POHJOIS-SAVON ALUEELLINEN MAASEUTUSUUNNITELMA 2007-2013 SEURANTA- JA ARVIOINTIRAPORTTI Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 seuranta ja arviointi -hanke (I ja II) Taina Väre Satu Peltonen Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 27.2.2015
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 5 1 POHJOIS-SAVON ALUEELLINEN MAASEUTUSUUNNITELMA 2007-2013... 8 1.1. Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen painopisteet ja arvoketjut 2007-2013... 8 1.2. Maaseudun kehittämistyö Pohjois-Savossa 2007 2013... 10 2. POHJOIS-SAVON ALUELLISEN SUUNNITELMAN SEURANTA- JA ARVIOINTI 11 2.1. Alueellisen seurannan ja arvioinnin tarve ja tausta... 11 2.2. Arviointikysymykset ja rajaukset sekä tulosten raportointi... 12 3. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN TAVOITTEET 2007 2013. 13 3.1. Alueellisen suunnitelman toimintalinjat ja toimenpiteet... 13 3.2. Alueellisen suunnitelman laadulliset ja määrälliset tavoitteet... 13 4. POHJOIS-SAVON ALUELLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA RAHOITUKSEN SIDONTA... 15 4.1. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman rahoituskehyksen sidonta 2007 2013... 15 4.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tukipäätökset Hanke2007-järjestelmässä ohjelmakaudella 2007 2013... 15 5. HANKETUET MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2007 2013... 16 5.1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet tukimuodon mukaan... 16 5.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet toimialoittain... 17 5.3. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden seurantatiedot... 18 6. TOIMINTALINJA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN... 22 Toimenpide 111: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet... 22 Toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi... 22 6.1. Maatalouden arvoketjun kehittäminen Pohjois-Savossa... 24 Perusmaatalouden kehittäminen... 24 Erikoismaatalouden kehittäminen... 33 ICT-teknologian hyödyntäminen pohjoissavolaisilla maatiloilla... 36 Maatalouden jatkuvuuden varmistaminen... 37 Maatalouden kilpailukyvyn varmistaminen: Rakennetuet ja nuorten viljelijöiden aloitustuki... 38 Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki... 38 Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen... 39 6.2. Metsätalouden arvoketjun kehittäminen Pohjois-Savossa... 42 Metsätalouden ja puuntuotannon koulutus- ja kehittämishankkeet... 42 Bioenergia-alan kehittämishankkeet... 43 2
7. TOIMINTALINJA 3: MAASEUTUALUEIDEN ELÄMÄNLAATU JA MAASEUDUN ELINKEINOELÄMÄN MONIPUOLISTAMINEN... 46 Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen... 46 Maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet... 49 Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ja maaseudun yritysneuvontapalveluiden kehittäminen... 49 Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ja niiden kehittäminen yleishyödyllisillä investointihankkeilla... 50 Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut: Valokuituverkon rakentaminen Pohjois-Savossa... 50 Toimenpide 322: Kylien kunnostus ja kehittäminen... 54 Toimenpide 323: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen... 55 Toimenpide 331: Koulutus ja tiedotus... 55 7.1. Alueellisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen rahoitetuissa hankkeissa... 56 8. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN YRITYSTUET 2007-2013.. 60 8.1. Yritystukia koskevat tavoitteet Pohjois-Savon alueellisessa suunnitelmassa... 60 Toimintalinjan 1 yritystoimintaa koskevat toimenpiteet... 60 Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen... 60 Toimintalinjan 3 yritystoimintaa koskevat toimenpiteet... 61 Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle:... 61 Toimenpide 312: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen:... 61 Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen... 61 8.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritystukipäätökset... 64 Yritystukipäätökset toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin... 64 Yritystuen jakautuminen toimialoittain... 66 Yritystukipäätösten sisältämät tukitoimenpiteet... 68 Investointitukien avulla tehtävät toimenpiteet... 70 Kehittämistuen avulla tehtävät toimenpiteet... 73 Millaisia ovat maaseudun yritystukea saaneet yritykset?... 74 Ovatko maaseudun yritystuet kohdentuneet syvälle maaseudulle?... 75 Yritystukirahoituksen jakautuminen kunnittain Pohjois-Savossa 2008-2014... 76 Yritystukien vaikutus yritystoimintaan... 79 8.3. Yritystukea saaneiden yritysten haastattelut... 80 Haastattelun otanta ja vastaajien taustatiedot... 80 Yritystukihaastattelujen tulokset... 86 Yritystuen tavoitteet ja niiden toteutuminen... 90 3
Yritystuen merkityksen arviointia... 95 Yrityksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat... 100 9. TOIMINTALINJA 2 YMPÄRISTÖN JA MAASEUDUN TILAN PARANTAMINEN. 108 9.1. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen erityisympäristötukien kautta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007 2013... 108 Pohjois-Savon ympäristön tila ohjelmakaudelle 2007 2013 siirryttäessä... 108 Toimintalinjaa 2 koskevat toimenpiteet Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ohjelmakaudella. 109 Maatalouden ympäristötuet Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007 2013... 110 9.2. Kuntien kautta maksetut ympäristötuet vuosina 2007 2013 Pohjois-Savossa... 110 9.3. ELY-keskuksen kautta maksetut erityisympäristötuet Pohjois-Savossa vuosina 2007 2013 112 9.4. Erityisympäristötuet kunnittain Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007 2013... 113 9.5. Erityisympäristötuet pääkohteittain 2007 2013 Pohjois-Savossa... 114 Arviointia maaseutuohjelman TL2:n erityisympäristötukisopimusten toteutumisesta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007 2013... 123 10. TEKNINEN TUKI... 124 11. YHTEENVETO ALUEELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISESTA... 124 Valmistelu ja toteutumisen seuranta... 124 Ohjelmatiedotus sekä uuden tiedon jalkautus... 124 Arvioinnin johtopäätökset... 125 12. ALUEELLISEN MAASEUTUSUUNNITELMAN YHTEENSOVITUS MUIDEN OHJELMIEN KANSSA... 126 LIITE 1 Arviointiprosessi ja käytetyt aineistot 4
TIIVISTELMÄ Tähän arviointiraportin tiivistelmään on koottu Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman tulokset ja johtopäätökset ohjelmakaudella 2007 2013. Hanketuet Hankkeita 62 kpl Rahoituksen sidonta EU ja valtio kunta yksityinen Laajakaistarakentaminen Hankkeita 18 kpl Rahoituksen sidonta EU kunta yksityinen Tuloksia Koulutettujen määrä joista naisia 20,567 Meuroa 1,157 Meuroa 1,194 Meuroa 6,259 Meuroa (25,5% koko maan sidonnasta) 3,083 Meuroa 5,370 Meuroa 8 278 henkilöä 2 481 henkilöä Plussaa Alueellisen suunnitelman laadulliset tavoitteet toteutuivat: Yrittäjien ammatillisen ja liiketoimintaosaamisen lisääntyminen, yrittäjien yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen sekä kehittämis- ja osaamisverkostojen yhteistyön lisääntyminen toteutuivat. Laajakaista kaikille hankkeiden tukipäätösten teossa Pohjois-Savo oli maassa ensimmäisten joukossa ja myönsi tukea eniten. Rakentamista tuettiin tiedonvälityshankkeella, jossa tuotettiin runsaasti ajantasaista tietoa kuntalaisille. Valokuiturakentaminen ei ole koko maakunnan osalta kuitenkaan edennyt erinäisistä syistä suunnitellulla aikataululla eikä laajuudessa. ICT-valmiuksien parantamiseen tähtäävillä hankkeilla kehitettiin maatilojen sähköistä toimintaympäristöä ja sitä kautta saatiin maatilayrityksille tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Sähköisen asioinnin kehittäminen on näkynyt mm. siinä, että Pohjois-Savo on ollut selkeästi ykkösenä maatilatukien sähköisessä haussa. Miinusta Laadullisista tavoitteista tasa-arvon edistäminen (esim. naisyrittäjyys) ja nuorison huomioiminen ei toteutunut maaseutuohjelman hankkeissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Koulutushankkeille asetetut hankekohtaiset tavoitteet yleensä alittuivat oppilastyöpäivien osalta, mutta toisaalta teemapäivien tms. lyhyiden tapahtumien osallistujamäärät ylittyivät. Rahoitusväline ei ole aina vastannut kohderyhmän tarpeeseen, esim. elinkeinojen kehittämisessä oli vain toimialan yleinen kehittäminen mahdollista. 5
Yritystuet Tukipäätöksiä Rahoituksen sidonta EU ja valtio yksityinen Tuloksia Tuettuja yrityksiä Uusia yrityksiä Uusia työpaikkoja 480 kpl 23,403 Meuroa 44,065 Meuroa 440 kpl 115 kpl 658 kpl Plussaa uusien yritysten perustamisessa ylitettiin asetettu tavoite elintarvikejalostusta harjoittavien yritysten investoinnit olivat maan kärkeä bioenergiainvestoinneissa saavutettiin asetettu tavoite saatiin uusia yrityksiä useille palvelualoille (esim. matkailun ohjelmapalvelut) valtaosa tuetuista yrityksistä sijaitsee maaseutualueilla ja ne jakautuvat tasaisesti eri seutukunnille asukasmäärien suhteessa Miinusta ohjelmakauden alussa päätöksenteossa ja maksatuksissa hitautta yritysten hankkeita jäi melko paljon kesken tai alitoteutui pitkään jatkuneen taloustaantuman takia - täysin uudet avaukset jäivät vähiin - yritysryhmähankkeita ei saatu aikaan niin paljon kuin olisi ollut suotavaa - maaseutuohjelman yritystuille tulee asettaa kovempia tavoitteita, osa tuesta kohdistuu liian pieneen toimintaan Maatalousinvestoinnit Rahoituksen sidonta EU ja valtio yksityinen Tulokset lypsykarjanavetat maidontuotanto (2014) lihakarjanavetat 20,087 Meuroa 53,065 Meuroa 123 kpl 325 milj. litraa 38 kpl Nuorten viljelijöiden aloitustuki Rahoituksen sidonta EU ja valtio Tulokset tuetut tilakaupat 7,008 Meuroa 217 kpl 6
Plussaa Pohjois-Savon pysyminen mukana maatalouden rakennekehityksessä tilakoon kasvu ja tuotannon tehostuminen isot lypsykarjainvestoinnit vahvistaneet maidontuotannon asemaa sukupolvenvaihdosten hyvä eteneminen erityisesti lypsykarjatiloilla Miinusta muutaman tuotantoalan (lihakarjatalous, sikatalous) heikko kannattavuus maatilojen vähäiset bioenergiainvestoinnit tilakaupoissa ja rakentamisinvestoinneissa hintojen kohoaminen ja sitä seurannut tilojen hallitsematon velkaantuminen Erityisympäristötuet Rahoituksen sidonta EU ja valtio 26,383 Meuroa luomutuotanto luomutuet luomutiloja luomupinta-ala 12,984 Meuroa 327 kpl 14 146 ha Plussaa Pohjois-Savossa hyvä aktiivisuus seuraavissa tukityypeissä lietelannan sijoittaminen peltoon eläinten hyvinvointituki kosteikkojen perustaminen Miinusta raskas byrokratia heikko vaikuttavuus osalla sopimustyypeistä LFA ja ympäristöohjelma Rahoituksen sidonta EU + valtio 402,766 Meuroa 7
1 POHJOIS-SAVON ALUEELLINEN MAASEUTUSUUNNITELMA 2007-2013 1.1. Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen painopisteet ja arvoketjut 2007-2013 Euroopan Unionin ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Savon maaseudun kehittämistyössä pääpaino on ollut elinkeinojen edistämisessä. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman tavoitteena on ollut koko maakunnan ja sen maaseudun tasapainoisen aluerakenteen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Alueellisen maaseutusuunnitelman ytimenä on ollut paikallisiin resursseihin perustuva maaseutuyrittäminen. Tämä perustuu alueen omiin luonnonvaroihin, yrittäjyyden lisäämiseen ja yrittäjien osaamisen kehittämiseen. Paikallisuudella halutaan korostaa alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia, mm. laadukkaita raaka-aineita ja vahvaa halua menestyä. Alueellisen suunnitelman tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sisältävät viestin halusta menestyä myös maakunnan ulkopuolella, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Strategia on rakentunut maaseutuyrittäjyyden ja maaseudulla asumisen monipuoliseen tukemiseen. Alueellisen maaseutusuunnitelman tavoitteet ja toimenpide-esitykset pohjautuvat maaseudun elinkeinotoiminnan näkökulmasta tehtyyn SWOT -analyysiin. Alueen vahvuuksiksi, eli asiat mihin alueen maaseutuyrittäminen perustuu, nähtiin mm. maidon- ja naudanlihan tuotannon vahva asema valtakunnallisesti, marjanviljelyn vahva osaaminen, elintarviketeollisuus ja sen arvoketjut, metsätalous, bioenergia ja metsäteollisuus sekä näiden arvoketju, puhdas luonto ja runsaat vesistöt sekä naisyrittäjyys. Lisäksi vahvuudeksi katsottiin maaseutuyrittämisen tukena oleva maakunnan monipuolinen tutkimus ja koulutus. Mahdollisuudet eli asiat, jotka mahdollistavat maaseutuelinkeinojen kehittymisen ovat niitä, joihin kehittämistyössä halutaan panostaa. Alueen tuotteiden jatkojalostamiseen panostaminen parantaa yritysten kannattavuutta, erikoistuminen eli keskittyminen tilatasolla ydinosaamiseen nostaa perusmaatalouden kannattavuutta, monipuoliset raaka-ainevarat mahdollistavat bioenergiaan perustuvan liiketoiminnan kasvun ja vetovoimaiset matkailukeskittymät mahdollistavat palveluyritysten lisääntymisen. Tuotteiden ja palvelujen kehittäminen perustuu asiakastarpeista lähtevään markkina-aukkojen systemaattiseen etsintään. Heikkouksia ovat puolestaan asiat, jotka ovat pahiten esteinä maaseutuelinkeinojen kehittymiselle. Maaseudun heikkoutena nähtiin, perusmaataloutta lukuun ottamatta, nuori yrityskulttuuri sekä yritysten heikko sitoutuminen elinkeinojen kehittämistyöhön. Myös kangerteleva toimijoiden välinen yhteistyö sekä toiminnan paikallisuus ovat heikentäneet yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää kehittämispalveluja. Tulevaisuuden uhkina, joko ulkoisina tai sisäisinä, nähtiin maaseutuyritysten jatkajien vähyys, osaavien työntekijöiden puute lähitulevaisuudessa, maaseutuyritysten kokonaisuuden ja riskien hallitsemattomuus sekä jaksamisongelmat, liiketoimintaosaamisen vähyys ja teollisuuden siirtyminen käyttämään ulkomaista raaka-ainetta. Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen pohjana on ollut ns. arvoketjuajattelu. Arvoketjujen toimijoina ja alueellisen suunnitelman toteuttajina ovat alueen aktiiviset, osaamista arvostavat ja vuorovaikutukseen, myös kansalliseen ja kansainväliseen, pystyvät maaseudun ihmiset. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman painopiste, paikallisiin resursseihin perustuva maaseutuyrittäminen, jakautuu Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007 2013 toimintalinjojen ja toimenpiteiden tarpeet soveltuvin osin huomioiden neljään osaan seuraavasti (eivät ole tärkeysjärjestyksessä): 1. maatalouden arvoketju 2. metsätalouden arvoketju 3. luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteistamisen arvoketju 4. palveluyrittäjyyden arvoketju 8
Maaseudun kehittämistyötä on tehty sekä taloudellisilla panostuksilla (yritysrahoitus ja maatalouden rakennetuet), tuottamalla ja välittämällä tietoa, kehittämällä alueen palveluja (elinkeinojen kehittämishankkeet ja tiedonvälityshankkeet) sekä tekemällä yrittämisen ja asumisen ympäristöä kilpailukykyiseksi mm. infrastruktuuria kehittämällä (yleishyödylliset investointihankkeet). Strategian toteutus on perustunut toimintatapojen yhteiseen hyväksymiseen ja resurssien rajallisuudesta johtuviin valintoihin ja rajauksiin, keskittämiseen sekä toimijoiden sitoutumiseen. Keskeistä on ollut myös yhteistyö rakennerahasto-ohjelmien sekä naapurimaakuntien kesken. Strategian pohjana olevat arvoketjut perustuvat seuraaviin linjauksiin Pohjois-Savon maaseutu nojaa vahvasti maa- ja metsätalouteen, joiden toimintaedellytykset on turvattava kestävällä tavalla ja kannattavuus huomioiden. Alueella olevaa vahvaa yhteistyötä maito- ja muun elintarvikesektorin kehittämisessä tulee jatkaa ja mahdollistaa koko tuotantoketjun toimivuus. Metsätaloudessa turvataan nykyinen asema ja kehitetään kestävää puuntuotantoa ja puun jatkojalostusta. Pohjois-Savossa on vahvaa osaamista erikoisviljelymaataloudessa ja sen jatkojalostuksessa. Osaamista vahvistetaan asiakaslähtöisessä toimintatavassa ja markkinointiosaamisessa. Lisäksi huolehditaan, että yrityksillä on riittävät yhteistyöverkostot tuotteiden markkinointiin ja välittämiseen. Tavoitteena on synnyttää innovatiivinen toiminta- ja testausympäristö, jossa toimijat hakevat yhdessä systemaattisesti uusia lähestymistapoja ja ratkaisuja yritysten ongelmiin sekä luovat ja testaavat uusia toimintamalleja. Bioenergian merkitys kasvaa globaalin ilmastomuutosuhkan myötä. Sitä edesauttaa fossiilisten polttoaineiden hinnan kohoaminen niin markkinaehtoisesti kuin verotuksellisten ratkaisujen myötä. Pohjois-Savon maaseudulla on hyvät mahdollisuudet hyötyä tästä. Metsäenergian käytön lisääminen mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen. Peltoenergian tuotantoa ohjataan etupäässä elintarviketuotannosta vapautuvalle peltoalalle. Mikäli biokaasun tuotannossa päästään tilakokoluokan ratkaisuihin, on tällä ympäristösuojelun lisäksi merkitystä maatilojen talouteen energiakustannuksia alentamalla. Pohjois-Savon maaseudun vahvuutena on puhdas luonto. Maaseudun houkuttelevuutta asuin- ja vapaa-ajan paikkana sekä matkailukohteena voidaan lisätä ympäristöä parantavilla hankkeilla. Ympäristön tilan ylläpito luo jo itsessään yritystoiminnan edellytyksiä ja auttaa maaseudun pysymiseen asuttuna. Matkailun kehittämisen avulla maaseudun yritystoimintaa pyritään monipuolistamaan ja luomaan uusia työpaikkoja perinteisen maatalouden rinnalle. Erityisenä painotuksena pidetään kasvukeskusvetoisten, monialaisten palveluyritysten syntymistä alueen vetovoimaisuuden tuotoksena. Uusia avauksia maaseudun kehittämiseen ja asuttuna säilyttämiseen etsitään yrittäjä- ja yhteisöpohjaisista hyvinvointipalveluista, tietoyhteiskuntavalmiuksien ja asumispalvelujen kehittämisestä. Uuden yritystoiminnan kehittämisessä ympäristön tila huomioiden hyödynnetään osaamista ympäristöteknologiassa. Toimivat palvelut edistävät muuta yritystoimintaa ja parantavat viihtyvyyttä maaseudulla. Edistetään erilaisten yrityspalveluyritysten kuten esimerkiksi maaseutuyrityksille palveluita tuottavien yritysten ja metallialan alihankintaa ja korjauspalveluita tuottavien yritysten syntymistä ja kehittymistä. Myös palveluyritysten ja käsityöalan yritysten kehittämisellä elävöitetään maaseutua. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon myös nuorten ja naisten osaaminen yritystoiminnan kehittämisessä. 9
Esimerkkinä nuorten naisten palveluyritystoiminnasta voitaneen mainita hevostalous. Pohjois-Savo on perinteistä hevoskasvatusaluetta. Neuvonnan ja uusien tekniikoiden tuomat mahdollisuudet sekä nuorten kiinnostus hevoskasvatukseen ja valmentamiseen tulee hyödyntää. Yleisiä edellytyksiä (neuvonta-, klinikka- ja lisääntymispalvelut) vahvistamalla tähdätään eläinaineksen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen. Koulutusmahdollisuuksia hevostaloudessa kehitetään yhteistyössä mm. yritysten ja oppilaitosten kanssa. Maakuntamme tulevaisuuden tärkeät voimavarat ovat kouluttautuvat ja alueelle työhön ja yrittämään sijoittuvat nuoret ihmiset. Strategiana ovat nuorten informointi ja kannustaminen kouluttautumaan ja näkemään oman alueensa tulevaisuuden mahdollisuudet. Maaseudun kehittämisen turvaamiseksi varmistetaan, että alueella säilyy vahva yhteinen tahtotila maaseudun kehittämiseen. Strategisten tavoitteiden kannalta on tärkeää, että alueella säilyy hyvä osaamisen taso niin maa- ja metsätaloudessa kuin myös uusissa yritysmuodoissa. Tuotekehitystä voi tapahtua myös perinteisten alojen tuotantotapoja kehittämällä. Maaseudun yritysten kilpailukyky taataan osaavan työvoiman saatavuudella eri toimialoilla ja yrityksiä otetaan mukaan vahvemmin elinkeinojen kehittämistyöhön. Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan yritysten halu laajentaa yhteistyöverkostojaan ja markkinoitaan paikalliselta tasolta aina kansainväliseksi. Toiminnan kansainvälistyessä maahanmuuttajien työvoimapotentiaali huomioidaan 1.2. Maaseudun kehittämistyö Pohjois-Savossa 2007 2013 Ohjelmakaudelle 2007 2013 EU uudisti maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta yhdistämällä rahoitusvälineitä. Osa maatalouden tuista (LFA ja ympäristötuki), maatalouden rakennetuki ja maaseudun kehittämistuki sekä paikallistoiminnan tuki (Leader) ovat olleet samassa kansallisessa Manner-Suomea koskevassa ohjelmassa. Pohjois-Savossa maaseudun kehittämistyötä on tehty maaseutuelinkeinojen kehittämiseen painottuvan alueellisen maaseutusuunnitelman kautta sekä kolmen toimintaryhmän paikallisten suunnitelmien kautta, joissa on mukana myös yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä lähiympäristön kehittäminen. Ohjelmakauden valmistelutyö aloitettiin aikaisin, mutta sen käynnistyminen viivästyi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin EU:n toimesta vasta elokuussa 2007 ja ohjelmaa koskeva kansallinen lainsäädäntö tuli viimeisten asetusten osalta voimaan syyskuussa 2007. Lainsäädännön valmistumisen myötä päivitettiin myös alueellinen maaseutusuunnitelma, jonka toteutus alkoi yritystukien osalta 8.5.2008. Pohjois-Savon alueellinen suunnitelma 2007 2013 noudattaa rakenteeltaan kansallista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja myös tässä työssä on käytetty osittain tätä ryhmittelyä. Ohjelmakauden alussa, vuoden 2008 alkupuolella muutettiin TE-keskuksen rakennetta. Muutokset liittyvät ns. TEM- uudistukseen, jossa kauppa- ja teollisuusministeriö ja työvoimaministeriö yhdistettiin yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi. TE- keskustasolla merkittävimmät muutokset ovat osastojen korvautuminen vastuualueilla ja uusien kaikkia vastuualueita koskevien tehtäväalueiden järjestäminen. Maaseutuohjelmaa toimeenpanevana viranomaisena on toiminut vv. 2007 2009 Pohjois-Savon TE- keskus (Maaseutu ja energiavastuualue) ja vv. 2010 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus (maaseutu ja energiayksikkö), joka on vastannut toimialueellaan tukien hakuun ja myöntämiseen sekä seurantaan ja tiedottamiseen kuuluvista tehtävistä. Alueellisen suunnitelman toimeenpanon ja seurannan tukena on toiminut maaseuturyhmä, jossa jäseninä ovat maakunnan maaseudun keskeisten toimijoiden edustajat. Alueellisen suunnitelman ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR, Itä-Suomen toimenpideohjelman) resurssien yhteensovitusta 10
yritysten tukemisessa on tehty ELY- keskuksen maaseutu ja energiayksikön sekä innovaatiot ja yritysrahoitusyksikön kesken mm. laatimalla vuosittaiset yritysrahoituslinjaukset, joiden ydinosa on liitetty maakunnan yhteistyöasiakirjaan. Lisäksi yritystukia koskevista menettelyistä on sovittu maakunnan kolmen toimintaryhmien kanssa. Alueellista suunnitelmaa on toteutettu myös useampaa maakuntaa tai ELY- keskusta koskevilla alueiden välisillä ja koko maata koskevilla valtakunnallisilla hankkeilla. Alueiden välisistä hankkeista päätös on tehty siinä ELY -keskuksessa, johon hakemus on jätetty. Valtakunnallisten hankkeiden hallinnointia on hoitanut Hämeen ELY- keskus. Pohjois-Savon alueellista maaseutusuunnitelmaa on toteutettu osana Manner-Suomen maaseutuohjelmaa EU:n ja kansallisten säädösten mukaisesti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien yhteiset tukikelpoisuuskriteerit ovat yhteisölainsäädännön ja kansallisten säädösten sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman asettamia tuen ehtoja. Yritystukia varten on lisäksi omat tukikelpoisuuskriteerit (mm. yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, sekä kilpailun vääristymisen, tavanomaisen toiminnan ja korvausinvestointien poissulkeminen). Lisäksi investointituen ulkopuolelle on valtakunnallisesti rajattu puunkorjuun monitoimikoneet ja metsätraktorit, yrityskaupat sekä energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotanto. Lisäksi alueellisissa suunnitelmissa on omat alueelliset valintakriteerit ja linjaukset, joiden tarkoitus on vahvistaa alueen omien painotusten toteutumista. EU:n tavoitteiden mukaisesti avoimuus ja julkisuus ovat toiminnan lähtökohtana. Tiedottamisen kautta ohjelman tunnettuus lisääntyy ja EU:n osuus ohjelman rahoituksessa tulee toimijoiden tietoisuuteen. Tiedottaminen tukee myös alueellisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Tietoa on jaettu sekä ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista että tuloksista hankkeiden toteuttajille, viranomaisille, yhteistyötahoille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Aktiivisella viestinnällä on tehostettu myös toimijoiden yhteistyötä ja aktivoitu hankeideointia. 2. POHJOIS-SAVON ALUELLISEN SUUNNITELMAN SEURANTA- JA ARVIOINTI 2.1. Alueellisen seurannan ja arvioinnin tarve ja tausta Ohjelmakauden 2007 2013 kuluessa todettiin, että Manner-Suomen maaseutuohjelman valtakunnallinen seuranta ei tuota riittävästi tietoa alueellisen suunnitelman toteutumisesta ja tuloksista. Tätä varten Pohjois-Savossa toteutettiin PSarvi- hanke (Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007 2013 seuranta ja arviointi). Hankkeen tavoitteena oli selvittää, alueellisesti ja paikallisesti, maaseuturahastosta rahoitettujen yritys- ja hanketukien tuloksia ja vaikutuksia sekä nostaa esille hyviksi todettuja toimintamalleja. Tavoitteena on ollut myös näiden tulosten tiedottaminen mm. tiedotuslehtien avulla. Lisäksi hankkeessa on tehty ennakointityötä ohjelmakaudelle 2014 2020 hyödyntämällä arviointia ja hyviksi koettuja toimintamalleja. PSarvi-hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa: vaihe I 9.5.2011-31.5.2013 ja vaihe II 1.6.2013 31.12.2014. Hankkeen hallinnoijana on Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalassa toteutetun vastaavan PKarvi -hankkeen kanssa. 11
2.2. Arviointikysymykset ja rajaukset sekä tulosten raportointi Arvioinnilla haetaan vastauksia mm. siihen, toimivatko tuet toivottuun suuntaan ja onko suunnitelmassa asetutut tavoitteet saavutettu esim. kilpailukykyisen, elinvoimaisen ja uusiutumiskykyisen maaseudun suuntaan? Onko tuella ollut toivottu vaikutus ja mikä on tuen hallinnollinen rasitus eli tuen kustannus-hyöty suhde. Arvioinnin viitekehyksenä on arvioinnin prosessimallia osana ohjelmatyötä (mm. Hanketaito Oy, 2011). Tässä työssä arviointia on pyritty tekemään seuraavien viiden näkökulman kautta: 1. Tarkoituksenmukaisuus eli ohjelman ja strategian sopivuus ja hyödynnettävyys. Miten tavoiteasettelu ja valittu strategia on vastannut toimijoiden tarpeisiin? Onko valittu strategia ja painopisteet olleet oikeita? Tässä toimenpiteitä ja tuloksia on huomioitu pääasiassa arvoketjujen sekä painopisteiden näkökulmasta. 2. Tehokkuus/hyödynnettävyys eli onko strategialla ja toimenpiteillä pystytty vaikuttamaan haluttuun suuntaan. Onko toimeenpano ollut tehokasta ja miten toimeenpano on toiminut hankehallinnoijien ja asiakkaiden mielestä? Miten olemassa olevat rahoitusvälineet ovat sopineet tarpeisiin? Tätä varten haastateltiin kohderyhmää eli tukien saajia yritystukien ja yleishyödyllisten investointien osalta. 3. Tuloksellisuus eli mitä ohjelman toimenpiteillä on saatu aikaan. Miten hyvin tavoitteissa on onnistuttu ja mikä on ohjelman lisäarvo? Mitä olisi ilman ohjelmaa? Tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävissä oleva aineisto kattoi noin puolet koko ohjelmakauden toiminnasta. Tuloksia on arvioitu sekä valtakunnallisten seurantatietojen sekä tuen saajien haastattelujen sekä hankemateriaalin perusteella. 4. Vaikuttavuus eli millaisia pitkäaikaisia ja/tai pysyviä vaikutuksia ohjelmalla ja toimenpiteillä on saatu aikaan. Pitkäaikaisten vaikutusten arviointi käytettävissä olevan aineiston perusteella ei ole ollut mahdollista. 5. Tulevaisuus eli suositukset ja muutosesitykset tulevalle ohjelmakaudelle. Onko uusia painopisteitä? Mitä toimeenpanossa tulisi muuttaa? Mitä jäi saavuttamatta? Mitä tavoitteita tulevaisuudelle voi asettaa oletettujen kehitystrendien pohjalta? Tämän näkökulman osalta työtä on tehty mm. hyödyntämällä ohjelmakaudella luotuja hyviä käytäntöjä ja järjestämällä mm. toimialakohtaisia työpajoja, joissa toimijoiden kanssa on pohdittu päättyvän kauden onnistumisia ja ongelmakohtia sekä tulevan ohjelmakauden 2014-2020 painopisteitä, toimenpide-esityksiä sekä mahdollisia uusia avauksia Pohjois-Savon maaseudun kehittämiseksi. PSarvi I ja II hankkeissa käytetyt aineistot sekä tehdyt arviointitoimenpiteet ja erilliset selvitykset on koottu liitteeseen 1. Hankkeessa on tuotettu kaksi seuranta- ja arviointiraporttia sekä yksi Pro Graduopinnäytetyö. Tämä raportti koskee Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 seurantaa ja arviointia. Toinen, vastaava seuranta- ja arviointiraportti on koottu Pohjois-Savon kolmen Leader- ryhmän paikallisten suunnitelmien 2007-2013 seurannasta ja arvioinnista. Nämä raportit sekä hankkeessa tuotetut selvitykset ja tiedotuslehdet löytyvät (pdf-versiot) ELYkeskuksen internetsivuilta osoitteesta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopan-maaseuturahasto#.vncvplq8kuk 12
3. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN TAVOITTEET 2007 2013 3.1. Alueellisen suunnitelman toimintalinjat ja toimenpiteet Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman toimenpiteet ja niille asetetut tavoitteet on kirjattu Manner- Suomen maaseutuohjelman mukaisesti toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin alla olevan listauksen mukaisesti. Tässä työssä toimenpiteitä ja tuloksia arvioidaan toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin mutta myös neljän arvoketjun sekä maakunnan maaseudun tärkeimpien toimialojen pohjalta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toimintalinjat ja toimenpiteet: TOIMINTALINJA 1 MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN Toimenpide 111.1 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsä-talouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi TOIMINTALINJA 2 YMPÄRISTÖN JA MAASEUDUN TILAN PARANTAMINEN TOIMINTALINJA 3 MAASEUTUALUEIDEN ELÄMÄNLAATU JA MAASEUDUN ELINKEINOELÄMÄN MONIPUOLISTAMINEN Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarkoitetut toimenpiteet Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle Toimenpide 312: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen Maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Toimenpide 322: Kylien kunnostus ja kehittäminen Toimenpide 323: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Toimenpide 331: Koulutus ja tiedotus 3.2. Alueellisen suunnitelman laadulliset ja määrälliset tavoitteet Pohjois-Savon alueelliselle maaseutusuunnitelmalle on asetettu laadullisia ja määrällisiä tavoitteita sekä toimenpidekohtaisesti että koko suunnitelman osalta. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa ongelmana on kuitenkin ollut, sekä valtakunnan että alueellisen ohjelmatyön tasolla, seurantamittareiden sopimattomuus ja kohtaamattomuus toteutettaviin toimenpiteisiin. Siksi systemaattisen tavoiteseurannan teko arviointia varten on ollut mahdollista ainoastaan muutaman indikaattorin osalta. Käytettävät valtakunnalliset indikaattorit eivät juuri tuota käyttökelpoista tietoa laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Laadullisten tavoitteiden seurantaa on tehty mm. hankemateriaalin, lähinnä loppuraporttien, perusteella. 13
Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman laadullisia tavoitteita ovat: 1. yrittäjien ammatillisen ja liiketoimintaosaamisen lisääntyminen 2. yrittäjien yhteistyön ja yritysten verkostoitumisen lisääntyminen 3. kehittämis- ja osaamisverkostojen yhteistyön lisääntyminen 4. teknologian kehittämisen ja käyttöönoton lisääntyminen 5. tasa-arvon edistyminen sekä nuorten lisääntynyt kiinnostus yrittäjyyteen ja osaamistason nostamiseen 6. kansainvälisen toiminnan lisääntyminen 7. ICT-osaamisen hyödyntämisen ja käyttöönoton lisääntyminen maaseudulla 8. maaseudun vetovoiman lisääntyminen Myös määrällisiä tavoitteita suunnitelmassa on asetettu sekä koko suunnitelman osalta että jossain määrin myös toimenpiteiden osalta. Tavoitteita on asetettu mm. uusien yritysten perustamisessa, uusien työpaikkojen luomisessa, työpaikkojen uudistamisessa, koulutettujen määrässä sekä investoinneissa. Alueellisen suunnitelman tavoiteasettelut sekä saavutetut tulokset on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman 2007-2013 määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Alueellisen suunnitelman Ohjelmakauden 2007-2013 tulokset Tulokset suhteessa tavoitteisiin Mittari tavoitteet/ kausi uudet yritykset 105 kpl 115 kpl 110 % tavoitteesta joista naisten perustamia 30 kpl 12 kpl 40 % tavoitteesta joista nuorten alle 30 v. perustamia 15 kpl ei seurantatietoa uudet työpaikat 900 kpl 658 kpl 71 % tavoitteesta naistyöpaikat 360 kpl 178 kpl 49 % tavoitteesta nuorten alle 30 v. (alle 25v) 200 kpl 134 kpl 67 % tavoitteesta koulutettujen määrä 5 000 kpl 8 278 kpl 165 % tavoitteesta naisia 2 000 kpl 2 481 kpl 124 % tavoitteesta nuoria alle 30 v. 1 400 kpl ei seurantatietoa ohjelmaperusteiset perusmaatalouden investoinnit muun yritystoiminnan investoinnit *) bioenergiainvestoinnit **) ohjelmaperusteisen maatilarahoituksen piirissä olevia tiloja ***) rahoituksen piirissä olevia 191 Meuroa 73,152 Meuroa 38 % tavoitteesta 60 Meuroa 66,521 Meuroa 111 % tavoitteesta ei asetettuja 6,891 Meuroa tavoitetta 400 kpl 378 kpl 95 % tavoitteesta 600 kpl 440 kpl 73 % tavoitteesta yrityksiä bioenergiainvestointeja 50 kpl 50 kpl 100 % tavoitteesta *) sis. annex 1-yritykset, mikroyritykset ja maatilalla toimivat muut yritykset **) investoinnit mikroyrityksissä sekä lämpöyrittäjyys ***) sis. spv:t ja investoinnit 14
4. POHJOIS-SAVON ALUELLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA RAHOITUKSEN SIDONTA 4.1. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman rahoituskehyksen sidonta 2007 2013 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman vahva elinkeinopainotteisuus huomioitiin myös suunnitelman valmisteluvaiheessa arvioitaessa hanke- ja yritystukien välistä osuutta rahoituskehyksestä. Lähtökohtana hanke- ja yritystukien osalta oli, että niiden suhde rahoituskehyksen sidonnassa olisi 40%/60%. Yritystukiin sidottu osuus ohjelmakauden aikana jäi kuitenkin hieman (53,2 %) alle tavoitteen. Hanketukien osuus ilman laajakaista hankkeita on 46,8 % määrärahakehyksestä (taulukko 2). Ero ohjelmakauden kehyksen ja sidonnan välillä johtuu siitä, että sidontaluvuissa ovat mukana ohjelmakauden kuluessa tukipäätöksistä vapautuneet ja uudelleen budjetoidut varat. Taulukko 2. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman sidonta hanketukien ja yritystukien osalta. Ohjelmakauden 2007-2013 kehys 41,456 milj. euroa Osuus kehyksestä päätösten määrä kpl % Yritystuet 23 402 695 euroa 53,2 % 480 kpl Hanketuet 20 566 983 euroa 46,8 % 62 kpl yhteensä 43 969 678 euroa Laajakaista hankkeet 6 258 583 euroa 18 kpl 4.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tukipäätökset Hanke2007-järjestelmässä ohjelmakaudella 2007 2013 Tämän työn pohjana on käytetty Maaseutuviraston (Mavi) ylläpitämän Hanke2007 järjestelmän aineistoa, joka sisältää kaikki Pohjois-Savon ELY- keskuksessa EU:n maaseuturahastosta tehdyt tukipäätökset. Aineisto on toimitettu Tiken/MMM kautta ja se koostuu kolmesta osasta. Aineistossa on mukana yritys- ja hanketukipäätösten perustiedot ja rahoitustiedot 4.4.2014 tilanteen mukaan ja indikaattoritiedot 3/2014 tilanteen mukaan. Aineistossa on mukana sekä Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman ja sen rahoituskehyksen mukaiset tukipäätökset sekä kolmen Leader- ryhmän tukipäätökset. Ohjelmakausi 2007 2013 käynnistyi ja päätösten teko aloitettiin varsin myöhässä, vasta 8.5.2008. Ohjelmakauden toteutus jatkui vastaavasti toisesta päästää; päätösten teko lopetettiin 30.6.2014. Pohjois-Savon ELY -keskuksessa ja Leader -ryhmissä tehtiin ohjelmakaudella 2007 2013 (+2014) yhteensä 1091 tukipäätöstä 4.4.2014 mennessä. Näistä yritystukipäätöksiä on yhteensä 872 ja hanketukipäätöksiä 309 kpl. Tässä työssä käsitellään vain ELY- keskuksen ns. suorat tukipäätökset. Taulukossa 3 on esitetty tukipäätösten määrät vuosittain. Vuonna 2008 ohjelmakauden käynnistyttyä yritystukipäätöksiä tehtiin puolen vuoden aikana paljon. Samoissa määrissä liikuttiin myös vuosina 2009 ja 2010. Vuosien 2011 ja 2012 yritystukipäätösten määrässä näkyy taloudellinen taantuma, joka selvästi laski yritysten halukkuutta investointeihin. Ohjelmakauden viimeisenä virallisena vuotena 2013 päätösten määrä lisääntyi lähes ohjelmakauden alun määriin. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin vielä muutama yksittäinen yritystukipäätös. Hanketukien päätösmäärässä näkyy alueellisen suunnitelman strategisuus. Suurin osa hankkeista on toimialakohtaisia lähes koko ohjelmakauden kestäneitä hankkeita. Ohjelmakauden alussa vuosina 2008 2009 tukipäätöksiä tehtiin kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseksi. Näistä monet olivat ns. 15
toimialakohtaisia runkohankkeita. Toinen hanketukien päätössuma oli vuosina 2011 2012, jolloin em. toimialakohtaisten hankkeiden perusteella tehtiin uusia hankkeita ja hankepäätöksiä. Taulukko 3. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritys- ja hanketukipäätökset vuosittain 2008-2014. Vuosi Yritystukipäätökset kpl Hanketukipäätökset kpl Tukipäätökset yhteensä kpl % 2008 54 14 68 12,1 2009 86 11 97 17,3 2010 98 5 103 18,4 2011 61 17 78 13,9 2012 69 22 91 16,3 2013 84 10 94 16,8 2014 28 1 29 5,2 2008-14 480 80 560 100,0 % 85,7 14,3 Hanketukipäätökset sisältävät myös laajakaista hankkeiden päätökset 5. HANKETUET MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman valintakriteerit, joiden tarkoitus on vahvistaa alueen omien painotusten toteutumista. Hanketukien osalta myönteiseen tukipäätökseen on edellytetty kahden (2) valintakriteerin toteutumista neljästä (4). 1. toimenpiteet edistävät maaseutualueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. toimenpiteiden seurauksena yritysten yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät 3. toimenpiteiden seurauksena yritysten osaamistaso nousee 4. toimenpiteillä luodaan uusia monistettavissa olevia toimintatapoja ja -menetelmiä. 5.1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet tukimuodon mukaan Pohjois-Savossa ELY-keskuksessa tehtiin ohjelmakaudella 2007 2013 yhteensä 62 hanketukipäätöstä sekä 18 laajakaistahankepäätöstä. Näillä 62 hanketukipäätöksellä sidottiin hanketukea yhteensä noin 20,6 milj. euroa ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 22,9 milj. euroa. Alueellisen maaseutusuunnitelman painotus elinkeinojen kehittämiseen näkyy selvästi myös hankerahoituksen kohdentamisessa. Hanke rahoituksesta yli puolet sidottiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin ja vajaa kolmannes maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan yrityksiin kohdistuviin koulutushankkeisiin. Reilu 10 % rahoituksesta sidottiin tiedonvälityshankkeisiin. Neljään yleishyödylliseen investointihankkeeseen sidottiin rahoitusta yhteensä 563 175 euroa, vajaa 4 % kaikesta hanketuesta. Nämä olivat investointeja, joiden tavoitteena oli kehittää suoraan tai välillisesti alueellista matkailutoimialaa. Taulukossa 4 on esitetty Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemien hanketukipäätösten lukumäärä sekä julkinen ja yksityinen rahoitus tukimuodon mukaan. Yksityinen rahoitus, kuten muukin hankerahoitus, on kohdistunut pääasiassa elinkeinojen kehittämishankkeisiin sekä maa- ja metsätalousalan koulutushankkeisiin. Kunnat ovat osallistuneet hakijana eniten yleishyödyllisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Euromääräisesti kuntarahoitusta on kohdistunut eniten elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Kuntarahoitustarve arvioitiin toimintalinjan 1 toimenpiteissä 111 ja 124 sekä toimintalinjalla 3 olevan 6-8 % julkisesta rahoituksesta. Toteutunut kuntarahoitus on hieman pienempi, 5,3 %. Laajakaistahankkeissa kuntarahan osuus on ollut kolmasosa julkisesta rahoituksesta. Hankejärjestelmän mukaan 4.4.2014 tukipäätöksistä oli käynnissä vielä 60 hanketta (72 %) ja 16
lopetettuja oli 23 kpl (28 %). Todellisuudessa jo toimenpiteensä toteuttaneita ja lopetettuja hankkeita on enemmän, mutta järjestelmässä lopetettuna näkyvät vain hankkeet, joille on tehty loppumaksupäätös ja ns. lopetustoimenpiteet. Toisaalta osa ELY:n rahoittamista hankkeista on useampivuotisia ja jatkuvat edelleen, monet 2014 loppuun. Taulukko 4. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hanketukipäätökset ja myönnetty rahoitus tukimuodon mukaan Tukimuoto lkm Hanketuki Julkinen Kunta Kuntaraha Yksityinen Rahoitus (EU ja rahoitus raha rahoitus yhteensä valtio) yhteensä % Elinkeinojen kehittämishanke 38 12 278 278 589 014 12 867 292 4,6 508 616 13 375 908 Koulutushanke TL 1 8 5 281 444 285 883 5 567 327 5,1 618 657 6 185 984 Tiedonvälityshanke TL 1 ja TL 3 9 1 935 202 9 224 1 944 426 0,5 0 1 944 426 Yleishyödyllinen kehittämishanke 3 508 884 51 268 560 152 9,2 24 628 584 780 Yleishyödyllinen investointihanke 4 563 175 222 075 785 250 28,3 42 500 827 750 Yhteensä 62 20 566 983 1 157 464 21 724 447 5,3 1 194 401 22 918 848 Laajakaista -hankkeet yhteensä 18 6 258 583 3 082 585 9 341 168 33,0 5 370 424 14 711 592 Yhteensä 80 26 845 117 4 232 599 31 077 716 13,6 6 564 825 37 642 540 5.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet toimialoittain ELY-keskuksen hanketukipäätöksiä (taulukko 5) tehtiin eniten perusmaatalouden toimialalla (20 kpl) sekä muun maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi (13 kpl). Erikoismaatalouden hankkeita rahoitettiin 11 kpl. Myönnetystä julkisesta tuesta lähes puolet, 10,3 miljoonaa euroa, kohdistui perusmaatalouden kehittämishankkeisiin. Jos mukaan otetaan erikoismaatalouden kehittämishankkeiden tuet, nousee näiden osuus 13,66 miljoonan euroon eli kaksi kolmasosaa hanketuesta on kohdennettu maatalouden kehittämiseen. Maatalouden jälkeen hanketukea kohdennettiin suurin piirtein samassa suhteessa bioenergian, matkailun ja muun maaseudun yritystoiminnan sekä uusien toimialojen kehittämishankkeille. Metsätalouden kehittämiseen kohdistettiin julkista tukea 0,86 miljoonaa euroa kahdelle hankkeelle. Matkailun toimialan kehittämishankkeita koskevia päätöksiä oli kolmanneksi eniten, 10 kpl, mutta näihin kohdennettu tuki oli vain vajaa kymmenesosa kaikesta julkisesta hanketuesta. Muuta maaseudun yritystoimintaa sekä ns. uusia toimialoja kehitettiin yhdeksällä hankkeella, joihin kohdistettiin julkisesta rahoituksesta kymmenesosa. Maaseudun infra- ja ympäristön osalta tukipäätöksiä oli 2 kpl. 17
Taulukko 5. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hanketukipäätökset ja myönnetty rahoitus toimialoittain 2007-2014 Hankkeen toimiala Perusmaatalous Erikoismaatalous Metsätalous Bioenergia Matkailu Muu maaseudun yritystoiminta Maaseudun infra ja ympäristö Muut / uudet toimialat Hankkeet Hanketuki Yksityinen Rahoitus Kuntaraha % kpl (EU ja valtio) rahoitus yhteensä 20 10 309 563 239 778 642 434 11 191 775 48,8 11 3 350 274 208 753 238 343 3 797 370 16,6 2 864 300 70 725 70 725 1 005 750 4,4 5 1 420 237 67 860 148 274 1 636 371 7,1 10 1 767 566 259 010 55 147 2 082 423 9,1 6 1 413 047 250 846 14 850 1 678 743 7,3 2 635 324 20 750 15 007 671 081 2,9 5 806 672 39 742 9 621 840 733 3,8 Yhteensä 62 20 566 983 1 157 464 1 194 401 22 918 848 100 Taulukko ei sisällä laajakaistahankkeita 5.3. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantatietoja on kerätty ns. indikaattorilomakkeilla. Kullekin hankemuodolle on ollut käytössä oma lomake. Ongelmana lomakkeissa ja sen myötä systemaattisen seurantatiedon kokoamisessa ja arvioinnissa on, että lomakkeiden avulla seurattavat asiat ovat vastanneet heikosti ko. tukimuodon toimenpiteisiin. Lisäksi seurantatietoihin tehtiin muutoksia ohjelmakauden aikana. Seurantatiedot on seuraavissa taulukoissa esitetty tukimuodon mukaan. Seurantatietoja olisi voinut ristiintaulukoida esim. toimialaluokkien mukaan, mutta koska seurantatiedot ovat saatavilla vasta lopetetuilla hankkeilla, ei näiden jatkotyöstäminen olisi vastannut tarkoitusta. Hankejärjestelmästä indikaattoritieto, myös tavoitetieto, oli saatavissa vain virallisesti lopetetuista hankkeista. Hankkeita on pyydetty lisäksi antamaan arvio ympäristövaikutuksista, mutta näitä tietoja tässä raportissa ei ole huomioitu. Hankkeiden suorat työllisyysvaikutukset Hankkeiden suoria työllisyysvaikutuksia on seurattu kahdella indikaattorilla sen mukaan, onko hankkeen hallinnoija eli työntekijän työnantaja valtion talousarviosta toimintamenonsa saava valtion laitos tai virasto (ind. 143) vai joku muu (ind 144). Indikaattori on koskenut toimenpiteitä 111, 124, 311, 312, 313, 321. Samat indikaattorit olivat käytössä kaikissa hankemuodoissa (pl. yleishyödyllinen investointihanke), joten niitä koskevat tiedot on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Hankkeiden suorat työllisyysvaikutukset (sis. kaikki tukimuodot, tilanne 3/2014) Indikaattorit/kaikki hanketuet TAVOITE N TOTEUMA N 143 Hankkeessa työskentelevien määrä (valtion talousarviosta 4,17 2 4,51 2 toimintamenonsa saavat valtion laitokset ja virastot) 144 Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset ja virastot) 116,95 27 104,46 27 18
Suurin osa hankehallinnoijista on muita kuin valtion laitoksia tai virastoja. Kaiken kaikkiaan tavoitteeksi asetetut työpaikat (HTV:nä) toteutuivat lähes tavoitteen mukaisesti. Työllistämisvaikutus oli 109 HTV:tä (29 hanketta). Tämän pohjalta voidaan arvioida, että koska nämä hankkeet ovat noin puolet kehittämishankkeista, tulee kokonaistyöllistämisvaikutus koko kaudelta olemaan vähintään 2- kertainen eli reilu 200 henkilötyövuotta. Hankkeiden työntekijäresurssit vaihtelivat paljon; osa hankkeista oli lyhyitä selvityshankkeita, joiden työntekijät työskentelivät lyhyen jakson ja osa myös osa-aikaisena. Osa hankkeista on ollut useita vuosia (tai useamman vaiheen) hankkeita, joissa myös työntekijöitä on ollut useampia. Nämä on ns. toimialakohtaisia runkohankkeita tai useamman hankkeen hankekokonaisuuksia. Näissä on kyse strategisista, toimialakohtaisista kehittämiskeskuksista, joissa toimenpiteiden ja hankkeiden nivoutuminen toisiinsa on suunniteltua ja tehokasta kehittämistoiminnan kokonaisuuden kannalta. Elinkeinojen kehittämishankkeiden seurantatiedot Taulukossa 7 on elinkeinojen kehittämishankkeiden seurantatiedot maaliskuussa 2014. Elinkeinojen kehittämishankepäätöksiä oli tehty (4.4.2014) yhteensä 37 kpl ja niihin myönnetty julkinen rahoitus oli yhteensä yli 12 miljoonaa euroa. Toimenpiteen 124 osalta elinkeinojen kehittämishankkeissa seurataan tuettujen yhteistyötoimien lukumäärää sekä uusia tuotteita tai tekniikoita käyttöön ottaneiden yritysten määrää. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Perustettujen mikroyritysten lukumäärää seurataan ainoastaan toimenpiteessä 312. Näiden osalta kolmen hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet kaksinkertaisesti. Tuotettujen uusien matkailuinvestointien määrää seurataan toimenpiteessä 313, mutta seurantatietojen perusteella näitä hankkeita ei ole toteutettu tai tämä ei ole ollut tavoite. Toisaalta tässä ko. indikaattorin ja tukimuodon sallimat toimenpiteet eivät kohtaa. Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä on seurantatieto toimenpiteessä 321. Tämä indikaattori on käytössä myös yleishyödyllisissä kehittämis- ja investointihankkeissa ja taulukon seurantatiedoissa ovat mukana myös näiden hankkeiden tiedot. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Toimenpiteen 321 osalta seurataan uusien ja säilytettyjen palveluiden määrää. Näissä säilytettyjen palveluiden osalta tavoitteet ovat toteutuneet, mutta uusien palveluiden osalta heikosti. Toisaalta tukimuodon mahdollistamat toimenpiteet eivät ole pystyneet vaikuttamaan kovinkaan merkittävästi uusien palveluiden luomiseen. Taulukko 7. Elinkeinojen kehittämishankkeiden seurantatiedot (tilanne 3/2014) Indikaattorit/ Elinkeinojen kehittämishanke TAVOITE N TOTEUMA N 96 Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä (tp 124) 102 11 88 11 99 Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden määrä 231 12 223 12 (tp 124) 97 Perustettujen mikroyritysten lukumäärä (tp 312) 54 3 112 3 98 Tuettujen uusien matkailuinvestointien lukumäärä (tp 313) 44 Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä, hlöä 7075 8 6682 9 (tp 321)* 50 Uusien palveluiden määrä, kpl (tp 321)* 8 4 2 4 51 Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl (tp 321)* 27 4 27 4 143 Hankkeessa työskentelevien määrä** 144 Hankkeessa työskentelevien määrä** *) luvuissa on mukana myös yleishyödyllisten investointi. ja kehittämishankkeiden seurantatiedot. *) seurantatiedot sisältyvät taulukkoon 6. 19
Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden ja investointihankkeiden seurantatiedot Yleishyödyllisten hankkeiden osuus ELY-keskuksen rahoituksessa on pieni sekä lukumääräisesti että euroina, laajakaistahankkeita lukuun ottamatta. Näissä hankkeissa on seurattu parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrää, uusien palveluiden määrää sekä säilytettyjen palveluiden määrää. Nämä indikaattorit ovat mukana jo elinkeinojen kehittämishankkeita koskevassa taulukossa 7, jossa myös hankkeita on lukumääräisesti enemmän. Tiedonvälityshankkeiden seurantatiedot Tiedonvälityshankkeita toteutettiin toimenpiteissä 111 ja 331 yhteensä 9 kpl ja niihin myönnetty julkinen rahoitus oli yhteensä 1,944 miljoonaa euroa. Tiedonvälityshankkeilla on kehitetty ja tehty tiedonvälitystä ja viestintää yleisesti maaseutuohjelmasta, sen rahoitusmahdollisuuksista ja toteutuksesta sekä toimialakohtaisesti mm. uuden tiedon levittämisessä. Tiedonvälityshankkeissa seurattavia mittareita on vain kaksi eli järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä sekä julkaisujen ja esitteiden lukumäärä. Näiden osalta tavoitteet ovat toteutuneet hyvin tai kohtalaisesti. Taulukko 8. Tiedonvälityshankkeiden seurantatiedot (tilanne 3/2014) Indikaattorit/ Koulutushanke/tiedonvälitys TAVOITE N TOTEUMA N 139 Tilaisuuksien lukumäärä kpl (tp 331) 383 8 363 8 140 Julkaisujen ja esitteiden lukumäärä kpl (tp 331) 84 8 64 8 143 Hankkeessa työskentelevien määrä * 144 Hankkeessa työskentelevien määrä * *) seurantatiedot sisältyvät taulukkoon 6. Koulutushankkeiden seurantatiedot Koulutushankkeita on toteutettu vain toimenpiteessä 111.1. ELY- keskus rahoitti yhteensä 8 koulutushanketta ja niihin myönnettiin julkista rahoitusta yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Koulutushankkeiden seurantatiedot ovat taulukossa 9. Oppilastyöpäivinä mitattuna koulutushankkeiden toteuma on 2/3 tavoitteista (67 %). Sen sijaan koulutukseen osallistujien määrä on lähes kaksinkertainen. Alle 40-vuotiaiden osalta koulutustavoitteet osallistujamärän osalta toteutuivat yli 4-kertaisesti ja tavoite alle 40-vuotiaiden osuudesta toteutui kaksinkertaisena. Alle 25- vuotiaiden osalta toteuma oli hieman tavoitetta korkeampi. Myös koulutukseen osallistujien taustaa on seurattu koulutushankkeissa. Tavoitteet ylittyivät selvästi kaikissa ryhmissä. Eniten koulutuksissa (joissa tätä seurattiin) oli maataloustaustaisia osallistujia, joiden osalta tavoite saavutettiin kohtalaisen hyvin. Toiseksi eniten oli metsätalous-taustaisia osallistujia. Näiden osalta ei ole tavoitelukuja. Elintarviketalous taustalla oli vähiten osallistujia mutta osallistujatavoitteeseen verrattuna toteuma oli kolminkertainen. Koulutuksen laajuutta/tulosta seurattiin toimenpiteessä 111.1 kahdella indikaattorilla, todistuksen saaneiden määrällä sekä taidon saavuttaneiden määrällä (taitoa sovelletaan käytännössä). Näiden toteutumat olivat huomattavasti asetettuja tavoitteita korkeammat. 20
Taulukko 9. Koulutushanke / maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan yritykset. INDIKAATTORIT/KOULUTUSHANKE TAVOI- N TOTEU- N TE MA 102 Koulutuksen määrä oppilastyöpäivinä (111.1, 331) 23629 8 15885 8 54 Koulutukseen osallistujat, miehet (111.1, 331) 2200 5 5797 5 55 Koulutukseen osallistujat, naiset (111.1, 331) 1386 5 2481 5 Koulutukseen osallistujat, miehet ja naiset yhteensä (111.1, 331) 3586 8278 56 Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 25 (111.1, 331) 207 5 164 5 103 Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 25 (111.1, 331) 31 5 92 5 Alle 25 vuotiaat miehet ja naiset yhteensä 238 256 57 Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 40 (111.1, 331) 149 5 775 5 104 Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 40 (111.1, 331) 138 5 552 5 Alle 40 vuotiaat miehet ja naiset yhteensä 287 1327 8% 16% 58 Koulutukseen osallistujat, tausta maatalous (111.1) 1974 5 2320 5 59 Koulutukseen osallistujat, tausta elintarviketalous (111.1) 30 2 90 2 60 Koulutukseen osallistujat, tausta metsätalous (111.1) 0 2 1828 2 74 Koulutukseen osallistujat, tausta viljelijät (111.1) 389 1 687 1 73 Koulutukseen osallistujat, tausta mikroyritykset (331) - 1 157 1 Koulutukseen osallistujat, tausta muut itsenäiset ammatinharjoittajat - 1 183 1 75 (331) 105 108 106 109 107 110 111 114 112 115 113 116 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet (111.1) 45 2 145 2 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset 15 2 320 2 (111.1) Miehet ja naiset yhteensä (111.1) 60 465 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet - 2 11 2 joista alle 25 v. (111.1) Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset joista 1 2 20 2 alle 25 v. (111.1.) Alle 25 -vuotiaat miehet ja naiset yhteensä (111.1) 1 31 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet, 10 2 31 2 joista alle 40 (111.1) Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset joista 15 2 39 2 alle 40 v. (111.1) Alle 40 -vuotiaat miehet ja naiset yhteensä (111.1) 25 70 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, miehet 1268 4 2847 4 (111.1) Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, naiset 994 4 2170 4 (111.1) Miehet ja naiset yhteensä (111.1) 2262 5017 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, miehet - 4 147 4 joista alle 25 v.(111.1) Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, naiset, joista - 4 88 4 alle 25 v.(111.1) Alle 25 -vuotiaat miehet ja naiset yhteensä (111.1) 235 Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, miehet, 78 4 685 4 joista alle 40 v. (111.1) Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, taidon saavuttaneet, naiset, joista 72 4 510 4 alle 40 v. (111.1) Alle 40 -vuotiaat miehet ja naiset yhteensä (111.1) 150 1195 21
6. TOIMINTALINJA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN Ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Savon maaseudun kehittämistyön pääpaino on ollut, aiempien ohjelmakausien tapaan, vahvassa maataloudessa, metsätaloudessa, matkailussa ja monipuolisessa palveluyrittämisessä. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman toteuttamisen painopiste, paikallisiin resursseihin perustuva maaseutuyrittäminen, jakautuu Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007 2013 toimintalinjojen ja toimenpiteiden mukaan soveltuvin osin neljään arvoketjuun. Toimintalinjalla 1 toteutettavat toimenpiteet kohdentuvat voimakkaasti maatalouden ja metsätalouden arvoketjuihin mutta myös luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteistamisen arvoketjuun. Palveluyrittäjyyden arvoketjuun toimenpiteet kohdentuvat välillisesti mm. maa- ja metsätalouden lisääntyvän palvelutarpeen vuoksi. Toimenpide 111: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Alueellisessa suunnitelmassa maa- ja metsätalousyrittäjien koulutuksen lähtökohtana ovat olleet toimialojen tarpeet. Tässä toimenpiteessä maa-, puutarha- ja metsätaloudessa sekä elintarvikeketjussa toimiville henkilöille on tarjottu yritysten toiminnan kehittämistä tukevaa ammatillista, täydentävää ja syventävää koulutusta, jossa painopisteenä ovat olleet liikkeenjohdolliset valmiudet ja uuden teknologian hyödyntäminen. Elintarvikesektorilla toimiville yrittäjille on tarjottu yritysten tarpeista lähtevää ammatillista koulutusta sekä tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittämistä. Hankkeissa on myös haluttu edistää yrittäjyysilmapiiriä ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Maatalousyrittäjien koulutustarpeet liittyvät mm. aktiivitilojen tilakoon kasvuun, joka edellyttää pelto- ja eläintalouden tuotantoprosessien rinnalla myös liiketaloudellisten taitojen hallintaa (mm. talouden seuranta, johtaminen, verotus ja kirjanpito, rahoitus, markkinointi, investointien suunnittelu ja kannattavuus). Myös maatalouden perusprosessien kehittyminen lisää koulutuksen ja tiedotuksen tarvetta (mm. tuotantotekniikat, viljelymenetelmät, eläinjalostus sekä maatilan seurantajärjestelmät ja suunnitteluratkaisut). Kotieläintaloudessa eläinten hyvinvoinnin merkitys tunnistetaan perusedellytykseksi kaikessa toiminnassa. Ammatillisen osaamisen lisäksi myös muutoksenhallinta sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito kuuluu toimintaedellytysten parantamiseen. Metsätaloudessa toimijoille, yrittäjille ja metsänomistajille, suunnattu koulutus on ollut toiminnan kehittämistä tukevaa ammatillista koulutusta ja neuvontaa, joilla on haluttu turvata tuottavan metsätalouden jatkuvuus sekä edistää osaltaan metsäohjelmien ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalouden tulevaisuuden turvaamisen tavoitteena on tukea sukupolvenvaihdoksia sekä tukemalla aloittavia nuoria viljelijöitä yrityskohtaisella neuvonnalla ja koulutuksella sekä valmentamalla ja tukemalla myös eläköityvien viljelijöiden muutoksenhallintaa. Toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Toimenpiteen tavoitteena on parantaa alkutuotteista saatavaa hintaa tuottajien, teollisuuden ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön ja jalostusketjujen kehittämistoimien avulla. Tavoitteena on huolehtia siitä, että elintarvikkeiden jalostus ja mekaaninen puunjalostus ovat kilpailukykyisiä ottamalla käyttöön kustannuksia säästäviä ja laatua kohottavia teknologiaa, prosesseja ja logistisia vaihtoehtoja. Näin varmistetaan myös maatilayrittäjien toimeentuloa. Osaamisen lisäämisessä panostetaan asiakas- ja markkinalähtöisten tuotantoketjujen yhteistyöhön ja verkottamiseen. Tässä kehittämistyössä testataan ja toteutetaan yhteisesti ideoituja uusia toimintamalleja sekä etsitään ratkaisuja ongelmiin alan taloudellisen kilpailukyvyn varmistamiseksi EU:n sisämarkkinoilla. Maatalouden kehittämiseksi onkin varmistettava riittävät yhteistyöverkostot. 22
Kehittämistoiminnassa suunnataan voimavaroja erilaisiin kokeiluihin, jotka tukevat olemassa olevia vahvuuksia (esim. navettateknologia, lannan bioenergiatuotanto, eläinjalostus). Voimavaroja tarvitaan myös erikoistuotteiden raaka-aineen saannin turvaamiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Elintarvikkeiden tuotekehityksellä ja jalostuksella sekä markkinoille pääsyn helpottamisella tavoitellaan lisäarvoa maakunnassa tuotetuille raaka-aineille. Elintarvikealan uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittämiseksi on luotava riittävät yhteistyöverkostot lähtien liikkeelle yhteisestä markkinointi- ja logistiikkayhteistyön synnyttämisestä, sillä nykymarkkinoilla pärjäämiseen tarvitaan kriittistä massaa. Alueellisen suunnitelman mukaan Pohjois-Savossa ko. toimenpiteessä rahoitetaan hankkeita, joilla etsitään uusia toimintamuotoja pienyritysten tuotteiden markkinoille saattamiseen, toteutetaan uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä edistäviä kehittämishankkeita asiakaslähtöisesti sekä toteutetaan markkinointi- ja menekinedistämistoimenpiteitä sekä kaupallisen että julkisen sektorin kanssa. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet toimenpiteessä 111: Maa- puutarha- ja metsätalousyrittäjien liiketoiminta-, markkinointi- ja riskienhallintaosaaminen kasvaa alan toimijoiden ICT-osaaminen ja hyödyntäminen yritystoiminnassa kasvaa valtaosa maatiloista on mukana järjestelmällisessä eläinten terveydenhuoltotyössä uusien tuotantotekniikoiden ja -teknologioiden käyttöönotto lisääntyy kotieläintiloilla eläinten hyvinvointia tukeva tuotantoteknologia- ja hoito-käytäntöosaaminen kasvaa marja- ja erikoiskasviketjuissa ollaan osaamisessa valtakunnan kärkijoukossa Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet toimenpiteessä 124 - saadaan aikaan koko elintarvikeketjun hyvä toimivuus ruuan matkalla pellolta pöytään - saadaan luotua elintarvike-alan toimijoiden välille uudenlaista yhteistoimintaa Pohjois-Savon alueellisen ohjelman rahoitus on painottunut toimintalinjan 1 toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseen. Tässä raportissa toimenpiteet on käsitelty seuraavasti: Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki: Toimenpide ja tulokset ovat kappaleessa 5.1. Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen: Toimenpide ja tulokset ovat kappaleessa 5.1. Toimenpide 111: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet: Toimenpiteen 111 tuettava toiminta kohdistuu maa- ja metsätalousyrittäjien osaamisen lisäämiseen, joten tämä toimenpide on maatalouden osalta käsitelty kappaleessa 6.1. ja metsätalouden osalta kappaleessa 6.2. Toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi: Toimenpiteen toimilla parannetaan alkutuotannosta saatavaa hintaa viljelijöiden, teollisuuden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyötyöllä. Tämä toimenpide on maatalouden osalta käsitelty kappaleessa 6.1. ja metsätalouden osalta kappaleessa 6.2. Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen: Toimenpiteen tuettava toiminta rajoittuu pelkästään yritysten investointitukiin, joten toimenpide on käsitelty kappaleessa 7. 23
6.1. Maatalouden arvoketjun kehittäminen Pohjois-Savossa Pohjois-Savon maaseutu nojaa vahvasti maa- ja metsätalouteen, joiden toimintaedellytykset on haluttu turvata kestävällä tavalla kannattavuus huomioiden. Alueella olevaa vahvaa yhteistyötä maitoja muun elintarvikesektorin kehittämisessä tulee jatkaa ja mahdollistaa koko tuotantoketjun toimivuus. Perusmaatalouden kehittäminen Maakunnan perusmaatalouden kehittämistarpeiden koordinoinnissa toteutettiin kaksi Pohjois-Savon maito-osaamiskeskuksen Maito-Savon koordinointihanketta, joiden sateenvarjon alla toteutettiin lukuisia toisiaan täydentäviä kehittämis- ja koulutushankkeita erityisesti maitotalouden mutta myös muun maatalouden osa-alueiden kehittämiseksi. Hankkeiden punaisena lankana on ollut yhteistyö toimijoiden ja asiantuntijoiden välillä sekä uuden tiedon tuottaminen ja jalkautus asiantuntijayhteistyön kautta sekä maakunnan sisällä, alueiden välillä että kansainvälisesti ja tämän merkitys on selvästi lisääntynyt ohjelmakauden aikana. Lisäksi Maito-Savon kokonaisuudella on nostettu esille maidon merkitystä Pohjois-Savon aluetaloudessa. Maito-Savon kokonaisuuden merkitystä kuvaa se, että hankkeet toimivat toistensa markkinoijina ja osallistuminen ja positiivinen kokemus rohkaisevat osallistumaan uudelleen. Hankkeissa korostuu maitotalouden jatkuva kehittämistyö; yhden ongelman ratkaiseminen nostaa esille uusia haasteita, joita hankkeissa on aktiivisesti tuotu esille ja viety eteenpäin; moni kehittämisidea on kirjattu ohjelmakauden 2014 2020 alueelliseen toimenpideohjelmaan. 24
25
Maitotalouden kehittäminen Maito on Pohjois-Savon vahvuus ja maitotalouden kehittäminen tapahtuu pääsääntöisesti maitotiloilla tehtävien toimien kehittämisellä. Maitotilojen halukkuus jatkaa tuotantoa ja investoida riippuu siitä, millaisena tuotannon kannattavuus, työn kuormittavuus ja ympäristövaikutusten hallinta nähdään. Näistä toiminnan näkymistä riippuu ratkaisevasti se, millaisia maitomääriä tulevaisuudessa on jalostavan teollisuuden käytössä. Maitotilojen kannattavuuden parantaminen, työn kuormittavuuden vähentäminen sekä ja ympäristövaikutusten vähentäminen vaativat vahvaa kansallista ja kansainvälistä osaamista ja pitkäjänteisiä ja tehokkaita kehittämistoimia. Pohjois-Savon maito-osaamiskeskuksen Maito-Savon yhteistyö jatkui edeltävän ohjelmakauden tavoin Aluekehityssäätiön koordinoimana. Maitoketjun kehittämishanke antoi perusresurssin Maito-Savolle ja sen kautta toteutettavien hankkeiden ideoinnille ja toteutukselle. Hankkeen tavoitteet vastata maatalouden kehittämistyön kokonaisuuteen täyttyivät hyvin ja sen sateenvarjon alla toteutettu Maito-Savo kokonaisuus vastasi merkittävältä osalta Pohjois-Savon maaseutusuunnitelman maitoalaan liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta ohjelmakauden ensimmäisellä puoliskolla. Hankkeen alla toteutettiin kuusi hanketta, joista yksi oli ylimaakunnallinen hanke. Toiminnan kohteena oli maitotalouden lisäksi myös muut tuotantosuunnat, erityisesti nautatalous. Lisäksi hanke osallistui soveltuvin osin myös muiden maaseutuelinkeinojen kehittämistoimenpiteisiin silloin kun ne liittyivät maitoalaan. Hankkeen kautta pystyttiin keskitetysti ja tehokkaasti toteuttamaan maito-alan kehittämistoimenpiteet mm. maakunnan maito- ja maatalouden kehittämistarpeiden selvitys, toimenpiteiden valmistelu ja toteutus sekä maitovahvuuden markkinointitoimet. Maitomaakunnan tunnettuus sekä maakunnan sisällä että ulkopuolella lisääntyi aktiivisen ja monipuolisen tiedottamisen ja esilläolon kautta. Hanke tuotti alan tilastoja ja välitti monipuolisesti tietoa (8 tiedotetta ja lukuisia hankeinfoja ja materiaalia) sekä oli aktiivisesti esillä alan tapahtumissa ja tiedotusvälineissä. Hankkeen toiminnan mittareina olivat Maito-Savon vuoteen 2013 asetetut tavoitteet. Pohjois-Savon maatilayritysten kilpailukyvyn ja yritysten suunnitelmallisen kehittämistyön tueksi toteutettiin laaja koulutushanke Euroiksi- Menestyvä maatilayritys. Koulutuksella pyrittiin varmistamaan pohjoissavolaisten maatilayritysten vahva asema myös tulevaisuudessa eri tuotantosuunnissa. Koulutuksella tuettiin yrittäjien omien tavoitteiden toteuttamista ja se keskittyi kahteen maatilayritysten kilpailukykyä lisäävään kokonaisuuteen, maatilayritysten kehittämisohjelmaan (mm. teemakoulutukset, pienryhmät, opintomatkat, tilakäynnit) sekä talouskoulutukseen. Hankkeen tuloksena maatilayrittäjät osaavat tunnistaa yrityksensä keskeisimmät kehitettävät kohteet, asettaa tavoitteet, tehdä toimintasuunnitelman ja toteuttaa sitä suunnitelmallisesti. Myös johtamisen merkitys maatilayrityksen toiminnassa sisäistetään ja tarkempi talouden hallintaa antaa yrittäjille enemmän muutosvalmiutta. Tuloksena maatilayritysten kilpailukyky paranee ja raaka-ainetuotannon jatkuvuus säilyy. Vaikka laajan hankkeen tavoitteet oppilastyöpäivinä mitattuna eivät toteutuneet (tav 4990/tot 3310), koulutukseen osallistuneiden määrä oli moninkertainen tavoitteisiin verrattuna (tav 195/ tot 2560 hlöä). Hankkeessa mukana olleiden aktiivisten tilojen määrä oli odotettua pienempi ja mukana olevat tilat olivat keskimääräistä suurempia. Seurannan mukaan yrittäjätulon kehitys parani ja tuotantomäärät kehittyivät hanketiloilla muita tiloja myönteisemmin. Hanke tuotti myös osaamisen arviointimenetelmän ja kokemukset koulutusten vaikutuksesta omaan osaamiseen olivat hyviä. Parhaiten kehittyivät kokonaisuuden hallinta, ympäristöosaaminen ja talousosaaminen. Kokemus asiakkaisiin liittyvän osaamisen negatiivisesta muutoksesta toi esille, että tiedon lisääntyminen lisää myös kriittisyyttä ja että asiakasnäkökulma on ollut vielä vieraampi mutta tulevaisuudessa tärkeä kehittämisalue maatalousyritysten kehittämisessä. Hankkeen tuloksena saatiin uusia testattuja toimintamalleja alan neuvontaan ja koulutukseen. Hanke kokosi monipuolisten tilaisuuksien kautta yhteen yrittäjiä kaikilta maataloustuotannon aloilta koko maakunnasta. Aktiivisimpia olivat jo kasvun tielle lähteneet tilat ja 26
haasteellisia pienet ja keskisuuret tilat, joilla olisi asiantuntija-avun tarvetta tulevaisuuden suunnittelussa. Maito-Savon siirryttyä Savonia-amk:lle koordinointia hoidettiin Pro Maito - Maitotilojen ja -talouden kehittämisohjelman kautta, jossa jatkettiin maitotilojen ja maitoalan eri toimijoiden välisen yhteistyön aktivointia ja syventämistä, tuotettiin uusia toimintamalleja maitotilojen ja maitoalan käyttöön sekä luotiin uusia sähköisiä ympäristöjä kehittämistyön tueksi. Hankkeen tavoitteet hankevalmistelun osalta toteutuivat hyvin. Hanke kokosi tulevaisuuden kehittämistarpeita, jatkoi alan asiantuntijoiden verkostoitumista, myös kansainvälisesti, ja osallistui uuden ohjelmakauden valmisteluun aktiivisesti. Hankkeen myötä koulutus ja kehittämistyö laajeni yhä enemmän ylimaakunnalliseksi; Itä-Suomi merkittävänä maidontuotantoalueena edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Osaamisen kehittämistä varten toteutettiin laaja ylimaakunnallinen koulutushanke, MaitoTaito hanke, jolla vahvistettiin itäsuomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä ja toimijoiden sekä viljelijöiden välistä yhteistyötä innovatiivisilla koulutusmenetelmillä. Hankkeen toimenpiteitä toteutettiin Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alueiden erityistarpeet huomioiden ja kohderyhmänä olivat itäsuomalaiset maidontuotantoyritykset yhteistyökumppaneineen (mm. rehuntoimittajat ja urakoitsijat). Hankkeen tuloksena tavoiteltiin tuotantokustannusten pienenemistä, kannattavuuden paranemista ja johtamisen kehittymistä. Alueiden välisen toiminnan myötä toimijoiden yhteistyö kehittyi ja asiantuntijaverkostot vahvistuivat edelleen. MaitoTaito hanke onnistuikin aidon yhteistyön rakentamisessa Itä-Suomessa maitotilayritysten ja muiden keskeisten maidontuotantoon liittyvien tahojen kanssa ja sillä on myös asema valtakunnallisten maitohankkeiden joukossa. Laaja koulutushanke sisälsi useita kokonaisuuksia: teemapäiviä ja seminaareja ja opintomatkoja, erilaisia tuotteistettujen työpakettien rakentamista (Benchmarking-, Hallituspalaveri, Oppimisnavetta), talouskoulutusta ja pienryhmätoimintaa (mm. Ihmeet jakoon Itä-Suomessa, SixSigma-ryhmät). Koulutus sisälsi tulevaisuuden kannalta tärkeitä sähköisten toimintaympäristöjen ja sähköisten työvälineiden koulutuksia. Määrällisistä tavoitteista (v. 2013 loppuun mennessä) Pohjois- Savon osalta voidaan todeta, että oppilastyöpäivien osalta tavoite toteutuu (tav 2200/ tot 1566) ja koulutuksen osallistuneiden määrän osalta on jo vuoden 2013 lopussa toteutunut reilusti yli tavoitteen (tav 600/tot 963 hlöä). Muiden maakuntien osalta tavoitteet ovat toteutuneet heikommin. Lypsykarjatilojen ja maitoketjun kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi selvitettiin maitotilan ja hiehonkasvatusyrityksen hyötynäkökohdat ja liiketaloudelliset edellytykset hiehonkasvatuksen ulkoistamisessa. Innovatiivisuudesta palkitun Hiehohotelli -hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja koulutuksen kautta siirtää tietoa maatilayrittäjille, suunnittelijoille ja neuvojille hiehon kasvatuksen ulkoistamisen vaikutuksista jo toimivissa tuotantorakennuksissa ja uudisrakennuksissa. Hankkeessa tuotettiin tietoa hiehonkasvatusyrittäjyyteen keskittyvän tilan liiketaloudellisista edellytyksistä, hiehonkasvatuksen ulkoistavan lypsykarjatilan hyötynäkökohdista, eläinmäärän lisäämistapojen vaihtoehtoja sekä hiehon kasvatuksen ulkoistamisen vaikutuksista laajemmin naudanlihantuotantoketjussa. Hankkeen tuloksena on kolme yritysmallia hiehojen kasvatuksen ulkoistamisesta ja kaksi yritysmallia hiehokasvatusyrittäjyyden järjestämisestä. Lisäksi hanke tuotti muita hiehonkasvatukseen liittyviä malleja (mm. kasvatus- ja ulkoistamissopimukset, kasvatuskustannusten laskentaohjelmalaskuri). Hankkeen tuottamia malleja on otettu käyttöön ja useita ammattimaisia hiehonkasvatusyrityksiä on perustettu. Hanke on ollut avaus uudenlaisen liikepalvelutoiminnan kehittämiselle. Lehmän keskituotostavoitteen asettamisessa lyhytkestoinen maitotulo ja pitkäkestoinen uudistuskustannus ovat keskenään ristiriitaisia tekijöitä. Maidon keskituotos maitotiloilla on n. 9 000 kg vuodessa. Oikealla ruokinnalla ja Suomen karja-aineksella on mahdollisuus saavuttaa yli 10 000 kg keskituotos, mutta samalla voivat tuotannollisten sairauksien riskit lisääntyä ja hedelmällisyys heikentyä. Ei ole olemassa taloudellista kokonaismallia, joka huomioisi nämä molemmat tekijät. KESTO - Kestävä karjatalous hankkeen tavoitteena oli edistää nautojen terveyttä ja tätä kautta tuotannon 27
kannattavuutta vasikasta poistolehmään saakka. Lisäksi hanke tuotti uutta ja syventävää tietoa sekä viljelijöille että asiantuntijatahoille. Hanke keskittyi työpaketteihin (KESTO -Vasikoiden alkukasvatus, KESTO Maidontuotanto) ja niiden tuloksena päivitettiin (ja tiedotettiin) suosituksia vasikoiden alkuhoitoon, ruokintaan ja vasikkatilojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä ohjeistusta lehmän eliniän nostoon ja rehun kolmen niiton korjuuaikastrategialle. Lisäksi tuotettiin tietoa ja aineistoa keskituotoksen taloudellisesta merkityksestä. Naudanlihantuotannon kehittäminen Naudanlihantuotannon kehittäminen on ollut osana em. maatalouden kehittämis- ja koulutushankkeita, mutta tuotannonalan erityskysymyksiin ja kilpailukyvyn kehittämiseen on haettu ratkaisuja myös tuotannonalan omilla hankkeilla. Ylimaakunnalliset Innonauta -Koulutus ja Innonauta- Kehitys hankkeet toteutettiin ohjelmakauden alussa ja niiden tavoitteena oli alentaa naudanlihan tuotantokustannuksia 20 % ja säilyttää suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyky. Kehittämishankkeen toimenpiteet koskivat rehukasvien viljelyn ja nurmipalkokasvien viljelyn kehittämistä, naudanlihantuotannon työkäytäntöjä ja kannattavuutta, kotimaisen pihvilihan markkinoille tuloa, pikkuvasikoiden kasvatusta sekä tuotantokustannusten ja kannattavuuden seurantaa pilottitiloilla, risteystuotantoa sekä kustannustehokasta rakentamista. Laaja-alainen hanke tuotti lukuisia selvityksiä (66 julkaisua) ja paljon hyödyllistä ja uutta tietoa. Toisaalta asioiden syvällisempi selvitystyö katsottiin toteutuvan paremmin pienemmissä kokonaisuuksissa. Hanke tuotti tietoa naudanlihantuotantoon nimenomaan Suomen olosuhteissa: Uutta tietoa jaettiin Innonauta -koulutushankkeessa, jossa järjestettiin koulutusta naudanlihan- ja emolehmätuotannosta naudanlihantuottajille ja maidontuotanto- ja kasvinviljelytiloille sekä lihan- ja maitotuotantotilojen kanssa työskenteleville neuvojille ja rakennussuunnittelijoille. Hankkeesta hyötyivät lisäksi elintarviketeollisuus, teurastamot ja meijerit sekä alan oppilaitokset. Koulutushankkeella olikin merkittävä asemaa naudanlihantuotannon kouluttajana laajalla alueella. Koulutukset järjestettiin kohderyhmien mukaan ja niihin kuului mm. 4 opintomatkaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet eivät houkutelleet osallistujia, joten koulutus toteutettiin teemallisina opintopäivinä, joista kukin valitsi sopivan kokonaisuuden. Kiinnostavimpia aiheita olivat ruokinta, talous ja jalostus. Koulutuksen määrä ja laatu arvioitiin ohjausryhmässä riittäväksi ja alueellisuuden toteutuneen hyvin; koulutuspäiviä kertyi noin 1800 ja koulutuksiin osallistui 890 henkilöä, joista suurin osa oli maatilayrittäjiä. Aktiivisimmat maakunnat olivat Pohjois-Savo ja Pohjanmaa. Koulutusten tuloksena yrittäjät ovat saaneet taloudellisten hyötyjen lisäksi myös tukea yrittäjien verkottumisen ja sosiaalisten kontaktien kautta. Tavoitteena ollut 20 %:n aleneminen tuotantokustannuksissa ei ole toteutunut vaan kustannukset ovat nousseet hankkeen aikana 20 %. Koulutuksen kautta on kuitenkin arvioiden mukaan pystytty saamaan muutaman prosentin kasvua tuotantoon ja sitä kautta parannusta kannattavuuteen. Hankkeen lopussa esille nostettiin useita koulutus ja kehittämistarpeita, joita onkin toteutettu ohjelmakauden aikana. MAILI hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille maito- ja lihanautatiloille) lisäsi sekä naudanlihantuotannon omavaraisuutta ja tehosti maitotilojen ja lihanautatilojen sekä maidon- ja lihanjalostusteollisuuden kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta. Hankkeessa selvitettiin voidaanko maidontuotantotiloilta saatavien vasikoiden avulla tuottaa enemmän hyvälaatuista naudanlihaa kustannus- ja ympäristötehokkaasti. Hankkeessa selvitettiin nautaliharoturisteytysvasikoiden taloudellinen merkitys lihantuottajille ja tilamallien avulla selvitettiin eri toimenpiteiden vaikutus maito- ja lihanautatilojen liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Lisäksi selvitettiin maidon- ja lihantuotannon ympäristötehokkuus erilaisissa tuotantomuodoissa. Hankkeessa tehostettiin uusien jalostusmenetelmien käyttöönottoa ja kehitettiin jalostusohjelmamallia ja vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeessa oli mukana 146 tilaa. Hankkeen tutkimustoiminta tuotti 13 julkaisua ja paljon uutta tietoa ja koulutusmateriaalia jaettavaksi eri kohderyhmille. 28
Naudanlihantuotannon kehittäminen oli tavoitteena myös Arvoa Angukselle esiselvityshankkeessa, jossa selvitettiin, millainen on toimiva ja hyvä suomalainen Angus- pihvilihabrändi ja miten se toteutetaan. Millaisia toimintatapoja pihvilihabrändin sisälle kuuluu, mikä on Angus- pihvilihan tuotannon kriteeristö, millainen on tällaisen brändilihan markkina-asema ja sen kuluttajakriteerit. Esimerkkejä toiminnalle haettiin sekä kotimaisista laadukkaista lihabrändeistä että ulkomailta, joissa Angus-brändi on olemassa. Hankkeessa haettiin tietoa mm. kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tutustumismatkojen avulla, luotiin Angus-brändin toimintatapoja sekä selvitettiin varsinaisen Anguspihvilihahankkeen järjestämistä. Karitsanlihan tuotanto ei ole ollut Pohjois-Savossa kovin merkittävä, mutta sillä on nähty olevan kasvavia mahdollisuuksia ja sitä edistettiin kahden hankkeen kautta. Pohjoissavolaiset osallistuivat Etelä-Savon Tosi lampuri hankkeeseen ja sen jälkeen työtä jatkettiin Karitsaa kaikille hankkeella, jonka tavoitteena oli kehittää karitsan lihaa koskeva kokonaistaloudellinen ja kustannustehokas tuotantoketju tuottajalta kuluttajalle sekä edistää kotimaisen karitsanlihan saatavuutta markkinoille ja kykyä vastata kysyntään. Kohderyhmänä olivat kasvattajat, eläinten kuljettajat, teurastamot, tukkukauppa, jatkojalostajat, sivutuotteiden- ja vuodan jalostajat. Hyödynsaajien joukko on välillisesti tätäkin laajempi. Hankkeen ei kuitenkaan saavuttanut näitä kaikkia tavoitteita. Karitsan lihan tuotanto on tällä hetkellä vielä niin vähäistä, että em. tuotantoketjun kokonaiskehittäminen ei ole mahdollista. Maatilojen energiatehokkuus ja maatalouden ympäristöasiat Lypsykarjatilojen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat tilojen energiankäytöstä ja -tuotannosta aiheutuvat kustannuksia. Energiatehokas tuotantorakennus- hankkeella lisättiin tietoa, miten energiatase ja energiaa säästävät ratkaisut kannattaa huomioida tuotantorakennusten suunnitteluvaiheessa ja miten tuotannossa muodostuvaa energiaa voidaan hyödyntää tilalla. Lisäksi hankkeessa selvitettiin vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen taloudellista merkitystä suhteessa tilatason energiankulutusprofiiliin, tuotantoyksikön kokoluokkaan sekä energian hintakehitykseen. Hankkeessa kehitettiin tuottajien, neuvojien ja muiden alan ammattilaisten käyttöön uusia toimintamalleja ja laskennallisia välineitä tavoitteena entistä energiatehokkaampi toiminta lypsykarjatilalla ja erityisesti lypsykarjanavetassa. Hankkeessa jalkautettiin rakennus- ja laiteteknistä sekä energia-alan tutkimustietoa. Hankkeesta hyötyivät investoivat lypsykarjatilat, maatalousneuvojat ja tuotantorakennusten suunnittelijat. Sekä alueelliseen suunnitelmaan että Maito-Savo kokonaisuuteen on kuulunut myös maatalouden ympäristöasioiden edistäminen. Maatalous on luonteensa vuoksi suurimpia vesistöjä kuormittavista maankäyttömuodoista. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella toteutetun RAE - ravinnehävikit euroiksi -hankkeen kautta vesistöihin joutuvaa kuormitusta vähennettiin edistämällä vesienhoitosuunnitelmien täytäntöönpanoa maatalouden osalta. Hankkeessa edistettiin sekä uusien että olemassa olevien menetelmien käytännöllisyyttä, toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi lisättiin maatalousyrittäjien ympäristötietoisuutta maatilan kannattava kokonaistalous huomioiden. Lisääntyvä lannan hyötykäyttö ravinteena lisää myös kustannussäästöjä. Toimijoiden ylimaakunnallinen yhteistyö tiivistyi ja osaaminen ja tietotaito lisääntyivät. Toimenpiteiden tuloksena maatalouden ympäristöimago nousee; vesiensuojelu on tavoiteltava asia maataloudessa. Hankkeesta hyötyivät erityisesti karjatilat sekä neuvontaorganisaatiot, teknologiaasiantuntijat, kuntien viranomaiset sekä tutkimuslaitokset. Peltojen tuottokyvyn, satomäärien ja rehun laadun parantaminen Perusmaatalouden yhtenä kehittämiskohteena on ollut peltojen tuottokyvyn ja peltoviljelyn ja sadonkorjuun kehittäminen, joilla voidaan sekä parantaa suoraan viljelystä saatavaa tuloa mutta myös välillisesti esim. eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta laadukkaan rehun ja heinän kautta. 29
Ylimaakunnallinen laaja KARPE - Karjatilan kannattava peltoviljely -hanke antoi valmiuksia pohjoissavolaisten ja -pohjalaisten karjatilojen peltojen tuottokyvyn ja satotason kehittämiseen. Hankkeen merkittävyyttä kuvaa se, että se ohjeisti pinta-ala ja satomäärissä mitattuna valtakunnan suurimman viljelykasvin viljelykäytäntöjä, korjuun suunnittelua ja sadon käyttöä (yli 80 miljardin kilon vuosittainen säilörehusato). Lisäksi hanke tuotti tietoa säiliörehuketjusta pellolta yrittäjän maito tai lihatiliin saakka. Hankkeen tutkimukselliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Se tuotti käytäntöön suoran sovellettavaa tutkimustietoa tiloille ja neuvojille, testasi ja päivitti tutkimustietoon pohjautuen korjuuja rikkakasvitorjuntasuosituksia ja lisäsi kiinnostusta peltoviljelyn kehittämiseen. Nurmen satopotentiaalin hyödyntämisen merkitys ymmärretään paremmin ja tuotantokustannusten aleneminen parantaa maatilayritysten kilpailukykyä. Lisäksi korjuuaikasuositusten päivittäminen lisää mm. koneyhteistyön ja -urakoinnin mahdollisuuksia. Ylimaakunnallinen yhteistyö toi laaja-alaisempaa asiantuntemusta ja lisäsi tutkimusten luotettavuutta (2 tutkimusasemaa). Hankkeen tiedottamisen osalta tavoitteet ylittyivät; hanke tuotti 78 julkaisua ja oli esillä yli sadassa tilaisuudessa, joissa oli 3750 kuulijaa. Toisen rehuntuotantoa tukevassa laajassa REKKA -Rehulogistiikan kehittäminen karjatiloilla - hankkeessa selvitettiin voimakkaasti laajentavien karjatilojen lisäpellon hankinnan taloudellista kannattavuutta ja tuotannon järjestämisen organisatorisia ja logistisia vaihtoehtoja sekä tätä kautta lisättiin hallitun laajentamisen edellytyksiä. Hankkeessa selvitettiin mm. tilakeskuksesta erillään sijaitsevan lisäpellon viljelyn taloudellista kannattavuutta ja työmäärää erityyppisissä tilusrakenteissa sekä logistisia ja organisatorisia keinoja näiden peltojen viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Selvityksiä tehtiin seitsemällä tilalla. Mallien avulla selvitettiin säilörehun viljelyn, korjuun ja varastoinnin tuotantologistisia ratkaisuja. Hankkeen tuloksena määriteltiin edellytykset kannattavan peltoviljelyn järjestämiselle silloin, kun pellot eivät sijaitse lähellä tuotantokeskusta ja tuotettiin, tilojen laajentamisen esteenä olevalle rajoitteen eli pellon saatavuuden haasteisiin uusia ratkaisuehdotuksia. Tilakohtaista laskentaa varten hanke tuotti kolme erilaista laskuria viljelijöiden ja neuvojien käyttöön. Lisäksi hanke loi perusteita tiivistää yhteistyötä maatilojen, urakoijien, rehun tuottajien sekä kuljetusja muiden yrittäjien välillä. Hankkeen tuottamaa tietoa on jaettu viljelijöille ja neuvojille mm. lehtiartikkelien kautta (5 kpl), erilaisissa tilaisuuksissa (3) sekä luennoilla (7 kpl, 332 osallistujaa). Lisäksi materiaali ja tuotetut laskurit ovat olleet viljelijöiden saatavilla sähköisesti. Esiselvityshankkeessa Lähiviljan tarjonta ja käyttö karja- ja kotieläintiloilla Pohjois-Savossa selvitettiin mm. rehuviljan lähikäytön ja tarjonnan määrät sekä markkinat. Lisäksi selvitettiin nettiin perustettavan kauppapaikan tarve. Hankkeen tuloksena saatiin selville lähirehun käytön nettotarve ja tarjonta, joka on yleisesti käytettävissä ja erityisesti karjatalouden kannattavuuden kehittämisessä. Samalla selvitettiin viljaportin tarve Pohjois-Savoon ja koko Itä-Suomen alueelle. Varsinainen kohderyhmä ovat Pohjois-Savon alueen viljanviljelijät sekä karja- ja kotieläintilat. Välillisenä kohderyhmänä ovat neuvontaorganisaatiot ja vilja-alan toimijat sekä siementuottajat. Lisäksi rehuntuotannon kehittämiseksi toteutettiin kaksi hanketta, jotka sisälsivät mm. hevosheinän kasvatuksen lisäämistä. Ohjelmakauden alussa toteutetun Heinämestarit koulutushankkeen tavoitteena oli kasvavan hevostalouden vaatiman rehuraaka-aineen kysyntään ja laatuun vastaaminen, heinän tuottajien ammattitaidon kehittäminen sekä markkinoiden seuranta. Tavoitteena on saada yhä useampi hevosheinän tuottaja em. laatujärjestelmän piiriin sekä hyödyntää tutkimustietoa hevosten karkearehun tuotannossa. Hankkeessa päästiin tavoitteisiin: Koulutuksen suoritti 15 uutta koulutettavaa ja 11 suoritti Heinämestarit- renkaaseen pääsyn edellytykset eli tilakohtaisen toimintakäsikirjan heinäntuotannosta. Laatutuottajia lähirehun ja hevosheinän tarjontaan -hankkeen kohderyhmänä oli Pohjois-Savon peltoviljelytilat, vilja- ja nurmitilat sekä rehun loppukäyttäjät eli kotieläintilat. Hanke teki yhteistyötä REKKA- hankkeen kanssa lähirehutuotannon ja tilojen yhteistyön lisäämisessä ja laadun kehittämisessä. Hankkeen tuloksena on volyymiltaan ja laadultaan parantunut tarjonta ja toimiva 30
kotoisten rehujen välityspalvelu kotieläin- ja karjatiloille. Hankkeen yhteistyö Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon hankkeiden kanssa toi välillisiksi kohderyhmiksi myös näiden alueiden pelto- ja kotieläintilat. Koulutuksella varmistetaan laatutietoiset ja toimintaan sitoutuneet lähirehun ja hevosheinän tuottajat. Koulutukseen otettiin tuottajat haun perusteella ja tavoitteena oli saada karjatiloille suunnatun lähirehun laatukoulutukseen (omavalvonta) hankeaikana 20-30 tuottajaa (4-6%) ja hevosheinän laatukoulutukseen (toimintakäsikirja) 10-15 tuottajaa, joista osa on Pohjois-Savon ulkopuolelta. Lisäksi yhteistyötä spv-hankkeen kanssa on tuottanut tulosta; hanke on mm. neuvonut tilanteissa, joissa jatkajat ovat suunnitelleet tuotantosuunnan muuttamista peltoviljelyyn. Ohjelmakauden lopulla toteutettiin vielä yksi esiselvityshanke, Palkokasvisäilörehut pohjoissavolaisilla maitotiloilla. Hevostalouden kehittäminen Hevostalouteen liittyvä palvelutuotanto on kasvanut voimakkaasti Pohjois-Savossa ja se kehittyy edelleen matkailun mukana. Hevosalan palveluissa asiakkaat tulevat taajamista ja markkina-alue on laaja. Pohjois-Savon alueellisesta suunnitelmasta myönnettiin hevosalan kehittämiseen noin 800 000 euroa kolmen kehittämishankkeen ja kahden koulutushankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi hevosalan kehittämistä tuettiin alan yritysten hakemien yritystukien kautta. Yritystukien osalta hevostalouspalveluista tuettavia ovat ratsastus- ja hevostenhoitopalvelut sekä hevosvalmennus. Kilpailun vääristämisen estämiseksi rahoitettavien toimenpiteiden pääpaino on ollut jo toimivien yritysten kehittämisessä ja laajentamisessa. Hevosalan toimialan yrityksille tehtiin 35 tukipäätöstä, joilla myönnettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa yritystukea (6 % myönnetystä yritystuesta). Yritystuesta suurin osa kohdistui toimitilojen rakentamiseen. Näiden 35 tukipäätöksen kautta hevosalan yritysten kehittämispanos oli yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Lisäksi alan kehittämiseen on panostettu rakennerahaston kautta (mm. hevosten terveydenhoitoon erikoistunut Savon eläinsairaala Oy Kiuruveden Hingunniemessä, EAKR). 31
Ohjelmakauden alussa toteutetulla Hevosten teuraskuljetushankkeessa parannettiin hevosten loppusijoitusta parantamalla teurastusmahdollisuuksia Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla, joilta on pitkät kuljetusmatkat teurastamoille. Toimenpiteillä parannettiin teuraskuljetusten laatua ja asianmukaisuutta ilman, että hevosenomistajille aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi hankkeen myötä alueen hevoskanta paranee ja eläinsuojelulliset uhkat ja ongelmat vähenevät. Hevosalaa ovat tukeneet myös peltoviljelyä edistävät hankkeet. Hevosten ruokinnan kehittämiseksi erityisesti Heinämestarit- hanke ja Laatutuottajia lähirehun ja hevosheinän tarjontaan hanke ovat parantaneet hevosheinän laatua ja vastanneet kasvavan hevostalouden vaatiman rehuraaka-aineen kysyntään ja laatuun. Hevosten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi Suomen hevostietokeskus toteutti kaksi kehittämishanketta. Hevosten hyväksihankkeessa tuotettiin ja välitettiin tietoa, neuvontamateriaalia ja -työkaluja hevosten eläinsuojelun, terveyden ja hyvinvoinnin ja sairauksien ennaltaehkäisyn edistämiseksi. Toimenpiteillä vahvistettiin yrittäjien osaamista, edistettiin mm. tallien omavalvontaa ja ympäristöasioita sekä kehitettiin hevosten terveydenhuoltoa. Lisäksi hankkeella parannettiin yrittäjien taloushallintaa ja laadittiin oppaita ja neuvontamateriaalia. Hevosten terveydeksi-hanke oli jatkoa Keski-Suomessa toteutetulle Hevosten terveydenhuolto - hankkeelle, jossa tehtiin erityyppisille talliyrityksille terveydenhuoltosuunnitelmat, joiden toimivuutta testattiin käytännössä. Hankkeen toimintaa laajennettiin Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon ja Pohjois- Karjalaan. Hankkeessa syvennyttiin hevosryhmien ja tallien ongelmiin, jotta sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä voidaan jatkossa toteuttaa terveysohjelman kautta. Hankkeessa tehtiin olosuhdekartoituksia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti toiminta-alueiden hoitoon sekä maneesien ilman laatuun ja valaistukseen sekä kartoitetaan sekä tallihenkilöstölle että ratsastajille tapahtuneita tapaturmia. Hankkeessa selvitettiin varsojen pihattokasvatusolosuhteita, hoito- ja ruokintakäytänteitä sekä kavioterveyttä. Hankkeen neuvontaosiossa jaettiin selvityksistä saatua tietoa. Itä-Suomessa (Kuopio, Mikkeli, Joensuu) järjestettiin neljä hevosten terveydenhoitoon liittyvää koulutustilaisuutta. Vuonna 2013 kahteen koulutukseen osallistui 114 hlöä. 32
Erikoismaatalouden kehittäminen Pohjois-Savolla on valtakunnallisesti vahva asema marjanviljelyssä ja alueen vahva osaaminen erikoisviljelymaataloudessa ja jatkojalostuksessa halutaan säilyttää ja kehittää edelleen mm. asiakaslähtöisessä toimintatavassa ja markkinointiosaamisessa. Tavoitteena on synnyttää innovatiivinen toiminta- ja testausympäristö, jossa toimijat yhdessä hakevat ratkaisuja yritysten ongelmiin ja luovat ja testaavat toimintamalleja. Lisäksi huolehditaan yritysten riittävistä yhteistyöverkostoista tuotteiden markkinoinnissa. Erikoismaatalouden kehittämiseksi on toteutettu 8 hanketta, joilla on edistetty puutarhaviljelyä, marjanviljelyä, erikoiskasvien viljelyä tai keräilyä, sekä haettu uusia avauksia mm. kasvien funktionaalisia ominaisuuksia hyödyntäen. Hankkeet ovat tehneet yhteistyötä ja muodostavat siten laajempia erikoismaatalouden kehittämiskokonaisuuksia (mm. marjaosaamiskeskus), joihin on panostettu myös aiempina ohjelmakausina. Erikoismaatalouden hanketaulukossa on mukana kaksi hanketta, joiden ELY- toimiala on muu yritystoiminta. Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke (TP 312) kohdistui erikoismaatalouden lisäksi myös elintarvikejalostukseen sekä pohjoissavolaiseen ruokaan laajemminkin. Hanke välitti ajankohtaista tietoa elintarviketaloudesta ja alan kehityksestä. kaikille elintarvikealan toimijoille Pohjois-Savossa sekä huolehti osaltaan pohjoissavolaisen elintarvikealan näkyvyydestä muualla Suomessa. Toinen hanke koski kuituhampun viljelyä ja hyödyntämistä. Puutarhaviljelyn kehittämistyö käynnistyi kolmiosaisella Uudistus - Uudistuvan puutarhatilan strategiat -valmennushankkeella, jonka kohteena oli erikoiskasvien eli marja-, yrtti- ja puutarhakasvien viljelijät ja alan tukihenkilöt. Tavoitteena oli, uusia ja päivitettyjä toimintamalleja, strategioita ja innovaatioita hyödyntäen, edistää puutarhatilojen liiketaloudellista, kannattavuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä, saada alan käyttöön uusia, vaihtoehtoisia sekä muualla hyviksi todettuja käytäntöjä sekä synnyttää alalle uusia yhteistoimintaverkostoja. Hankkeen aikana kehitettiin viljelytekniikoita ja löydettiin uusia potentiaalisia mansikkalajikkeita. Viljelijöiden valmennus tapahtui sekä sektorikohtaisissa valmennusringeissä vertaisoppimisen hengessä että yrityskohtaisella neuvonnalla. Erikoiskasvien (mm. yrttien) viljely lisääntyi ja uusia yrityksiä syntyi yrttien jalostajiksi sekä marjojen ja sienten välitykseen. Luonnonyrttien kerääjien määrä ja tuoremyynti lisääntyivät huomattavasti ja uusia ravintoloita ja kauppoja tuli asiakkaiksi. Lisäksi yhteistyö muiden alueiden toimijoiden kanssa tehostui ja hankkeen aikana luodut kansainväliset yhteydet varmistavat jatkossakin uuden tiedon saamisen alan kehittämiseen. Alan näkyvyyttä lisäsi viestinnässä tehty hankkeiden välinen yhteistyö. Pitkäaikainen tavoite luoda pysyvää marjanviljelyn koetoimintaa marjanviljelyn ydinalueelle Pohjois- Savoon oli tavoitteena Marjanviljelyn koetilatoiminnan käynnistämishankkeessa. Hankkeessa rakennettiin Suonenjoelle marjanviljelyn koetila ja sen toimintaa käynnistettiin hankkeen keston ajan. Tänä aikana oli tavoitteena myös ratkaista koetilan toiminnan jatkuminen hankkeen loputtua. Toiminnan rahoitukseksi suunniteltiin mallia, jossa koetoiminnan maksajina ovat lähinnä lajikkeidensa testausta tilaavat kasvinjalostajat sekä muut alalla toimivat yritykset. Koetilan toiminnan varmistaminen markkinalähtöisesti ei onnistunut päättyneen hankkeen aikana.. Horti-Futuria - marjanviljelyn kehittämishankkeessa jatkettiin suomalaisen marjantuotannon kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämistä ja edistettiin marja- ja erikoiskasviviljelyn osaamista ja ympäristövastuuta sekä elinkeinon jatkuvuutta. Hankkeiden vaikutuksesta mansikan huippusadot ovat eurooppalaisia satotasoja ja pohjoissavolainen mansikan keskisato on vähintään 20 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Hankkeiden avulla Pohjois-Savo onkin säilyttänyt asemansa maan tärkeimpänä alueena, jossa tuotetaan yli 30 % maan marjoista. Erikoiskasvien viljelyn ja luonnonyrttien hyödyntäminen on ollut keskeisenä Herba-Centria- hankkeessa, jossa kehitettiin yrttialan yrittäjyyttä ja koulutettiin sekä yrittäjiä luonnonyrttien siirtämiseen peltoviljelyyn että villivihannesten kerääjiä ja poimijoita. Lisäksi hankkeessa tehtiin Itä-Suomen yliopiston kanssa 33
erikoiskasvien viljelyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä mm. kasveista, joista voisi eristää ainesosia terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja nautaeläinten ja koirien hoitoon. Lisäksi koulutusta oli myös mm. kaislan, pajun ja muun luonnonmateriaalin keruusta ja käsittelystä. Merkittävien edistysaskelten lisäksi hankkeet nostivat esille paljon alan kehittämistarpeita; alalla on edelleen paljon mahdollisuuksia hyödynnettävänä Pohjois-Savossa. Mesimarjalla on markkinoita enemmän kuin marjaa tällä hetkellä viljellään tai saadaan luonnosta ja mesimarjaa hyödyntävä teollisuus kärsii raaka-ainepulasta. Menestystä mesimarjasta Pohjois-Savossa -hankkeessa kehitettiin mesimarjan viljelytekniikoita 14 tilan kanssa. Hankkeessa tuotettiin ja jaettiin uutta tietoa mesimarjan viljelystä, analysoitiin mesimarjan kemiallisia ominaisuuksia, kehitettiin mesimarjaverkoston (tutkimus-neuvonta-teollisuus-viljely) yhteistyötä sekä selvitettiin miten mesimarjanviljelystä saadaan taloudellisesti kannattavaa. Hankkeen tavoitteet eivät täyttyneet viljelypinta-alan ja satotasotavoitteiden osalta, mutta hanke tuotti runsaasti tietoa viljelytekniikoista, jalostuksesta ja lajikkeista sekä menetelmän mesimarjan aitouden selvittämiseksi. Pohjois-Savon maatiloilla voidaan tuottaa arvokkaita bioraaka-aineita, joista voidaan kehittää uusia jatkojalosteita (elintarvikkeet ja non-food tuotteet) ja laajentaa siten alueen teollista toimintaa Näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä edistettiin kahdessa Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa hankkeessa. Uutta yritystoimintaa Pohjois-Savoon luonnon funktionaalisista aineista -hankkeessa selvitettiin teolliseen hyödyntämiseen soveltuvia luonnon funktionaalisia raaka-aineita ja niiden tuotantomahdollisuuksia pohjoissavolaisilla maatiloilla. Lisäksi kehitettiin jatkojalosteita maakunnan luonnon raaka-aineista ja selvitettiin tuotteiden kaupallistamista. Hankkeessa tuotettiin erikoiskoulutus- ja yhteistyöverkosto Pohjois-Savoon palvelemaan viljelijöitä, jatkojalostajia ja kouluttajia. Hanke teki yhteistyötä Pohjois-Karjalan vastaavan hankkeen kanssa. Työtä jatkettiin Pohjois-Savon kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hankkeessa, jossa tutkittiin taloudellisesti merkittävien bioaktiivisten yhdisteiden soveltuvuutta uusiin tuotteisiin (mm. marja- ja sipulipohjaiset tuotteet, funktionaaliset lemmikkieläinrehut ja metsäjalosteet). Tutkimuksessa oli mukana myös kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksella siirrettiin uusinta tutkimustieto alueen tuottajien ja yrittäjille uusien tuotteiden kehittämiseksi sekä aktivoitiin "erikoiskasviklustereiden" kehittymistä. Hankkeet toivat yliopiston lähemmäksi viljelijöitä ja tuottivat runsaasti arvokasta (esim. marjojen jalostuksessa) suoraan hyödynnettävää tietoa useiden kasvien bioaktiivisista yhdisteistä ja niiden terveyttä edistävistä yhdisteistä. Lisäksi luomu- ja IP-kasvistuotantoa edistettiin alueiden välisellä EKOkas- hankkeella. Uutena avauksena, Design-ajattelu ja kuituhampun jatkojalostus-esiselvitys hankkeessa selvitettiin palvelumuotoiluprosessin keinoin luonnonkuitupohjaisen raaka-aineen, kuituhampun, teollisen jatkojalostuksen ja tuotannon edellytyksiä. Hankkeessa saatiin arvokasta tietoa luonnonkuitupohjaisen raaka-aineen hyödyntämisestä, mutta käytännössä selvitys osoitti, että vielä tuntemattoman raakaaineen valmistaminen lopputuotteeksi vaatii monivaiheiselta jalostus- ja valmistusketjulta kehittämistä. Aihe kiinnosti useita tahoja ja hankkeen tuloksia voivat hyödyntää mm. teollisen muotoilun ja tekstiiliteollisuuden yritykset. 34
35
ICT-teknologian hyödyntäminen pohjoissavolaisilla maatiloilla Maatilayrityksen tarvitsemista tiedoista, analyyseistä, suunnitelmista, ostoista ja koulutuksista iso osa siirtyy verkkoon, joka nostaa tarvetta sähköisten toimintaympäristöjen osaamiselle. Sähköinen toimintaympäristö tuo maatilayrityksille tehokkuutta ja kustannussäästöjä, joten sen ja erilaisten teknologisten ratkaisujen tehokas hyödyntäminen on maatilojen kilpailukyvyn kannalta oleellinen ja tulevaisuudessa yhä merkittävämpi tekijä. Pohjois-Savon maatilayritysten ICT-valmiuksia ja tilanpitoon liittyvien teknologisten ratkaisujen käytön lisäämisen rajoitteena on kuitenkin ollut ongelmat riittävien/toimivien laajakaistayhteyksien puuttuminen. Näitä ongelmia on osaltaan pyritty ratkaisemaan Laajakaistaa kaikille -hankkeessa kappaleessa 6.1. Pohjois-Savon Maito-osaamiskeskuksen alla toteutettiin kaksi maatilayritysten ICT-valmiuksia ja kilpailukykyä parantavaa ja tietoyhteiskuntaa edistävää hanketta. M@@TK hankkeessa kehitettiin Pohjois-Savon maatilayritysten valmiuksia ICT:n, sähköisten viestimien ja tilanpitoon liittyvien teknologisten ratkaisujen hyötykäytön lisäämiseksi. Työtä jatkettiin TIETOTILA - Uutta tieto- ja viestintäteknologiaa maaseudulle- hankkeella. Hankkeiden tuloksena tietotekniikkaa hyödynnetään entistä paremmin pohjoissavolaisilla maatiloilla tuotannon suunnittelussa, kehittämisessä, päätöksenteossa, sähköisessä tiedonsiirrossa ja ohjauksessa. Tiedon saanti on alentanut kynnystä ottaa käyttöön uusia työtä helpottavia ratkaisuja ja saamaan etuja viljelijöiden jokapäiväiseen elämään ja yritystoimintaan. Tiivistynyt ATK -tukihenkilöverkosto tuo lisäresurssin tilojen ATK -pohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Lisäksi maakunta on ollut mukana valtakunnallisessa maatilojen teknologisten ratkaisujen ja sähköisen tiedonsiirron kehittämistyössä. M@@TK -hankkeen tavoitteet koulutuksista ja koulutukseen osallistujien määristä toteutuivat hyvin (tav 1500/tot 260 hlöä). TIETOTILA- hankkeessa edistettiin ICT-palvelujen tuottajien ja käyttäjien yhteistyötä ja selvitettiin maatilojen tulevia tietotekniikan ja -hallinnan kehittämistarpeita. Koulutuksessa ja viestinnässä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja testaamalla ja jalkauttamalla etäkokous-, neuvonta- ja koulutuskäytänteitä. Lisäksi pilotoitiin maatalousyrittäjien tarvitsemien tietoaineistojen sähköinen tietovarasto ja edistettiin nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta sekä tietoyhteiskunnan kehittymistä. Tietoyhteiskunnan kehittymiseen liittyivät myös hankkeet, joilla edistettiin alueellisen suunnitelman tavoitteita maatilayritysten tulo- ja ympäristötuen tavoitteiden osalta Pohjois-Savossa. Tukisarka ja Tukisarka 2014 -hankkeilla lisättiin maatilayrittäjien, EU -avustajien ja neuvojien tietoutta maatalouden tulotukien ja ympäristötuen tukijärjestelmistä ja niiden muutosten vaikutuksista 36
maatilan toiminnan suunnitteluun, tukihakemusten täyttöön sekä tukiehtojen noudattamiseen. Tukisarka-hanke tiedotti vuonna 2008 voimaan tulleesta maatalouden investointitukijärjestelmästä, jotta maatalousyrittäjät voivat tehokkaasti hyödyntää ko. järjestelmää. Tukisarka 2014 puolestaan tiedotti vuoden 2014 jälkeen alkavan ohjelmakauden muutoksista ja vaikutuksista tukiin ja maatalouden harjoittamiseen. Hankkeiden tuloksena ovat paremmin hyödynnetyt maatalouden tulo- ja ympäristö- sekä investointituet ja sitä kautta paremmin menestyvät maatilayritykset. Myös ympäristön tila kohenee ympäristötuen tehokkaan hyödyntämisen kautta. Tukisarka-hankkeessa järjestettiin 130 koulutustilaisuutta ja niihin osallistui lähes 4000 henkilöä ja Tukisarka2014-hankkeessa tiedotustilaisuuksiin tavoiteltiin 800 henkilöä. Hankkeiden vaikutuksesta sähköinen tukihakeminen on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään. Lisäksi koulutuksella on pystytty vähentämään puutteellisia ja virheellisiä tukihakemuksia ja siten maksetun tuen määrään eli hankkeen tuloksista on myös taloudellista merkitystä. Tavoitteena oli, että tulotukien sähköisen haun osuus säilyy Pohjois-Savossa korkeana (yli 80 %). Näiden kehittämispanostusten merkitystä ja maakunnan maatilojen ko. valmiuksia kuvastaa se, että maatalouden sähköisen asioinnin käytössä Pohjois-Savo on valtakunnan kärkitasoa. Maatalouden jatkuvuuden varmistaminen Pohjois-Savon alueellisen suunnitelmassa todetaan, että maatalouden jatkuvuuden ja riittävän tilamäärän varmistamiseksi tarvitaan 120-130 sukupolvenvaihdosta vuosittain, joista alueellisesta suunnitelmasta oli tavoitteena rahoittaa 80 kpl. Tilamäärätavoite vuoteen 2013 oli 4140 tilaa. Näiden tavoitteiden varmistamiseksi ja maakunnan vahvan perusmaatalouden säilyttämiseksi toteutettiin Maito-Savon kokonaisuuteen liittyen kaksi kehittämishanketta, joiden avulla edistettiin sekä perusmaatalouden että muiden maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Jatkuvuutta yli sukupolvien- hanke edisti perusmaatalouden sukupolvenvaihdoksia ja seuraava, Aktiivinen SPV-tila -hanke tuki myös kasvinviljelytilojen ja karjatilojen jatkuvuutta. Hankkeet edesauttoivat omalta osaltaan Pohjois-Savon maaseutuohjelman painopistealojen, -maidon, lihan sekä marjojen, raaka-aineen saannin turvaamista alueella toimiville jalostuslaitoksille ja niiden pysymistä jatkossakin Pohjois-Savossa. Hankkeet edesauttoivat hyvissä ajoin tehtyjen ja hyvin suunniteltujen spvkauppojen toteutumista ja osaltaan turvasivat kannattavan yrittämisen edellytykset jatkaville tiloille. Hankkeet tukivat myös luopumisvaiheen maatilojen tuotantoresurssien hyödyntämistä aktiivitilojen kehittämisessä. Hankkeet ovat tuoneet positiivista imagoa ja näkyvyyttä sukupolven vaihdoksiin ja pohjoissavolaisen maatalouden ja maaseudun elinvoimaan. Tuloksena on lisäksi spv- kysymyksissä monipuolisesti palveleva ja yhteistyötä tekevä asiantuntijaverkosto sekä räätälöidyt tarpeisiin vastaavat koulutukset. Hyviksi todetut käytännöt, sidostyhmätyö ja luodut verkostot ovat tärkeitä jatkossakin tilatason aktivointityössä hankkeiden loputtua. Tehdyn selvityksen mukaan hanke on vaikuttanut oleellisesti ELY-keskuksen myöntämien nuoren viljelijän tukien ja sukupolvenvaihdosten taustalla. Hankkeessa mukana olleista noin 70 % on saanut 37
Nuoren viljelijän tuki-päätöksen. Lisäksi hankkeiden ensikartoituskäynnit ovat edesauttaneet lukuisten tilavaihdon prosessien käynnistymistä; itse tilakauppa tapahtuu myöhemmin. Näiden kahden spvhankkeen tulosten osalta voidaan todeta, että hankkeessa mukana olleiden tilojen määrän osalta tavoitteet täyttyivät (255+247 =502 tilaa). Koulutuksiin osallistuneiden määrässä ja oppilastyöpäivissä ei päästy tavoitteisiin. Tähän arvioitiin syyksi osittain toimialan suuri koulutustarjonta. Toteutusvaiheeseen edenneitä spv-vaihdoksia tehtiin lähes tavoitteiden mukaisesti (93+152 = 245 kpl). Maatalouden kilpailukyvyn varmistaminen: Rakennetuet ja nuorten viljelijöiden aloitustuki Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman mukaan maakunnan maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi ja maatilayrittäjien vinoutuvan ikärakenteen korjaamiseksi Pohjois-Savon maatiloilla tulisi tapahtua vuosittain 120 130 sukupolvenvaihdosta. Suunnitelmassa todettiin lisäksi, että omistajanvaihdokset monialaisilla maatiloilla ja metsätiloilla lisääntyvät ja järjestelmät eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla näiden tilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksia. Uusia haasteita ennakoitiin tulevan erilaisten omistusmuotojen aiheuttamista muutoksista omistajuuden vaihdon yhteydessä. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta katsottiin ensiarvoisen tärkeäksi, että myös näillä tiloilla ja yrityksillä on käytössään toimivat tukijärjestelmät ja tukiverkko onnistuneen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi. Ohjelmakauden 2000 2006 toteutetulla aloitustukitasoilla todettiin olleen merkittävä kannustava vaikutus tilanpidon jatkamiseen ja toiminnan kehittämiseen tiloilla, joten toimivaa mallia haluttiin jatkaa ohjelmakaudella 2007 2013. Tilanpidon aloittamista onkin tuettu sekä taloudellisesti että kannustamalla ja tukemalla nuoria erilaisilla toimenpiteillä tilanpidon alkutaipaleella. Suunnitelman mukaan tämän tavoitteen katsottiin toteutuvan parhaiten luomalla toimiva kokonaisuus tilanpidon aloittajiin kohdistuvista toimenpiteistä ja luopuvien viljelijöiden varhaiseläkejärjestelmästä. Alueellisessa suunnitelmassa tavoitteiksi asetettiin: kilpailukykyisen aseman ja jatkokehityksen turvaaminen tilanpidon aloittaville maatilayrittäjien ikärakenteen vinoutumisen estäminen sekä omistajanvaihdoksiin liittyvien turhien kustannusten vähentäminen Toimenpide näihin tavoitteiden saavuttamiseksi on nuoren viljelijän aloitustuki eli aloittavalle nuorelle viljelijälle myönnetään avustus tilan aloittamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Aloitustuki käsittää EU -osarahoitteisen avustuksen sekä kansallisen korkotuen pankkilainalle. Vuosittaiseksi tavoitteeksi ohjelmakaudella 2007 2013 asetettiin keskimäärin 80 rahoitettavaa tilakauppaa eli yhteensä 560 tilakauppaa. Tavoitteena oli myöntää tilanpidon aloitustukea (spv) kauden aikana 560 nuorelle viljelijälle eli yhteensä 22,4 milj. euroa (taulukko 10). Taulukko 10. Nuoren viljelijän aloitustuki 2007-2013: tavoite ja toteuma Pohjois-Savossa. Rahoitus Tavoite Milj. euroa Toteuma Milj. euroa EU- rahoitus 10,080 3,15 Me Kansallinen rahoitus 12,320 3,85 Me Kokonaisrahoitus 22,400 7,008 Me Ohjelmakaudella 2007-2013 nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin Pohjois-Savossa 217 aloittavalle viljelijälle (Taulukko 11) eli vajaat puolet (39 %) tavoitteesta toteutui. Myönnetty avustus oli 31 % asetetusta tavoitteesta. Samana aikana tuotannosta luopui 850 tilaa. 38
Taulukko 11. Pohjois-Savon ELY- keskuksen myöntämät nuoren viljelijän aloitustuet vuosina 2008 2013 Vuosi Kpl Avustus 2008 22 620 000,00 2009 38 1 090 000,00 2010 36 1 170 000,00 2011 45 1 530 485,52 2012 36 1 230 000,00 2013 40 1 367 205,80 Yhteensä 217 7 007 691,32 Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen Alueellisessa suunnitelmassa tavoitteiksi asetettiin: maidon- ja naudanlihantuotannon volyymi kasvaa, myös suhteellinen osuus koko maan tuotannosta kasvaa maito- ja lihaketjut ovat taloudellisesti ja kestävästi kilpailukykyisiä erikoisviljelyn pinta-alojen suhteellista osuutta kasvatetaan viljelijöiden keskinäisen yhteistyön keinoin tuotantorakennukset ja konekanta uudistuvat rakennemuutoksen ja teknisen kehityksen vaatimusten mukaisesti pelto, tuotantokiintiöt ym. resurssit ohjautuvat toimintaa jatkavien tilojen käyttöön Alueellisessa suunnitelmassa yllä oleviin tavoitteisiin pyrittiin seuraavilla toimenpiteillä: maatilojen nykyaikaistamiseen kohdistuvien investointien tukeminen maatilojen omaan käyttöön tarkoitettujen bioenergiainvestointien tukeminen Näille toimenpiteille asetettiin seuraavia tavoitteita: Maitotalouden tuotannolliset investoinnit ovat 119 milj. euroa, josta investointitukea noin 55 % eli 65 milj. euroa (EU 29 milj. euroa ja kansallinen osuus 36 milj. euroa). Naudanlihan tuotannolliset investoinnit ovat 34 milj. euroa, josta investointitukea noin 55 % eli 18 milj. euroa (EU 8 milj. euroa ja kansallinen osuus 10 milj. euroa). Tilatason bioenergiainvestoinnit: biokaasulaitokset 10 milj. euroa ja hakelämpölaitokset 5 milj. euroa, yhteensä 15 milj. euroa, josta investointitukea 55 % eli 8 milj. euroa (EU 3,6 milj. euroa ja kansallinen osuus 4,4 milj. euroa). Pohjoissavolaisten maatilojen peltopinta-alan kehitys on jatkunut ennakoidusti. Tiloilla oli peltoa vuonna 2013 keskimäärin 38 ha, kun ohjelmakauden alussa tilojen keskikoko oli vajaat 30 hehtaaria. Tukea hakeneiden maatilojen määrä on pienentynyt samaan aikaan 4800 tilasta 3950 tilaan. Salaojitusta on tehty ohjelmakauden aikana melko vilkkaasti; tällä on pystytty parantamaan peltojen lohkorakennetta. Toisaalta tilojen laajentuminen on lisännyt kuljetusmatkoja ja luonut tarvetta tilusjärjestelyille. Peltoenergian ennakoitu kasvu ei ohjelmakauden aikana toteutunut; ohjelmakauden lopussa peltoenergiaa tuotettiin enää yksittäisillä pelloilla. Energiakasveilta vapautuneita peltoja on otettu erityisesti rehunurmikäyttöön. 39
Maidontuotanto on ohjelmakauden kauden aikana kehittynyt suotuisasti Pohjois-Savossa. Vuotuinen tuotettu maitomäärä on noussut 310 miljoonaan litraan. Ohjelmakauden alkupuolella maitotiloilla investoitiin Pohjois-Savossa navettarakentamiseen voimakkaasti. Parhaana vuonna 2009 rahoitettiin 40 lypsykarjanavetan rakentamista. Vuosina 2012 ja 2013 investointitahti hiipui reiluun kymmeneen navettaan vuodessa. Kaiken kaikkiaan ohjelmakauden aikana Pohjois-Savossa rahoitettiin 121 lypsykarjanavetan rakentamista. Avustusta näihin hankkeisiin myönnettiin yhteensä 16,3 miljoonaa euroa. Hyväksytty kustannusarvio rahoitetuilla navettahankkeilla oli yhteensä 59,2 miljoonaa euroa. Lihakarjatalouden investoinnit jäivät Pohjois-Savossa ennakoitua vähäisemmiksi. Tähän oli tärkeimpänä syynä lihantuotannon heikko kannattavuus. Lihakarjanavetoita rahoitettiin ohjelmakauden aikana 37 kappaletta. Avustusta näihin myönnettiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa ja hankkeiden hyväksytty kustannusarvio oli yhteensä 8,5 miljoonaa euroa. Pääasiassa rahoitetut lihakarjanavetat ovat olleet hiehokasvattamoja. Emolehmiin perustuvan lihantuotannon investoinnit ovat olleet vähäisiä Pohjois-Savossa koko ohjelmakauden aikana. Marjojen tuotannossa Pohjois-Savon vahva asema on säilynyt ohjelmakauden aikana. Suomen mansikoista tuotettiin Pohjois-Savon alueella noin 32 prosenttia vuonna 2013. Mansikkaa viljeltiin noin 210 tilalla. Myös vadelman ja mustaherukan osalla on pystytty säilyttämään noin 20 prosentin osuus koko Suomen tuotannosta. Haasteena marjatiloilla on jatkajien löytyminen tilan tuotantoa jatkamaan sekä uusien tuotantotapojen ja -tekniikoiden käyttöönottaminen. Bioenergiainvestointeja tehtiin maatiloilla ohjelmakauden aikana vain muutamia kappaleita. Rahoitetut hankkeet olivat lähinnä tilojen hakelämmityskeskuksia. Sen sijaan biomassan hyötykäyttöön perustuvat biokaasuinvestoinnit jäivät käytännössä kokonaan toteutumatta. Taulukko 12. Maatalouden investoinnit 2007-2013: tavoite ja toteuma Pohjois-Savossa. Rahoitus Tavoite Milj. euroa Toteuma Milj. euroa EU- rahoitus 40,600 17,417 Kansallinen rahoitus 50,400 15,502 Yksityinen rahoitus 77,000 32,91 Kokonaisrahoitus 168,000 73,152 Ohjelmakauden aikana, vuosina 2007 2013 maatilainvestointeihin myönnettiin avustusta Pohjois- Savossa yhteensä noin hieman yli 20 miljoonaa euroa (taulukko 13). Tämän summan avustamana rakennettiin 221 rakennusta: lypsykarjatiloille 121 navettaa, 12 lantalaa, 2 lämpökeskusta ja 38 rehuvarastoa ja lihakarjatiloille 37 navettaa, 1 lantala, 1 lämpökeskus ja 6 rehuvarastoa. Lisäksi rahoitettiin 3 kasvihuoneen rakentamista. Taulukossa 13 on Pohjois-Savossa myönnetyt maatalouden investointien avustusten lukumäärät sekä avustus ja lisäavustus euroina tukikohteittain 2007-2013. Vuoden 2014 avustukset (kansallinen tuki) eivät ole mukana taulukossa. Navettainvestoinneista 77 % tehtiin maitotiloilla ja 23 % lihakarjatiloilla. 40
Taulukko 13. Pohjois-Savon ELY- keskuksen myöntämät avustukset maatalouden investointeihin 2007-2013. Kohde Toimenpide Kpl Avustus Lisäavustus Yht. avustus Lypsykarjanavetan rakentaminen Navetta 121 14 793 811,09 1 505 980,52 16 299 791,61 Lantala 12 152 023,46 0,00 152 023,46 Lämpökeskus 2 44 972,50 0,00 44 972,50 Rehuvarasto 38 670 421,51 57 596,20 728 017,71 Lihakarjanavetan rakentaminen Navetta 37 2 134 963,81 256 291,60 2 174 744,16 Lantala 1 13 584,75 0,00 13 584,75 Lämpökeskus 1 24 975,50 0,00 24 975,50 Rehuvarasto 6 301 207,01 15 177,80 316 384,81 Puutarhatalouden rakentaminen Kasvihuone 3 105 110,40 10 912,00 116 022,40 Yhteensä 221 18 241 070,03 1 846 179,12 20 087 249,15 Taulukko14. Pohjois-Savon ELY- keskuksen alueella tehdyt lypsy- ja lihakarjanavettainvestoinnit 2008 2013 sekä suhteellinen osuus koko maan tuotannosta. 2009 2010 2011 2012 2013 Lypsykarjanavetta kpl 40 27 28 13 15 Maidontuotanto, milj l 297 305 312 308 310 % Koko maan tuot. 13,6 13,7 14,0 14,0 14,1 Lihakarjanavetta kpl 9 9 6 7 7 Lihantuotanto, milj kg 10,8 11,2 11,4 11,1 10,9 % Koko maan tuot. 13,3 13,6 13,8 13,8 13,6 Kuvio 1. Pohjois-Savon ELY- keskuksen alueella tehdyt lypsy- ja lihakarjanavettainvestoinnit 2008-2013 41
6.2. Metsätalouden arvoketjun kehittäminen Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa on vahva metsätalous, jonka kehittämisessä on huolehdittu koko arvoketjun tehokkuudesta uusia toimintamalleja kehittämällä ja uutta tietoa jakamalla. Toimenpiteessä 111 metsätaloudessa toimijoille, yrittäjille ja metsänomistajille suunnattu koulutus on ollut toiminnan kehittämistä tukevaa ammatillista koulutusta ja neuvontaa, joilla on haluttu turvata tuottavan metsätalouden jatkuvuus sekä edistää osaltaan metsäohjelmien ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteen 124 tavoitteena on parantaa alkutuotteista saatavaa hintaa metsänomistajien, teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön tai jalostusketjujen kehittämistoimien avulla. Tavoitteena on kehittää mekaanisen puunjalostuksen kilpailukykyä kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia kustannuksia säästäviä ja laatua kohottavia tuotteita, teknologiaa, prosesseja ja logistisia vaihtoehtoja. Metsäketjun kehittäminen käsittää puuntuotannon lisäksi myös metsäbioenergian tuotannon. Bioenergian käytön lisäämiseen on tarvetta ja sen käytön edistäminen edellyttää raaka-aineiden hankintaketjujen ja bioraaka-ainepohjaisten jalosteiden tuotantoketjujen liiketoiminta-, logistiikka- ja tutkimusosaamisen kehittämistä. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteena oli luoda metsäja bioenergia-alan toimijoiden välille uudenlaista yhteistoimintaa. Metsätalouden tulevaisuuden turvaamiseksi sukupolvenvaihdoksia ja omistajuusjärjestelyjä on edistetty sekä metsäalan hankkeissa että jossain määrin myös muissa spv- hankkeissa. Metsätalouden ja puuntuotannon koulutus- ja kehittämishankkeet Metsätalouden koulutus- ja kehittämishankkeita on rahoitettu ja toteutettu alueellisessa suunnitelmassa kolme, yksi koulutushanke (TP 111), yksi elinkeinojen kehittämishanke (TP 124) sekä yksi tiedonvälityshanke (TP 331). Nämä käsitellään tässä kohdassa metsäketjun kehittämisen alla. Puunjalostus on toimenpiteessä 123. Metsäsektorilla ja metsänhoidossa eletään murrosvaihetta ja tiedon saanti on tärkeää. Pohjois-Savon metsäkeskus toteutti kaksi hanketta, joissa ajankohtaista tietoa jaettiin koulutuksen ja tiedonvälityksen kautta. Monivuotinen Puu liikkeelle -koulutushanke pureutui metsänomistajakunnan muutoksiin ja alan työvoimapulan haasteisiin, metsien hoitoon ja metsän taloudellisen arvon esille 42
nostamiseen. Metsänomistajille ja metsäalan toimijoille järjestettiin koulutusta ja neuvontaa ajankohtaisista asioista (mm. energiapuun korjuu, metsänhoidon koneellistaminen sekä metsäomaisuuden sukupolvenvaihdokset). Tapahtumia oli yhteensä 128 ja niihin osallistui 1211 metsäammattilaista ja 11 717 metsänomistajaa. Puu liikkeelle -hankkeen aikana toteutui 31 sukupolvenvaihdosta. Tietoa tienpitoon- hankkeessa parannettiin tiekuntien ja ammattihenkilöiden osaamista yksityisteiden kunnossapitoon sekä edistettiin perusparannuksia sekä niiden rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Tietoa jaettiin erilaisissa mm. ajankohtaispäivissä, infotilaisuuksissa, työnäytöksissä ja retkillä (yhteensä 116 tilaisuutta). Hankkeen toteutusaikana siitä tuli kokonaisvaltaisempi metsäelinkeinojen edistämishanke, jossa yksityistieasioiden lisäksi vaikutettiin myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistusjärjestelyihin. Metsätilan omistusjärjestely caseja, joista osa käynnistettiin Puu liikkeelle hankkeessa, oli yhteensä 73.Hanke oli mukana Suomen metsäkeskuksen SPVhankeverkostossa. Uusia ns. perheen yhteismetsiä on syntynyt Pohjois-Savossa viime vuosina 1/vuosi ja vuoden 2013 lopussa niitä oli yhteensä 14 (9500 ha). Tulevaisuudessa metsätaloudessa tärkeiden yksityisteiden haasteena tulee olemaan julkisen rahoituksen väheneminen ja tiestön kunnon huononeminen. Metsätalouden uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja pilotoitiin myös Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa toteutetussa alueiden välisessä Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin - hankkeessa. Bioenergia-alan kehittämishankkeet Pohjois-Savon vahva metsätalous antaa mahdollisuudet kehittää pienimuotoista lämpöyrittäjyyttä ja bioenergiaan pohjautuva lämpöyrittäjyys ja energian tuotanto ovatkin olleet painopistealueita alueellisessa suunnitelmassa sekä yritys- että hanketuissa. Hakkeeseen perustuvan lämmöntuotannon kilpailukyvyn odotettiin paranevan niin taloudellisesti kuin ekologisesti tarkasteltuna fossiilisten polttoaineiden hintojen kohoamisen myötä. Pohjois-Savossa olevien biokaasulaitosten toiminta on perustunut lähinnä ympäristönsuojeluun (laitokset hyödyntävät jätevesipuhdistamon lietettä ja kaatopaikkakaasuja), mutta ne tuottavat samalla myös energiaa. Toiminnan yleistymisen edellytyksinä ovat ympäristö- ja energia-asioita koskevat poliittiset päätökset, joista tärkeimpänä on linjaus sähkön syöttötariffijärjestelmän toiminnasta. Bioenergia-alan yrityksiä on voitu rahoittaa myös toimintalinjoista 311 ja 312 sekä yritysryhmähankkeina tietyin edellytyksin toimenpiteessä 124. Toimenpiteessä 123 tuetaan bioenergia-alan mikroyritysten jalostukseen liittyviä investointeja investointituella (de minimis-tuki). Pohjois-Savon tärkein bioenergian lähde on metsäbiomassat. Valtaosa siitä on metsäteollisuuden sivutuotteita, joiden määrän kasvattaminen ei ole ollut mahdollista maaseutuohjelman rahoituskehyksen puitteissa. Kasvua on haettu metsänhoidosta saatavilla tuotteilla ja metsänkorjuun sivutuotteista (lopputuotteena hake, klapit, puuhiili sekä puupohjaiset puristeet). Toimenpiteessä 124 toteutettiin bioenergian toimialalla 6 elinkeinojen kehittämishanketta, joista yksi oli alueiden välinen hanke. Näistä hankkeesta kolmessa selvitettiin ja edistettiin mm. metsäbioenergian raaka-aineen toimitusverkostojen rakentamista. 43
Aluekehityssäätiö toteutti kolme hanketta metsäbioenergian käytön lisäämiseksi. Pohjois-Savon bioenergiaverkosto- hankkeen tavoitteena oli synnyttää Pohjois-Savoon paikallisten maaseutuyritysten verkosto, joka pystyy tarjoamaan biopolttoainetoimituksia maakunnan energiantuottajien tarpeisiin. Verkostoitumalla yrittäjillä mahdollisuus tarjota suurempia urakointi- /toimituskokonaisuuksia, joka puolestaan nostaa konekaluston käyttöastetta ja vähentää kausiluonteisuutta. Hankkeessa suunniteltiin biopolttoaineiden tuotantoa, kehitettiin logistiikkaa ja varastointia sekä testattiin verkoston toimintaa. Koulutus ja tiedotustilaisuuksiin ja tilakäynteihin osallistui satoja metsänomistajia. Koulutukseen osallistui myös 80 metsäpolttoaineen hankintaa tekeviä ja sitä suunnittelevia koneyrittäjiä tai työntekijöitä. Koulutuksissa keskityttiin mm. metsähakkeen laatukysymyksiin. Jyrkkä markkinatilanteen muutos vaikutti suoraan hankkeen toimenpiteisiin ja markkinatilanteen muutoksiin vastaaminen onkin yksi alan kehittämisalue. Verkoston toiminnan kehittämistä jatkettiin Aluekehityssäätiön hallinnoimassa Laatuhakeyritysryhmähankkeessa, oli neljä alan yritystä. Hankkeessa järjestettiin mm. toiminnanohjaus ja varastonhallintaohjelman käyttökoulutusta sekä laatujärjestelmän osa-alueista, mm. korjuumenetelmistä. Metsäenergian hankintaa on kehitetty, mutta ongelmana on ollut lopputuotteen hinnan lasku sekä raaka-aineen hankintaa tukevien tukien loppuminen. Verkoston kehittämistä jatkettiin edelleen Öljypuu-hankkeessa, jossa toimenpiteet kohdistuivat erityisesti suunnitellut bioöljyjalostuksen raaka-aineen saannin turvaamiseen (leimikoiden valinta ja hankinnan suunnittelu, korjuun organisointi, terminaaliverkoston perustaminen ja logistiikan suunnittelu) sekä tiedotukseen. Myös monivuotisessa Metsästä energiaa- hankkeessa edistettiin energiapuun käyttöä energian tuotannossa, jotta puuta käyttävien laitosten huoltovarmuus voidaan turvata; tavoitteena on maakunnan metsäenergian käytön lisääminen yli kolminkertaiseksi. Hankkeen aikana kehitettiin toimintamallia, jolla lisätään ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämistä mm. bioenergiaraaka- 44
aineen hankinnassa. Hanke hyödynsi ja ylläpiti valtakunnallista Metsään Palstat- palvelua, joka kuitenkin päätettiin lopettaa. Tämän tilalle metsävaratiedon hyödyntämiseksi tuli Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi- verkkopalvelu, jonka avulla toimijoiden ja metsänomistajien vuorovaikutus kasvaa tulevaisuudessa. Lisäksi metsänomistajille ja muille toimijoille jaettiin ajantasaista tietoa logistiikan kehittämistä, metsäenergian korjuun vaikutuksista maaperään sekä metsävarojen riittävyydestä. Hanke järjesti tai oli mukana 108 metsänomistajille ja/tai suurelle yleisölle järjestetyssä tilaisuudessa sekä järjesti 11 tilaisuutta metsäalan ammattilaisille. Muita bioenergian lähteitä ovat mm. peltobiomassat, maatalous- ja yhdyskuntalietteet sekä elintarviketeollisuuden ja suurkeittiöiden biojätteet. Näiden biomassojen hyödyntämisen lopputuotteita ovat esim. biodiesel, bioetanoli ja biokaasu. Näiden biomassojen osalta sekä prosessien kehitystyö että liiketoimintakonseptit ovat olleet kesken ja prosessien liiketoimintakonseptien kehittämiseksi toteutettiin kolme kehittämishanketta. Sekä epäkuranttirehu ja hevostiloilla lisäksi lanta aiheuttaa jäteongelman, johon haettiin ratkaisuja Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana hankkeessa. Hankkeessa selvitettiin mahdollisuudet epäkurantin nurmirehun sekä hevosenlannan (sekä paalimuovijätteen) hyödyntämiseksi kustannustehokkaasti energiaksi. Hankkeessa kartoitettiin potentiaalisen jätteen määrää ja vertailtiin kustannusten, hyötyjen, ympäristövaikutusten sekä logistiikan näkökulmasta eri käsittelyvaihtoehtoja. Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa -hankkeessa selvitettiin puolestaan biokaasuteknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä tekijöitä Pohjois- Savossa. Hankkeessa hyödynnettiin biokaasukonseptin toiminnan todentamisessa MTT:n biokaasulaitosta ja Savonia-amk:n pilot-laitteistoa. Tulosten perusteella saatiin konseptien energia-, ympäristö- ja ilmastotaseet sekä elinkaaritarkastelut ja selvitettiin erilaisten laitoskonseptien liiketoiminnalliset edellytykset ja vastuut. Lisäksi bioenergian käytön lisäämistä ja uusia toimintamalleja edistettiin Energiaratkaisut maaseudulla - hankkeessa yhteistyössä Etelä-Savon kanssa. 45
7. TOIMINTALINJA 3: MAASEUTUALUEIDEN ELÄMÄNLAATU JA MAASEUDUN ELINKEINOELÄMÄN MONIPUOLISTAMINEN Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskevat toimenpiteet (311 ja 312) käsitellään yritystukea koskevassa luvussa 8 toimenpidettä 313 lukuun ottamatta Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen Pohjois-Savossa on matkailualalla ollut oma vuosille 2007-2013 päivitetty strateginen kehittämisohjelma, jossa on huomioitu myös valtakunnallisen matkailustrategian toimenpiteet. Pohjois-Savon matkailustrategian ydin on vahvojen matkailukeskusten ja -keskittymien kehittäminen. Maaseudun matkailupalvelujen kehittäminen tukeutuu strategiassa matkailukeskusten kasvavien asiakasvirtojen aikaan saamaan palvelujen kysyntään. Matkailu on ollut maakunnan maaseutuyrittämisessä tärkeässä asemassa. Perinteisen majoitustarjonnan ohella luontoon liittyvät ohjelmapalvelut ovat lisääntyneet ja alalle perustetut uudet yritykset ovat pääasiassa olleet ohjelmapalvelujen tarjoajia. Alueellisessa suunnitelmassa maaseudun matkailupalvelujen kehittämisen perustana ovat alueen luontaiset edellytykset: väljyys, puhdas luonto, osaaminen ja kulttuuri. Hyvinvointipalvelut, omaleimainen tuotteistaminen, verkostoituminen, kestävä kehitys ja laatu nähtiin kehittämisalueiksi. Myös tapahtumien kehittäminen katsottiin tärkeäksi tuomaan ulkopuolista kysyntää matkailulle ja muille palveluille. Matkailupalveluiden tuotekehityksen ohella markkinointi ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat perusedellytys. Markkinoinnissa yhteistyö nähtiin välttämättömäksi sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvissa toimenpiteissä. Alueellisessa suunnitelmassa oli tätä varten suunniteltu mm. paikkatiedon hyödyntämistä (maaseutumatkailun paikkatietoon perustuvien monikanavaisten jakelujärjestelmien kehittäminen). Näiden osalta tavoite ei toteutunut. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet matkailun toimialalla: - matkailuliiketoiminnan kasvu (matkailijamäärien/liikevaihdon kasvattaminen/viipymän pidentäminen) - palvelun laadun parantuminen - palvelutarjonnan monipuolistuminen mm. yrittäjien yhteistyötä lisäämällä - matkailuyritystoimintaa tukevan infran parantuminen ja logistiikan kehittyminen - yhteistyön lisääntyminen maaseutumatkailun myynnissä ja markkinoinnissa Toimenpiteeseen 313 sisältyvät matkailunalan kehittämistoimenpiteet ja infrastruktuurihankkeet. Matkailuyritysten yrityskohtaiset tuet sisältyvät toimenpiteisiin 311 ja 312. Matkailun toimialalle kohdistunut rahoitus on ollutkin varsin suuri, 16 % päätösten lukumäärästä ja 14 % myönnetyistä yritystuista. Lisäksi matkailun toimialalle kohdistuvat mm. hevospalveluyritysten tuet, joissa pääpaino oli jo toimivien yritysten kehittämisessä. Matkailun toimialan kehittämishankkeita rahoitettiin neljä elinkeinojen kehittämishanketta sekä yksi tiedonvälityshanke, joissa keskityttiin sekä kulttuuri ja ruokamatkailun että metsästys ja kalastusmatkailun kehittämiseen. Tapahtumien kehittäminen ja verkostoituminen ja yrittäjien yhteistyö on edistynyt ja työtä tulee jatkaa. Matkailuyritysten infra on parantunut mm. investointien myötä ja niiden myötä myös palveluiden laatu on parantuneet. Matkailun myynnissä ja markkinoinnissa ei ole kaikilta osin päästy tavoitteiden mukaisiin tuloksiin. Maakunnan luontaisiin edellytyksiin tukeutuva Metsästys- ja kalastusmatkailutuotteet kansainvälisille markkinoille -esiselvityshanke kartoitti metsästysmatkailun, kalastusmatkailun ja ohjelmapalvelun kärkiyrityksen valmiuksia ja halua kehittää kilpailukykyään kansainvälisille ja kotimaisille liikematkailumarkkinoille. Sen jälkeen toteutettiin Saalis markkinointihanke yritysryhmähankkeena, jossa pyrittiin kohottamaan mukana olevien yritysten markkinoinnin ja 46
myynnin uskottavuutta ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden keskuudessa sekä tehtiin tuotteiden yhteismarkkinointia Saalis -tuotemerkin alla. Pitkälti luontoon pohjautuvan yritystoiminnan kehittämistä tehtiin myös Matkailutuotteet markkinoille -yritysryhmähankkeessa. Hankkeessa oli mukana neljä yritystä. Yritysverkoston palveluista, matkailuteemoista ja verkoston alueella tuotettavista matkailukokonaisuuksista tuotettiin ammattimaisesti markkinointimateriaalia, joka integroitiin markkinointia ja myyntityötä tekevien organisaatioiden käyttöön. Hankkeen lopussa todettiin, että pärjätäkseen yhä kilpailluimmilla markkinoilla pieni yritys ei pärjää ilman yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden kanssa. Erilaisten reitistöjen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää niitä tukevien palvelujen määrätietoista kehittämistä ja kunnossapitoa. Yhtenä alueellisen suunnitelman tavoitteena olikin reitistöjen nykytilan kartoittaminen ja niihin liittyvien palvelujen kehittäminen esim. karttapohjainen informaatiojärjestelmän avulla. Luontoon perustuvien ulkoilma-aktiviteettien kehittäminen oli tavoitteena myös Outdoors Finland- hankkeessa, joka Pohjois-Savossa keskittyi kotimaan matkailuun. Toimenpiteitä tehtiin mm. sähköisen myynnin sekä teemakohtaisten kehittämissuunnitelmien kanssa (vesistö- ja hevosmatkailu). Toimenpiteet edistivät alueellisen suunnitelman tavoitteita hyvinvointiin liittyvien matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen kehittämisessä. Keskeisiä tuloksia oli myös yhteisen näkemyksen syntyminen alan kehittämistyössä sekä toimijoiden verkostoituminen. Pohjoissavolaiseen kulttuuriin perustuvaa matkailua kehitettiin sekä paikallisen historian sekä merkkihenkilöiden että ruokakulttuurin tuotteistamisen kautta. Ylä-Savon kulttuurimatkailun kehittämishanke Tarinat elämään-hankkeen tavoitteena oli mm. paikallisen kulttuurin, mm. merkkihenkilöiden ja merkkivuosien, hyödyntäminen matkailun kehittämisessä sekä tapahtumien järjestämisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Hanke teki paljon työtä verkostoitumisen eteen, kokosi tuotteita ja teki tuotetestauksia. Uusia tuotteita ja tapahtumia kehitettiin tavoitetta enemmän, 14 kpl. Pohjoissavolaista ruokakulttuuria ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä edistettiin kahdella ProAgrian toteuttamalla hankkeella. Makumatka Savoon- hankkeessa rakennettiin alan toimijoiden verkostoja ja nostettiin esille pohjoissavolaista ruokaa ja ruokakulttuuria. Hankkeessa tuotteistettiin mm. kuusi ruokamatkatuotetta maaseudulle. Lisäksi hanke teki yhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Työtä jatkettiin Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen- hankkeessa, jossa mukana oli kansainväistä yhteistyötä sekä mm. uuden SATOA- tapahtuman luominen. Lisäksi hanke tuotti arvokasta tietoa mm. maakunnan elintarvikeyritysten kehittämistarpeista ja suunnitelmista. Hankkeiden kautta on saatu kokemusta ja luotu verkostoja mm. alan yritysten yhteistyölle sekä saatu tunnettuutta pohjoissavolaiselle ruoalle ja alan yrittäjille. Hyvin käynnistynyt kehitystyö edellyttää jatkossa yrittäjien sitoutumista sekä koordinointiresursseja. Toimenpiteessä 313 on toteutettu matkailuelinkeinon edistämiseksi pienimuotoisia infrastruktuuriinvestointeja. Näiden osuus on ollut alueellisessa suunnitelmassa pieni; ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Savon ELY- keskus teki neljä yleishyödyllistä investointihankepäätöstä matkailua tukevana investointina. Näistä vain yksi rahoitettiin toimenpiteessä 313 (Pehkubaarin metsäautotien rakentaminen) ja kolme muuta toimenpiteessä 321. Koska nämä hankkeet ovat matkailua tukevia investointeja, ne ovat mukana matkailun toimialaa koskevassa taulukossa xx. Pehkubaarin metsäautotien rakentaminen-hankkeessa rakennettiin Tahkomäen laelle johtava ympärivuotinen monipuolista käyttäjäkuntaa palveleva tieyhteys, jonka linjaus on suunniteltu niin, että se palvelee laajasti alueen toimijoita, mutta huomio luontoarvot ja luontokohteet. MondoAreenan katsomohankkeessa Lapinlahdella rakennettiin katettu katsomo MondoAreenalle sekä ajanmukaiset wc -tilat toimistorakennuksen yhteyteen. Uusittu katsomo palvelee sekä Lapinlahden kansainvälisiä kisoja sekä matkailullista näkökulmaa mutta myös paikallisia liikuntaseuroja ja muita toimijoita. Hermannin valaistu liikuntareitti Kuopion Syvänniemellä vahvistaa kylän matkailullista vetovoimaa yhdessä muiden palveluiden kanssa. Valaistu liikuntareitti palvelee sekä alueella majoittuvia ja 47
ulkoilevia matkailijoita sekä alueen asukkaiden liikuntatarpeita. Reitti huomioi myös esteettömän liikkumisen. Samoin Tervon Lohimaan ulkoilualueen kehittäminen ja sisäkartingradan rakentaminen ovat parantaneet sekä paikallisten asukkaiden että matkailijoiden toimintamahdollisuuksia. Kehittämistoimenpiteillä voidaan edistää luonnonperinnön säilyttämistä ja kunnostamista sekä luonnonarvoltaan merkittävien paikkojen kehittämistä. Näitä tavoitteita edistettiin myös Etelä- Konneveden ympäristön kehittämishankkeella. Hankkeen toimesta valmisteltiin Etelä-Konneveden kansallispuiston haku sekä koottiin suunnitelmia alueen jatkokehittämiselle. Hankkeen on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen sekä alueen tunnettuuden ja matkailuyrittäjyyden että alueen virkistyskäytön kannalta. 48
Maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet Toimenpidekokonaisuuteen kuuluu maaseudun elinoloja ja elämänlaatua lisäävien sekä elinkeinoelämää tukevien palveluiden aktivointi, suunnittelu ja kehittäminen. Tämä toimenpidekokonaisuus on kuulunut pääasiassa Leader- ryhmille. Alueellisesta ohjelmasta voidaan rahoittaa lähinnä koko maakuntaa koskevia hankkeita ja joiden toteuttaminen maakunnallisina hankkeina olisi tarkoituksenmukaista. Lisäksi tavoitteena oli, että osa toimenpiteistä toteutettaisiin esim. maakunnallisina EAKR-hankkeina. Tässä toimenpiteessä peruspalvelut termillä ei tarkoiteta tai korvata kunnan tai valtion vastuulla olevien peruspalveluiden tuottamista. Tukea voidaan kuitenkin käyttää uusien toimintamallien kehittämiseen asukkaiden ja yritysten palveluiden täydentämiseksi. Alueellisessa suunnitelmassa onkin todettu, että yhteys- ja tietoliikenteen kehittäminen ovat edellytys sekä maaseudun yritystoiminnan kehittymiselle että asukkaiden arkielämän sujumiselle sekä tasaarvon turvaamiselle. Toimenpiteessä on rahoitettu kahdentyyppisiä hankkeita; maaseudun yritysneuvontapalveluiden kehittämistä on tuettu kolmen hankkeen jatkumolla ja maaseudun infran parantamista on tuettu yleishyödyllisillä investointihankkeilla, mm. laajakaistan rakentamisella. Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ja maaseudun yritysneuvontapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa tämän toimenpiteen keskeisintä toimintaa on ollut maaseudulla aloittavien ja toimintaansa kehittävien mikroyritysten sekä yritystoimintaansa monipuolistavien maatilojen yritysneuvonta. Lainsäädännön mukaan tämä on rajoittunut ns. ensivaiheen neuvontaan, joka tarkoittaa lähinnä yrittäjien ja yritysten kehittämistarpeiden kartoituksen ja ohjaamisen varsinaisiin kehittämistoimenpiteisiin, jotka ovat pääasiassa yritystukien piirissä. Toimenpiteessä 321 on rahoitettu peräkkäin kolme maaseudun elinkeinotoiminnan peruspalveluita tukevaa neuvontahanketta, Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava (Masva), ProYritys ja Polku maaseutuyrittäjyyteen. Nämä hankkeet ovat toteuttaneet osaltaan Yritys-Suomi palvelujen Seudulliset yrityspalvelut -palvelukokonaisuutta. Hankkeissa on annettu ensineuvontaa kaikissa yrittäjää askarruttavissa asioissa ja autettu kehittämistarpeiden määrittämisessä ja ohjattu asiakas heidän tarpeisiinsa nähden oikeanlaiseen asiantuntijapalveluun. Hanke tukee yrittäjämyönteistä ilmapiiriä yhdessä muiden seudullisten yritystoimijoiden kanssa. hankkeiden kohderyhmänä olivat alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset, yrittäjäksi aikovat henkilöt sekä monialaiset maatilat. Hankkeiden tulokset arvioitiin saavutetuksi kohtalaisesti. Kahdella ensimmäisellä hankkeella oli vuosina 2008-2013 yhteensä 1221 (699+522) asiakasta ja näistä 227 (91+136) ohjautui asiantuntijapalveluihin. Yrittäjiksi aikovia oli 378 (164+214) ja uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 111 (45+66). Usein näihin liittyi myös perustamiseen liittyviä investointeja, joita myös tuettiin alueellisesta ohjelmasta. Perustetut yritykset ovat harvoin kasvuyrityksiä, joten neuvonnan tehtävänä oli auttaa kasvua edistävien toimintatapojen luomisessa. Hankkeet ovat aktivoineet yritystukien hakemista ja työ on helpottanut ELY:n työtä kun asiakkaat on ohjattu neuvontaan. Asiakkaiden palaute on ollut pääasiassa hyvää ja hankkeet ovat parantaneet yritysneuvontapalvelun saatavuutta maaseudulla lähellä asiakasta. Hankkeet ovat täydentäneet hyvin seudullista yritysneuvontaa ja se näkyy mm. rahoitushakemusten määrässä. Myös asiantuntijapalveluita tarjoavan verkoston toimiminen parani ja tiivistyi. Hankkeet ovat tuoneet uusia asiakkaita alueellisen suunnitelman rahoitukseen; hankkeiden toteutusaikana on tehty tukipäätöksiä laajenevassa määrin yrityksille ja toimialoille, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana maaseudun kehittämiseen suunnatussa rahoituksessa. Hankkeiden aikana ollut talouden taantuma näkyi epävarmuutena yritysten perustamisessa ja investoinneissa, mutta toisaalta siinä tilanteessa myös 49
neuvonnan merkitys on tärkeä. Yhtenä ongelmana hankkeissa mainittiin resurssien rajallisuus (myös ajallisesti). Resurssien vähyys vaikutti mm. asiakasseurantaan. Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ja niiden kehittäminen yleishyödyllisillä investointihankkeilla Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluiden kehittämiseksi voitiin alueellisessa suunnitelmassa rahoittaa myös hankkeita, jotka koskevat koko maakuntaa tai tukevat esim. matkailun toimialaa. Myös yhteys- ja tietoliikenteen kehittäminen todettiin edellytyksiksi sekä maaseudun yritystoiminnan kehittymiselle että asukkaiden arkielämän sujumiselle sekä tasa-arvon turvaamiselle. Tätä toteutettiin Laaja-kaistaa kaikille -hankkeen kautta. Yleishyödyllisillä investointihankkeilla parannetaan maaseudun asukkaiden ja yritysten toimintamahdollisuuksia ja viihtyvyyttä sekä maaseutuympäristöä ja ne tukevat myös paikallista elinkeinoelämää. Yleishyödylliset investointihankkeet ovat merkittävä osa Leader -ryhmien rahoitusta, sekä lukumääräisesti että euroina mitattuna. Alueellisessa suunnitelmassa niiden osuus on pieni; ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Savon ELY- keskus teki neljä yleishyödyllistä investointihankepäätöstä matkailua tukevana investointina. Näistä yksi rahoitettiin toimenpiteessä 313 (Pehkubaarin metsäautotien rakentaminen) ja kolme muuta toimenpiteessä 321. Nämä hankkeet on käsitelty matkailun kehittämisen yhteydessä. Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut: Valokuituverkon rakentaminen Pohjois-Savossa Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluiden kehittämiseksi alueellisessa suunnitelmassa todettiin, että nykyaikaisten tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on edellytys sekä maaseudun yritystoiminnan kehittymiselle että asukkaiden arkielämän sujumiselle sekä tasa-arvon turvaamiselle. Ohjelmakauden aikana käynnistettiin valtakunnallinen Laajakaista kaikille 2015 hanke, jonka tavoitteena on ollut saada 100 megan valokuituyhteys myös haja-asutusalueen väestölle. Eduskunta sääti jopa tähän tarkoitukseen erityisen laajakaistatukilain. Tässä laissa tukiviranomaisiksi on säädetty joko Viestintävirasto tai paikallinen ELY- keskus kunnan tukiosuuden perusteella. Kuntien, joiden tukiosuus on säädetty 8 tai 33 prosentiksi, alueille sijoittuvien hankkeiden tukiviranomainen on viestintävirasto ja 22 prosentin kuntien alueille sijoittuvien hankkeiden paikallinen ELY-keskus. ELYkeskusten kautta laajakaistaverkon rakentamiseen tarkoitetut varat ovat ns. elvytysvaroja, joita EU:n komissio varasi erilaisiin yleishyödyllisiin investointeihin koko Eurooppaa koskeneen taloudellisen 50
taantuman alettua 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Maaseuturahastosta Suomeen osoitettiin laajakaistahankkeille 24,57 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon kunnista kahdeksan (Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto ja Vieremä) on määritelty kunniksi, joiden laajakaistatukilain mukainen tukiosuus on 22 %, lisäksi myös entisen Varpaisjärven kunnan alue. Pohjois-Savon liitto valitsi vuosina 2010 2011 kolme tuenhakijaa, joista Savon Kuituverkko Oy sai 11, Kaisanet Oy seitsemän ja Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta kaksi hanketta. Pohjois-Savon liiton julkistamat hankehaut tuottivat vuosina 2011 ja 2012 tuenhakijan kaikkiin 20 hankkeeseen em. kuntien alueilla. Pohjois-Savon laajakaistarakentamisen hankeohjelmassa arvioidut tukikelpoiset kustannukset olivat n. 20,2 milj. euroa ja hanke-ehdotuksissa n. 22,4 milj.. Pohjois-Savon ELY- keskus sai tukihakemuksen kaikkiaan 20 hankkeesta. Näistä Kaavin hanke peruuntui ja Varpaisjärvi eteläinen- hankkeelle ei riittänyt tukea. Näin Pohjois-Savossa EU:n laajakaistarahoituksen sai yhteensä 18 hanketta (taulukko 15). Lisäksi alueellisesta suunnitelmasta rahoitettiin Sisä-Savon seutuyhtymän hallinnoima Kaista Savoon- tiedonvälityshanke (2011 2014), joka tuki Laajakaista kaikille- rakentamista Pohjois-Savossa tuottamalla ajantasaista tietoa kuntalaisille. Rahoitetun 18 hankkeen tukikelpoiset kustannukset olivat n. 14,2 milj. euroa ja tukea niille myönnettiin yhteensä n. 6,3 milj. euroa. Pohjois-Savon ELY- keskus oli laajakaista kaikille hankkeiden tukipäätösten teossa ensimmäisten joukossa ja myönsi tukea eniten (26%). Toiseksi eniten rahoitusta sitoi Pohjois-Karjalan ELY- keskus (noin 6,1 milj. euroa) (taulukko 16). Valokuiturakentamisen tilanne Pohjois-Savossa vuoden 2014 lopussa on hankkeen tuottamassa kartassa (kuvio 2). Maaseutuohjelma on voinut tukea laajakaistaverkon rakentamista ns. kyläverkkohankkeilla. Näitä on toteutettu alueilla, joille ei ole saatu markkinaehtoisia verkon rakentajia. Pohjois-Savossa alueellisesta maaseutusuunnitelmasta ei ole haettu tukea yhdellekään tällaiselle hankkeelle. Taulukossa 16 on esitetty koko maan laajakaistarakentamisen tuki (EU:n erityisrahoitus ja maaseutuohjelman kyläverkkotuki) ELY- keskuksittain. Taulukko 15. Pohjois-Savossa rahoitetut laajakaistahankkeet (TP 321 yleishyödyllinen investointi), Hankkeen nimi Hakija/toteuttaja Yksityinen rahoitus Julkinen rahoitus Rahoitus yhteensä Kaista Savoon TP 331 tiedonvälityshanke Sisä-Savon seutuyhtymä - 521 007 521 007 Laajakaistahanke Länsi-Sonkajärvi Kaisanet Oy 93 839 182 157 275 996 Laajakaistahanke Vieremä eteläinen Kaisanet Oy 70 751 137 340 208 090 Laajakaistahanke Pohjois-Sonkajärvi Kaisanet Oy 192 479 373 636 566 115 Laajakaistahanke Sonkajärvi Marjomäki- Kaisanet Oy Kulvemäki-Jyrkkä 153 556 298 079 451 635 Laajakaistahanke Vieremä itäinen Kaisanet Oy 185 955 360 970 546 925 Laajakaistahanke Vieremä läntinen Kaisanet Oy 166 471 323 150 489 621 Laajakaistahanke Etelä-Sonkajärvi Kaisanet Oy 299 659 581 690 881 349 Laajakaistahanke Kiuruvesi luoteiskulma Savon Kuituverkko Oy 358 279 695 482 1 053 761 Laajakaistahanke Kiuruvesi itäinen Savon Kuituverkko Oy 198 640 385 595 584 235 Laajakaistahanke Vesanto läntinen Savon Kuituverkko Oy 243 498 472 674 716 172 Laajakaistahanke Vesanto itäinen Savon Kuituverkko Oy 293 543 569 820 863 363 Laajakaistahanke Tervo Käpysalo Savon Kuituverkko Oy 24 785 48 113 72 898 Laajakaistahanke Rautalampi eteläinen Savon Kuituverkko Oy 243 885 473 425 717 310 Laajakaistahanke Keitele Savon Kuituverkko Oy 416 109 807 741 1 223 851 Laajakaistahanke Kiuruvesi eteläinen Savon Kuituverkko Oy 576 931 1 119 925 1 696 866 Laajakaistahanke Tervo Savon Kuituverkko Oy 395 454 767 647 1 163 101 Laajakaistahanke Rautalampi pohjoinen Savon Kuituverkko Oy 418 000 811 412 1 229 412 Laajakaistahanke Varpaisjärvi pohjoinen Rautavaaran Tietoverkko osuuskunta 354 877 688 878 1 043 755 51
Kuvio 2. Valokuiturakentamisen tilanne Pohjois-Savossa vuonna 2014 (Kaista Savoon hanke, 2014) 52
Taulukko 16. Kaikki maaseuturahaston laajakaista rakentamishankkeet, osuudet ELY- keskuksittain ELY-keskus Yhteensä Runkoverkkotuki Kyläverkkotuki Etelä-Pohjanmaa 192 254 14 814 177 440 0,55 % Etelä-Savo 1 775 158 1 566 840 208 318 5,12 % Häme 1 637 067 0 1 637 067 4,72 % Kaakkois-Suomi 702 914 0 702 914 2,03 % Kainuu 6 844 0 6 844 0,02 % Keski-Suomi 5 487 894 5 424 644 63 250 15,83 % Lappi 3 499 161 2 373 604 1 125 557 10,10 % Pirkanmaa 1 048 928 52 047 996 881 3,03 % Pohjanmaa 229 991 0 229 991 0,66 % Pohjois-Karjala 6 114 847 6 114 847 0 17,64 % Pohjois-Pohjanmaa 6 204 783 2 202 186 4 002 597 17,90 % Pohjois-Savo 6 263 205 6 263 205 0 18,07 % Satakunta 668 045 555 468 112 577 1,93 % Uusimaa 571 849 0 571 849 1,65 % Varsinais-Suomi 259 000 0 259 000 0,75 % Yhteensä 34 661 938 24 567 654 10 094 284 100,00 % Kuvio 3. Tuen saaneiden Laajakaista kaikille - hankkeiden sidontaosuudet ELY- keskuksittain. 53
Kuvio 4. Kaikki laajakaista rakentamishankkeet, osuudet ELY- keskuksittain Toimenpide 322: Kylien kunnostus ja kehittäminen Toimenpide 322 on ollut pääasiassa Leader-ryhmien tehtävänä. Alueellisesta ohjelmasta linjattiin rahoitettavaksi koko maakuntaa koskevia kehittämishankkeita. Kylien ja maaseutuympäristön monipuolinen kehittäminen parantaa samalla alueen vetovoimaa sekä vakinaisten että vapaa-ajan asukkaiden saamiseksi. Pohjois-Savossa oli aiempaa kokemusta maaseutuasumista edistäviä hankkeista, mutta uutena tavoitteena oli panostaminen maakunnalliseen yhteistyöhön ja näkyvyyteen. Kylien kehittämisen osalta alueellisen suunnitelman toimenpiteeksi suunniteltiin maaseudun markkinointia asumisen ja yrittämisen paikkana, paluumuuton ja muuttopalveluiden kehittämistä sekä tontti- ja kiinteistötarjonnan ja edistämistä. Lisäksi tavoitteena oli edistää mm. maaseutuasumista maakunnallisina hankkeina esim. EAKR-rahoituksen kautta, mutta tämä ei ole toteutunut. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet: - yhteistyön kehittäminen kylien, yhteisöjen, yrittäjien, vapaa-ajan asukkaiden ja kuntien välillä - alueen matkailun toimintaympäristöä kehittävät investointihankkeet (toteutus toimenpiteessä 321) Toimenpiteessä 322 rahoitettiin vain yksi hanke, ELMA- Pohjois-Savon maaseutu eläväksi- hanke, jolla valmisteltiin Pohjois-Savon osasto ELMA- messuille. Hanke loi hyvää pohjaa maakunnalliselle markkinoinnille ja osoitti, miten tärkeää toimijoiden yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovat maakunnan markkinoinnin tehostamisessa. Asukashankinnan osalta todettiin, että tämän tyyppisellä toiminnalla voidaan sekä levittää tietoa että kylvää siemen ihmisten mieliin maakunnan mahdollisuuksista. 54
Toimenpide 323: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Myös tämän toimenpiteen toteutus on tehty pääasiassa Leader- ryhmien kautta. Alueellisen ohjelman linjauksena toimenpiteessä voitiin rahoittaa koko ohjelmakaudella 2-3 maakunnallista tai useamman seutukunnan kehittämishanketta. Tavoitteena alueellisessa suunnitelmassa oli tukea Pohjois-Savon maaseutuympäristön, paikallisen luonnon ja kulttuurin hyödyntämistä ja säilyttämistä sekä tarvittavien rakenteiden kehittämistä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Luonto ja paikallinen kulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia paikallisille matkailuyrittäjille. Näitä tavoitteita on toteutettu mm. matkailun kehittämishankkeissa toimenpiteessä 313. Kehittämistoimenpiteillä voidaan edistää ympäristötietoisuutta, luonnonperinnön säilyttämisestä, kunnostamista ja parantamista. Lisäksi huomioidaan luonnonarvoltaan merkittävien paikkojen kehittäminen. Maakunnan vesistöjen kunnostamista toteutettiin Ylä-Savon vesistöt kuntoon hankkeella, jossa kehitettiin maatalouden vesistönsuojelua (fosforikuormitusmalli) ja edistettiin mm. kosteikkojen rakentamista. Hanke tuotti tietoa sekä viljelijöille että päätöksentekijöille vesiensuojelun edistämiseksi alueella. Toimenpide 331: Koulutus ja tiedotus Alueellisessa suunnitelmassa tähän toimenpiteeseen oli suunniteltu maaseudulla toimiville ja aloittaville mikroyrityksille tarjottavaa yrityksen johtamiskoulutusta. Maa-, metsä- ja elintarvikealan yrittäjille suunnattu koulutus sisältyy ohjelman toimenpiteeseen 111.1. Suunnitelmassa korostettiin koulutus- ja tiedotushankkeiden tarvelähtöisyyttä. kohderyhmien mukaan. Erityisesti naisten ja nuorten aktivointia ja liikkeenjohdollista koulutusta pidettiin tärkeänä. Koulutuksen ja tiedonvälittämisen tavoitteena oli mm. yrittäjien liiketoiminta-, markkinointi- ja tietotekniikkaosaamisen lisääminen sekä uuden tieteellisen tiedon ja innovaatioiden tehokas välittäminen maaseudun mikroyritysten käyttöön. Tämän toimenpiteen osalta johtamiskoulutusta ei järjestetty erillisenä hankkeena, mutta johtamiseen liittyvät asiat ovat olleet aiheena mm. toimialakohtaisissa hankkeissa. Myöskään naisten ja nuorten aktivointiin ei rahoitettu yhtään hanketta, mutta asioita edistettiin toimialakohtaisissa hankkeissa sekä Leader- hankkeissa. 55
Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet koulutuksessa ja tiedotuksessa - yrittäjien liiketoiminta- ja riskienhallinta osaaminen kasvaa - yrittäjien ICT-osaaminen lisääntyy - yrittäjien työnantajataidot lisääntyvät Tiedonvälityshankkeita rahoitettiin yhteensä 7 kpl. Tiedonvälityshankkeita olivat metsätaloutta tukeva Tietoa tienpitoon- hanke, matkailua tukeva Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen-hanke sekä maaseudun laaja-kaistan rakentamista tukeva Kaista Savoon hanke. Leader- toimintaa tukeva Asukkaan ääni-hanke vahvisti paikallisen vaikuttamisen, lähidemokratian tiedostamista ja keinoja. Alueellisen suunnitelman tiedotusta ja viestintää toteutettiin kolmen hankkeen kautta. Maaseutuohjelman tiedotus ja viestintä Pohjois-Savossa -hanke vahvisti alueellisen suunnitelman tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien leviämistä kohderyhmille sekä nosti esille esimerkkejä tuetusta toiminnasta ja hyvistä käytännöistä. Hanke edisti suunnitelmallisen ja monipuolisen viestinnän kehittämistä sekä tuotti monipuolista tiedotusmateriaalia, mm. Maaseudun makasiinilehden, joka on toiminut maaseutuohjelman pääviestintäkanavana (5 numeroa, 148 00 kpl). Lehden tuottamista jatkettiin PSarvi I ja I I-hankkeissa (3 numeroa, 900 kpl). PSarvi hankkeella tehtiin lisäksi alueellisen suunnitelman ja paikallisten suunnitelmien arviointia Pohjois-Savossa sekä valmisteltiin tulevaa ohjelmakautta ennakointityön kautta. 7.1. Alueellisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen rahoitetuissa hankkeissa Pohjois-Savon alueellisessa maaseutusuunnitelmassa hanketuille oli asetettu 7 laadullista tavoitetta, jotka painottuivat hyvin vahvasti elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin 22 päättyneen hankkeen osalta loppuraporttien perusteella. Kuviossa 5 on esitetty 22 hankkeen tavoitteiden kohdistuminen alueellisen suunnitelman tavoitteisiin. Yksittäisten hankkeiden tulosten perusteella voidaan ensinnäkin todeta, että hankkeiden tavoitteet saavutettiin yleensä kohtalaisen hyvin, joskin sekä toimenpiteitä että tavoitteita tarkistettiin tarvittaessa. Monessa raportissa tavoitteiden saavuttamisesta oli nostettu esille hankkeiden kesto ja toimenpiteiden jatkuvuus; kaikkiin haluttuihin tavoitteisiin ei välttämättä päästä, vaikka saavutetut tavoitteet ovat olleetkin oikean suuntaisia. Alkuun saadun toimintatavan tai yhteistyön jatkuvuuden varmistaminen onkin usein kirjattu jatkosuunnitelmiin ja suosituksiin. 56
Alueellisesta suunnitelmasta rahoitetut hankkeet ovat vastanneet suunnitelman tavoitteisiin varsin hyvin erityisesti kolmen ensimmäisen tavoitteen osalta. Erityisesti yrittäjien ammatillisen ja liiketoimintaosaamisen lisääntymistä sekä yrittäjien yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymistä on pyritty toteuttamaan lähes kaikissa tarkastelussa mukana olleissa kehittämishankkeissa, useimmiten suoraan tai ainakin välillisesti. Myös kehittämis- ja osaamisverkostojen yhteistyön lisääntymistä on tavoiteltu useimmissa hankkeissa, joko suoraan tai välillisesti. Teknologian kehittämisen ja käyttöönoton lisääntyminen on ollut tavoitteena noin puolessa tässä tarkastelussa mukana olleista hankkeista. Tämä tavoite on toisaalta toteutunut pääasiassa yritystukien kautta. Myös maaseudun vetovoiman lisääntyminen on ollut joko suora tai välillinen tavoite lähes puolessa tarkastelluista hankkeista. Jos hankkeen tavoitteena on ollut kansainvälisen toiminnan lisääntyminen, niin se onkin useimmiten ollut hankkeen suora tavoite. Kuudes tavoite, tasa-arvon edistyminen sekä nuorten lisääntynyt kiinnostus yrittäjyyteen ja osaamistason nostamiseen on sen sijaan ollut harvoin hankkeen tavoite. Tasa-arvon edistäminen tarkoittaa usein esim. naisyrittäjyyttä edistäviä hankkeita, joita on ohjelmakauden aikana rahoitettu mm. ESR-hankkeiden kautta. Nuorison yrittäjyyskasvatusta yms. on puolestaan toteutettu monissa Leader- ryhmien rahoittamissa hankkeissa. Kuvio 5. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 tavoitteet ja rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden sopivuus näihin tavoitteisiin hankkeiden loppuraporttien perusteella (N=22) 57
Tässä tarkastelussa arvioitiin myös miten hyvin hankkeet ovat toteuttaneet alueellisen suunnitelman neljää arvoketjua. Kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että maatalouden arvoketju on huomioitu hyvin rahoitetuissa hankkeissa. Myös luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteistamisen arvoketjua on kehitetty kaikissa hankkeissa vähintään joissain määrin. Metsätalouden arvoketjun kehittäminen on ollut päätavoitteena muutamassa hankkeessa mutta kuitenkin välillisesti lukuisissa hankkeissa, mikä on tärkeä huomata arvioitaessa metsäketjun hankkeiden suhteellisen vähäistä määrää. Kuvio 6. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman 2007-2013 arvoketjut rahoitettujen hankkeiden tavoitteissa (N=22). Alueellisessa suunnitelmassa on asetettu omat kriteerit yritys- ja hanketukien päätöksentekoa varten. Kuviossa 7 on esitetty rahoitettujen hankkeiden sopivuus asetettuihin hanketukikriteereihin. Loppuraporttien perusteella asetetuista kriteereistä täyttyvät erityisen hyvin kriteerit 1 ja 4. Nämä kriteerit täyttyvä hyvin lähes kaikissa hankkeissa eli hankkeiden toimenpiteet ovat edistäneet hyvin maaseutualueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta ja toimenpiteillä on luotu uusia monistettavissa olevia toimintatapoja ja menetelmiä. Yritysten yhteistyö ja verkostoitumisen lisääntyminen täyttyi hyvin yli puolessa päättyneistä hankkeista ja jossain määrin lopuissakin. Ainut kriteeri, joka ei täyttynyt hankkeissa vähintään jossain määrin oli yritysten osaamistason nouseminen. Tämäkin kriteeri täyttyi hyvin rahoitettujen hankkeiden tavoitteissa ja tuloksissa. Kahden kriteeri ei täyty hankkeen tavoitteet kohdistuivat muuhun kuin yritysten osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämiseen. 58
Kuvio 7. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman 2007-2013 arvoketjut rahoitettujen hankkeiden tavoitteissa (N=22). Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden kokonaisuutta arvioitaessa ohjelman strategisuus näkyy hyvin. Vahva panostus maatalouden arvoketjuun näkyy myös siinä, että yksittäiset hankkeet muodostavat yhdessä laajoja, toisiaan tukevia kehittämiskokonaisuuksia. Tässä arvioiduissa 22 hankkeessa 13 liittyi maatalouden arvoketjun kehittämiskokonaisuuteen ja 8 hanketta johonkin muuhun kehittämiskokonaisuuteen. Näin ollen yksittäisen hankkeen tulosten ja vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että vaikutukset esim. yrityksen tai toimialan kehittymiseen tulevat monien toisiaan täydentävien toimenpiteiden kautta. Lisäksi muut ulkoiset tekijät toimintaympäristössä tai yrityksessä vaikuttavat siihen, miten kehittämistoimenpide kohtaa ja vastaa kuhunkin tarpeeseen. Rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden ja tulosten toteumista suhteessa alueellisen suunnitelman toimenpiteisiin (Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteet) tarkasteltiin 22 päättyneen hankkeen kautta. Hankkeiden tavoitteet luokiteltiin kunkin toimenpiteen tavoitteisiin ja lisäksi kullekin toimenpiteelle lisättiin 3 avointa kohtaa. Näiden vertailujen perusteella voitaneen todeta, että rahoitettujen hankkeiden tavoitteet ja tulokset eivät välttämättä ole vastanneet asetettuja toimenpidekohtaisia tavoitteita, koska monen hankkeen osalta tavoitteet tuli kirjatuksi avoimeen kohtaan. Tämä johtuu, ainakin jossain määrin siitä, että suunnitelman kirjoitusvaiheessa rahoitusvälineet eivät vielä olleet tiedossa. Tämä on lähinnä tekninen ohjelmatason ongelma; pääasia on että kehittämistarpeen mukaisia toimenpiteitä on pysytty toteuttamaan ja joustamaan tarvittaessa. 59
8. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN YRITYSTUET 2007-2013 8.1. Yritystukia koskevat tavoitteet Pohjois-Savon alueellisessa suunnitelmassa Pohjois-Savon alueellisessa maaseutusuunnitelmassa oli asetettu 7 laadullista tavoitetta, jotka painottuivat hyvin vahvasti elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman yleisten tavoitteiden lisäksi yritystukien osalta myönteiseen tukipäätökseen edellytetään kolmen (3) valintakriteerin toteutumista kahdeksasta (8) kriteeristä. 1. toimenpiteet edistävät maaseutualueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. tuettavalla tai perustettavalla yrityksellä on olennainen merkitys yrittäjän tulonlähteenä 3. toimenpiteen tavoitteena on yrityksen liiketuloksen kasvattaminen 4. toimenpiteen seurauksena syntyy uusia työpaikkoja ja/tai palveluja 5. toimenpiteen seurauksena yrityksen tuotanto tehostuu ja/tai teknologian taso parantuu 6. toimenpiteiden seurauksena yritysten yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät 7. toimenpiteiden seurauksena yritysten osaamistaso nousee 8. toimenpiteillä luodaan uusia monistettavissa olevia toimintatapoja ja menetelmiä Alueellisessa suunnitelmassa tärkeimpinä keinoina maaseudun toimeentulon ja työllisyyden parantamiseksi katsottiin olevan elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja yritystoiminnan lisääminen. Tähän on pyritty sekä tukemalla jo toimivia yrityksiä kilpailukyvyn parantamisessa että edistämällä uusien yritysten perustamista. Toimintalinjan 1 yritystoimintaa koskevat toimenpiteet Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Toimintalinjan 1 toimenpide 123 on jakaantunut kolmeen erityyppiseen toimintaan; maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen (Annex-1), puunjalostukseen sekä bioenergian raaka-ainetuotantoon. Siten toimenpiteet kohdentuvat pääasiassa maatalouden ja metsätalouden mutta myös luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteistamisen arvoketjuun. Toimenpiteessä 123 tukimuotona on invesointituki (max.500 000 ). Tukilainsäädännön mukaan kaikki em. alan mikro- ja pk-yritykset (max 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa) sijaintipaikasta riippumatta kuuluvat tämän toimenpiteen piiriin. Maataloustuotteiden jalostustus ja kaupan pitäminen (Annex-1) Ohjelmakauden alussa Pohjois-Savossa arvioitiin olevan noin 60 Annex 1 yritystä, joista neljä oli suuria valtakunnallisiin ketjuihin kuuluvia yrityksiä. Valtaosa pienistä yrityksistä on paikallismarkkinoilla toimivia perinteisiä lihan, maidon, myllytuotteiden, hedelmien ja marjojen ja kasvisten jalostajia. Aiemmilta vuosilta oli kokemuksia siitä, miten jalostuksessa oli onnistuttu parantamaan yrityksen liikevaihtoa ja kannattavuutta erikoistumisen kautta. Erikoistuminen on tapahtunut joko automatisoimalla tuotantoa suurten massojen käsittelyyn ja pitämällä kiinni hyvästä laadusta, kehittämällä uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita tai korkealaatuisten erikoistuotteiden oikeiden markkinakanavien löytymisenä. Tämän tyyppiselle kasvulle todettiin olevan edellytyksiä myös tulevaisuudessa. Annex 1 -tuotannon tukemisen painopisteeksi määriteltiin sellainen Pohjois-Savossa tuotettujen raaka-aineiden jalostus, jonka tuotteiden markkina-alueena on koko maa. 60
Puunjalostus Pohjois-Savo on metsäinen maakunta ja puu tuo vaurautta alueelle niin metsätalouden kuin metsäteollisuudenkin kautta. Toimenpiteessä 123 tuetaan alan mikroyrityksiä investointituella (de minimis-tuki). Tuetut investoinnit rajoittuvat komission asetuksen mukaisesti teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi puunsahausta sirkkelisahalla ja puunrunkojen kuorimista. Pidemmälle menevä puunjalostus rahoitetaan toimenpiteissä 311 ja 312. Yritysryhmähankkeita rahoitetaan tietyin edellytyksin toimenpiteestä 124. Bioenergian raaka-ainetuotanto Bioenergian tuotannolla on positiivinen vaikutus alueellisesti ja paikallisesti ilmansaasteiden vähentäjänä sekä talouden kehittäjänä. Bioenergia-alan kehittämistä on käsitelty kappaleessa xx. Toimenpiteessä 123 tuetaan alan mikroyrityksiä investointituella (de minimis-tuki). Bioenergiayrityksiä voidaan rahoittaa myös toimintalinjoista 311 ja 312 sekä yritysryhmähankkeina tietyin edellytyksin toimintalinja 124:stä. Toimintalinjan 3 yritystoimintaa koskevat toimenpiteet Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle: Käsitelty tässä kappaleessa. Toimenpide 312: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen: Käsitelty tässä kappaleessa. Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen Käsitelty hanketukien osalta kappaleessa 7. Yritystuet matkailun toimialalle ovat mukana taulukoissa kappaleessa 8. Hoiva-ala ja erilaiset kotipalvelut ovat voimakkaasti kasvava palveluala tulevaisuudessa ja alan suurimmat investoinnit tehdään erilaisiin palvelu- ja hoivakoteihin. Hoiva-alan yrittäjyys nähtiinkin erityisesti maaseudun naisten mahdollisuutena. Alan haasteina nähtiin laatuosaaminen, tuotteistaminen ja ammattitaito. Alan kehittymistä haluttiin tukea, mutta ohjelmakauden aikana hoivapalveluiden rakennusinvestoinnit rajattiin, harvaanasuttua maaseutua lukuun ottamatta, rahoituksen ulkopuolelle. Tuen ulkopuolella oli myös julkisten hoivapalvelujen yksityistäminen. Maaseudulla on paljon ns. valmistavan tuotannon yrityksiä ja näistä tuen piirissä ovat olleet esim. metallialan pienyritykset, muoviala ja puun jatkojalostus (esiteolliset vaiheet toimenpiteessä 123). Näillä toimialoilla tyypillisiä ovat alihankintaverkostot, joissa mikroyritykset toimivat verkostossa isompien, usein vientiyritysten kanssa. Valmistavaan tuotantoon lasketaan kuuluvaksi käsityöteollinen toimiala sekä elintarvikkeiden jatkojalostus (Annex-1- jalostusyritykset toimenpiteessä 123, tietyin edellytyksin toimenpiteessä 124). Elintarvikealan haasteena ovat. investointipaineet mm. hygienia- ja ympäristövaatimusten vuoksi. Käsi- ja taideteollisuusalan sekä kulttuurialan yrittäjyydelle odotettiin kasvua mm. ohjelmapalveluyrittäjyyden kautta. Puunjalostuksessa tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja jalostaa puuta uusin menetelmin entistä pitemmälle. Puun jalosteille (mm. lämpökäsitellystä puusta valmistetut tuotteet, mäntyöljy) nähtiin olevan uusia vientimahdollisuuksia. Perinnerakentamisen (mm. savusaunat, aitat ja muut pienrakennukset) katsottiin myös avaavan uusia yrittämismahdollisuuksia. Maaseudun mikroyritysten pääsy vientitoimintaan edellyttää yhteistyötä isojen toimijoiden kanssa, joten verkostoituminen oli puualan keskeinen kehittämisalue. 61
Matkailu on ollut Pohjois-Savossa maaseutuyrittämisessä merkittävässä asemassa. Matkailualan kehittäminen on käsitelty seuraavassa kappaleessa, toimenpiteessä 313. Hevostalouteen liittyvä palvelutuotanto on kasvanut voimakkaasti erityisesti matkailun mukana. Hevosalan kehittäminen on käsitelty maatalouden kehittämisen yhteydessä kappaleessa 6.1. Muita tuettavia toimialoja ovat olleet mm. erilaisia paikallisia palveluja tuottavat yritykset, kuten konehuolto-, mökkitalkkari- ja kotipalvelut. Palveluyritykset voivat olla sekä yrityspalveluyrityksiä tai yrityksiä, jotka tuottavat palveluja yksityisille henkilöille. Paikallisten palveluiden osalta rahoituspäätöksissä tulee huomioida paikallinen kilpailutilanne. Toisaalta esimerkiksi koneurakoinnissa yritysten toiminta-alue voi olla hyvinkin laaja ja kilpailutilannetta tarkastellaan laajemmin. Bioenergia-ala on käsitelty kappaleessa XX. Pohjois-Savon ELY- keskus ja kolme Leader- ryhmää linjasivat työnjakoa yritystuen osalta siten, että Leader- ryhmät tukevat ja aktivoivat pääsääntöisesti pieniä ja alkavia yrityksiä, jotka toimivat pääasiassa käsityö-, palvelu- ja matkailun aloilla. Toimintaryhmät rahoittavat yritysten investointi- ja kehittämishankkeita, yritysryhmähankkeita sekä yleisiä elinkeinojen kehittämishankkeita ja uutta luovia ja kokeilevia hankkeita. Lisäksi toimintaryhmät pyrkivät tukemaan nuorten yrittäjyyttä ja yritysten sukupolven vaihdoksia. Pohjois-Savon alueellisessa suunnitelmassa haluttiin tarjota vahva tuki aloittavalle ja kehittyvälle liiketoiminnalle. Haluttuja toimenpiteitä olivat uusien innovatiivisten yritys- ja kehittämishankkeiden tukeminen, aloittavien ja olemassa olevien yritysten neuvonta ja muiden tukirakenteiden parempi hyödyntäminen sekä yrittäjien liiketoiminta- ja johtajaosaamisen kehittäminen. Tärkeäksi katsottiin myös maaseutuyrittäjien työssä jaksaminen ja hyvinvointi; ne edistävät yritystoimintaa ja yritysten jatkuvuutta maaseudulla. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen ja erilaisten sijaisjärjestelmien kokeilua erityisesti naisyrittäjien tukemiseksi nähtiin tärkeänä, mutta näihin liittyviä hankkeita toteutettiin rakennerahastojen kautta. Alueellisessa suunnitelmassa naisten ja nuorten yrittäjyyttä ei nostettu erikseen tavoitteeksi, vaan niiden katsottiin kuuluvan yleisesti yritystoiminnan kehittämisen piiriin. Tasa-arvon käsitteen katsottiin pitävän sisällään paitsi sukupuolten välisen tasa-arvon, myös naisten aktivoinnin ns. miehisille toimialoille ja miesten aktivoinnin mm. hoiva-alan yrittäjyyteen. Pohjois-Savossa maaseudulla aloittavien ja toimintaansa kehittävien mikroyritysten sekä yritystoimintaansa monipuolistavien maatilojen yritysneuvontaa on ja toteutettu ja kehitetty maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuväestön peruspalveluiden kehittämisenä toimenpiteessä 321. Ohjelmakaudella rahoitettiin kolme maaseudun elinkeinotoimintaa tukevaa neuvontahanketta, Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava (Masva), ProYritys ja Polku maaseutuyrittäjyyteen. Nämä hankkeet ovat olleet osana seudullista Yritys-Suomi -palvelukokonaisuutta. Lainsäädännön mukaan neuvonta on rajoittunut ns. ensivaiheen neuvontaan, joka tarkoittaa lähinnä yrittäjien ja yritysten kehittämistarpeiden kartoituksen sekä ohjaamisen varsinaisiin kehittämistoimenpiteisiin, pääasiassa yritystukien piiriin. Nämä hankkeet on käsitelty kappaleessa 6. 62
Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman laadulliset tavoitteet yritystoiminnan kehittämisessä: TP 123 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman yleiset tavoitteet yritystoiminnan kehittämisessä alalla toimivien yritysten liiketoiminta kehittyy parantamalla raaka-aine- ja energiatehokkuutta, lopputuotteiden laatua ja ergonomisuutta teknologian avulla sekä sivutuotteiden hyödynnettävyyttä alalle syntyy uusia pysyviä työpaikkoja ja säilytetään jo olemassa olevat työpaikat TP 123Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet maataloustuotteiden jalostuksessa: elintarvikkeiden 1. asteen jalostusyritysten liiketoiminta kasvaa (tuotantoteknologia kehittyy, tuotteet kehittyvät markkinoita vastaaviksi) alalle saadaan uusia kasvuhakuisia yrityksiä ja työpaikkoja TP 123 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet puunjalostuksessa alalla toimivien yritysten liiketoiminta kehittyy parantamalla raaka-aine- ja energiatehokkuutta, lopputuotteiden laatua ja ergonomisuutta teknologian avulla sekä sivutuotteiden hyödynnettävyyttä alalle syntyy uusia pysyviä työpaikkoja ja säilytetään jo olemassa olevat työpaikat TP 123 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet bioenergian toimialalla - maakunnan omien bioraaka-aineiden käyttö energian tuotannossa lisääntyy - alan yrittäjien liiketoiminta kasvaa ja tuottavuus paranee - bioenergiainvestointeja rahoitetaan 50 kpl TP 311 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet toimenpiteessä maatilojen monipuolistamisessa - maatilakytkentäisten yritysten määrä lisääntyy - maatilakytkentäisten yritysten liiketoiminta vahvistuu, jolloin ne pystyvät investoimaan toimintansa kehittämiseen - maatilakytkentäisten yritysten työllistävyys paranee TP 312 Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteet yritysten perustamisessa ja kehittämisessä - maaseudun mikroyritysten määrä lisääntyy ja niitä perustetaan myös uusille toimialoille - toimintaansa laajentaviin yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja - uusien naisyrittäjien ja naistyöpaikkojen lukumäärä lisääntyy - nuorten yrittäjien lukumäärä lisääntyy - yrittäjien yhteistyö ja verkottuminen lisääntyvät 63
8.2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritystukipäätökset Yritystukipäätökset toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Pohjois-Savon ELY-keskus käytti alueellisen maaseutusuunnitelman kehyksestä n. 23,4 miljoonaa euroa yritystukiin (480 tukipäätöstä). Yritysten omarahoitus oli n. 44,1 miljoonaa euroa. Yritystukien kohdentuminen maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin on esitetty taulukossa 17 ja kuviossa 7. Yritystukipäätösten ja myönnetyn rahoituksen osalta tulee huomioida, että tässä raportissa on aineistoa kahdelta ajanjaksolta. Taulukoissa 2 (sivu 11), 3 (sivu 12) ja 18 (sivu 62) yritystukipäätösten määrä (480 kpl) ja tuen määrä (23,402 miljoonaa euroa) ovat koko ohjelmakauden aikana (30.6.2014 asti) tehtyjä tukipäätöksiä ja sidottuja varoja. Taulukossa 17 (sivu 60) ja taulukosta 19 (sivu 64) eteenpäin esiintyvä yritystukipäätösten määrä (462 kpl) ja tuen määrä (23,05 miljoonaa euroa) ovat 4.4.2014 tilanteen mukaan. Nämä erot johtuvat siitä, että aineiston käsittely ja analysointi on pääosin tehty keväällä 2014, jonka jälkeen ELY-keskuksessa tehtiin vielä 18 yritystukipäätöstä. Yritystukien kokonaismäärästä toimintalinjaan 1 kohdistui vajaa kolmannes eli 6,8 milj. euroa ja suurin osa toimenpiteelle 123 eli maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämistä koskeviin toimenpiteisiin. Toimintalinjan 3 yritystuet ovat yli kaksi kolmannesta eli 16,2 milj. euroa. Tästä summasta suurin osa, 82 %, (13,8 milj. euroa) on kohdistunut toimenpiteeseen 312 eli mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen. Toimenpiteeseen 311 eli taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle on myönnetty vajaa 2,5 milj. euroa tukea eli n. 18 % toimintalinjalle 3 kohdentuvasta tuesta. Pohjois- Savon vahva maatalous näkyy erityisesti toimenpiteessä 311 eli taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle toimenpiteenä ei ole ollut kovin merkittävä. Taulukko 17. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin 2007 2014 (tilanne 4.4.2014). TOIMINTALINJA Päätökset kpl % Yritystuki (EU ja valtio) Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä % Toimintalinja 1 Maa- ja 55 11,9 6 806 714 13 914 064 20 720 778 31,2 metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen TP 111 9 16,4 54 799 63 445 118 243 0,2 TP 123 46 83,6 6 751 916 13 850 619 20 602 535 31,0 Toimintalinja 3 Maaseutualueiden 407 88,1 16 243 718 29 556 877 45 800 595 68,8 elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen TP 311 73 17,9 2 478 391 4 529 016 7 007 407 10,5 TP 312 334 82,1 13 765 327 25 027 861 38 793 188 58,3 Yhteensä 462 100 23 050 433 43 470 940 66 521 373 100 64
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN TEKEMIEN YRITYSTUKIPÄÄTÖSTEN KOKONAISRAHOITUS TOIMENPITEITTÄIN TOIMINTALINJOILLA 1 JA 3 (EU, VALTIO JA YKSITYINEN) Toimintalinja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Taloudellisen toiminnnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 118 243 0 % 20 602 535 31 % 38 793 188 58 % 7 007 407 11 % Kuvio 8. Pohjois-Savon ELY- keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ohjelmakaudella 2007 2013 (tilanne 4.4.2014). 65
Yritystuen jakautuminen toimialoittain Yritystukipäätösten toimialakohtaisessa tarkastelussa käytetään luokituksena Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman painopisteisiin pohjautuvaa luokitusta, jossa on painotettu maakunnan maaseudun tärkeitä toimialoja. Hanke2007-aineistossa on mukana myös Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukainen toimialatieto (sekä yrityksen toimiala että tuetun toimenpiteen toimiala, TOL2000/TOL2008). Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty yritystuki on esitetty toimialoittain taulukossa 18 (tilanne 30.6.2014). Taulukko18. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus toimialoittain ohjelmakaudella 2007-2013. TOIMIALA Päätökset kpl % Tuki (EU+valtio) Rahoitus yhteensä % Annex 1 58 12.1 6 603 711 20 041 134 29,7 Muu elintarvikejalostus 10 2,2 599 026 1 698 913 2,6 Puun jatkojalostus 36 7,5 655 432 1 704 730 2,5 Metalli 69 14,9 2 245 359 6 136 401 9,2 Matkailu 83 17,3 3 472 204 9 596 737 14,2 Hoivapalvelut 22 4,8 1 769 698 5 299 575 8,0 Hevospalvelut 35 7,3 1 455 416 4 074 419 6,0 Urakointi 9 1,9 261 412 706 392 1,1 Lämpöyrittäjyys 12 2,5 425 718 1 288 705 1,9 Muu valmistus 18 3,9 1 262 788 3 537 212 5,3 Muut palvelut 74 15,4 2 774 811 8 198 406 12,2 Bioenergia/raaka-aine 54 11,3 1 877 121 5 185 860 7,7 Yhteensä 480 100 23 402 695 67 468 484 100 Yritystukien toimialoittainen jakautuminen vaihtelee sen mukaan tarkastellaanko yritystukia päätösten määrän tai myönnettyjen eurojen mukaan. Päätösten lukumääriä toimialoittain tarkasteltaessa (kuvio 9) yritystukipäätöksiä tehtiin eniten matkailun toimialalle (16 %), metallin toimialalle ja muiden palvelualojen yrityksille (molemmat 15 %). Näiden jälkeen viiden kärkeen pääsivät myös elintarvikejalostus (Annex 1 sekä muu elintarvikejalostus, yhteensä 14 %) sekä bioenergian toimiala (12 %). Yritystukipäätöksiä tehtiin paljon palvelualojen yrityksille; hoivapalvelut, hevospalvelut, urakointi ja muut palvelut kattoivat lähes kolmanneksen kaikista tukipäätöksistä. Kuvio 9 Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset toimialoittain 2007 2014 (4.4.2014) 66
Kun tarkastellaan yritystukipäätöksiä myönnetyn tuen määrään suhteutettuna, toimialojen järjestys muuttuu (kuvio 10). Eniten tukea myönnettiin elintarvikkeiden jatkojalostuksen toimialalle, lähes 7,2 milj, euroa, joka oli lähes kolmannes myönnetystä tuesta. Toiseksi eniten tukea myönnettiin matkailun toimialalle (3,4 milj. euroa) ja metallin toimialalle (noin 2,2 milj. euroa). Muiden palveluiden osuus jaetusta tuesta oli reilu kymmenesosa, noin 2,6 milj. euroa. Yksittäisistä toimialoista myös hoiva-alan yritysten tuki oli suuri, lähes 1,8 milj. euroa. Lisäksi tärkeä huomio on, että tukipäätösten lukumäärää ja tuen euromääriä tarkasteltaessa sekä elintarvikkeiden jalostuksen (Annex 1) toimialan että hoivapalveluiden toimialan myönnettyjen yritystukien koko on keskimääräistä suurempi; tuen % -osuus on lähes kaksinkertainen suhteessa tukipäätösten lukumäärään. Kuvio 10. Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämä yritystuki toimialoittain 2007 2014 (tilanne 4.4.2014) Kun yritystukien kohdentumista toimialoittain verrataan Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman2011-2013 tavoitteisiin, voidaan todeta, että panostukset maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen ovat strategian ja painopisteiden mukaisia ja painotukset näkyvät selvästi euromääräisessä tarkastelussa. Myös puu- ja metsätoimiala on ollut mukana erityisesti bioenergian raaka-aineiden keruuseen ja kuljetukseen liittyvien investointien kautta. Ohjelmakaudella tiukentuneet linjaukset näkyvät hoiva-alan investointien määrissä, mutta muuten palveluyritysten kehittämiseen on panostettu varsinkin lukumääräisesti kohtuullisesti. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman painopisteiden sekä arvoketjuajattelun mukaan voidaan sanoa, että yritystukien kohdentaminen on vastannut tärkeiksi koettuja painopisteitä ja tuen kohdentuminen tukee erityisesti maatalouden arvoketjun, metsätalouden arvoketjun sekä palveluyrittäjyyden arvoketjun kehittämistä. 67
Yritystukipäätösten sisältämät tukitoimenpiteet Ohjelmakaudella 2007 2013 yritysten käytettävissä on ollut neljä eri tukimuotoa: investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki ja yritysryhmän kehittämishanke. Samalla tukipäätöksellä on voitu myöntää rahoitusta useampaan toimenpiteeseen. Hanke2007 järjestelmässä yksi yritystukipäätös (hankenumero) voi siten sisältää eri tukimuotoja: investointitukea, kehittämistukea tai käynnistystukea. Taulukossa 19 on esitetty Pohjois-Savon ELY- keskuksen yritystukipäätökset tukimuodoittain ja myönnetty tuki (EU ja valtio). Jotta yritystukien toimenpiteiden sisältöä voidaan tarkastella, on tukimuodot luokiteltu uudelleen 7 luokkaan päätösten sisältämien kaikkien tukimuotojen mukaan. Taulukko 19. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja rahoitus luokiteltuna päätöksen sisältämien tukimuotojen mukaan (tilanne 4.4.2014). Päätökset Yritystuki Rahoitus % TUKIMUOTO LUOKITELTUNA kpl (EU+valtio) yhteensä % Yrityksen investointituki 300 64,9 19 118 786 56 726 122 85,3 Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 26 5,6 1 537 033 4 186 823 6,3 Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 22 4,8 1 203 762 3 358 776 5,0 Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 6 1,3 281 839 653 307 1,0 Kehittämistuki 101 21,9 755 219 1 288 757 1,9 Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki 1 0,2 33 315 66 630 0,1 Käynnistystuki 6 1,3 120 479 240 958 0,4 Yhteensä 462 100 23 050 433 66 521 373 100 Pohjois-Savon ELY- keskuksen yritystukipäätöksissä yleisin tukimuoto on investointituki. Pelkkää investointitukea on myönnetty yhteensä 300 tukipäätöksellä. Näiden osuus kaikista päätöksistä on 65 % ja niiden kautta myönnetty tuki on 19,1 milj. euroa. Nämä päätökset kattavat 85 % yritystukien kokonaisrahoituksesta. Toiseksi eniten on tehty kehittämistukea koskevia päätöksiä, yhteensä 101 kpl (22 %) ja niihin on myönnetty yhteensä 0,76 milj. euroa. Näiden päätösten osuus on yli viidennes kaikista päätöksistä, mutta euromääräisesti nämä päätökset ovat kattaneet vain pari prosenttia kokonaisrahoituksesta. Näistä päätöksistä suurin osa on ollut euromäärältään pieniä, ns. liiketoimintaedellytysten selvittämiseen kohdentuvia toimenpiteitä. Sellaisia tukipäätöksiä, joissa on ollut mukana sekä investointi- että kehittämistuki, on tehty yhteensä 22 kpl ja niiden osuus kokonaisrahoituksesta on ollut 5 %. Hieman enemmän eli 26 tukipäätöstä on sisältänyt sekä investointi että käynnistystukea. Näiden osuus kokonaisrahoituksesta on ollut 6%. Sekä käynnistystukipäätöksiä että tukipäätöksiä, jotka ovat sisältäneet sekä investointi-, kehittämis- ja käynnistystukea on tehty molempia 6 kpl. Tukimuotojen jakautuminen sekä tukipäätösten lukumäärän mukaan sekä euromäärien mukaan on havainnollistettu kuvioissa 11 ja 12. 68
Kuvio 11. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset luokiteltuna päätöksen sisältämien tukimuotojen mukaan (tilanne 4.4.2014). Kuvio 12. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus luokiteltuna päätöksen sisältämien tukimuotojen mukaan (tilanne 4.4.2014). 69
Investointitukien avulla tehtävät toimenpiteet Yritysten Investointitukea voidaan myöntää rakentamiseen tai toimitilojen hankkimiseen, koneiden ja laitteiden hankintaan ja niiden parannustöihin sekä aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. Investointituen minimimäärä on 1000 euroa. Investointituen määrä on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Pohjois-Savon ELY- keskuksen tekemillä yritysten investointitukipäätöksillä rahoitettiin eniten sekä koneiden, laitteiden ja kalusteiden hankintaa että toimitilojen rakentamista, joka voi olla uudisrakentamista, laajennuksia tai olemassa olevien rakennusten kunnostamista. Yritystukipäätökset sisälsivät yhteensä 541 investointitukitoimenpidettä (kuvio 13). Selvästi yleisin investointitoimenpide oli kone, laite ja kalustohankinta, joita toteutettiin yhteensä 315 kertaa (58 % toimenpiteistä). Toiseksi yleisin toimenpide oli rakentaminen ; erilaisia rakentamistoimenpiteitä (uudisrakentaminen, kunnostaminen, laajentaminen) tehtiin 166 kpl (31 % toimenpiteistä). Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta tehtiin 36 kertaa ja rakennuksen hankinta oli toimenpiteenä 24 päätöksessä. Kappalemääräisesti tukipäätökset käsittivät eniten erilaisten koneiden ja laitteiden sekä kalusteiden hankintaa; yli puolet investointitukipäätöksistä koski näitä, usein pienimuotoisia investointeja. Euromääräisesti näille investoinneille myönnetty tuki onkin pienempi suhteessa kappalemäärään. Rakentamishankkeita puolestaan on määrällisesti ollut hieman vähemmän, mutta niihin on myönnetty yli puolet kaikesta investointituesta, Myös investoinnit aineettomaan käyttöomaisuuteen ovat olleet kohtalaisen pieniä; määrällisesti näitä päätöksiä on enemmän suhteessa niihin myönnettyyn euromäärään. Kuvio 13. Pohjois-Savon ELY- keskuksen myöntämät yrityksen investointituet, kpl ja euroa (tilanne4.4.2014) 70
Investointitukien toimialoittaisessa tarkastelussa (kuvio 14 ja kuvio 15) löytyy eroja päätösten lukumäärän ja rahoituksen suhteessa, erityisesti Annex 1 -toimialalla, jossa tuen määrä on kaksinkertainen seuraavana tulevan toimialan eli matkailun tukimäärään. Toimialat, joissa yleisimmin investointi liittyy rakentamiseen, ovat elintarvikejalostus, matkailu, hoivapalvelut ja hevospalvelut. Kone-, laite- ja kalustohankintojen osuus on puolestaan suuri Annex-1-toimialalla, puun jatkojalostuksessa ja metallialalla sekä erityisesti bioenergian toimialalla. Hoivapalveluiden ja matkailun osalta rakentamisen osuus rahoituksesta on muita suurempi. Aineetonta käyttöomaisuutta on hankittu 13 kertaa. Toimenpiteiden määrä ja rahoituksen suhteellinen osuus toimialoittain vaihtelee jonkin verran mutta yleistäminen on hankalaa pienestä määrästä johtuen. Kuvio 14. Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämät yrityksen investointituet toimialoittain, kpl (tilanne 4.4.2014) 71
Kuvio 15. Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämät yrityksen investointituet toimialoittain, euroa (tilanne4.4.2014) 72
Kehittämistuen avulla tehtävät toimenpiteet Kehittämistukea on mahdollista saada asiantuntija-apuun, koulutukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tukikelpoisista kustannuksista tuen määrä voi olla korkeintaan 50 % ja minimissään 500 euroa. Kehittämistukea on myös tuki yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämiseen. Tämä tuki on tarkoitettu aloittaville ja muutosvaiheessa oleville yrityksille. Tuki voi olla korkeintaan 90 % ja 2700 euroa (muutos kustannuksissa ohjelmakauden aikana). Kehittämistukea voidaan myöntää myös yritysryhmälle. Yritysryhmän kehittämishankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme yritystä, jotka kehittävät yhdessä esimerkiksi markkinointiaan ja tuotteitaan. Hakijana voi olla yksi ryhmän yrityksistä tai jokin yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio. Tuki voi olla korkeintaan 75 % tukikelpoisista kustannuksista, jos hakijana on kehittämispalveluita tarjoava organisaatio ja 50 %, jos hakijana on yritys. Taulukossa 20 on esitetty kehittämistukitoimenpiteiden lukumäärä yritystukipäätöksissä sekä myönnetty rahoitus. Taulukko 20. Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämät yrityksen kehittämistukitoimenpiteet ja niihin myönnetty rahoitus (tilanne 4.4.2014)- Tuen osuus EU+valtio Yksityinen Rahoitus % % % rahoitukse yhteensä rahoitus yhteensä Kehittämistuki sta Liiketoimintaedellytyste 61 103 430 11,7 13 821 2,1 117 251 7,6 88,2% n selvittäminen Muu 66 777 628 88,3 645 556 97,9 1 423 183 92,4 54,6% kehittämistoimenpide (sis. yritysryhmät) Yhteensä 881 057 100 659 377 100 1 540 434 100 57,2% Yritystukipäätöksillä tehtiin yhteensä 129 kehittämistukitoimenpidettä. Nämä jakaantuivat lukumääräisesti lähes puoliksi liiketoimintaedellytysten selvittämisten ja muiden kehittämistoimenpiteiden välillä. Euromääräisesti liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskeviin toimenpiteisiin on kohdistettu vajaa 12 % tuesta ja muut tuet ovat sitoneet yli 88 % kehittämistuesta. Kehittämistukitoimenpiteisiin on sidottu yritystukea noin 0,9 milj. euroa ja kehittämistukien kokonaisrahoitus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti kehittämistukipäätöksiä on tehty paljon luokkaan muut palvelut ja matkailun toimialalle. Myös metallialan yrityksille on tehty lukumääräisesti paljon kehittämistoimenpiteitä ja näiden osuus kehittämistoimenpiteisiin sidotusta rahoituksesta on toimialoista toiseksi suurin. Euromääräisesti suurimmat rahoitusosuudet on kuitenkin myönnetty bioenergian-toimialalle, yli 30% kehittämistuista. Näissä oli mukana 1 yritysryhmän kehittämishanke. Käynnistystuki on tarkoitettu aloittavalle tai yritystoimintaansa laajentavalle yritykselle ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen (korkeintaan kahden henkilötyövuoden palkkaamiseen ja korkeintaan kahdeksi vuodeksi). Käytännössä tämä tarkoittaa siis yhden työntekijän palkkaamista kahdeksi vuodeksi, kahden työntekijän palkkaamista yhdeksi vuodeksi tai neljän työntekijän palkkaamista puoleksi vuodeksi. Tuki voi olla enintään 50 % ja vähintään 1000 euroa. Käynnistystukea on myönnetty vain kuusi kertaa ja niihin on sidottu rahoitusta hieman yli 200 000 euroa. 73
Millaisia ovat maaseudun yritystukea saaneet yritykset? Maaseuturahaston yritystukea voi saada mikroyritys, pieni yritys, keskisuuri yritys, maatila ja kehittämisyhteisö. Taulukossa 21 on ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus esitetty yritystyypin mukaan. Suurin osa tukea saaneista, sekä päätösmäärissä että euroissa mitattuna on mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää). ELY:n yritystukipäätöksistä pienyrityksiä (Annex 1) tuen saajista oli 10 ja kehittämisyhtiöitä tai vastaavaa organisaatiota neljä. Maatila oli 82 yritystuen saajan taustalla. Kuviot 16 ja 17 havainnollistavat, miten tukipäätösten määrät ja myönnetyt tuet euromääräisesti jakautuvat yritystyyppien välillä. Kappalemääräisesti suurin osa tukipäätöksistä on tehty, odotetustikin, mikroyrityksille sekä maatiloille. Euromääräisessä vertailussa sekä pienten yritysten että maatilojen osuus on tukipäätösten määrään nähden suurempi. Taulukko 21 Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus yritystyypin mukaan (tilanne 4.4.2014). YRITYSTYYPPI kpl % Yritystuki (EU + valtio) Rahoitus yhteensä % Mikroyritys 365 79,0 14 544 071 41 668 087 62,6 Pieni yritys 10 2,2 2 302 402 6 809 251 10,2 Keskisuuri yritys 1 0,2 526 040 2 104 160 3,2 Maatila 82 17,8 5 457 650 15 646 182 23,5 Kehittämisyhteisö 4 0,8 220 270 293 694 0,5 Yhteensä 462 100 23 050 433 66 521 373 100 Kuviot 16 ja 17. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus yritystyypin mukaan (tilanne 4.4.2014) 74
Ovatko maaseudun yritystuet kohdentuneet syvälle maaseudulle? Maaseudun elinkeinojen kehittämistä koskevan lain mukaan maaseuturahaston yritystukien tulisi kohdentua ensisijaisesti harvaanasutulle maaseudulle. Tavoite yritystukien kohdentumisesta syvälle maaseudulle on toteutunut varsinkin tuettujen yritysten ja tukipäätösten määrän mukaan. Kaikista Pohjois-Savossa myönnetyistä maaseuturahaston yritystukipäätöksistä yli puolet (56 %) ja kokonaisrahoituksesta vajaa puolet (46 %) on kohdennettu harvaanasutulle maaseudulle (taulukko 22, kuviot 18 ja 19). Ydinmaaseudulle tukipäätöksiä ja tukea on kohdistunut suunnilleen samassa suhteessa, 12 13 %. Kaupunkien läheiselle maaseudulle puolestaan tukipäätöksiä on lukumääräisesti kohdentunut vain 13 % päätöksistä mutta rahoituksesta lähes kaksinkertainen osuus. Maaseututyypiltään kaupunkimaisten kuntien maaseutualueille on kohdentunut tukipäätöksiä ja rahoitusta samassa suhteessa eli vajaa viidennes tuesta on kohdentunut näille alueille. Taulukko 22. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus maaseututyypeittäin, kpl ja euroa (tilanne 4.4.2014) MAASEUTUTYYPPI Päätökset kpl Yritystuki (EU+valtio) Rahoitus yhteensä t % Harvaanasuttu maaseutu 258 10 475 444 30 668 942 46,1 Ydinmaaseutu 63 2 902 436 8 046 225 12,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 59 5 315 356 15 221 852 22,9 Kaupunki 82 4 357 196 12 584 354 18,9 Yhteensä 462 23 050 433 66 521 373 100 Kuviot 18 ja 19. Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämien yritystukien jakautuminen maaseututyypeittäin, kpl ja (tilanne 4.4.2014) 75
Yritystukirahoituksen jakautuminen kunnittain Pohjois-Savossa 2008-2014 Yritystukipäätösten jakautuminen seutukunnittain ja kunnittain Pohjois-Savossa on esitetty taulukossa xx. Seutukunnittain tarkasteluna eniten tukea on myönnetty Kuopion seutukuntaan ja toiseksi eniten Ylä-Savon seutukuntaa. Tukipäätösten määrän mukaan näihin kahteen seutukuntaan kuitenkin on tehty lähes saman verran tukipäätöksiä. Myös Sisä-Savon ja Koillis-Savon seutukuntiin on tehty lähes sama määrä tukipäätöksiä mutta tukea on kohdistettu euromääräisesti lähes kaksinkertainen määrä Sisä-Savon seutukuntaan. Kunnittain tarkasteltuna (kuvio 20) eniten tukea on kohdistunut Siilinjärvelle, toiseksi eniten Kuopioon. Näiden kahden jälkeen lähes tasoissa ovat Suonenjoki ja Kiuruvesi ja lähes samoissa lukemissa on Nilsiä, kun verrataan myönnettyjen tukien euromääriä. Yli puolet myönnetystä tuesta on kohdistunut näihin viiteen kuntaan. Kuvio 20. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ohjelmakaudella 2007 2013 kunnittain myönnetyn tuen määrän mukaan suuruusjärjestyksessä (tilanne 4.4.2014). 76
Taulukko 23. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ja myönnetty yritystuki ohjelmakaudella 2007-2013 kunnittain ja seutukunnittain (tilanne 4.4.2014). KUNTA****) Tukipäätökset kpl % Tuki (EU+valtio) Kokonaisrahoitus (julk. ja yksit.) Kuopio 46 10,0 3 206 018 9 212 423 13,9 Karttula* 9 2,0 334 688 953 028 1,4 Nilsiä** 28 6,1 1 485 032 4 114 775 6,2 Maaninka 15 3,3 759 493 2 124 987 3,2 Siilinjärvi 48 10,4 4 853 535 13 909 829 20,9 Kuopion seutukunta 146 31,6 10 638 765 30 315 041 45,6 Iisalmi 20 4,3 649 810 1 967 577 3,0 Kiuruvesi 47 10,0 1 606 306 4 463 700 6,2 Keitele 10 2,0 1 049 927 2 961 858 4,4 Lapinlahti*** 19 4,1 644 611 1 777 464 2,7 Varpaisjärvi*** 4 0,9 104 043 298 070 0,5 Pielavesi 17 3,7 413 076 1 130 806 1,7 Sonkajärvi 17 3,7 731 446 1 975 751 3,0 Vieremä 9 2,0 443 180 1 238 726 1,9 Ylä-Savon seutukunta 143 31,0 5 642 401 15 813 953 23,8 Suonenjoki 28 6,1 1 618 401 5 485 598 8,3 Rautalampi 17 3,7 232 674 658 626 1,0 Tervo 11 2,4 497 821 1 378 737 2,1 Vesanto 10 2,2 1 071 212 3 086 322 4,6 Sisä-Savon seutukunta 66 14,3 3 420 107 10 609 284 15,9 Juankoski 18 3,9 360 467 1 007 965 1,5 Kaavi 11 2,4 299 348 1 005 396 1,5 Rautavaara 12 2,6 301 228 763 106 1,2 Tuusniemi 21 4,6 1 037 167 3 076 306 4,6 Koillis-Savon seutukunta 62 13,4 1 998 209 5 852 773 8,8 Varkaus 20 4,3 646 258 1 805 679 2,7 Leppävirta 25 5,4 704 693 2 124 643 3,2 Varkauden seutukunta 45 9,7 1 350 951 3 930 323 5,9 Yhteensä 462 100,0 23 050 433 66 521 373 100,0 *Kuntaliitos 1.1.2011 Kuopioon **Kuntaliitos 1.1.2013 Kuopioon ***Kuntaliitos 1.1.2011 ****Toteutuskunta haettaessa % 77
Kuvio 21. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät yritystukipäätökset ohjelmakaudella 2007-2013 kunnittain tukipäätösten määrän mukaan suuruusjärjestyksessä (tilanne 4.4.2014). 78
Yritystukien vaikutus yritystoimintaan Yritystukien tavoitteita ja vaikutusta yritystoimintaan on käsitelty kappaleessa 7.4. lähinnä laadullisten tavoitteiden osalta. Alueellisen suunnitelman tavoitteet on esitetty taulukossa 1 (kappale 3.2.). Tämä kappale sisältää yritystukien määrälliset tavoitteet ja toteumatiedot Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007-2013 seurantatietojen perusteella. Yritystuen avulla luodut uudet työpaikat ja säilytetyt työpaikat Yritystukia koskevat seurantatiedot käsittävät mm. uusien luotujen työpaikkojen määrän, säilytettyjen työpaikkojen määrän, maatiloille syntyneet ja säilytetyt työpaikat sekä toimenpiteen aikana työllistyneet. Työpaikkatilanteen lisäksi seurataan yritysten liikevaihdon ja taloudellisen kannattavuuden muutosta. Lisäksi matkailuyritysten osalta seurataan majoitusvuorokausien muutosta. Seurantatiedot ilmoitetaan sekä tuen maksuvaiheessa että kahden vuoden jälkeen viimeisen maksupäätöksen saamisesta. Taulukossa 24 on esitetty yritystukien lähtötaso, tavoite- ja toteumatiedot maaliskuun 2014 tilanteen mukaan, jolloin nämä tiedot oli saatavissa 220 tukipäätöksestä eli käytettävissä on toteumatiedot 48 % yritystukipäätöksiä. Näin ollen lopullisten tulosten suuruusluokkaa voidaan karkeasti arvioida kertomalla maaliskuun 2014 tilanteen tiedot kahdella. Taulukko 24. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritystukien tuloksia seurantatietojen perusteella (tilanne 30.3.2014). YRITYSTUKI-INDIKAATTORI TAVOITE N TOTEUMA N Uudet maatiloille syntyneet työpaikat, kpl 9,32 20 18,70 20 Säilytetyt työpaikat maatiloilla, kpl 29,60 24 38,10 24 Uudet työpaikat yhteensä, miehet 174,85 157 209,85 157 Uudet työpaikat yhteensä, naiset 63,05 63 89,05 64 Uudet työpaikat yhteensä (miehet ja naiset) kpl 238,00 220 299,00 221 joista uudet työpaikat alle 25 v yhteensä 41,10 63 67,10 64 joista uudet kokoaikaiset työpaikat, kpl 174,00 93 189,00 94 Säilytetyt työpaikat, miehet kpl 287,25 130 312,40 131 Säilytetyt työpaikat, naiset kpl 126,50 75 148,50 76 Säilytetyt työpaikat yhteensä (miehet ja naiset) kpl 414,00 205 461,00 207 joista säilytetyt työpaikat alle 25 v kpl 54,70 27 45,30 28 Toimenpiteen aikana työllistyvät, miehet htv 87,10 68 96,02 68 Toimenpiteen aikana työllistyvät, naiset htv 2,75 15 6,67 15 Toimenpiteen aikana työllistyvät yhteensä htv 90,00 83 103,00 83 joista toimenpiteen aikana työllistyvät alle 25v htv 1,80 12 5,30 12 Hankejärjestelmä 2007/Mavi/MMM Tike, tilanne 31.3.2014 Verrattaessa yritystukien seurantatietoja Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman tavoitteisiin (taulukko 1, sivu 11), voidaan todeta, että todennäköisesti asetettuihin tavoitteisiin ei ihan päästä, mutta kohtalaisen hyviksi tuloksia voidaan arvioida. Syynä on mm. ohjelmakauden aikainen taloudellinen taantuma ja yritysten investointihalukkuuden väheneminen, joka näkyi sekä hakemusten määrässä että tukipäätösten toimenpiteiden toteuttamisessa. Yritystukien seurantatietojen perusteella uusien työpaikkojen luominen jää noin kolmanneksen tavoitteesta (taulukko 24). Nuorten 79
uudet työpaikat, jotka seurantatiedoissa ovat alle 25-vuotiaiden työpaikkoja, mutta alueellisessa suunnitelmassa alle 30 -vuotiaiden työpaikkoja, tavoitteesta, karkean arvion mukaan, jäädään 67 %:iin. Uudet naistyöpaikat näyttäisivät jäädä kauimmas tavoitteestaan eli vain puoleen. Uusien yritysten perustaminen ei ole mukana yritystukia koskevassa indikaattorilomakkeessa. Uusien yritysten perustaminen on seurantatietona ainoastaan elinkeinojenkehittämishankkeissa toimenpiteessä 312 (ind 97, perustettujen mikroyritysten lukumäärä).. Rahoitetuissa elinkeinojen kehittämishankkeissa uusia yrityksiä on kirjattu seurantaan pääasiassa. yritysneuvontaa tehneiden hankkeiden tuloksissa. Alueellisen suunnitelman tavoitteena oli 105 uuden yrityksen perustaminen. Seurantatietojen mukaan (tilanne 3/2014) kolmen rahoitetun elinkeinojen kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda 54 uutta työpaikkaa. Toteumatietojen mukaan tämä tavoite on toteutunut jo kaksinkertaisena (112 kpl) eli seurantatietojen mukaan myös alueellisen suunnitelman tavoite on näiden mittareiden mukaan toteutunut. Tässä pitää kuitenkin huomioida kaksi asiaa. Hankkeiden vaikutus yritysten perustamiseen on välillistä, esim. neuvonnan kautta saatavaa tukea. Toiseksi tulee huomata, että samat yritykset voivat olla sekä elinkeinojen kehittämishankkeiden asiakkaita, että myös yritystukien saajia. Hanke2007- järjestelmän mukaan tuen saajissa oli 135 aloittavaa yritystä eli tämä luku antaa omalta osaltaan suuntaa perustettujen yritysten määrään. Lisäksi koko ohjelmakauden tulosten osalta tulee muistaa, että seurantatiedot ovat 3/2014 tilanteen mukaan). Alueellisen suunnitelman tavoitteeksi oli lisäksi asetettu 30 kpl naisten perustamia yrityksiä ja 15 kpl nuorten perustamia yrityksiä (mukana 105 yrityksen kokonaistavoitteessa). 8.3. Yritystukea saaneiden yritysten haastattelut Haastattelun otanta ja vastaajien taustatiedot Tähän selvitykseen haastateltiin ohjelmakaudella 2007-2013 Maaseuturahaston investointi, kehittämis-, tai käynnistystukea saaneita yrittäjiä. Yhteensä haastatteluissa oli mukana 212 yritystukipäätöstä, joista 143 oli ELY -keskuksen ns. suoria päätöksiä. Osa yrityksistä oli saanut useita tukipäätöksiä ja haastatteluaineistossa on huomioitu kukin tukipäätös erikseen. Tässä selvityksessä saman yrittäjän antamat vastaukset on tallennettu erikseen kunkin tukipäätöksen osalta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, jotta eri tukimuotojen merkitystä voidaan paremmin arvioida. Vastaajat olivat pääasiassa yrittäjiä. Vain muutaman yrityksen osalta vastaajana oli yrityksen muu toimihenkilö. Haastattelut tehtiin sekä puhelimitse että kasvokkain yrityskäynnillä helmi-toukokuussa 2013 sekä loka-joulukuussa 2013. Ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n maaseuturahaston yritystukea on Pohjois-Savossa voinut hakea sekä ELY-keskuksen että kolmen toimintaryhmän kautta. ELY-keskus ja toimintaryhmät ovat sopineet työnjaosta ja rahoituslinjauksista mm. yritysten koon sekä tiettyjen toimialojen osalta. Leader- ryhmät ovat rahoittaneet pääasiassa pieniä yrityksiä ja pieniä toimenpiteitä (maksimi kustannusarvio noin 100 000 euroa). Annex-I eli elintarvikkeiden ensimmäisen asteen jatkojalostusta tekevät yritykset ovat olleet pääasiassa ELY-keskuksen asiakkaita. Otannan pohjana oli Hanke 2007- järjestelmän tiedot tukea saaneista yrityksistä. Otannassa haastateltavia pyrittiin valitsemaan samassa suhteessa kuin kunkin tahon tekemiä yritystukipäätöksiä oli tehty. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan ELY-keskuksen myöntämiä ns. suoria tukia koskevat vastaukset. Lisäksi on huomioitava, että sama yritys on voinut saada tukea sekä toimintaryhmältä, että ELY- keskukselta. Esim. kehittämistukea liiketoimintaedellytysten selvittämiseen on usein myönnetty 80
Leader- ryhmän kautta. Sen jälkeen yritys on voinut hakea esim. investointitukea ELY-keskuksen kautta. Haastateltavat valittiin muutamien kriteerien perusteella. Ensisijaisesti valittiin yrityksiä, jotka olivat saaneet tukipäätöksensä vuosina 2008 2010, sekä jo lopetetuiksi kirjattuja tukipäätöksiä; tosin samat yritykset usein täyttivät molemmat kriteerit. Tämä ajallinen rajaus mahdollisti parhaiten tuen avulla toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin, koska toteutuksesta oli kulunut parhaassa tapauksessa viisikin vuotta. Yhtenä otannan kriteerinä toimi myös yritysten sijainti maakunnan sisällä eli selvityksessä pyrittiin mahdollisimman hyvään alueelliseen kattavuuteen. Lisäksi huomiota kiinnitettiin yritysten toimialoihin, jotta selvitykseen saataisiin yrityksiä mahdollisimman monilta toimialoilta. Luonnollisesti haastateltavien valintaan vaikutti heidän suostuvaisuutensa ja myös tämän vuoksi yllä mainituista kriteereistä jouduttiin joustamaan. Vastaajien sukupuoli ja ikä Tässä selvityksessä on mukana 143 ELY-keskuksen suoraan yritystukipäätöstä. Näitä päätöksiä koskevien haastatteluiden vastaajista 22 % oli naisia ja 78 % miehiä Tässä tulee muistaa, että mukana on useamman tukipäätöksen saaneita yrityksiä ja näissä vastaaja (yrittäjä) oli useimmiten mies. Vastaajien ikä vaihteli 31 vuodesta 71 vuoteen ja vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Vastaajien yrittäjyyskokemus Haastateltavilta kysyttiin yrittäjyyskokemusta sekä aiemmista yrityksistä että nykyisessä yrityksessä (kuvio 22). Vastaajat olivat toimineet yrittäjänä keskimäärin 17,4 vuotta, pisin kokemus oli 42 vuotta (samassa yrityksessä koko ajan) ja lyhin kaksi vuotta. Nykyisessä yrityksessä yrittäjyyskokemusta oli kertynyt vastaajille hieman vähemmän, keskimäärin 13,5 vuotta. Kuvio 22. Vastaajan yrittäjyyskokemus yhteensä sekä nykyisessä yrityksessä (n=139) 81
Yrittäjän ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen Yrittäjiltä tiedusteltiin, mistä heidän ammatillinen osaamisensa yrityksen toimialalta ja liiketoimintaosaamisensa oli peräisin (kuvio 23). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kohta annetuista vaihtoehdoista, kuten monet tekivätkin. Useimmiten vastaajien ammatillinen osaaminen toimialalta, jolla yritys toimii, oli peräisin ammatillisesta koulutuksesta. Tämän vaihtoehdon oli valinnut 23 % vastaajista. Lähes yhtä yleinen tie (21 %) oli ammatillisen osaamisen hankkiminen suoraan yrittäjänä toimimisen kautta. Seuraavaksi eniten vastauksia saivat vaihtoehdot, joissa osaaminen on hankittu palkkatyön kautta (14 %) tai ammattikorkeakoulututkinnon kautta (13 %). Yrittäjäkurssin tai muun vastaavan kautta ammatillista osaamista oli hankkinut 12 % vastaajista. Akateeminen tutkinto oli 5 %:lla ammatillisen osaamisen taustalla Avoimissa vastauksissa mainittiin mm. ammatti- tai erikoisammattitutkinnot ja muut ammatillista pätevyyttä täydentävät kurssit (6) ja johtamiskoulutukset (2). Vastaajista 4 totesi saaneensa oppinsa kokemuksen kautta ja lisäksi mainittiin muita yrittäjyyttä tukevia koulutuksia (6). Kuvio 23. Yrittäjän ammatillinen osaaminen yrityksen toimialalta (vastaaja on voinut valita useamman vaihtoehdon, n= 140) Kuviossa 24 on puolestaan esitetty, mistä yrittäjien liiketoimintaosaaminen oli peräisin. Vastaajien liiketoimintaosaaminen oli useimmiten hankittu yrittäjänä toimimisen kautta (46 %). Toimialan koulutukseen liiketoimintaosaaminen oli sisältynyt kolmasosalla vastaajista (33 %) ja 21 % vastauksista keräsi vaihtoehto, jonka mukaan liiketoimintaosaaminen oli peräisin palkkatyöstä. 82
Kuvio 24. Yrittäjän liiketoimintaosaaminen (vastaaja on voinut valita useamman vaihtoehdon, n=137) Syyt yrityksen perustamiseen Yritysten perustamisen syyt ja tavat ovat monenlaisia ja se näkyi myös tässä haastattelussa (kuvio 25). Annetuista vaihtoehdoista yleisin syy yritystoiminnan käynnistämiseen oli alun perin palkkatyössä syntynyt idea, joka jalostui yritysideaksi. Viidennes vastaajista kertoi toiminnan alkaneen tätä kautta. Vastaajista 17 % ilmoitti, että oli jatkanut perheyrityksen toimintaa. Yritysidean syntyminen jonkin kuun kuin työn tai harrastustoiminnan vuoksi oli syynä 15 %:lla vastaajista. Vastaajista 7 % oli ostanut myytävänä olleen yrityksen. Eniten vastauksia (31 %) kertyi kuitenkin kohtaan joku muu, mikä?. Näissä vastauksissa selkeimmin esille nousivat eri syistä johtuva tyytymättömyys palkkatyöhön ja tahto työllistää itsensä (11 vastausta). Monen yrityksen perustamisen taustalla oli myös selkeä tarve yrityksen toimialan palveluille (11 vastausta). Avoimissa vastauksissa oli mukana myös jo annettuihin vaihtoehtoihin liittyviä vastauksia. Työttömyys tai vaikea työllistymistilanne alalla oli yrityksen perustamisen syynä 6 vastaajalla. Halu toimia yrittäjänä oli puolestaan syynä 5 vastaajalla. Vastaajista 8 ilmoitti syynä olleen lähipiirin tilanne, esim. sukupolven vaihdos tai veli pyysi mukaan yritykseen. Kahdeksan vastaajaa puolestaan ilmoitti syyksi joko maatilan lopettamisen tai lisätulojen hankkimisen maatilatoiminnan ohessa. Samoin 8 vastaajista totesi yritystoiminnan aloituksen syyksi selvän tarpeen (esim. majoitustilojen tarve) tai esille tulleen mahdollisuuden (esim. myyntiin tullut kiinteistö). Muutama vastaajaa ilmoitti, että yritystoiminta aloitettiin vahingossa tai monien yhteensattumien johdosta. Kuvio 25. Haastateltujen yritysten liiketoiminnan lähtökohta (rastittakaa listasta tärkein vaihtoehto, n=137) 83
Yritystoiminnan motiivit Yrittäjien taustaa ja yrittäjyyden perusteita haluttiin selvittää myös kysymällä, mikä haastateltavia motivoi toimimaan yrittäjinä. Vastaajia pyydettiin nimeämään annetuista vaihtoehdoista sekä tärkein että toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät tekijät, miksi he haluavat toimia yrittäjinä (kuvio 26). Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto yrittäjyys tarjoaa vaihtelevan ja monipuolisen työkentän, jonka kolmen kärkeen arvotti yhteensä 81 vastaajaa. Tämä vaihtoehto sai myös eniten ykkösääniä. Toiseksi tärkeimpänä vastaajat pitivät yrittäjyyden tarjoamaa vapautta vaikuttaa työaikoihin ja tehtäviin; sen valitsi 1-, 2- tai 3- sijalle 68 vastaajaa. Kolmanneksi listatuista vaihtoehdoista ylsi yrittäjänä toimiminen elämäntapana, joka keräsi yhteensä 59 vastaajaa. Vastauksissa korostuu juuri työn itsenäisyyden ja työn suorittamiseen vaikuttamisen mahdollisuus. Taloudellinen hyöty ja korkean elintason saavuttaminen olivat tärkeitä motivoijia 43 vastaajalle. Myös yrittäjäperinteiden merkitystä pidettiin tärkeänä; 35 vastaajista koki niiden olevan tärkeitä motivoijia. Samoin työn ja harrastuksen yhdistäminen motivoi yrittäjyyteen (33 vastaajaa). Avoimissa vastauksissa nousivat esille omat arvot, intohimot ja itselle tärkeät asiat, joiden parissa työskentelyn yrittäjyys mahdollistaa sekä inhimilliset syyt, liittyen esim. lastenhoitoon ja työmatkoihin käytettyyn aikaan. Tärkeimmäksi motivoijaksi todettiin mm. se, että oman työn jälki näkyy ja saa tehdä työtä omien arvojen mukaan. Motivaationa oli myös se, että työpaikan saa lähelle ja se mahdollistaa työnteon muiden tärkeiden asioiden kanssa (luonto, ihmiset ja ruoka). Myös halu kehittää seutukuntaa ja parantaa palveluita nostettiin tärkeäksi, joskus jopa tärkeimmäksi motivoijaksi. Kuvio 26. Vastaajien näkemys yrittäjyyden motiiveista (valitkaa annetuista vaihtoehdoista mielestänne kolme tärkeintä siten, että tärkein saa arvon 1 jne., n= 113) 84
Yrityksen toimiala ja yritystuen kohdentuminen Yritystukien kohdentumista seurataan mm. toimialoittain. Yritys voi toimia usealla toimialalla ja myönnetty yritystuki voi kohdentua vain osaan yrityksen toiminnasta. Haastattelussa kysyttiin, mikä on tuetun toimialan osuus yrityksen koko liikevaihdosta eli miten merkittävä tuettu toimiala on koko yrityksessä (kuvio 27). Haastatellut yritykset edustivat monipuolisesti alueen toimialoja, mikä oli otannan tavoitteenakin. Suurin osa vastaajayrityksistä toimii yhdellä toimialalla; 58 % vastaajista ilmoitti, että tuetun toimialan osuus oli 100 % yrityksen toiminnasta eli yrityksellä ei ollut muuta toimintaa. Tuetun toimialan osuus liikevaihdosta oli reilulla viidenneksellä vastaajista 60 99 % eli toimiala oli yrityksen päätoimiala (2 seuraavaa luokkaa). Tuetun toimialan osuus oli 60 % tai vähemmän 15 prosentilla vastaajista. Haastattelussa pyydettiin nimeämään myös yrityksen muut toimialat. Vertailtaessa kaikkien vastaajien ilmoittamia tuettuja toimialoja ja muita toimialoja, voidaan todeta, että useimmissa tapauksissa toimialat olivat toisiaan tukevia tai täydentäviä (mm. maatalous, matkailu ja lämpöyrittäjyys). Kuvio 27. Yrityksen toimialat ja tuen kohdentuminen (n=142). Yrityksen asiakkaat ja markkina-alue Tukea myönnettäessä yhtenä kriteerinä on yrityksen markkina-alueen laajuus. Päätöksenteko vaiheessa tähän liittyy mm. selvitys siitä, vääristääkö mahdollinen tuki kilpailutilannetta paikallisesti. Haastateltavilta kysyttiin kolmen vaihtoehdon kautta mistä heidän asiakkaansa pääosin tulevat (kuvio 28). Pääosin asiakkaat olivat paikallisia (63 % vastaajista). Jos mukaan lasketaan myös ne, joilla oli jonkin verran myös paikallisia asiakkaita, nousee luku 88 prosenttiin. Sellaisia yrityksiä, joiden asiakkaat ovat pääosin eripuolella maata, oli 41 prosenttia vastaajista. Jos lasketaan mukaan myös ne, joilla asiakkaista on jonkin verran asiakkaita ympäri maata, nousee luku 74 prosenttiin. Kolmasosa vastaajista ilmoitti, että asiakkaista jonkin verran tai pääosa on ulkomailla. Sellaisia yrityksiä, joiden asiakkaat tulevat pääosin ulkomailta, oli vajaa 8 % vastaajista. Puolestaan 2/3:lla vastaajista ei ollut ollenkaan ulkomaisia asiakkaita. Lisäksi tässä yhteydessä kysyttiin, tekeekö yritys merkittävästi alihankintaa? Vastaajista reilu neljännes (27 %) vastasi myöntävästi ja puolestaan 73 % vastaajista ilmoitti, että yritys ei tee merkittävästi alihankintaa. Alihankintaa tekevät yritykset toimivat alihankkijoina niin suurille kansallisille ja kansainvälisille yrityksille, kuin paikallisille yrityksillekin. Jonkin verran alihankintaa tehtiin myös julkiselle sektorille, kuten kunnille, kaupungeille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. 85
Kuvio 28. Yrityksen markkina-alue (n=141) Yritystukihaastattelujen tulokset Yritystuen haku ja maksatus ja niiden sujuvuus Tiedonsaanti ja neuvonta yritystuen haku- ja maksuvaiheessa Koska yritystuen haku- ja maksuprosessin neuvonta ja toteuttaminen on osa ELY:n ja Leader- ryhmien tehtävää, haastattelussa haluttiin kysyä kokemuksia tämän prosessin sujuvuudesta ja tiedonsaannista sekä tuen haku- että maksuvaiheessa (kuvio 29). Tuloksista käy ilmi, että yritystuki- ja maksuhakemuspapereiden täyttämiseen oli haettu apua pääasiassa kolmelta taholta: ELYkeskuksesta, kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön yritysneuvojilta ja ProAgrian yritysneuvojilta. Useimmiten haastatellut olivat saaneet apua tuki- sekä maksuhakemuksen tekemiseen ELYkeskuksesta; reilu kolmasosa oli saanut ELY- keskuksesta apua tukihakemuksen ja miltei sama määrä myös maksuhakemuksen tekemiseen. Usein apua oli saanut samaan asiaan useammalta taholta. Toiseksi suosituin taho avun- ja tiedonhaussa olivat kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön yritysneuvojat. Seuraavaksi eniten apua oli haettu ja saatu ProAgrian yritysneuvojilta. Muut annetut vaihtoehdot; kunnan maaseutusihteeri, konsultti tai muu asiantuntija, yritystoimintaa edistävä projekti ja yrityskoulutus tai vastaava tilaisuus saivat kukin vain muutamia mainintoja. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi vastaajat olivat saaneet usein apua omalta tilitoimistoltaan ja kirjanpitäjältään tai eri alojen asiantuntijoilta. Lisäksi apua oli saatu omalta lähipiiriltä. 86
Kuvio 29. Tiedonsaanti ja apu yritystukihakemuksen ja maksuhakemuksen tekemiseen (n=143). 87
Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuuden ja tuen merkityksen arviointi Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuutta ja tukimuotojen soveltuvuutta yrityksen tarpeisiin selvitettiin yhdeksän valmiin väittämän kautta. Vastaukset väittämiin annettiin asteikolla 1= täysin eri mieltä ja 5= täysin samaa mieltä ja ne on esitetty kuviossa 30. Kuvio 30. Yritystuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus ja saatu apu ja ohjeet (n=143, keskiarvo: 3,64). Yritystuesta saatu taloudellinen hyöty on merkittävä byrokratiasta huolimatta Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 3,64, joten kokemuksen olivat keskimäärin enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Positiivisimmat vastaukset saatiin käytettävissä olevien tukimuotojen sopivuudesta yrityksen tarpeeseen (ka 4,2) sekä yritystuesta saatua taloudellista hyötyä verrattaessa sitä tuen hakuun käytetyn aikaan (ka 4,1). Näiden molempien nousu listan kärkeen on merkittävää. Väittämän 2 käytettävissä olleet tukimuodot vastasivat hyvin oman yritykseni kehittämistarpeisiin osalta jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli yli 80 % vastaajista. Tukimuodot eivät olleet vastanneet vain muutamien tarvetta; täysin tai jokseenkin eri mieltä oli vastaajista alle 10 %. Koko ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että rahoitusväline vastaa tarpeisiin. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että vastaajina ovat yritykset, jotka ovat tukea saaneet ja haastatteluiden ulkopuolella ovat ne yritykset, joiden tarpeeseen (esim. toimialakohtaisten linjausten tai muiden rajausten vuoksi) ei tukea ole voitu myöntää. Vielä merkittävämpi tulos on vastaajien kokemus tuen taloudellisesta hyödystä. Ohjelmakaudella 2007 2013 tukien hallinnointi on ollut raskasta ja byrokratia on keskusteluttanut runsaasti läpi koko ohjelmakauden. Viimeinen väittämä 9 koski yritystuen hakuun käytetty aika siitä saatu saatua taloudellista hyötyä. Yli puolet vastaajista oli täysin saamaa mieltä ja tämä väittämä keräsikin eniten 88
näitä vastauksia. Jos mukaan lasketaan jokseenkin samaa mieltä olleiden vastaukset, huomataan, että noin 3/4 vastaajista piti tuen hakemista taloudellisesti kannattavana, vaikka hakuprosessiin kuluikin aikaa. Neljännes vastaajista puolestaan oli väittämän kanssa eri mieltä tai ei osannut sanoa kantaansa. Haastatteluissa tuli myös selvästi esille tuen määrän ja vaaditun paperityön määrän suhde; pienen tuen osalta hyöty katsottiin luonnollisesti heikommaksi. Hakuprosessista sai tietoa ja apua, mutta päätöksenteko oli hidasta Kolmas positiivisimpana koettu asia on tiedon ja tuen saaminen hakuprosessin aikana. Väittämän 3 (ka 4,0) sain riittävästi tukea yritystuen hakemisessa osalta samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli reilut ¾ vastaajista. Vajaa neljännes oli joko jokseenkin tai täysin eri mieltä tai ei osannut sanoa kantaansa. Väittämän 1 yritystuesta oli saatavilla tietoa helposti ja riittävästi (ka 3,7) osalta vastaajat olivat enimmäkseen samaa mieltä, mutta myös vastakkaisia kokemuksia oli myös viidesosalla vastaajista. Tukiprosessin kokonaisuutta ja päätöksentekoon liittyviä ongelmia kuvastaa väittämän 4 tuen hakeminen oli sujuvaa ja helppoa (ka 3,3) ja 5 yritystuen päätöksen saaminen oli riittävän nopeaa (ka 3,2) saamat vastaukset. Nämä väittämät saivat eniten eri mieltä olevia vastauksia ja suhteellisen paljon myös eos -vastauksia. Puolet vastaajista olivat väittämän kanssa eri mieltä tai eivät osanneet sanoa kantaansa. Eli yhteenvetona voi todeta, että tietoa ja apua on saatavissa, mutta itse haku- ja päätösprosessi eivät toimi odotetulla tavalla kaikkien kohdalla. Tuen maksatukseen sai tietoa ja apua, mutta maksatus oli hidasta Myös maksatusvaiheessa haastateltavat kokivat tiedon- ja avunsaamisen suhteellisen hyväksi. Väittämän 6 sain riittävästi tietoa ja apua yritystuen maksatusvaiheessa (ka 3,8) kanssa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 65 % vastaajista. Kolmannes vastaajista oli kuitenkin päinvastaista mieltä tai ei osannut kertoa kantaansa. Tämän väittämän osalta suhteellisen moni valitsi myös vastauksen ei samaa eikä eri mieltä. Tätä selittää osaltaan väittämän 7 vastaukset, jotka liittyvä maksatusprosessiin. Väittämä 7 Yritystuen maksatus oli riittävän nopea sai selvästi eniten kielteisiä vastauksia; Yli kolmannes oli tämän väittämän suhteen joko täysin tai jokseenkin eri mieltä ja näistä useimmat olivat täysin eri mieltä. Myös eos vastauksia oli suhteellisen paljon tämän väittämän kohdalla. Yhteenvetona voikin todeta, että neuvoja ja tietoa on saatu kiitettävästi, mutta itse maksatus on ollut monelle tuensaajalle vaikea ja hidas prosessi. Haastatteluissa tuli myös esille, että mikäli hitaus tuli yllätyksenä tai jonkin omasta syystä johtumattoman viiveen vuoksi hitaasti, asia koettiin isompana ongelmana. Väittämä 8 koski muutoksen hakemista myönnettyyn yritystukeen (ka 3,3). Tähän väittämään vastasi vain 76 yrittäjää eli osa heistä, jotka eivät olleet hakeneet muutospäätöstä, jättivät tämän kohdan vastaamatta. Väittämä keräsi toisaalta eniten ei samaa eikä eri mieltä vastauksia, joka selittynee sillä, että osa vastauksista koskee sellaisia tukipäätöksiä, joille ei ole haettu muutospäätöstä. Vastaajista 40 % koki muutospäätöksen hakemisen helpoksi, mutta myös päinvastaisia kokemuksia oli jonkin verran, 15 %:lla vastaajista. 89
Yritystuella rahoitetun toimenpiteen toteutuminen Yritystukea myönnettäessä yksi arvioitavista asioista on rahoittaville toimenpiteille asetetut tavoitteet. Niiden pitää olla mm. alueellisen suunnitelman mukaisia ja todennettavissa. Tavoitteiden saavuttamisen selvittämiseksi ensin kysyttiin yleisesti, toteutuiko toimenpiteiden toteutus suunnitelman mukaisesti. Suurin osa vastaajista (80 %) ilmoitti, että yritystuen avulla tehtävät toimenpiteet oli toteutettu, kuten alun perin oli suunniteltukin. Viidesosa vastaajista puolestaan totesi, että alkuperäisistä suunnitelmista poikettiin. Syiksi ilmoitettiin mm. että hanke toteutettiinkin suunniteltua pienempänä (9 vastausta). Syinä oli esimerkiksi, että toimenpide tehtiin edullisempana, jokin osa päätettiin jättää toteuttamatta (eri syistä johtuen) tai rahat eivät riittäneet toteuttamiseen. Myös toteutusajan umpeutuminen oli syynä, ettei hanke toteutunut kokonaan (4 vastausta). Syinä oli usein myös kustannusten ylittyminen (5 vastausta) tai joku hakutekniikkaan liittyvä asia (5 vastausta, esim. muutoshakemus tai ongelmat kustannusten hyväksymisessä). Lisäksi muutoksia suunnitelmiin aiheuttivat mm. tukieurojen uusi kohdentaminen hankkeen sisällä, muuttunut tilanne yrityksen toiminnassa tai suunnitellussa tuotannossa. Yritystuen tavoitteet ja niiden toteutuminen Yrityksen kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen Yritystuki mahdollistaa ja helpottaa yrityksessä tehtäviä kehittämistoimenpiteitä, esim. tuotannon laajentamista, tuotannon tehostamista, uusien tuotteiden kehittämistä tai markkina - alueen laajentamista. Selvitettäessä, miten saatu yritystuki on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan ja tavoitteiden toteutumiseen kysyttiin haastateltavilta kolmen eri tavoitteen kohdalla olivatko ne tavoitteena ja jos olivat, kuinka hyvin ne olivat toteutuneet asteikolla 1-3 (1=tavoite ei ole toteutunut, 2=tavoite on toteutunut osittain, 3=tavoite on toteutunut täysin). Vastaukset on esitetty kuvioissa 31a ja 31b seuraavalla sivulla. Liikevaihdon kasvu oli yleisin tavoitteista; tämän ilmoitti tavoitteeksi 85 % vastaajista. Arvioitaessa tämän tavoitteen toteutumista, yli 60 % vastaajista ilmoitti, että tämä tavoite oli toteutunut kokonaan. Kun mukaan otetaan myös hankkeet, joissa tavoite oli toteutunut osittain, päästään 90 %:n vastauksista. Siten vain 10 % koki, että tavoite ei ole toteutunut. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen oli toiseksi yleisin tavoite; sen ilmoitti tavoitteeksi yli 70 % vastaajista. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen oli toteutunut hyvin. Tavoitteet olivat toteutuneet kokonaan suunnitellussa laajuudessa (75 %) tai osittain (noin 20 %). Vain muutama (5 %) ilmoitti, että tavoite ei ollut toteutunut. Uudet innovaatiot ilmoitti tavoitteeksi vain vajaa kolmannes yrityksistä. Uusiin innovaatioihin liittyvien tavoitteiden toteutuminen oli kuitenkin hyvä: Kaksikolmasosaa yrityksistä ilmoitti tavoitteiden toteutuneen kokonaisuudessaan ja 25 % vastaajista ilmoitti, että uusien innovaatioiden osalta tavoite oli toteutunut osittain. Kymmenesosa puolestaan ilmoitti, että tavoite oli jäänyt toteutumatta. Kysymyksissä oli lisäksi omat kysymykset hoiva- ja matkailualan yritysten kehittämistavoitteista. Hoiva-alan yritysten vastauksia haastattelussa oli mukana 9 kpl. Hoiva-alan yrityksissä hoivavuorokausien lisääntyminen oli tavoitteena ainoastaan yhdellä yrityksellä ja tässä tapauksessa tavoitteet olivat toteutuneet kokonaan. Vastaajissa oli mukana 33 matkailualan yritystä ja näissä yrityksissä majoitusvuorokausien lisääntyminen oli tavoitteina yli 90
kolmanneksella vastaajista. Suurin osa näiden hankkeiden tavoitteista oli toteutunut; vain 15 % vastaajista ilmoitti että tavoite ei ole toteutunut. Tämän kysymyspatteriston vastauksissa vastaajien määrät eivät aivan täsmää, kun verrataan kuinka moni on asettanut yllä mainitut kohdat tavoitteekseen ja kuinka moni on arvioinut tavoitteen toteutumista. Tulosten tarkastelussa tulee huomata, että joissakin vastauksissa ko. tavoitetta ei ollut asetettu hankkeelle, mutta koska tuon tavoitteen osalta positiivinen muutos on tapahtunut, vastaaja on vastannut kysymykseen tavoitteen toteutumisesta ko. tavoitteen osalta. Esim. liikevaihdon kasvua ei välttämättä ole asetettu tavoitteeksi, muitta tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä olikin selvästi vaikutusta siihen. Kuvio 31a. Yritystuella rahoitetulle toimenpiteelle asetetut tavoitteet (n=141). Kuvio 31b. Yritystuen toimenpiteiden tavoitteiden toteutuminen (n=132, Keskiarvo: 2,6) 91