1 (11) PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOIDON MUODOT 2.1 Jatkuva perhehoito 2.2 Lyhytaikainen perhehoito 2.3 Osavuorokautinen perhehoito 2.4 Ammatillinen perhehoito 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 3.1 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisedellytykset 3.2 Perhehoidossa olevien henkilöiden lukumäärä perhehoidossa 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovittavat asiat 4.2 Irtisanominen ja purkaminen 5. PALKKIOT JA KORVAUKSET 5.1 Hoitopalkkio ja kulukorvaus 5.2 Käynnistämiskorvaus 6. PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Eläke 6.2 Vakuutukset 6.4 Sairastuessa 6.3 Vapaat 7. PERHEHOIDOSSA OLEVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 7.2 Asiakasmaksut 7.2.1 Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksu 7.2.2 Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta 7.2.3 Asiakasmaksu osakuukauden ajalta 7.2.4 Asiakkaan käyttövara 7.2.5 Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksu 8. PERHEHOITAJAN TUKI 9. YHTEISTYÖ 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS 11. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO
3 (11) 1. PERHEHOITO Perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella toteutetaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sekä ikäihmisten toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidolla tarkoitetaan toimintaa, jossa yksityinen henkilö sitoutuu omassa kodissaan tai hoidettavan kotona hoitamaan perhehoidossa olevaa henkilöä. Perhehoito suunnitellaan palvelemaan hoidettavan tarpeita joustavasti. Perhehoito tarjoaa yksilöllistä hoitoa, hoivaa, huolenpitoa sekä valvontaa. Lisäksi se tarjoaa virikkeellisen ympäristön, turvallisuutta, myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita ja osallistumista perheen arkeen. Hoidettavalla on tasavertainen asema muihin perhekodin jäseniin nähden. Perhehoito on sopiva hoitomuoto esimerkiksi silloin, kun toimintakykyä heikentää vamma, sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoidolla korvataan asumispalvelun tarvetta ja tarjotaan samalla hoidettaville mahdollisuus laajentaa elämänpiiriään. Perhehoidossa huomioidaan ja kunnioitetaan hoidettavan yksilöllisyyttä ja elämänhistoriaa. Kotiympäristössä toimintakyky säilyy pidempään, kun jokapäiväisen elämän taidot pukeutumisessa ja peseytymisessä sekä syöminen ja liikkuminen pysyvät paremmin yllä. Hyvä perushoito ja perhehoitajan ympärivuorokautinen läsnäolo lisäävät elämänlaatua. 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitoon liittyviä ja perhehoitoa määritteleviä lakeja ja asetuksia ovat: Perhehoitolaki 263/2015 Laki (519/1977) ja asetus (988/1977) kehitysvammaisten erityishuollosta Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999).
4 (11) 2. PERHEHOIDON MUODOT 2.1 Jatkuva perhehoito Jatkuva perhehoito on pitkäaikaista, ympärivuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa perhehoitoa, joka kestää yli 14 vrk/kk. Jatkuvaan perhehoitoon sijoitettavat asiakkaat tarvitsevat päivittäin tukea, ohjausta ja hoivaa vammaisuutensa, sairautensa tai ikääntymisen takia. Perhehoidon tarvetta voi aiheuttaa myös kognitiivisten taitojen heikentymisen mukanaan tuoma turvattomuus. Perhehoidon asiakkailla voi olla vammoja tai sairauksia, jotka vaativat lähinnä aktiivista seurantaa ja totuttuja hoitotoimenpiteitä. Osa asiakkaista voi käyttäytyä ajoittain haastavasti. Yöaikainen avuntarve asiakkailla on vähäistä. Asiakkaat selviytyvät päivittäisistä toimista yhden henkilön avustamana. 2.2 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on ympärivuorokautista perhehoitoa, joka kestää enintään 14 vrk/kk. Jos lyhytaikainen perhehoito jatkuu yli 14 vrk/kk, se muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota esim. omaishoidon vapaan järjestelyissä, perhehoitajan vapaan järjestelyissä tai välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa esimerkiksi laitoshoitojaksolta. 2.3 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti joko päivä- tai yöhoitona. Osavuorokautinen hoito on kestoltaan alle 6 h/vuorokausi. 2.4 Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 3.1 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisedellytykset Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka Eksoten kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitoa. Perhehoitajalta edellytetään perhehoidon valmennuksen suorittamista. Eksoten nimeämä vastuuhenkilö valitsee valmennukseen hyväksyttävät hakijat. Valmennus järjestetään Eksoten päättämällä tavalla. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa, terveydentilansa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Sopivuutta perhehoitajaksi arvioidaan kotikäynneillä ja valmennuksen aikana. Perhehoitajan tulee hoivata ja pitää huolta toteuttaa sovittuihin arvoihin perustuvaa perhehoitoa ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen tuomia erityistarpeita ylläpitää perhehoidossa olevan henkilön terveyttä ja toimintakykyä tehdä yhteistyötä omaisten ja läheisten sekä Eksoten yhteistyötahojen kanssa.
5 (11) Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Kodin sopivuutta arvioitaessa huomioidaan seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet perhekodin jäsenten terveydentila perheenjäsenten valmius hyväksyä perhehoito/perhehoidossa olevat henkilöt perhekodin tilat, turvallisuus ja lähiympäristön sopivuus. Perhehoitajan ja perhekodin sopivuuden arvioi Eksoten nimeämä/nimeämät vastuuhenkilö/t. Vastuuhenkilö tekee päätöksen palvelun myöntämisestä perheelle, laatii toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa sekä ohjaa ja valvoo perhehoitajien toimintaa. Ennen perhehoidon aloittamista, toimeksiantosopimusta tehtäessä, alaikäistä hoitavan perhehoitajan tulee toimittaa viranhaltijalle nähtäväksi rikostaustan selvittämiseksi tarvittava rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta. 3.2 Perhehoidossa olevien henkilöiden lukumäärä perhehoidossa Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. (Perhehoitolaki 7 ) Perhekodissa voidaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalaissa säädetty kelpoisuus (Perhehoitolaki 8 ). Enimmäismäärästä voidaan poiketa jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen, tai jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Perhehoitolaki 9 ). 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus (liitteet 2. ja 3.) tehdään jokaisen perhehoidossa olevan henkilön osalta erikseen. Jos perhehoitajina toimii pariskunta, sopimukseen kirjataan molempien hoitoon osallistuvien tiedot, ja sovitaan kummalle puolisolle perhehoidon palkkiot ja kulukorvaus maksetaan. Tapaturmavakuutus on siten voimassa molempien osapuolten osalta. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaa perhehoitaja ja mahdollinen puoliso sekä Eksoten vastuuhenkilö. 4.1Sovittavat asiat Toimeksiantosopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: perhehoitaja ja perhehoidossa oleva henkilö perhehoitajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus tai mahdollinen matkakorvaus hoidon kesto ja toteutus perhehoitajan oikeus vapaaseen mahdollinen käynnistämiskorvaus ja muu käynnistämiseen liittyvä tuki mahdollinen erityisten kustannusten korvaaminen
6 (11) mahdollinen käyttövarojen maksaminen perhehoitajalle annettava tuki hyvinvointi- ja terveystarkastuksen järjestäminen perhehoidossa olevan henkilön oikeudet perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet toimeksiantosopimuksen irtisanominen maininta rikosrekisteriotteen esittämisestä mikäli hoidettava on alaikäinen 4.2 Irtisanominen ja purkaminen Toimeksiantosopimus solmitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, se voidaan irtisanoa päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisen ajankohdasta. Jos perhehoitajan koti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, Eksoten viranhaltija tekee yhdessä perhehoitajan kanssa suunnitelman puutteiden korjaamiseksi. Jos puutteita ei korjata sovittuun määräaikaan mennessä, tai niitä ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (Perhehoitolaki 12 ) 5. PALKKIOT JA KORVAUKSET 5.1 Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalle maksetaan toteutuneesta perhehoidosta hoitopalkkio ja kulukorvaus. Hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja se määritellään toimeksiantosopimuksessa kunkin hoidettavan kohdalta erikseen. Eksoten hallitus hyväksyy erimuotoisten perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määrät vuosittain. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa, jonka hän voi ilmoittaa verottajalle verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön jokapäiväisiin elämäntoimintoihin liittyviä kuluja kuten: ravinto asuminen, siivous henkilökohtainen hygienia; puhtaus, vaatehuolto virkistys Yksilöllistä harkintaa käyttäen hoitopalkkion lisäksi voidaan maksaa erityislisää esim. kulukorvaus kaksinkertaisena (perusteena erityisruokavalio, irtaimiston poikkeuksellinen kuluminen tms.).
7 (11) 5.2 Käynnistämiskorvaus Perhehoitojalain 3 mukaan perhehoitajalle maksetaan korvausta perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Käynnistämiskorvauksen suuruus hyväksytään vuosittain Eksoten hallituksessa. Käynnistämiskorvaus kattaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvat tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset. Enimmäismäärään saakka voidaan asiakaskohtaisesti korvata hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista kodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi alkuvaiheen liinavaate- ja muita perushankintoja. Perhehoitaja laatii luettelon tarvikkeista ja kodissa tehtävistä muutostöistä, minkä pohjalta arvioidaan ja päätetään käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos toimeksiantosopimus päättyy lyhyehkön ajan kuluessa, asiakas siirtyy pois perhehoidosta, tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksen lisäksi perhehoitajaa voidaan tukea myös muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, josta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ei pääsääntöisesti makseta käynnistämiskorvauksia, vaan hoidossa olevien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan jo perhehoitoa suunniteltaessa. Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistyskorvauksen maksaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Apuvälinetarpeen arvioinnin seurauksena myönnetyt päivittäiseen toimintaan liittyvät apuvälineet myönnetään perhehoidon asiakkaalle maksutta apuvälinelainaamosta. 6. PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Eläke Perhehoito kuuluu eläketurvan piiriin. Hoitopalkkioista kertyy eläkettä. 6.2 Vakuutukset Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948, Perhehoitolaki 263/2015). Vakuutus korvaa hoitotilanteissa tapahtuneita vahinkoja ja sen määrä on suhteutettu hoitopalkkioon. Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu tapaturman varalta Eksoten toimesta. Vakuutus kattaa tapaturmasta aiheutuvat vammainhoitokulut sekä korvauksen mahdollisen invaliditeetin ja kuoleman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin Eksotella ei ole vakuutusta. Perhehoidossa sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja hoidettavan/omaisen kanssa. Perhehoitajia suositellaan selvittämään vakuutusturvansa oman vakuutusyhtiönsä kanssa.
8 (11) 6.3 Perhehoitajan sairastuessa Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajan sairastuessa tulee hänen olla yhteydessä Eksoten viranhaltijaan, mikäli sairastuminen aiheuttaa järjestelyjä perhehoidossa olevien asiakkaiden hoidossa. Ensisijaisesti perhehoitaja järjestää itse asiakkaiden hoidon sairastumisen ajan. Kuitenkin viimekätinen vastuu perhehoidon asiakkaiden hoidon järjestämisestä sairaustapauksissa on Eksotella. Mikäli Eksote vastaa asiakkaiden hoidon järjestämisestä perhehoitajan sairastumisen ajan, ei hoitopalkkiota makseta ilman erityistä harkintaa. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + yhdeksän (9) arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan päivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2004/1224) Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan sairastuessa hänen tulee olla yhteydessä hoidettavan perheeseen/omaiseen ja Eksoten viranhaltijaan silloin, kun sairastuminen edellyttää sovitun hoidon peruuttamista tai keskeyttämistä. Ensisijaisesti perhehoitaja pyrkii sopimaan perheen/omaisen ja viranhaltijan kanssa poikkeusjärjestelyistä (hoitojakson ajankohdan vaihtaminen). Jos tällainen järjestely ei tule kyseeseen, pyritään etsimään viranhaltijan kanssa ratkaisua tilanteeseen. 6.4 Vapaat Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Perhehoitajan vapaiden järjestämistavasta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Mikäli perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana itse, vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle maksetaan kuukauden ja viikon hoitopalkkion suuruinen määrä/hoidettava/ kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Mikäli Eksote järjestää asiakkaiden hoidon perhehoitajan vapaiden ajaksi ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaat voi pitää myös yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta marras-joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Mikäli lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopäiviä kertyy toimeksiantosopimuskohtaisesti enemmän kuin 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa, korvataan kertynyt vapaa pääsääntöisesti rahana hoitopalkkion suuruisena. 7. PERHEHOIDOSSA OLEVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma/vammaispalvelusuunnitelma Eksoten viranhaltijat arvioivat perhehoidon soveltuvuuden asiakkaalle. Perhehoitoon sijoitettaessa huomioidaan asiakkaan toiveet. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma/vammaispalvelusuunnitelma.
9 (11) Lyhytaikainen perhehoito kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan omaishoidon vapaan tai lyhytaikaishoidon järjestämistavaksi. 7.2 Asiakasmaksut Perhehoidon asiakasmaksut perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei lailla ole toisin säädetty. Asiakasmaksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2 ). Perhehoidossa oleva asiakas maksaa terveydenhuoltomenonsa itse (mm. sairaalahoito, kuntoutus, ambulanssikyydit). Jatkuvassa perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksua tai päivätoiminnan maksua. 7.2.1Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksut Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 c, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 19 ). Jatkuvan perhehoidon asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Asiakasmaksu sisältää lääkekulut, asumisen, ravitsemuksen ja hoivan. Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta asiakasmaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Jatkuvaan perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. 7.2.2. Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta Jos asiakkaan perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi (5) päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viiden (5) päivän omavastuun ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (30 vrk), maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy laitoshoidon, laitoskuntoutuksen tai palveluasumisen vuoksi, ei maksua peritä myöskään viiden päivän ajalta. Kun jatkuva perhehoito keskeytyy yli viideksi päiväksi asiakkaan poissaolon vuoksi, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x (toteutuneet perhehoidon päivät + ko. kuukauden omavastuupäivät) : (jaettuna) ko.kuukauden kalenteripäivillä. Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin.
10 (11) 7.2.3. Asiakasmaksu osakuukauden ajalta Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x toteutuneet perhehoidon päivät : (jaettuna) ko. kuukauden kalenteripäivillä. Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 7.2.4. Asiakkaan käyttövara Perhehoidossa olevan asiakkaan vähimmäiskäyttövaran suuruudesta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (7 c ). Lain mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua noudatettaessa asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön 107euroa. Eksote on määritellyt, että perhehoidon asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 200 euroa. Tämä summa kattaa vaatemenot, henkilökohtaisesta puhtaudesta aiheutuvat menot, parturi- ja kampaamokulut, jalkahoidot, matkakulut, puhelinkulut, harraste- sekä muut vastaavat menot. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista perhehoitajan tulee sopia asiakkaan, asiakkaan edunvalvojan tai asioiden hoitajana toimivan henkilön kanssa. 7.2.5 Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) mukaan palveluista, jotka kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi asiakkaan maksettavaksi tulla enintään laissa määrätty omavastuuosuus. Eksoten alueella perhehoidossa omavastuuta omaishoitajan lakisääteisistä vapaista ei peritä. Perhehoitoa voidaan käyttää myös muuhun lyhytaikaiseen hoitoon. Lyhytaikaisesta perhehoidosta vammaispalveluissa voidaan periä enintään 11,50 /vrk (v. 2016). Asiakasmaksuista päättää vuosittain Eksoten hallitus. 8. PERHEHOITAJAN TUKI Perhehoidosta vastaavat Eksoten omaishoidon ja/tai vammaispalvelun viranhaltijat. He hyväksyvät perhehoitajan, auttavat löytämään hoidettavalle sopivan hoitajan, ohjaavat ja tukevat perhehoitajaa sekä puhelimitse että tarvittaessa kotikäynnein. Perhehoitajille järjestetään 1-2 kertaa vuodessa täydennyskoulutusja vertaistapaamisia. Perhehoitajien on mahdollista osallistua myös Eksoten järjestämiin sisäisiin koulutuksiin. Perhehoitajille tarjotaan myös hyvinvointitarkastuksia oman fyysisen ja psyykkisen jaksamisen tueksi. 9. YHTEISTYÖ Perhehoitaja tekee yhteistyötä hoidettavan lähiomaisten ja viranhaltijoiden kanssa. Tämä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.
11 (11) Perhehoitajan tulee pitää perhehoidosta vastaava työntekijä ajan tasalla perhekodin tilanteesta. Tällaisia asioita ovat mm: asiakkaissa ja asiakasmäärissä tapahtuvat muutokset elämäntilanteen muutokset; sairastumiset, tapaturmat, muut esteet työnteolle perhesuhteiden muutokset käytettävyys, milloin voi toimia perhehoitajana muut mahdolliset tärkeät perhehoitotyöhön vaikuttavat seikat. Toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa ohjaa ja valvoo toimeksiantaja. Perhehoitoasiakkaalle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa, mikäli henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään ja valvomaan etujaan. Perhehoitaja ei voi toimia asiakkaan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitajalain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Jos asiakas on tyytymätön perhehoidossa saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa ensisijaisesti Eksoten vastuuvirkailijan puoleen. Asiakkaalla on sen lisäksi mahdollisuus olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen sekä tehdä sosiaalihuollon asiakaslain (2000/812) mukainen muistutus 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että perhehoidossa olevaa henkilöä ja hänen läheisiään koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Allekirjoittaessaan toimeksiantosopimuksen perhehoitaja sitoutuu noudattamaan salassapito-velvollisuutta. 11. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO Perhehoidon asiakkaan käyttövaroista tulee pitää seurantalistaa, mikäli asiakas ei kykene huolehtimaan käyttövaroistaan itse. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan kanssa.