin ja merkkisavukokeisiin), jotka suoritetaan järjestelmien kriittisistä pisteistä. Mittausten määrä ja tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Tutkimustuloksia analysoitaessa pyritään määrittelemään järjestelmien jäljellä olevat käyttöiät ja korjaustarpeet siten, että järjestelmät eivät aiheuta tilojen käyttäjille terveydellisiä ongelmia ja rakennusosille ei aiheudu vaurioita. Tutkimuksessa tarkastellaan laitosta teknisessä mielessä ja korjaustoimenpide-ehdotuksia määritettäessä on pyritty jatkamaan laitoksen teknistä käyttöikää kustannustehokkaasti. Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet - Velocicalc TSI monimittari ja termoanemometri (ilmamäärät) - Alnor LoFlo Balometri (ilmamäärät) - Dräger merkkisavuampulli (ilman liikkeen mallinnus) - SenseAir psense-rh (hetkellinen lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus) - Ebro THI 350 (hetkellinen lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus) Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukon kustannusarvioissa (alv 0%) on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa (ATOP PTS). Kustannusarvioiden tarkoituksena on antaa tietoa asiakkaalle budjetointia varten kustannusten suuruusluokasta, ne eivät ole laskettuja tarjoushintoja. Kustannusarviot sisältävät töihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt, mutta ne eivät sisällä suunnittelu-, yms. muita konsulttipalkkioita. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet Marko Lukkari, Jyrki Lukkari ja Juha Karhu. Tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut Marko Lukkari. Helsingissä Raportin tarkastaja Marko Lukkari Jyrki Lukkari

5 IVA-kuntotutkimukset Sivu 5 (83) 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Kiinteistön yleistiedot Tilaaja: Tutkimuskohde: HKR-RAKENNUTTAJA Marianna Tuomainen c/o Wise Group Finland Oy Timo Palonkoski Sinikalliontie ESPOO Seulastentie HELSINKI Tyyppi: opetus-, päiväkoti- ja kirjastorakennus Rakennuksia: 1 kpl Tilavuus: m 3 Kerrosala: - Bruttoala: m 2 Rakennusvuosi: 1981 Kiinteistön huoltoyhtiö: Palmia Kiinteistön isännöitsijä: Jari Alanen Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennusta palvelevan ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja järjestelmien uusinnan tarve sekä rakennusautomaation vaikutus LVI-järjestelmän toimintaan.

6 IVA-kuntotutkimukset Sivu 6 (83) 2.2 Korjaushistoria tutkituille järjestelmille (tiedot saatu kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella) - 1TK1/1PK1 (päiväkodin kone) ja säätöjärjestelmä uusittu vuonna TK-1/2PK-1 (koulu A-osan kone) uusittu osittain vuonna TK-2 (hammashoitolan ja pv-kodin kone) uusittu ja huoneilmanvaihdon muutoksia vuonna TK1/3PK1 (luokkahuoneiden kone) uusittu vuonna TK2/3PK2 (liikuntasalin kone) uusittu ja salin tuloilmaelimet uusittu vuonna Opetustilojen A ja B (vanha asunto) ilmanvaihto uusittu vuonna Ilmanvaihtokanavat puhdistettu vuonna Nuorisotalon ja kirjaston ilmanvaihtomuutoksia vuonna Luokkahuoneiden tuloilmaelimiä uusittu suutinkanavajärjestelmäksi osalla 3 vuonna Erillispoistoja uusittu vuosien varrella. - Yksittäisiin tiloihin (kirjasto, musiikkiluokat, jne.) asennettu koneellinen jäähdytys asennettu vuosina 2001 ja Rakennusautomaatiojärjestelmä uusittu osittain 2000-luvulla. 2.3 Asiakirjatilanne Tutkimuksen yhteydessä oli käytössä LVI- järjestelmien piirustuksia seuraavasti: - ilmanvaihdon piirustukset vuosilta 1979, 1997, 2001, 2003, 2005 ja Tutkimuksen tekijällä on ollut pääsymahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo) tutkittavan kohteen osalta. 2.4 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot - Ei havaintoja.

7 IVA-kuntotutkimukset Sivu 7 (83) 3 YHTEENVETO 3.1 Ilmastointijärjestelmät Alkuperäinen ilmanvaihtojärjestelmä on luokkahuoneiden osalta mitoitettu keskimäärin noin 1,8 dm 3 /s,m 2 mukaisesti, kun nykyinen vähimmäismitoitus on 3,0 dm 3 /s,m 2. Suunnitelmien mukaiset mitoitusilmamäärät jäävät huomattavasti alle nykymääräysten mukaisesta mitoitustasosta (keskimäärin yli 60%). Alkuperäinen ilmamäärämitoitus on täysin riittämätön nykymääräyksiin nähden, minkä vuoksi nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän hyödyntämisen, tulevassa peruskorjauksessa, ei arvioitu olevan mahdollista Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Ilmanvaihtokoneet ovat pääasiassa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvulla uusittuja pakettikoneita. Vain keittiön tuloilmakone 2TK3 on vielä alkuperäinen. Teknisessä mielessä konepaketit ovat pääasiassa varsin hyväkuntoisia ja vain keittiön kone 2TK3 on huonokuntoinen. Koneiden laajamittaiseen uusintaan tulee kuitenkin varautua rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä, mikäli niiden ilmamääriä ei voi kasvattaa vastaamaan nykymääräysten mukaista tasoa. Poikkeuksen uusintatarpeeseen tekee TK1/97 kone, jonka mitoitus vastaa nykymääräysten mukaista ilmamäärätasoa. Koneille ja oheislaitteille on syytä tehdä raportissa eritellyt pienimuotoiset kunnostus- ja korjaustoimenpiteet tarkastelujakson alussa, jotta niiden sisäilman laatua heikentävät puutteet saadaan poistettua. Ilmanvaihtokoneiden mitatut kokonaisilmamäärät jäävät suunnitelmia alhaisemmiksi 2TK1, 2TK2, 3TK2 ja TK1/97 koneiden osalta. Tämän vuoksi tilat ovat yleisesti alipaineisia, mikä on todettu vuonna 2013 tehdyn sisäilmatutkimuksen paine-eromittauksissa (ISS Proko Oy: Sisäilmatutkimukset, Suutarilan monitoimitalo, ). Ilmamäärät tulee nostaa vastaamaan suunniteltua tasoa ja rakennuksen painesuhteet tulee säätä suunnitelmien mukaisiksi. Erilliset poistoilmakoneet ovat tutkituin osin kunnossa ja vain yhdessä koneessa havaittiin vähäisesti epätasapainoa. Alkuperäisiä puhaltimia tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana, kun koneet vikaantuvat. Tulo- ja poistoilmakoneiden äänieristetyissä kammioissa ja äänenvaimentimissa havaittiin vaihtelevasti suojaamattomia mineraalivillapintoja. Osa kammioista on kunnostettu ja osassa sisäpinnat on käsitelty pölynsidonta-aineella. Kammiot ja vaimentimet vaativat osittain pienimuotoisia kunnostuksia tarkastelujakson alussa, jotta varmistetaan että mineraalivillakuidut eivät pääse irtomaan sisäänpuhallusilmaan.

8 IVA-kuntotutkimukset Sivu 8 (83) Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat Ilmanvaihtokoneiden ja vyöhykepeltien käytössä olevat käyntiajat ovat hajanaiset, ristiriitaiset ja osittain virheelliset. Ongelma on varsinkin laajaa ja eri käytössä olevia alueita palvelevan 2TK1/2PK1 koneen osalta. 2TK1/2PK1 koneen vyöhykepeltien käyntiajat ovat asetettu, käytössä olevan tiedon mukaan, talvella kun tilojen käyttäjät ovat kokeneet tilat kylmiksi. Kylmyysongelman syynä on todennäköisimmin ulkoanturin virheellinen tieto ja näin ollen säätöjärjestelmän virheellinen säätötieto ja tuloilman lämpötila. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee tarkastaa kokonaisvaltaisesti ja määrittää ne vastaamaan tilojen käyttöä. Käyntiajat tulee määrittää ensisijaisesti sisäilman laatu huomioiden ja käyntiaikojen tulee olla riittävän pitkät. Koneiden tulee käynnistyä yleensä noin 2 h ennen tilojen käytön alkamista, jotta tilat ovat huuhtoutuneet ennen käyttäjien saapumista. Käyntiajoissa tulee huomioida myös rakennuksen kesä- ja talviaikaiset käyttöaikamuutokset. 2TK1/2PK1 ja 3TK1/3PK1 koneiden moottoritoimisten vyöhykepeltien käyntiajat tulee hienosäätää palvelualueiden mukaan sammuvaksi, jotta myös järjestelmän energiatalous saadaan huomioitua Ilmastointikanavat Ilmastointikanavat ovat pääasiassa alkuperäisiä, muutosalueilla on tehty vain pienimuotoisia kanavauusintoja. Kanavaliitoksissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja, mutta mittareikiä oli yleisesti tulppaamatta. Kanavat ovat puhdistettu vuonna ja tarkastusten perusteella kanavat ovat puhtaat pölykertymästä. Kanavapuhdistukseen / tarkempaan puhdistustarpeen selvittämiseen tulee varautua tarkastelujakson puolivälissä. Kanavissa olevat säätöpellit ovat sekä uusittuja että alkuperäisiä, pääasiassa mittayhteellisiä säätöpeltejä, joiden säätöominaisuudet ovat pääosin kunnossa. Osa pelleistä on tosin mitta-alueen ulkopuolella eikä niiden luotettava mittaaminen ja säätäminen ole näin ollen mahdollista. Säätöpeltejä tulee lisätä runkokanaviin tarpeen mukaisessa laajuudessa ja mitta-alueen ulkopuolella olevat säätöpellit tulee uusia, jotta jokainen runkohaara on mahdollista mitata ja säätää luotettavalla tavalla. 2TK1/2PK1 koneiden kanavissa on moottoritoimisia ilmamääräsäätimiä, jotka on uusittu koneiden uusinnan yhteydessä. 3TK1/3PK1 ja 3TK2 koneessa on moottoritoimisia vyöhykesulkupeltejä, jotka on uusittu koneiden uusinnan yhteydessä. Moottoripellit ja IMS-pellit ovat tarkastetuin osin toimivia, mutta 2TK1/2TK1 koneiden osalta niiden aukioloajat ovat epämääräiset ja ne tulee järkeistää. 3TK1/3PK1 koneiden moottoripelleillä ei ole erillistä kello-ohjelmaa. Mahdolliset tilojen käyttötarkoituksen mukaiset aikaohjelmat mahdollistaisivat todennäköisesti energiansäästön koneen osalta (muutokset eivät kuitenkaan saa heikentää palvelualueiden sisäilman laatua). Kanavissa olevat palopellit ovat alkuperäisiä tarkastetuin osin auki ja kunnossa.

9 IVA-kuntotutkimukset Sivu 9 (83) Ilmanvaihtokanavien mitoitusta on tarkasteltu suppeana otoksen suunniteltujen ilmamäärien pohjalta sekä nykymääräysten pohjalta. Nykymääräysten mukaiset minimimitoitusilmamäärät (D2 mukaiset) saadaan pistokoemaisen laskennan mukaan juuri kanavista läpi, mutta jos haetaan Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008) mukaisia ilmamääriä S2-luokassa kanavat jäävät liian ahtaiksi. Ilmanvaihtokanavien hyödyntäminen tulevassa peruskorjauksessa ei vaikuta olevan mahdollista kanavamitoituksen perusteella nykyisten alhaisten mitoitusilmamäärien vuoksi. Tutkimuksessa on esitetty alkuperäisen kanaviston kokonaisvaltaista uusintaa tulevassa peruskorjauksessa juuri mitoituksellisesta syystä. Ennen lopullista uusintapäätöstä kanavamitoitus tulee tarkastaa kokonaisvaltaisesti LVIsuunnittelijan toimesta Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen Tulo- ja poistoilmaelimet ovat tarkastetuin osin pääasiassa alkuperäisiä ja laajimmin tuloilmaelimiä on uusittu osa 3 luokkahuoneissa, joissa vanhat tuloilmasäleiköt on korvattu reikäkanavalla. Lisäksi mm. hammashoitolassa, kirjastossa, nuorisotalossa, juhlasalissa, liikuntasalissa sekä opetustiloissa A ja B on uusitut pääte-elimet. Pääte-elimet ovat eri valmistajien toimittamia. Nykyisillä pääte-elimillä ja kanavassa olevilla säätöpelleillä on mahdollista säätää ilmamääriä ja heittokuvioita. Alkuperäisillä tuloilmasäleiköillä ei arvioitu saavutettavan kuitenkaan kattavaa huonetilan huuhtoutumista, joten ne on syytä korvata reikäkanavilla luokkahuoneiden osalta. Alkuperäisissä tasauslaatikollisissa kattohajottajissa havaittiin tasauslaatikon sisällä mineraalivillalevyt äänieristeenä. Tasauslaatikkojen sisäpinnat on syytä käsitellä pölynsidontaaineella. Näin varmistetaan se, että mineraalivillakuituja ei pääse irtoamaan sisäänpuhallusilmaan. Muuten pääte-elimet olivat puhtaita. Merkkisavumittausten perusteella huonetilojen huuhtoutuminen vaihtelee suuresti. Uusittujen pääte-elimien alueilla huonetilat huuhtoutuvat pääasiassa hyvin. Poikkeuksena on liikuntasali, jossa tuloilmaelimet eivät mahdollista huonetilan huuhtoutumista oleskeluvyöhykkeellä. Liikuntasalin tuloilmaelimet tulee uusia tai laskea alemmaksi, jotta niiden heittopituus riittää oleskeluvyöhykkeelle. Luokkahuoneissa, joissa on alkuperäiset tuloilmasäleiköt, ilman liike ja huonetilan huuhtoutuminen on heikkoa tasoa. Lisäksi joissakin huoneissa, joissa on alkuperäiset kattohajottajat, huonetilan huuhtoutumisissa on puutteita, jotka johtuvat osittain alhaisista ilmamääristä ja osittain pääte-elimien puutteista. Heittokuvioita tulee muokata pääte-elimien ominaisuuksien mahdollistamalla tavalla, kun ilmamäärät on nostettu suunnitelluksi ja muutokset tulee varmistaa merkkisavumittausten avulla Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus Huoneiden ilmamäärien mitoitusta ja riittävyyttä on tarkastelu pinta-alan mukaisesti luokkahuoneiden ja päiväkodin huoneiden osalta. Vertailuarvoina on käytetty suunnitelmien, vuoden 1987 Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 ja Sisäilmastoluokitus SI2008 S2-luokan mitoitusarvoja.

10 IVA-kuntotutkimukset Sivu 10 (83) Päiväkotitilojen ja luokkatilojen suunnitellut ilmamäärät jäävät pinta-alapohjaisessa tarkastelussa paikoin merkittävästi alle vanhojen määräysten eivätkä ne näin ollen täytä nykyisiäkään määräyksiä tai S2-luokituksen mukaista tasoa. Alhaiset ilmamäärät ja niiden mukaan mitoitetut tekniset laitteet ja kanavat aiheuttavat suurimman ongelman nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän hyödyntämiseen tulevassa peruskorjauksessa Huonetilojen ilmamäärämittaukset 1TK1/1PK1 koneiden alueella huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat huonetiloittain ja ilmamäärät poikkeavat poiston osalta merkittävästi suunnitellusta. Huonetilat ovat ylipaineisia ja painesuhteet väärät. Ilmamäärät tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painesuhteet tulee säätää suunnitelmien mukaisiksi. Heittokuviot tulee varmistaa ilmamäärien säädön yhteydessä merkkisavun avulla ja muokata tarpeen mukaan sellaisiksi, että huonetilat huuhtoutuvat oleskeluvyöhykkeellä kattavasti. 2TK1/2PK1 koneiden alueella 1.kerroksen huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat huonetiloittain ja ilmamäärät poikkeavat pääasiassa merkittävästi suunnitellusta. Huonetilat ovat sekä ali- että ylipaineisia ja painesuhteet ovat yleisesti väärät. 2.kerroksen mitattujen huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat melko tasaiset, mutta ne jäävät laajalti suunnitelmia alhaisemmalle tasolle. Huonetilat ovat pääasiassa suunnitelmien mukaisesti ylipaineisia ja painesuhteet ovat näin ollen pääasiassa kunnossa. Ilmamäärät tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painesuhteet tulee hienosäätää tarpeen mukaisessa laajuudessa. Heittokuviot tulee säätää ilmamäärien säädön yhteydessä merkkisavun avulla ja muokata mahdollisuuksien mukaan sellaisiksi, että huonetilat huuhtoutuvat oleskeluvyöhykkeellä kattavasti. 2TK2 koneen alueella huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat pääasiassa liian alhaiset. Huonetilat ovat sekä ali- että ylipaineisia ja painesuhteet väärät. Ilmamäärät tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painesuhteet tulee säätää tasapainoon. TK1/97 koneen alueella huoneen mitatut kokonaisilmamäärät ovat tuloilman osalta suunnitelmia alhaisemmat. Huonetila on alipaineinen ja painesuhde väärä. Ilmamäärät tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painesuhteet tulee säätää tasapainoon. 3TK1/3PK1 koneiden alueella 1.kerroksen huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat hieman huonetiloittain, mutta ovat pääasiassa suunnitelmien mukaisia. Huonetilat ovat sekä ali- että ylipaineisia ja painesuhteet ovat yleisesti väärät. 2.kerroksen huoneiden mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat jonkin verran huonetiloittain ja poikkeavat osittain suunnitelmien mukaisesta tasosta. Huonetilat ovat ylipaineisia ja painesuhteet ovat väärät. Ilmamäärät ja painesuhteet tulee hienosäätää suunnitelmien mukaiselle tasolle ja tasapainoon. 3TK2/3PK2 alueella liikuntasalin mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat tuloilman osalta suunnitelmien mukaisesta tasosta. Huonetila on alipaineinen ja painesuhde väärä. Ilmamäärät ja painesuhteet tulee säätää suunnitelmien mukaiselle tasolle ja tasapainoon.

11 IVA-kuntotutkimukset Sivu 11 (83) Huonelämpötila-, tuloilman lämpötila- ja hiilidioksidipitoisuusmittaukset Tutkimuksen yhteydessä mitatut hetkelliset huonelämpötila- ja tuloilman lämpötilamittaukset vastaavat ulkolämpötilaolosuhteita (lämmitys ei ollut käytössä). Huonelämpötilat ovat paikoin korkeita, mikä johtuu korkeasta ulkolämpötilasta. Mittausten perusteella asetusarvomuutoksille tai huonelämpötilamuutoksille ei ole tarvetta. Hetkelliset hiilidioksidipitoisuuden arvot ovat normaalia tasoa, kun huomioidaan tilojen vähäinen käyttöaste mittaushetkellä Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Ilmanvaihtojärjestelmissä ja huonetiloissa havaittiin mahdollisia epäpuhtauslähteitä seuraavasti: Konehuoneet, ilmastointikoneet ja kanavarakenteet: - Ilmanvaihtokoneiden ja niiden jälkeisten äänenvaimentimien sekä pääte-elimien tasauslaatikoiden mineraalivillapinnat aiheuttavat merkittävän riskin mineraalivillakuitujen joutumisen sisäänpuhallusilmaan. Huonetilat: - Tilojen alipaineisuus ja väärät painesuhteet mahdollistavat epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan. - Huonetilojen katoissa on vaihtelevasti äänieristelevyinä mineraalivillalevyjä. Levyjen päädyt ovat osittain suojaamattomia mineraalivillapintoja, mistä voi irrota mineraalivillakuituja huoneilmaan. - Sälekattojen yläpuolella ja päädyissä on suojaamattomia mineraalivillapintoja, joista voi irrota mineraalivillakuituja huoneilmaan. Epäpuhtauslähteiden poistaminen tulee tehdä välittömästi tarpeen mukaisessa laajuudessa. Huonetilojen ilmamäärät tulee säätää tasapainoon Kanavaeristykset Ilmanvaihtokanavia on palo- ja lämpöeristetty vain osittain. Eristeet olivat tarkastetuin osin pääasiassa kunnossa ja vain 2PK9 puhaltimen läheisyydessä eristeet repsottavat. Eristeet tulee korjata puhaltimen ympäriltä.

12 IVA-kuntotutkimukset Sivu 12 (83) Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu DDC- / LON-pohjaisena järjestelmänä. Järjestelmät ovat pääasiassa Computecin laitteilla toteutettuja ja asennettu 1990-luvun lopussa, 2000-luvun alussa ja viimeisimmät keskusuusinnat / muutokset on tehty Valvomotietokone sijaitsee kouluisännän huoneessa ja kaukovalvonta tapahtuu huoltoyhtiön valvomosta. Ilmanvaihtokonehuoneissa olevat valvonta-alakeskukset palvelevat konehuoneen laitteita. Alakeskusten laitteet ovat eri-ikäisiä ja niiden kunto vaihtelee teknisen iän perusteella välttävästä hyvään. Laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana. Koulun peruskorjauksen yhteydessä järjestelmä tulee peruskorjata vanhimpien keskusten osalta. Valvomotietokone tulee uusia rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Alakeskusten ja runkokaapeleiden merkinnöissä havaittiin puutteita ja merkinnät tulee saattaa asianmukaisiksi. Samalla keskuksille tulee toimittaa tarvittavin osin piirustukset. Valvomo-ohjelman ja grafiikan tarkastelussa havaittiin jonkin verran puutteita ja ristiriitaisuuksia. Ohjelman puutteet ja grafiikassa olevat virheet tulee tarkastaa ja korjata laitetoimittajan toimesta kokonaisvaltaisesti ensitilassa. Samalla ohjelma tulee päivittä tarpeen mukaan muilta osin, jotta sen toimintavarmuus taataan järjestelmän uusintaan asti. Lisäksi käyntiajat tulee tarkastaa kokonaisvaltaisesti ja muuttaa vastaamaan ne tilojen todellista käyttötarvetta. Käyntiajoissa tulee huomioida erityisesti sisäilman laatu ja esim. 2TK1 koneen luokkahuoneiden vyöhykepeltien päiväaikaisista osa-aikakäynneistä tulee luopua. Ilmanvaihdon rakennusautomaatiojärjestelmän kenttälaitteet ovat tarkastetuin osin pääasiassa alakeskusten ja koneiden uusinnan yhteydessä asennettuja laitteita. Kenttälaitteiden kunto vaihtelee niiden teknisen iän perusteella välttävästä hyvään. Vanhimpia laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana ja viimeistään palvelualueen koneiden ja keskusten uusinnan yhteydessä. Taajuusmuuttajat ovat eri valmistajien toimittamia ja ne ovat arviolta koneiden uusinnan yhteydessä asennettuja. Taajuusmuuttajat tulee tarkastaa ja säätää tarpeen mukaan koneiden perushuollon yhteydessä, niiden laajamittaisen uusinnan ei arvioitu olevan tarpeen tarkastelujakson aikana.

13 IVA-kuntotutkimukset Sivu 13 (83) 3.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset Välittömät korjaustarpeet Ilmanvaihtokoneiden (tulo- ja poistoilmakoneet) ja -kammioiden huollot ja kunnostamiset: - 1TK1/1PK1 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - korroosiovaurioiden / korroosiotuotteen puhdistaminen / poistaminen suodatinkammiosta - metallimurun poistaminen kammiosta - puukon poistaminen tuloilmakanavasta. - 2TK1/2PK1 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - kammioiden pinttyneen likakertymän poistaminen (nihkeäpyyhintä) - LTO-kennon moottoritilan puhdistaminen - huoltoluukkujen tiivistäminen - poistosuodattimien ohivirtausten korjaaminen ja huoltoluukun suurentaminen - jäähdytyspatterin kondenssiviemärin korjaus - puhaltimien paine-eromittareiden käyttöön ottaminen - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle tuloilman osalta. - 2TK2 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - raitisilmakammion viemäröinnin rakentaminen - paine-eromittareiden kalibrointi - urapyörien ja kiilahihnojen uusinta - kammioiden tarpeen mukainen puhdistus - turvakytkimen asentaminen puhaltimelle - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle. - 2TK3 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - raitisilmakammion huoltoluukun muuttaminen avattavaksi ja kammion tarkastus ja puhdistus tarpeen mukaan - suodattimien ohivirtauksen poistaminen (kehikon tiivistys / kunnostus / uusinta) - kammioiden puhdistus ja voiteluainejäämien poistaminen - turvakytkimen asentaminen puhaltimelle - huoltoluukkujen tiivisteiden uusinta. - 3TK1/3PK1 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - paine-eromittareiden kalibrointi - voiteluainejäämien poistaminen puhallinkammiosta - tulopuolen äänieristetyn kammion puhdistusluukun asentaminen ja kammion tarkastaminen suojaamattomien mineraalivillapintojen varalta.

14 - 3TK2/3PK2 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen IV-konehuoneen seinälle - LTO-kennon kammion viemäröinnin rakentaminen - tulosuodattimien vaihto F7 luokan suodattimiin - puhallinkammion imurointi - turvakytkimien asentaminen - paine-eromittareiden kalibrointi - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle. Tutkimusraportti IVA-kuntotutkimukset Sivu 14 (83) - TK1/97 konetta koskevat korjaukset ovat vähintään mm.: - toimintakaavion toimittaminen varaston seinälle - paine-eromittareiden kalibrointi - äänieristettyjen kanavien puhdistusluukun asentaminen ja sisäpuolinen tarkastus - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle. Teknisten järjestelmien epäpuhtauslähteiden poistaminen: - 1TK1/1PK1 koneen poistopuolen rikkinäisen äänenvaimennuslamellin uusinta ja tulopuolen äänieristetyn kammion puhdistusluukun uusinta tai suojaamattomien mineraalivillapintojen suojaus - 2TK1/2PK1 koneen äänieristettyjen kammioiden ja muiden mineraalivillapintojen käsittely pölynsidonta-aineella - 2TK2 koneen äänenvaimentimien käsittely pölynsidonta-aineella - 2TK3 koneen mineraalivillalevyjen ja äänenvaimentimien käsittely pölynsidontaaineella - 3TK1/3PK1 koneen kaapeli- ja anturiläpivientien tiivistäminen massalla tai läpivientikumeilla (mineraalivillat piiloon) - 3TK2/3PK2 koneen tulopuolen äänieristetyn kammion mitta-anturiläpivientien tiivistämien massalla - Kattohajottajien tasauslaatikoiden sisäpuolella olevat mineraalivillapinnat käsitellään pölynsidonta-aineella. Rakennusautomaatiojärjestelmän kunnostaminen: - rakennusautomaatiojärjestelmän koestaminen ja kunnostaminen mm. - valvontaohjelman grafiikan, asetusarvojen ja muiden ristiriitaisuuksien tarkastaminen ja korjaaminen tarpeen mukaisessa laajuudessa - 2TK2 koneen kytkentöjen tarkastus - aikaohjelmat asetetaan vastaamaan käyttötarvetta: - aikaohjelmat optimoidaan vastaaman tilojen käyttöä ja energiataloutta - ohjelmoinnissa huomioidaan vyöhykepellit - erillispoistojen yöaikaista käyttöä rajoitetaan tai siitä luovutaan, jotta tilojen yöaikainen alipaineisuus saadaan poistumaan - ulkolämpötila-antureiden uusinta - kenttälaitteet koestetaan ja varmistetaan niiden suunniteltu toiminta - alakeskusten ja runkokaapeleiden merkintä luotettavalla tavalla - päivitettyjen piirustusten toimittaminen keskuksille.

15 IVA-kuntotutkimukset Sivu 15 (83) Ilmanvaihtokanavien ilmamäärien säätäminen ja kanavien kunnostukset (kun kokonaisilmamäärät on saatu suunnitelmien mukaiselle tasolle): - uusitaan säätöpellit jotka ovat mitta-alueen ulkopuolella tai muuten niiden säätäminen ei ole mahdollista - lisätään säätöpeltejä tarpeen mukaan runkohaaroihin säädön helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi - ilmamäärät hienosäädetään suunnitelmien mukaiselle tasolle ja tasapainoon (normaalit huonetilat eivät saa olla ali- tai ylipaineisia) - tulpataan kanavien mittareiät tarpeen mukaisessa laajuudessa - korjataan 2PK9 koneen läheisyydessä olevat repsottavat eristeet. Pääte-elimien kunnostukset ja ilmamäärien säätö (kun kokonaisilmamäärät on saatu suunnitelmien mukaiselle tasolle): - liikuntasalin tuloilmaventtiilit uusitaan pidemmän heittokuvion omaaviksi - LVI-suunnittelija määrittää oikeat pääte-elimet - puuttuvat pääte-elimet asennetaan paikalleen - hienosäädetään ilmamäärät ja painesuhteet suunnitelmien mukaiselle tasolle: - HUOM! normaalit huonetilat eivät saa olla ali- tai ylipaineisia - muokataan vanhojen tuloilmasäleikköjen heittokuviot paremmin huoneita huuhtovaksi ja varmistetaan huonetilojen huuhtoutuminen oleskeluvyöhykkeellä merkkisavun avulla: - mikäli heittokuvion muokkaus ei paranna riittävästi tilannetta, tulee luokkatilojen tuloilmaelimet uusia esimerkiksi reikäkanavaksi - mahdollinen pääte-elimien muutos edellyttää erillistä LVI-suunnitelmaa. Huonetilojen epäpuhtauslähteiden poistaminen: - tilojen ilmamäärien ja painesuhteiden säätäminen suunnitellulle tasolle (normaalitilat eivät saa olla alipaineisia) - huonetilojen katoissa olevien äänieristelevyjen suojaamattomat mineraalivillapinnat tulee käsitellä pölynsidonta-aineella tarpeen mukaisessa laajuudessa - sälekattojen yläpuoliset mineraalivillaeristeet ja näkyvillä olevat suojaamattomat mineraalivillapinnat käsitellään pölynsidonta-aineella (eristeet tulee poistaa peruskorjauksen yhteydessä). Tuuletusviemäreiden kunnostukset: - tuuletusviemäreiden päässä olevat tulppaukset poistetaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) 2TK3 koneen uusinta oheislaitteineen: - keittiön tuloilmakone uusitaan oheislaitteineen erillisen LVI-suunnitelman perusteella vastaamaan nykyisiä vaatimuksia - samalla uusitaan kanavaäänenvaimennin

16 IVA-kuntotutkimukset Sivu 16 (83) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) Ei toimenpidetarpeita Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) Ilmanvaihtokanavien puhdistus: - tulo- ja poistokanavat puhdistetaan kokonaisvaltaisesti luotettavalla menetelmällä - ilmamäärät tarkastetaan ja ilmamäärät säädetään tarpeen mukaisessa laajuudessa suunnitelmien mukaiselle tasolle. Ilmanvaihtojärjestelmän uusinta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä: - koneet uusitaan oheislaitteineen kokonaisvaltaisesti erillisen LVI-suunnitelman perusteella vastaamaan nykyisiä ilmamäärävaatimuksia - alkuperäiset erillispoistot uusitaan - kanavat ja kanavavarusteet sekä ja pääte-elimet uusitaan erillisen suunnitelman mukaisesti - rakennusautomaatiojärjestelmä uusitaan tarpeen mukaisessa laajuudessa (sis. keskukset, valvomon, toimilaitteet, jne.) - sälekattojen yläpuoliset mineraalivillaeristeet puretaan pois peruskorjauksen yhteydessä.

17 IVA-kuntotutkimukset Sivu 17 (83) 3.3 PTS-taulukko Raportin koodi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Määräarvio HETI Kustannusarvio* (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi v v.2016-v.2018 v.2018-v.2023 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtojärjestelmän välittömät korjaustarpeet 1 erä Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkuosalla (1-3 vuoden aikana) 1 erä Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolivälissä (3-5 vuoden aikana) 1 erä Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) 1 erä LVI-työt yhteensä * Taulukossa esitetyt kustannusarviot ovat suuntaa antavia budjettihintoja ja ne tarkentuvat hanke- ja korjaussuunnittelun yhteydessä. Pienin taulukossa esitetty suomma on Taulukon värien selitykset: Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve välittömästi Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 1-3 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 3-5 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 5-10 vuoden aikana

18 IVA-kuntotutkimukset Sivu 18 (83) 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat laajalti uusittu 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun saneerauksessa. Viimeisin koneuusinta on ollut vuonna 2010, jolloin päiväkodin koneet on uusittu. Alkuperäisiä koneita on vain keittiön tuloilmakone ja osa erillispoistoista. Uusitut tulo- ja poistoilmakoneet ovat ns. pakettikoneita ja ne on sijoitettu pääsääntöisesti konehuoneisiin. Vanha tuloilmakone on pakettikone ja se sijaitsee myös konehuoneessa. Erillispoistot ovat pääasiassa huippuimureita ja ne on sijoitettu vesikatoille. Ilmanjako on toteutettu sekoittavana ja syrjäyttävänä. Järjestelmissä on pääasiassa lämmöntalteenotto ja vähäisessä määrin myös koneellinen jäähdytys. G31 Ilmastointikoneet IV-konehuone osa 1 Konehuoneessa sijaitseva 1TK1/1PK1 kone on vuodelta 2010 oleva Recairin tulopoistopakettikone. Konepaketti on varustettu ulkosäleiköillä, sulkupelleillä, pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (pyörivä kenno), vesilämmityspatterilla ja puhaltimilla. Puhaltimet ovat taajuusmuuttajaohjattuja ja niiden käyntiä ohjataan rakennusautomaation avulla. Konehuoneesta puuttuu koneiden toimintakaavio ja se tulee toimittaa konehuoneen seinälle ensitilassa. Ulkosäleikköjä, raitisilmakanavia, suodattimia, sulkupeltejä, lämmöntalteenottoa, lämmityspattereita ja äänenvaimennettuja kanavia käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: 1TK1/1PK1: palvelualueena päiväkoti osalla 1 (kuva 1): - raitisilmakammio on kunnossa - raitisilmapelti on kunnossa - tuloilmasuodattimen kehikon läheisyydessä on hieman korroosiovaurioita / korroosiotuotetta, mahdollisesti metallimurua (kuva 2) - tuloilmasuodattimet ovat F7 luokan suodattimia ja poistosuodattimet F6 luokan suodattimia, suodattimien tiiveys on kunnossa - LTO-kenno on puhdas - kammiot ovat yleisesti puhtaat - lämpöpatteri on puhdas - lämpöpatterin jälkeisen kammion pohjalla on vähäisesti metallimurua pohjalla (kuva 3)

19 IVA-kuntotutkimukset Sivu 19 (83) - huoltoluukkujen tiivisteet ovat kunnossa - mitta-antureiden läpiviennit on tiivistetty massalla (kuva 4) - puhaltimet ja tärinänvaimentimet ovat kunnossa - tuloilmapuhaltimen jälkeisen äänenvaimennusosan lamellit ovat kunnossa, mutta poistopuolen lamellit ovat osin rikki ja niissä on suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 5) - tuloilmakoneen jälkeiset äänieristetyt kammiot ovat kunnostettu asentamalla kuitukangas ja uusi pellitys vanhan mineraalivillaeristeen päälle (kuva 6), mutta puhdistusluukussa on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 7) - tuloilmakanavassa on puukko (kuva 8). Konepaketti on kokonaisuus huomioiden hyvässä kunnossa ja sille riittää vain yksittäisten puutteiden korjaaminen tarkastelujakson alussa, joita ovat ainakin: - korroosiovaurioiden / korroosiotuotteen puhdistaminen / poistaminen - metallimurun poistaminen kammiosta - poistopuolen rikkinäisen äänenvaimennuslamellin uusinta - tulopuolen äänieristetyn kammion puhdistusluukun uusinta tai suojaamattomien mineraalivillapintojen suojaus - puukon poistaminen tuloilmakanavasta. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. 1TK1/1PK1 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Valvomo-ohjelman mukainen laskennallinen ilmavirta [m 3 /s] Suunnitelmien Puhaltimien teho mukainen ilmavirta valvomo-ohjelman 1/1-nopeudella mukaan [m 3 /s] mittaushetkellä Mitattu ilmavirta [m 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Kone TF 1,70 74 % 1,26 1,26 0 % PF -1,40 67 % -0,94-0,97 3 % Tulo- ja poistoilmakoneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisia (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Mittaus suoritettiin paineeromittauksena puhaltimilta.

20 IVA-kuntotutkimukset Sivu 20 (83) Kuva 1. Yleiskuva 1TK/1PK1 koneesta. Kuva 2. Tuloilmasuodattimien suodatinkammiossa on vähäisesti korroosiovaurioita (ilmeisesti metallimurua).

21 IVA-kuntotutkimukset Sivu 21 (83) Kuva 3. Lämpöpatterin jälkeisen kammion pohjalla on vähäisesti metallimurua. Kuva 4. Mitta-antureiden läpiviennit on tiivistetty massalla.

22 IVA-kuntotutkimukset Sivu 22 (83) Kuva 5. Poistopuolen äv-lamellin pinta on rikki. Kuva 6. Tulopuolen äänieristetty kammio on kunnostettu.

23 IVA-kuntotutkimukset Sivu 23 (83) Kuva 7. Äänieristetyn tuloilmakammion puhdistusluukun reunoilla on suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 8. Tuloilmakanavassa on puukko.

24 IVA-kuntotutkimukset Sivu 24 (83) IV-konehuone osa 2 Konehuoneessa sijaitsevat tulo-poistoilmakone 2TK1/2PK1 sekä tuloilmakoneet 2TK2 ja 2TK3. 2TK1/2PK1 konepaketti on modernisoitu vuonna 2002, jolloin siihen on uusittu Recairin puhaltimet ja tulopuolen suodatinyksikkö, lisätty yhteen haaraan jäähdytyspatteri ja asennettu moottoritoimisia ilmamääräsäätimiä kanavahaaroihin. 2TK2 konepaketti on vuodelta 1997 oleva Recairin paketti, mutta 2TK3 alkuperäinen Ilmateollisuuden konepaketti. 2TK1/2TK2 konepaketti on varustettu tulokoneen osalta ulkosäleiköllä, suodatusyksiköllä, suoravetoisella taajuusmuuttajasäätöisellä puhaltimella, lämmöntalteenotolla, vesilämmityspatterilla ja yhden kanavahaaran osalta suorahöyrysteisellä jäähdytyspatterilla, äänieristetyllä kammiolla ja moottoritoimisilla ilmamääräsäätimillä ja vyöhykesäätöpelleillä. Poistokone on varustettu moottoritoimisilla ilmamääräsäätimillä ja vyöhykesäätöpelleillä, pussisuodattimilla, lämmöntalteenotolla, suoravetoisella taajuusmuuttajasäätöisellä puhaltimella, sulkupellillä ja ulkosäleiköllä. 2TK2 ja 2TK3 konepaketit on varustettu ulkosäleiköillä, raitisilmakammioilla / -kanavilla, sulkupelleillä, pussisuodatuksella, vesilämmityspattereilla ja kiilahihnavetoisilla keskipakoispuhaltimilla. Konehuoneesta puuttuu koneiden toimintakaaviot ja ne tulee toimittaa konehuoneen seinälle ensitilassa. Ulkosäleikköjä, raitisilmakanavia, suodattimia, sulkupeltejä, lämmöntalteenottoa, lämmityspattereita ja äänenvaimennettuja kanavia käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: 2TK1/2PK1: palvelualueena rakennuksen osa 2 luokat ja auditorio, kirjasto, nuorisotalo, jne. (kuva 9-10): - raitisilmakammio ja sulkupelti ovat kunnossa - tuloilmasuodattimet ovat F7 luokan suodattimia ja niiden tiiveys kiinnityskehikkoon nähden on kunnossa - suodatinkammion ja puhallinkammion pohjalla on pinttynyttä likaa (kuva 11) - tulo- ja poistopuhallin ja tärinänvaimentimet ovat kunnossa, mutta puhaltimien paineeromittaletkuja ja mittareita ei ole kytketty (kuva 12) - vanhojen koneosien huoltoluukkujen tiiveys on puutteellista - LTO-kiekosta tehtiin seuraavat havainnot: - LTO-kiekon moottoritilassa on epäpuhtauksia ja öljyä (kuva 13) - LTO-kiekon puhdistusharjat eivät ole kaikilta osin tiiviitä (kuva 14) - poistosuodattimet ovat pussisuodattimia, suodattimien kiinnitys kehikkoon nähden on puutteellinen ja siitä tapahtuu ohivirtausta (kuva 15) - poistosuodattimien asennusaukko on liian ahdas ja se voi rikkoa asennettavat suodattimet (kuva 16)

25 IVA-kuntotutkimukset Sivu 25 (83) - poistopuolen suodatinvahti näyttää virheellistä tietoa - mitta-antureiden läpivienneissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 17) - lämmityspatterissa on muutamia kolhuja ja nokikertymää - jäähdytyspatteri on puhdas, patterin kondenssiviemäröinti vuotaa (kuva 18) - tulokoneen jälkeisen ja poistokonetta ennen olevan äänieristetyn ilmanjakokammion äänieristeenä toimivan mineraalivillapinnan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä ei ole muovikalvoa tms., mutta ainakin tulokammion osalta pinnat ovat ruiskutettu pölynsidonta-aineella (kuvat 19-20), tulokammion tarkastusluukun kiinnitys on puutteellinen - poistopuolen kammioissa on rikkinäisiä ja suojaamattomia mineraalivillapintoja. Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa. Konepaketille ja oheislaitteille tulee tehdä esitetyt kunnostustoimenpiteet, jotta epäpuhtauslähteet ja puutteet saadaan poistettua. Koneille tulee tehdä vähintään seuraavat korjaukset tarkastelujakson alussa: - kammioiden pinttyneen likakertymän poistaminen (nihkeäpyyhintä) - LTO-kennon moottoritilan puhdistaminen - huoltoluukkujen tiivistäminen - poistosuodattimien ohivirtausten korjaaminen - äänieristettyjen kammioiden ja muiden mineraalivillapintojen käsittely pölynsidontaaineella - jäähdytyspatterin kondenssiviemärin korjaus - puhaltimien paine-eromittareiden käyttöön ottaminen - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle tuloilman osalta. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. 2TK-1/2PK-1 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien Puhaltimien teho Valvomo-ohjelman mukainen ilmavirta valvomo-ohjelman mukainen 1/1-nopeudella [m 3 /s] mukaan mittaushetkellä laskennallinen ilmavirta [m 3 /s] Mitattu ilmavirta [m 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Kone TF 4, % 4,20 3, % PF -3, % -3,84-3,744-3 % Tuloilmakoneen mitattu kokonaisilmamäärä poikkeaa liikaa suunnitelmien mukaisesta tasosta (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Poistoilman osalta ilmamäärä on suunnitelmien mukaista tasoa. Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä kanavista ja paine-eromittauksena säätöpelleiltä ja ilmamääräsäätimiltä. Tuloilmamäärä tulee nostaa vastaamaan suunniteltua.

26 IVA-kuntotutkimukset Sivu 26 (83) Kuva 9. Yleiskuva 2TK1/2PK1 koneesta. Kuva 10. Yleiskuva 2TK1/2PK1 koneesta.

27 IVA-kuntotutkimukset Sivu 27 (83) Kuva 11. Tuloilmakammion ja suodatinkammion pohjalla on pinttynyttä likaa. Kuva 12. Puhaltimien paine-eromittareita ei ole kytketty.

28 IVA-kuntotutkimukset Sivu 28 (83) Kuva 13. LTO-kiekon moottoritilassa on epäpuhtauksia ja öljyjäämiä. Kuva 14. LTO-kiekon puhdistusharjat eivät ole tiiviitä.

29 IVA-kuntotutkimukset Sivu 29 (83) Kuva 15. Poistosuodattimien tiiveys suodatinkehikkoihin nähden on puutteellista. Kuva 16. Poistosuodattimien asennusaukko on ahdas.

30 IVA-kuntotutkimukset Sivu 30 (83) Kuva 17. Mitta-antureiden läpivienneissä on suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 18. Jäähdytyspatterin kondenssiviemäri vuotaa.

31 IVA-kuntotutkimukset Sivu 31 (83) Kuva 19. Äänieristettyjen kammioiden sisäpinnat on käsitelty ainakin tulokammion osalta pölynsidonta-aineella. Kuva 20. Äänieristettyjen kammioiden sisäpinnat on käsitelty ainakin tulokammion osalta pölynsidonta-aineella.

32 2TK2: palvelualueena hammashoitola ja iltapäiväkerho (kuva 21): Tutkimusraportti IVA-kuntotutkimukset Sivu 32 (83) - raitisilmakammio on kunnossa, mutta viemäröinti on puutteellinen (kuva 22) - paine-eromittaria ei ole kalibroitu - koneessa on sekä karkeasuodatin F3 että hienosuodatin F7 - suodattimien tiiveys kehikkoihin nähden on kunnossa - urapyörät ja kiilahihnat ovat hieman kuluneet - puhallinkammiossa on vähäisesti epäpuhtauksia (kuva 23) - puhaltimella ei ole turvakytkintä - koneen jälkeinen äänieristetyn kanavan / äänenvaimentimen äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä vaikuttaa olevan ohut muovikalvo / vastaava (kuva 24-25). Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai melko hyvässä kunnossa. Koneelle tulee tehdä pienimuotoiset kunnostustoimet tarkastelujakson alussa, joita ovat mm.: - raitisilmakammion viemäröinnin rakentaminen - paine-eromittareiden kalibrointi - urapyörien ja kiilahihnojen uusinta - kammioiden tarpeen mukainen puhdistus - turvakytkimen asentaminen puhaltimelle - ilmamäärän nostaminen suunnitellulle tasolle - äänenvaimentimien käsittely pölynsidonta-aineella. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. 2TK-2 tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset Suunnitelmien Suunnitelmien mukainen ilmavirta mukainen ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/2-nopeudella [m 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/2-teholla [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TF 0,980 0,650 0, % Tuloilmakoneen mitattu kokonaisilmamäärä poikkeaa liikaa suunnitelmien mukaisesta tasosta (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä kanavista. Tuloilmamäärä tulee nostaa vastaamaan suunniteltua.

33 IVA-kuntotutkimukset Sivu 33 (83) Kuva 21. Yleiskuva 2TK2 koneesta. Kuva 22. Raitisilmakammion viemäröinti on puutteellinen.

34 IVA-kuntotutkimukset Sivu 34 (83) Kuva 23. Puhallinkammiossa on vähäisesti epäpuhtauksia. Kuva 24. Äänieristetyn kanavan äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja reikäpellin välissä on ohut muovikalvo / vastaava.

35 IVA-kuntotutkimukset Sivu 35 (83) Kuva 25. Äänieristetyn kanavan äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja reikäpellin välissä on ohut muovikalvo / vastaava. 2TK3: palvelualueena keittiö (kuva 26): - raitisilmakammion puhdistusluukku on pop-niiteillä kiinni eikä sen avaaminen onnistu - puhaltimella ei ole turvakytkintä - kammioissa on mineraalivillaeristeet, jotka ovat monin paikoin kolhuilla (kuva 27) - suodattimien tiiveys on huonoa tasoa ja niistä tapahtuu ohivirtausta - puhallinkammiossa on hieman likaa, hämähäkinseittiä ja voiteluainejäämiä (kuvat 28-29) - urapyörät ovat hieman kuluneet ja kiilahihnat lasittuneet - koneen jälkeinen äänieristetyn kanavan / äänenvaimentimen äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä vaikuttaa olevan ohut muovikalvo / vastaava (kuva 30) - huoltoluukkujen tiivisteet ovat paikoin rikki. Konepaketti on kokonaisuus huomioiden huonossa kunnossa ja sille tulee tehdä vähintään mm. seuraavat välittömät korjaukset:. - raitisilmakammion huoltoluukun muuttaminen avattavaksi ja kammion tarkastus ja puhdistus tarpeen mukaan - suodattimien ohivirtauksen poistaminen (kehikon tiivistys / kunnostus / uusinta) - kammioiden puhdistus ja voiteluainejäämien poistaminen - mineraalivillalevyjen ja äänenvaimentimien käsittely pölynsidonta-aineella - turvakytkimen asentaminen puhaltimelle - huoltoluukkujen tiivisteiden uusinta. Konepaketti tulee uusia viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle.

36 IVA-kuntotutkimukset Sivu 36 (83) 2TK-3 tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset Suunnitelmien Suunnitelmien mukainen ilmavirta mukainen ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/2-nopeudella [m 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1-teholla [m 3 /s] suunnitellun ja m itatun välillä TF 0,401 0,303 0, % Tuloilmakoneen mitattu ilmamäärä on suunniteltu kokonaisilmamäärä merkittävästi korkeampia (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Vaikuttaakin siltä, että puhaltimen ilmamäärää on nostettu. Mikäli keittiötilassa ei ole paine-suhteiden kanssa ongelmia voidaan nykyinen ilmamäärä hyväksyä, mutta mikäli tilassa on ylipainetta, tulee joko poistoilmamäärää nostaa tai alentaa tuloilmamäärä suunnitelmien mukaiselle tasolle. Kuva 26. Yleiskuva 2TK3 koneesta.

37 IVA-kuntotutkimukset Sivu 37 (83) Kuva 27. Mineraalivillalevyt ovat kolhiintuneet / päädyt ovat auki. Kuva 28. Puhallinkammiossa on epäpuhtauksia ja voiteluainejäämiä.

38 IVA-kuntotutkimukset Sivu 38 (83) Kuva 29. Puhallinkammiossa on epäpuhtauksia ja voiteluainejäämiä. Kuva 30. Äänieristetyn kanavan äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja reikäpellin välissä on ohut muovikalvo / vastaava.

39 IVA-kuntotutkimukset Sivu 39 (83) IV-konehuone osa 3 Konehuoneessa sijaitsevat 3TK1/3PK1 ja 3TK2/3TK2 konepaketit. Konepaketit ovat Recairin uusittuja koneita. 3TK1/3PK1 konepaketti on vuodelta 2003 ja 3TK2/3TK2 vuodelta Tuloilmakoneet on varustettu ulkosäleiköillä, sulkupelleillä, pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (3TK1 on pyörivä kenno ja 3TK2 ristivirtauskenno), vesilämmityspattereilla ja puhaltimilla. Puhaltimet ovat kiilahihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. 3TK1 puhallin on taajuusmuuttajaohjattuja, mutta 3TK2 2-nopeuksinen vakiovirtauspuhallin. Puhaltimien käyntiä ohjataan rakennusautomaation avulla ja 3TK2 lisäksi olosuhdeantureiden avulla. Poistoilmakoneet on varustettu suodattimilla, lämmöntalteenotolla, sulkupelleillä, puhaltimilla ja ulkosäleiköillä. 3TK1 ja 3PK1 koneissa on lisäksi moottoritoimiset vyöhykesulkupellit. Konehuoneesta puuttuu koneiden toimintakaaviot ja ne tulee toimittaa konehuoneen seinälle ensitilassa. Ulkosäleikköjä, raitisilmakanavia, suodattimia, sulkupeltejä, lämmöntalteenottoa, lämmityspattereita ja äänenvaimennettuja kanavia käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: 3TK1/3PK1: palvelualueena osa 3 luokkatilat (kuva 31): - raitisilmakammio on kunnossa - raitisilmapelti on kunnossa - huoltoluukkujen tiivisteet ovat kunnossa - tuloilmasuodattimet ovat F7 luokan suodattimia ja poistosuodattimet F5 luokan suodattimia, suodattimien tiiveys on kunnossa - poistopuolen suodattimien paine-eromittaria ei ole kalibroitu - LTO-kenno on puhdas - kammiot ovat yleisesti puhtaat, mutta puhallinkammiossa on voiteluainejäämiä (kuva 32) - mitta-antureiden ja kaapeleiden läpivienneissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 33) - puhaltimet ja tärinänvaimentimet ovat kunnossa - urapyörät ja kiilahihnat ovat kunnossa - tuloilmapuhaltimen jälkeisessä äänieristetyssä kammiossa ei ole tarkastusluukkua eikä kammion tarkempi sisäpuolinen tarkastus ole mahdollista (kammio on puhdas) - poistopuolen äänieristetyssä kammiossa on kuitukangas äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä.

40 IVA-kuntotutkimukset Sivu 40 (83) Konepaketti on kokonaisuus huomioiden melko hyvässä kunnossa. Koneelle tulee tehdä pienimuotoisia korjauksia ja kunnostuksia tarkastelujakson alussa. Kunnostukset ovat mm.: - kaapeli- ja anturiläpivientien tiivistäminen massalla tai läpivientikumeilla (mineraalivillat piiloon) - paine-eromittareiden kalibrointi - voiteluainejäämien poistaminen puhallinkammiosta - tulopuolen äänieristetyn kammion puhdistusluukun asentaminen ja kammion tarkastaminen suojaamattomien mineraalivillapintojen varalta. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. 3TK-1/3PK-1 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien Puhaltimien teho mukainen ilmavirta valvomo-ohjelman Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] mukaan m ittaushetkellä Mitattu ilmavirta [m 3 /s] suunnitellun ja m itatun välillä TF 2,7 100 % 2,677-1 % PF -2,5 100 % -2,308-8 % Tulo- ja poistoilmakoneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisia (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä kanavista. Kuva 31. Yleiskuva 3TK/3PK1 koneesta.