Turvallista ja valoisaa Joulua! Muista jouluna paloturvallisuus Kun Korpelan Voima auton osti Metsänpoika tahdon olla Kauanko sähkölaite käy eurolla? Korpela Plus 4/2006
Tj:n katsaus Sähkön saatavuus on kunnia-asia Menneen talven kokemukset tuontisähköön liittyvistä riskeistä ovat palauttaneet yhteiskunnallisen keskustelun siihen perustotuuteen, että sähkön saatavuus voidaan turvata Suomessa vain riittävällä omavaraisuudella - sähkön riittävyyden turvaaminen on kansallinen asia! Kotimaista tuotantoa ei kuitenkaan ole tulossa merkittävästi lisää ennen uuden ydinvoimalaitoksen valmistumista. Kasvavaan kulutukseen nähden niukka sähköntuotantokapasiteetti näkyy kuivana vesivuotena nousevina hintoina ja voi pahimmillaan aiheuttaa väliaikaisia valtakunnallisia sähkön käytön rajoituksia. Toinen sähkön saatavuuden takaaja on sähköverkosto, joka siirtää sähköä häiriöttömästi tuotantolaitoksilta asiakkaille. Korpelan Voima kehittää sähköverkkoa määrätietoisesti, sillä asiakkaidemme tarpeet sähkön laadun suhteen kasvavat jatkuvasti. Keskeytysaikojen lyhentäminen ja sähkön laadun parantaminen ovat pitkäjänteistä työtä, sillä sähköverkon tekninen pitoaika on useita kymmeniä vuosia. Korpelan Voiman investointisuunnitelma turvaa sähköverkon kehittymisen asiakkaille laadukkaalla ja edullisella tavalla. Yli kahdenmiljoonan euron vuosittaisten investointien vaikutukset näkyvät asiakkaille valtakunnallisesti alhaisina keskeytysmäärinä ja edullisina hintoina. Kolmas keskeinen sähkön saatavuuteen liittyvä ulottuvuus on palvelu. Mahdollisen keskeytyksen syystä riippumatta tehtävänämme on minimoida asiakkaalle keskeytyksestä syntyvä haitta. Nopean toiminnan varmistamiseksi Korpelan Voimalla on 24 tunnin päivystys, jolla turvataan sähköverkon ohjaus ja valvonta kaikissa tilanteissa. Käyttökeskukseen ei kuitenkaan tule automaattisesti tietoa, jos yksittäinen asiakas on ilman sähköä. Siksi on tärkeää, että asiakkaat ilmoittavat vikanumeroon havaitsemistaan vioista. Erityisen tärkeää on ilmoittaa mahdollinen tieto vianaiheuttajasta, sillä se nopeuttaa korjaustyötä. Asiakkaiden ja sähköyhtiön välistä vuorovaikutusta on hyvin monenlaisissa tilanteissa. Palvelutilanteet voivat olla suunniteltuja, kuten liittymän rakentaminen tai suunnittelemattomia, kuten myrskytuhojen korjaaminen. Mitä ennakoimattomampia ja ainutlaatuisempia tilanteet ovat, sitä haasteellisempia ne ovat ratkaista. Toivomme palautetta palvelussamme mahdollisesti ilmenneistä kehitystarpeista, jotta voimme edelleen kehittää toimintaamme asiakkaidemme tarpeiden mukaiseen suuntaan. Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja Korpela Plus 4/2006
LUKIJAKILPAILUN 3/06 VOITTAJAT 800 vastausta! KORPELA Edellisen lukijakilpailumme valtaisan suosion johdosta palkitsemme kolmen osallistujan sijasta kuusi lukijaamme. Onnetar suosi seuraavia: Jarno Boxberg, Himanka / Marjatta Taskinen, Kannus / Johan Kettu, Kaustinen / Paavo Hilli, Kälviä / Helena Maunu, Toholampi ja Mauri Eskola, Jyrinki. Voittajien sähkölaskua hyvitetään 15 eurolla. Onnea! Takasivulla jälleen uusi kilpailu eikun etsimään! 4 6 4/06 Suurjännitelinjoja tarkastettiin ilmasta Kun Korpelan Voima auton osti... 8 Viimeinen sammuttaa aina! Kuvavälähdys 10 12 Kivointa joulussa on joulu! Metsänpoika tahdon olla... 14 Maksaa euron! 15 Korpelan Voima tiedottaa KORPELA Viivin ensimmäinen syksy. KORPELAN VOIMAN ASIAKASLEHTI Nro 4 / 06, 8. vuosikerta ISSN 1456-0712 Julkaisija: Korpelan Voima Painos: 17 000 kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Johanna Rantanen / Creamedia Ulkoasu: Tiina Fors / Taikahattu Kansikuva: Credinet Studiot / Kuvatoimisto Paino: Art-Print Oy 2006 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri 16 Lukijakilpailu Voita sähköä! Korpela Plus 4/2006
Sähkön laadun parantaminen on Korpelan Voimalla jatkuva kehittämisen kohde. Lokakuun viimeisenä päivänä suurjännitelinjojen tarkastuslento helikopterilla on myös osa tätä kehitystyötä. Yhden lentopäivän aikana ehdittiin tarkastaa peräti kuudesosa Korpelan Voiman suurjännitelinjoista! Suurjänn tarkastetti JOHANNA RANTANEN Kuvat: Korpelan Voima Tarkastuslennolla lennetään todella matalalla, juuri puunlatvojen yläpuolella. Lintuperspektiivistä näkee helpommin vikoja, joita on maasta käsin hankala havaita. Esimerkiksi muuntajan päälle kuolleita lintuja tai oravia ei yleensä maasta huomaa, kertoo lennolla kartturina toiminut suunnitteluinsinööri Kari Ilmén. Ilmén toteaa, että helikopterin pörinä vaikuttaa sekä reitin että lentoajankohdan valintaan. Hevoset säikkyvät helikopterin ääntä, lehmät eivät niinkään. Eikä tarkastuslentoa voi suorittaa esimerkiksi turkistarhojen penikointiaikaan. TEHOKASTA TOIMINTAA Kari Ilmén kertoo, että kokemukset helikopterista käsin suoritettavasta tarkastuksesta ovat olleet todella hyviä Siinä on monia etuja. Millään muulla tavalla ei olisi mahdollista tarkastaa 250 kilometriä suurjännitejohtoa yhden päivän aikana. Lennon suoritti Heliwest Oy, joka on erikoistunut helikopterilla suoritettaviin erikoistöihin. Heliwest tekee Pohjoismaissa sekä Baltian alueella muun muassa sähkölinjakatujen raivauslentoja helikopterin alle asennetulla sahauslaitteistolla. Neljäntoista vuoden toimintansa aikana Heliwestille on kertynyt runsaasti kokemusta myös sähkönjakelu- ja siirtoverkkojen sekä kaukolämpöverkkojen tarkastusja lämpökuvauslennoista. Kuusitoista vuotta lentäjänä toiminut Pekka Ristolainen on viimeisen neljän vuoden ajan keskittynyt nimen- Korpela Plus 4/2006
itelinjoja in ilmasta Helikopteri on tarkastettu ja sitten sähkölinjoja tarkastamaan. Tyypillisimpiä sähköhäiriöiden aiheuttajia ovat nuoret puut, jotka saattavat taipua kaukaakin johtoaukon reunasta sähköjohdoille. Mänty poistettiin välittömästi havaitsemisen jälkeen. omaan sähkölinjojen tarkastuslentoihin, joten hänelle on karttunut lentotaidon lisäksi valtavasti tietoa, taitoa ja kokemusta tehdä myös vikahavaintoja. Sähkölinjojen tarkastuslennot ovat minulle jokapäiväistä työtä. Olenkin joskus todennut, että kukaan ei ole ilmasta käsin tarkastanut yhtä paljon sähkölinjoja kuin minä. Lennätettävät sähköyhtiöiden tarkastajat vaihtuvat päivittäin, mutta minä olen ilmassa joka päivä. Olen tehnyt tarkastuslentoja kaikille merkittäville suomalaisille sähköyhtiöille, Ristolainen kertoo kokemuksestaan. Hän toteaa myös, että uusi perspektiivi vaatii ensin totuttelua, on erilaista katsella samaa sähkölinjaa ilmasta kuin maasta. Tavallisesti talvella linjoja käy läpi yksi henkilö moottorikelkalla kartan kanssa. Hänen täytyy keskittyä sekä ajamiseen, kartanlukuun että havainnointiin. Nyt meitä oli kaksi silmäparia vikoja tarkkailemassa. Kaikista kuuden tunnin aikana löytämistämme poikkeamista otettiin valokuva ja vikapaikka merkittiin GPS-paikantimella karttajärjestelmäämme, Ilmén kertoo. MILLAISIA VIKOJA LÖYTYI? Kuuden tunnin ja 250 lentokilometrin matkalla Ilmén ja Ristola löysivät paikkoja, joissa on tarpeen karsia oksastoa tai poistaa puita, jotka olivat kallistuneet tai kallistumassa linjojen päälle. Lennolla dokumentoitiin myös kallistuneita tolppia, huomattiin aluskasvillisuuden raivaustarpeita, vaurioituneita eristimiä sekä mahdollinen muuntajan öljyvuoto. Havaitut puutteet olisivat voineet jossain vaiheessa esim. kovalla tuulella aiheuttaa häiriöitä sähkönkäyttäjille. Tarkastusten perusteella mahdolliset vikakohdat voidaan eliminoida jo etukäteen. Uusi tekniikka ja uudet menetelmät tehostavat linjojen tarkastusta monin tavoin. Korpelan Voiman linjojen tarkastustahti on sellainen, että koko verkosto käydään läpi viiden vuoden syklissä. Nyt saatiin yhdessä päivässä tarkistettua kuudesosa Korpelan Voiman alueen suurjännitejohdosta. Helikopterilennon tehokkuuden kruunaa tänä syksynä käyttöönotettu uusi GPS-paikannusjärjestelmä, jonka ansiosta vikahavainnot voidaan tallentaa tietokoneella olevaan karttapohjaan muutaman metrin tarkkuudella. Korpela Plus 4/2006
Kun Korpelan Vo Sähköosakeyhtiö Korpelan Voima perustettiin 30. Maaliskuuta 1919 ja Korpelan voimalaitos valmistui 1921. Vuonna 1925 arvostettu sähköyhtiö oli liiketoimissaan jo niin pitkällä, että oli aika harkita arvoisensa auton ostamista silloiselle toimitusjohtajalle, Toivo Suolle. Siihen asti toimitusjohtaja oli jo pari, kolme vuotta ajellut sivuvaunullisella moottoripyörällä, kotoisammin "akantappajalla". JOHANNA RANTANEN / Kuvat: Korpelan Voiman arkisto Vuoden 1925 esitteitä ja varsinkin tarjouskirjeitä tutkiessa tulee suorastaan juhlallinen olo, harmi että autonosto on nykyään niin arkinen asia. Vai miltä itsestäsi tuntuisi, jos kyselisit autokaupasta tarjousta ja saisit mitä kohteliaimman kirjeen, joka alkaa: Kuultuamme aikovanne hankkia auton arv. Toiminimellenne rohkenemme täten tarjota Teille Ford autojamme sitoumuksetta allaolevasti Ruotsinkielinen tarjous kuulosti näin komealta: Härmed hava vi ärän offerera Eder utan förbindelse 1 st. Ford 4-5 personers personvagn Touring S. S. utrustad med elektrisk belysning och självstart samt med reservering och verktyg till ett pris av Fmk. 21900:- Kaupat tuli Reilut 80 vuotta myöhemmin Fordin esitteeseen on mielenkiintoisia tutustua. Miltä kuulostaa esimerkiksi mahdollisuus tilata auto käytiinpanolaitteella tai ilman? Tai se, että autossa on kaksi vaihdetta eteen ja yksi taakse? Ihastusta herättää myös entisaikojen auton monikäyttöisyys. Esite kertoo, että 4-5 hengen auto on varustettu sirolla ja kevyellä vaihdettavalla lavalla suuruudeltaan n. 165 x 175 cm. Vaihdon voi yksi mies muutamassa hetkessä toimittaa. Mikä mainio ajatus: hetkessä henkilöautosta lava-autoksi! Ei ihme, että kaupat syntyivät kesällä 1925. Neuvottelujen jälkeen hinnaksi vahvistui tasan 20 000 markkaa. Fordin varustelusta esite kertoo seuraavaa: "Kaikki henkilövaunut ovat varustetut peräpeilillä, käytännöllisellä tuulilasin kuivaajalla sekä lampulla kojelaudan valaisemiseksi. Kaikkien vaunujen sisustus on tehty mitä parhaammasta aineesta, astikkaasti ja sopivissa väreissä." Korpela Plus 4/2006
ima auton osti... Uusi Ford Touring kiiltelee Korpelan Voiman Korpelassa sijainneen konttorirakennuksen edessä. Kuvassa 1923 valmistunut konttori on vielä maalaamaton. Vaasan Auto Osakeyhtiö voitti tarjouskilpailun. Korpela Plus 4/2006
Viimeinen sammut Näin toteaa palotarkastaja Jari Nygård. Sääntö pätee niin sisällä kuin ulkona sekä elävistä että sähköisistä kynttilöistä puhuttaessa. JOHANNA RANTANEN Kynttilälyhtykuva: Tiina Fors Paloturvallisuudesta keskusteltaessa Nygård painottaa ennalta ehkäisevää toimintaa, sitä että miettii vaaranpaikat etukäteen, minimoi riskit ja sopii perheen sisällä selvät säännöt siitä, kuinka vahingon sattuessa toimitaan. Vanhempien tulisi sopia lasten kanssa perheen yhteiset turvallisuussäännöt. Kuka saa sytyttää lamput, milloin ja miten niitä poltetaan, miten sammutetaan. Ja vahingon sattuessa on tärkeää tietää kuinka toimitaan. Lähdetäänkö suoraan ulos ja soitetaan apua vai voidaanko itse tehdä jotain? Missä ovat kodin alkusammutuslaitteet ja kuinka hätäilmoitus tehdään? On myös tärkeää huolehtia siitä, että talon osoitenumero on kunnolla näkyvissä, silloin apu löytää nopeasti perille. Ennakointi ja riskien minimointi kannattaa, se on yleensä paras tae siitä, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan. MITEN SÄHKÖVALOJEN KANSSA TOIMITAAN? Nygård teroittaa, että on tärkeää tarkistaa edellisen joulun tauon jälkeen käyttöönotettavien sähkölaitteiden kunto. Sähkölaitteet tulee säilyttää oikein, kuivassa ja lämpimässä. Kylmä ja kostea ulkovarasto ei ole niille oikea paikka. Valot tulee ottaa pois pakkauksesta ennen testaamista, etteivät ne kuumene liikaa. Kaikkien valojen tulisi toimia, johtojen ja liittimien on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi tavallisessa 7-haaraisessa sähkökynttelikössä on 1-2 lamppua, jotka eivät toimi, toimivien Palotarkastaja Jari Nygårdin joululahjavinkki: Sammutuspeite joka kotiin! Tositilanteessa noin 15 euroa maksava peite on korvaamaton. Korpela Plus 4/2006
taa aina! lamppujen jännite ja lämpö nousee. Joulupöydässä on usein hieno kattaus, koristeita, serviettejä, kauniita liinoja, paljon tavaraa. Jos kynttelikkö kaatuu ja kuuma lamppu nojaa vaikkapa paperiseen koristeeseen, voi jouluilo päättyä traagisesti. Paloturvallisuudesta huolehdittaessa tulee huomioida myös riittävät varovälit ja käyttää lamppusarjaa vain sille tarkoitetussa ympäristössä. Kannattaa säilyttää jouluvalot aina alkuperäisessä pakkauksessaan ja lukea käyttöohjeet. Niistä näkee, onko valot tarkoitettu sisälle tai ulos ja pakkauksessa on myös laitteen varomääräykset. Niitä tulee ehdottomasti noudattaa! Sisälle tarkoitetut kynttiläsarjat eivät välttämättä esimerkiksi kestä pakkasta vaan johdot murtuvat. Myös joulukuusen koristelussa kannattaa turvallisuusasiat huomioida. Jos koristeita on ylenpalttisen runsaasti, voi käydä niin, että jokin koristeista koskee kynttilään, alkaa kuumeta ja jopa syttyä palamaan. Eikä liika nostalgiakaan kannata. Jos vanha rakas kynttelikkö, värivalosarja tai joulukuusen kynttilät ovat kuluneet loppuun tai rikkoutuneet, on uuden hankkiminen yleensä järkevin vaihtoehto. Korjaus täytyy aina jättää ammattilaisen tehtäväksi ja yleensä korjaaminen on uusien hankintaa kalliimpaa. Erityisesti lapsiperheisiin Nygård suosittelee uusia led-valoja. Ne ovat huomattavasti turvallisempia. Niistä ei voi ruuvata lamppuja irti ja tökkiä sitten reikään sormeaan tai työkaluja. Ne eivät kuumene samalla tavalla kuin perinteiset hehkulamput ja vievät myös murto-osan hehkulamppujen tarvitsemasta energiasta. ELÄVÄ TULI VOI AIHEUTTAA YLLÄTYKSIÄ Kynttilöistä puhuttaessa Nygård menee vakavaksi. Tosiasia on, että joka kolmas päivä jossain suomalaisessa kodissa syttyy kynttilän aiheuttama tulipalo. Tänä vuonna tulipaloissa on kuollut jo 103 ihmistä ja joulu on vielä edessäpäin. Pimeä marraskuu ja tunnelmallinen joulu ovat aikaa, jolloin kynttilät syttyvät koteihin hyvin usein. Jokainen palokuolema on liikaa. Ja useimmilta olisi voitu välttyä toimivilla palovaroittimilla. Palovaroitin tulee testata vähintään kerran kuukaudessa ja aina, jos kotoa ollaan oltu muutama päivä pois. Palovaroittimen oikea sijaintipaikka on aina katossa, vähintään puolen metrin päässä seinistä. Jos kodissa on tulisija, on suositeltavaa hankkia myös häkävaroitin. Se sijoitetaan noin puolentoista metrin korkeuteen, ei tulisijan välittömään läheisyyteen. Elävän tulen kanssa pitää olla tarkkana. Se tarttuu äkäisemmin ja leviää nopeammin kuin sähkölampun kytevä lämpö. Vaikka palonalun saisi itse sammumaan sammutuspeitteen, jauhe- tai nestesammuttimen avulla, on syytä pyytää pelastusviranomaiset paikalle tarkistamaan tilanne ja varmistamaan, ettei tuli ole jäänyt minnekään kytemään. Kynttilöitä poltettaessa on muutama nyrkkisääntö, jotka jokaisen tulee muistaa. Kannattaa ostaa vain hyvälaatuisia, kunnon kynttilöitä, jotka eivät väänny, sula hallitsemattomasti tai lörähdä pitkin pöytää. Kauniit mansetit on ehdottomasti muistettava poistaa siinä vaiheessa kun kynttilät sytytetään. Kynttilälyhdyt eivät saa olla liian pieniä, umpinaisia tai ohuita. Pieni, umpinainen ja esimerkiksi ohuesta lasista valmistettu kuumenee liikaa tai voi vaikka poksahtaa rikki. Kynttilät pitää niin sisällä kuin ulkona sijoittaa palamattomalle alustalle turvalliseen paikkaa. Esimerkiksi lämpötuikkuja ei saa sijoittaa viittä senttiä lähemmäksi toisiaan etteivät ne kuumene liikaa. Metalli, kivi ja posliini ovat hyviä alustoja. Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi ulkoroihut tuntuvat alussa painavilta ja vakailta. Palaessaan tuntikausia ne kuitenkin koko ajan kevenevät ja kova tuulenpuuska voi heilauttaa ne nurin tai siirtää paikaltaan. Korpela Plus 4/2006
KIVOINTA JO JOU Sateenkaaren päiväkodissa Toholammilla joulunodotus on käsinkosketeltavaa. Niin Neea, Tanja, Jose, Anni, Inka, Vilma kuin Roosa-Mariakin ovat aloittaneet jouluaskartelut ja tonttujakin on nähty Toholammilla jo runsaasti! Jose 4 v.: Minä olen tehnyt langasta tontunkuvia mun huoneeseen. Vilma 4 v.: Sinikellot on tehny kirjaa, jossa on joulujuttuja Anni 6 v: Minulla on jo jouluvalot huoneessa. Ja kuusi on haettu. Se on autotallissa ja isi antaa sille kerran viikossa vettä. Musiikkiluokassa kaksi tyttötonttua kurkisti ikkunasta, mutta kun me huomattiin ne, niin ne lähti JOHANNA RANTANEN Kuvitus: Tiina Fors 10 Korpela Plus 4/2006
ULUSSA ON LU! äkkiä karkuun. 5-vuotias Inka kertoi, että hänellä on kotona unilelutonttu. Vilma oli kuullut tontun koputtelua, nähnyt poron ja reen. 5-vuotias Neea oli nähnyt ulkona äidin kanssa viisi tontun jälkeä ja taivaalla oli lentänyt poroja sen vehkeen kanssa (Anni auttoi: reki!). Inkalla oli kiire päästä jo pihalle leikkimään. Hän kertoi nähneensä jo kesällä mummin ja ukin pihalla poroja ja lähti sitten ulos! Vilma kertoi myös, että hän oli kerran tehnyt lumitonttua äidin kanssa pihalle. Mutta se ei onnistunut, kun äidillä ei ollut hyviä keinoja. Onkos lapset olleet kiltteinä? JOO! kuuluu vakuuttavasti kuudesta suusta yhtä aikaa. Kerran me jouluna riideltiin, mutta pyydettiin sitten anteeksi. Joulupukki sanoi, että me ollaan Juhon kanssa oltu tosi kilttejä. Juho Joulunodotustunnelmissa takana Jose sylissään Neea. Edessä Tanja, Anni, Roosa-Maria ja Vilma. Kuvasta puuttuu Inka, joka lähti leikkimään kesken kaiken. on mun pikkuveli, Anni toteaa. Joululahjatoivomuksetkin olivat jo hyvin selvillä. Vilma toivoo kovasti väritettävää nallea ja jätskikonetta. Neea haaveilee sekä jätski-, tarraettä helmien hiuksiinlaittokoneesta ja merenneidosta linnassa. Roosa- Marian mielessä kiilui väritettävä nalle ja Anni unelmoi mm. prinsessaasusta kaikkine tykötarpeineen sekä prinsessarasiasta, jossa on suklaata sisällä. Tanja toivoi sellaista heppaa, johon voi piirtää. Jose rohkeni epäillä, josko täti kuitenkaan ymmärtää, mitä hän tarkoittaa. Totesi sitten toivovansa Tooaa, joka kuulemma ampuu pommeja. Miten joulupukille lähetetään kirje? Se viedään postilaatikkoon, totesi Tanja. Minä laitoin sen kumisaappaaseen ja se hävisi sieltä, kertoi Neea. Vilman äiti oli käskenyt viedä kirjeen talon nurkalle ja Annin kirje oli haettu joulusäkistä. Muutamat silmäparit laajenivat, kun toimittaja kertoi kokemuksen syvällä rintaäänellä, että Himangalla ja Kannuksessa tontut hakevat joulupukille tarkoitetut kirjeet ovenpielestä luudan alta. Sieltä tiedustelijatonttujen on hyvä napata kirjeet kulkiessaan kurkistelemassa, onko talossa kilttejä lapsia. Joulussa parasta? Ylivoimaisen kannatuksen keräsi Joulupukki, lahjoja ja poroja unohtamatta. Tanja totesi parasta olevan joulukuusen ja Neea huokaisi syvään sanoen: JOULU!. Joulun lempiherkkulistan kärkeen nousivat piparkakut, Josen suurinta jouluherkkua ovat joulutortut. Minä saan melkein joka joulu puurosta mantelin, kertoi Anni. Korpela Plus 4/2006 11
Metsänpoika t 12 Korpela Plus 4/2006
ahdon olla... Korpelan Voiman yhtymäkokouksen puheenjohtaja Alpo Salonen on lupsakka eläkeläinen Kaustiselta. Luottamustehtävien lisäksi aika kuluu metsätöissä ja lastenlasten kanssa puuhaillessa. JOHANNA RANTANEN Metsäkuva: Digital Photo Dtp Oy Yhtymäkokous kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Viime vuonna meillä oli kolme kokousta, Salonen laskeskelee. Yhtymäkokous on yhtymän päättävänä elimenä kaupungin- tai kunnanvaltuustoa vastaava. Meillä vain päätettäviä asioita on sen verran vähemmän kuin kunnissa, että kokouksiakaan ei tarvitse olla yhtä tiheään. Edustajat joka kunnasta Yhtymäkokouksen kokoonpano muodostuu siten, että kukin 11:sta jäsenkunnasta valitsee kolme omaa edustajaa. Iso osa yhtymäkokouksen edustajista on kotikuntiensa kunnanvaltuutettuja tai -hallitusten jäseniä. Lisäksi kokouksissa on johtoryhmän jäseniä, hallitus ja johtavia viranhaltijoita, kaiken kaikkiaan nelisenkymmentä henkilöä. Yhtymäkokouksen puheenjohtajana minä osallistun Korpelan Voiman hallituksen kokoukseen noin kerran kuukaudessa. Siellä minulla on läsnä- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Lisäksi olen joissain toimikunnissa mukana Korpelan Voiman edustajana. Asema puheenjohtajana velvoittaa Yhtymäkokous on Korpelan Voiman ylin päättävä elin. Kukin Korpelan Voiman 11:stä jäsenkunnasta valitsee kunnastaan 3 edustajaa yhtymäkokoukseen. Yhtymäkokouksen toimikausi on 4 vuotta eli sama kuin kunnallisvaalikausi. Yhtymäkokous kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokousedustajat valitsevat keskuudestaan yhtymäkokoukselle puheenjohtajan. Puheenjohtajalla on läsnäoloja puheoikeus Korpelan Voiman hallituksen kokouksissa. Puheenjohtaja osallistuu Korpelan Voiman strategioiden ja sidosryhmäsuhteiden kehittämiseen. Nykyinen puheenjohtaja edustaa Korpelan Voimaa mm. kuntayhtymän osakkuusyhtiöissä. seuraamaan alan tapahtumia jatkuvasti. Olisi aika noloa mennä kokouksiin, jos ei mistään mitään tietäisi, Salonen kuvailee toimenkuvaansa. Yhtymäkokouksen puheenjohtajat valitaan kuntien yhtymäkokousedustajien keskuudesta. Salonen on Kaustisen kunnan yhtymäkokousedustaja. Ensin hän oli pari valtuustokautta varapuheenjohtajana ja nyt on toinen nelivuotiskausi puheenjohtajana menossa. Olin Kaustisen kunnanvaltuustossa 20 vuotta, välillä myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Vaikka olenkin nyt jäänyt pois valtuustosta, ovat kaustislaiset antaneet minun jatkaa edelleen kunnan edustajana Korpelan Voimassa. Metsätöissä Perhossa Työelämässä Alpo Salonen oli Kaustisen Osuuspankin johtaja, eläkkeellä hän on ollut kymmenkunta vuotta. Eläkepäiviä ovat täyttäneet luottamustehtävien ohella remppa- ja rakennushommat omien poikien työmailla, metsätyöt ja vaarinviran hoitaminen. Meillä on kolme poikaa ja heillä yhteensä kahdeksan lasta. Neljä lastenlasta asuu ihan naapurissa. Toiset neljä Karstulassa ja Tikkakoskella. Mummua tarvitaan välillä lapsenvahdiksi ja minä olen sitten kuskina, Salosen vaari toteaa. Oman aikansa vievät myös metsätyöt vanhalla kotipaikalla Perhossa, haastatteluhetkelläkin reppu odotti pakattuna eteisessä. Ja toki isossa pihassa ja omakotitalon puuhissa tekemistä riittää. Lapsenlapset antoivatkin minulle titteliksi Salorannan päätoiminen talonmies, se on aika osuvasti sanottu. Korpela Plus 4/2006 13
Näin kauan sähkölaite käy eurolla: KOTI KUNTOON! Pölynimuri... 10 tuntia Mankeli...100 tuntia Astianpesukone noin... 10 kertaa MIEHEKKÄITÄ HARRASTUKSIA Porakone... 20 tuntia Rakennussirkkeli 4 kw... 2,5 tuntia Lisälämmitin 800 W... 12 tuntia PERHE SIISTIKSI Kiuas...1 tunti Hiustenkuivain... 10 tuntia Pyykinpesukone noin... 10 kertaa Kuivausrumpu noin...4 kertaa Silitysrauta... 17 tuntia VIIHTEELLÄ Kuvaputki TV käytössä...100 tuntia Kuvaputki TV valmiustilassa...2200 tuntia Taulu TV 32 käytössä... 70 tuntia Taulu TV 32 valmiustilassa...2000 tuntia Taulu TV 42 Plasma käytössä... 35 tuntia Taulu TV 42 Plasma valmiustilassa... 14200 tuntia Video ja DVD käytössä...500 tuntia Video ja DVD valmiustilassa...1300 tuntia Digiboxi käytössä...400 tuntia Digiboxi valmiustilassa...2000 tuntia Kotitietokone käytössä... 70 tuntia Kotitietokone valmiustilassa...1700 tuntia JOULUTUNNELMISSA Joulukynttelikkö 7 lamppua...450 tuntia Joulukuusen kynttilät 24 lamppua... 85 tuntia Jouluiset pihavalot 100 lampun sarja (esim. pihapuuhun)...190 tuntia 100 LED lampun verho...1250 tuntia 3 m köysivalo 108 lampulla...210 tuntia VALMIINA LÄHTÖÖN! Auton moottorilämmitin 500 W... 20 tuntia Auton sisätilalämmitin 1000 W... 10 tuntia VALOA PIMEYTEEN Hehkulamppu 60 W...160 tuntia Energiansäästölamppu 11 W...900 tuntia Loisteputkivalaisin 2x18 W...270 tuntia Loisteputkivalaisin 2x58 W... 80 tuntia PERHEEN RAVITSEMISEKSI Jääkaappi...300 tuntia Jaakaappi-pakastin... 60 tuntia Keittolevy...8 tuntia Kahvinkeitin...100 kertaa Vedenkeitin...140 kertaa Maksaa euron! JOHANNA RANTANEN / Kuva: Tiina Fors Nykyään usein tuntuu, että ei eurolla saa yhtään mitään. Raha melkein karkaa käsistä ja euroja vilahtelee sinne tänne kiihtyvään tahtiin, erityisesti näin joulun lähestyessä. Oheisena on esimerkkejä siitä, kuinka pitkän aikaa erilaiset tutut ja jokapäiväiset kodinkoneemme ja muut apulaitteet toimivat yhdellä ainoalla eurolla. Laskelmissa sähkön hinnaksi on oletettu 10 senttiä kilowattitunnilta sisältäen sähkön siirron ja sähköenergian. Laskelmat on tehty kyseisten laitteiden keskimääräisillä sähkönkulutuksilla. 14 Korpela Plus 4/2006
Lumivaippa oksillani olemukseni taipuu. Kylmettyneillä voimillani vahvistuu kesän kaipuu. Suzanne Korpelan Voima tiedottaa SÄHKÖVERKKOSOPIMUKSET SIIRTYVÄT 1.1.2007 ALKAEN VERKKO KORPELA OY:LLE Alueemme sähkönsiirtoliiketoiminta siirtyy 1.1.2007 alkaen Korpelan Voima kuntayhtymän täysin omistamalle tytäryhtiölle, Verkko Korpela Oy:lle. Uusi yhtiö näkyy asiakkaille sähkölaskussa ja verkkopalveluun liittyvissä sopimuksissa. Seuraavat sopimukset siirtyvät 1.1.2007 Korpelan Voima kuntayhtymältä Verkko Korpela Oy:lle: Verkkopalvelusopimukset Liittymissopimukset Sopimusten siirrolla ei ole vaikutusta sopimusten sisältöön, voimassaoloon tai irtisanomiseen liittyviin ehtoihin. Sopimusten siirtyminen ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä. Lisätietoja tarvittaessa antaa Ari Koskinen, puh. (06) 874 7231. LÄMPÖSOPIMUKSET SIIRTYVÄT 1.1.2007 ALKAEN LÄMPÖ KORPELA OY:LLE Korpelan Voima kuntayhtymän kaukolämpöliiketoiminta siirtyy 1.1.2007 alkaen Korpelan Voima kuntayhtymän täysin omistamalle tytäryhtiölle, Lämpö Korpela Oy:lle. Uusi yhtiö näkyy asiakkaille lämpölaskussa ja kaukolämpöpalveluun liittyvissä sopimuksissa. Seuraavat sopimukset siirtyvät 1.1.2007 Korpelan Voima kuntayhtymältä Lämpö Korpela Oy:lle: Liittymissopimukset Myyntisopimukset Sopimusten siirrolla ei ole vaikutusta sopimusten sisältöön, voimassaoloon tai irtisanomiseen liittyviin ehtoihin. Sopimusten siirtyminen ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä. Lisätietoja tarvittaessa antaa Juhani Asiainen puh. (06) 874 7235. Korpela Plus 4/2006 15
Lukijakilpailu Tutki, miltä tämän lehden sivuilta löydät joulupalloihin kätkeytyvät kuvat ja tekstipätkät. Löysin kohteet lehden sivuilta: 1. 2. 1. 2. 3. 4. 5. 3. 6. 7. 4. 8. 6. 5. 7. 8. Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kolme kohteiden löytäjää 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Postita tämä sivu vastauksineen 19.1.2007 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "lukijakilpailu". 16 Korpela Plus 4/2006