1 Kiinteistöpalvelualan vuosilomaopas
2 KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS I. MÄÄRITELMIÄ... 3 II. VUOSILOMAN PITUUS... 3 1. Lomapäivien määrä (VLL 5 )... 3 2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (VLL 6 )... 4 3. Työssäolon veroinen aika (VLL 7 )... 5 4. Työntekijän oikeus vapaaseen (VLL 8 )... 8 III. VUOSILOMAPALKKA (VLL 9-15 )... 8 1. Luontoisedut (VLL 9 )... 9 2. Kuukausipalkkaiset työntekijät (VLL 10 )... 9 3. Tuntipalkkaiset 14 päivän säännön piirissä olevat työntekijät (VLL 11 )... 11 4. Tuntipalkkaiset 35 tunnin säännön piirissä olevat työntekijät (VLL 12 )... 15 5. Laskentasäännön määräytyminen (VLL 14 )... 17 6. Vuosilomapalkan maksaminen (VLL 15 )... 17 IV. VUOSILOMAKORVAUS... 18 1. Lomakorvaus työsuhteen aikana (VLL 16 )... 18 2. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä (VLL 17 )... 18 3. Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä (VLL 18 )... 19 4. Lomakorvauksen maksaminen (VLL 19 )... 19 V. LOMARAHA... 19 VI. VUOSILOMAN ANTAMINEN... 20 1. Loman ajankohta (VLL 20 )... 20 2. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen (VLL 21 )... 21 3. Työntekijän kuuleminen (VLL 22 )... 21 4. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen (VLL 23 )... 22 5. Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle (VLL 24 )... 22 6. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana (VLL 25 )... 23 7. Vuosiloman säästäminen (VLL 27 )... 24 VII. MUUTA... 25 1. Vuosilomapalkkalaskelma (VLL 28 )... 25 2. Vuosilomakirjanpito (VLL 29 )... 25 3. Kanneaika (VLL 34 )... 25 4. Nähtävänäpito (35 )... 26 5. Rangaistussäännökset (VLL 38 )... 26
3 I. MÄÄRITELMIÄ Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi, jolta ansaitaan lomapäiviä. Lomakausi Lomakausi on 2.5. 30.9. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle. Kesäloma Lomanosa, joka on enintään 24 lomapäivää. Kesälomakausi on 2.5. 30.9. Talviloma Talvilomaa on 24 lomapäivää ylittävä lomanosa, joka sijoitetaan yleensä 1.10. 30.4. Arkipäivä Vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai. Lomapalkka Lomapalkka on vuosiloman ajalta maksettava palkka. Lomakorvaus Lomakorvaus maksetaan vuosilomanpalkan sijasta. 1) Lomakorvaus työsuhteen päättyessä on rahakorvaus, joka maksetaan työntekijälle, joka työsuhteen päättyessä ei ole pitänyt kaikkia ansaitsemiaan lomia. 2) Työsuhteen aikana lomakorvaus maksetaan, jos oikeutta lomapäiviin ei ole tai lomapäivät ovat jääneet pitämättä esim. työkyvyttömyyden vuoksi. Lomaraha Lomaraha on 50 % lomapalkasta tai poikkeustapauksissa lomakorvauksesta. II. VUOSILOMAN PITUUS 1. Lomapäivien määrä (VLL 5 ) Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy työsuhteen keston ja lomaa kerryttävien työssäolokuukausien eli täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän mukaan. Työntekijä ansaitsee 2,5 vuosilomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä eli 31.3. jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden (enimmäismäärä 30 lomapäi-
4 vää/lomanmääräytymisvuosi). Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut alle vuoden, ansaitsee työntekijä 2 lomapäivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti (enimmäismäärä 24 lomapäivää/lomanmääräytymisvuosi). Vuosiloman ansainta on lomanmääräytymisvuosikohtainen. Toisin sanoen työntekijä ansaitsee samalta lomamääräytymisvuodelta (1.4. 31.3) kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta saman määrän (joko 2 tai 2,5 päivää) lomapäiviä. Yhdenjaksoisesti jatkuneen työsuhteen aikana loman ansainta ei koskaan laske 2,5 päivästä 2 päivään, vaikka työntekijä olisikin pois töistä pitkiä ajanjaksoja (esim. perhevapaat). Jos lomanmääräytymisvuodelta ansaittujen lomapäivien määräksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään puolikas päivä ylöspäin kokonaiseksi lomapäiväksi. Esimerkki 1. Työntekijän työsuhde on alkaa 25.5.2007 ja jatkuu toistaiseksi. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2007 31.3.2008 hän ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa eli yhteensä 20 lomapäivää, jos kaikki kokonaiset työssäolokuukaudet (kesäkuumaaliskuu) ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. 2. Työntekijän työsuhde alkaa 23.2.2007 ja jatkuu toistaiseksi. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2006 31.3.2007 hän ansaitsee 2 lomapäivää, jos maaliskuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2007 31.3.2008 työntekijä on ansainnut lomaa 2,5 päivää kuukaudessa eli yhteensä 30 lomapäivää, jos kaikki kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. 3. Työntekijän työsuhde alkaa 27.5.2007 ja päättyy 7.4.2008. Koska vuoden määräaika ei ollut tullut täyteen työsuhteen päättyessä, työntekijä ansaitsee työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää kuukaudessa eli yhteensä 20 lomapäivää, jos kaikki kokonaiset (kesäkuu-maaliskuu) työssäolokuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. 4. Työntekijän työsuhde alkaa 27.4.2007 ja päättyy 30.5.2008. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2007 31.3.2008 hän ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa eli yhteensä 22 lomapäivää, jos kaikki kokonaiset kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Koska työsuhde päättyessään on kestänyt yli vuoden, ansaitsee työntekijä 1.4.2008 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta 2,5 lomapäivää kuukaudessa työsuhteensa päättymiseen saakka. 2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (VLL 6 ) Lomanansaintasäännöillä tarkastellaan lomanmääräytymiskuukauden täyttymistä. Ansaintasääntöjä on kaksi. Ansaitakseen vuosilomapäiviä on työntekijälle kerryttävä kalenterikuukaudessa vähintään 14 päivää tai työssäolon veroista poissaolopäivää (14 päivän ansaintasääntö) tai
5 35 tuntia tai työssäolon veroista poissaolotuntia (35 tunnin ansaintasääntö). Valinta ansaintasääntöjen välillä tehdään työntekijän työsopimuksessa sovitun työajan perusteella. Jos todellinen työmäärä ei vastaa sovittua työaikaa, on ansaintasäännön valinnassa kuitenkin käytettävä todellista työaikaa. Ensisijainen ansaintasääntö on 14 päivän sääntö, jota sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joiden työsopimuksen mukainen työaika lomanmääräytymisvuoden kaikkina kuukausina on vähintään 14 päivää. Työpäivän pituudella tai työn laadulla ei ole merkitystä. Työntekijään, jonka työsopimuksen mukainen työaika yhtenäkin kuukautena jää alle 14 päivän, sovelletaan kaikkina kuukausina 35 tunnin ansaintasääntöä. Käytännössä tämä ansaintasääntö koskee kaikkia niitä työntekijöitä, jotka työskentelevät enintään kolmena päivänä viikossa. Loman ansainnassa huomioidaan kaikki tehdyt tunnit niiden laadusta (säännöllinen työ, ylityö jne.) huolimatta. Ansaintasääntöjä ei sovelleta päällekkäin tai vuorotellen eri kalenterikuukausina. Jos 14 päivän ansaintasäännön piiriin kuuluvalle työntekijälle ei jonakin kuukautena kerry 14 työpäivää tai työssäolon veroista poissaolopäivää, hän ei ansaitse tältä kuukaudelta lomaa, vaikka hän työskentelisikin 35 tuntia kuukauden aikana. Tilapäiset työajan muutokset eivät vaikuta ansaintasäännön määräytymiseen. Työntekijä voi kuitenkin siirtyä kesken lomanmääräytymisvuoden ansaintasäännöstä toiseen, jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi. 3. Työssäolon veroinen aika (VLL 7 ) Loman ansainnan lähtökohtana on työnteko, mutta lomaa ansaitaan tehtyjen työpäivien lisäksi myös vuosilomalaissa tarkoitetuilta työssäolon veroisilta päiviltä tai tunneilta. Vuosilomalain mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkkaa (esim. vuosiloma ja irtisanomisaika ilman työvelvoitetta). Työssäolon veroista on myös aika, jolloin työntekijä on työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän mukaan ollut poissa töistä, jotta työaika tasaantuisi keskimääräiseksi sopimuksen tai työaikalain mukaiseksi enimmäistyöajaksi. Nämä poissaolopäivät katsotaan työssäolon veroisiksi vain niiltä osin kuin päivien määrä ylittää neljä päivää kuukaudessa. Jos tällaiset vapaapäivät kuitenkin annetaan yli 6 arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaajaksona, luetaan kaikki nämä poissaolopäivät työssäolon veroisiksi. Edellisten lisäksi työssäolon veroisia ovat ne poissaolopäivät/-tunnit, jolloin työntekijä on ollut poissa työstä jollakin seuraavista perusteista: 1. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa (= alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen) ja pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo 2. sairaus tai tapaturma, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, enintään kuitenkin 75 työpäivää samaa sairautta tai tapaturmaa kohden 3. lääkärin määräämä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettava lääkinnällinen kuntoutus, enintään kui-
6 tenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, enintään kuitenkin 75 työpäivää kuntoutusjaksoa kohden 4. sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys 5. opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja vain jos työntekijän palaa töihin heti opintovapaan jälkeen 6. työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisaika (Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan.) 7. lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kerrallaan. Jos lomautus välillä katkeaa, alkaa uuden lomautuksen alusta uusi 30 työpäivän kiintiö. 8. lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen tai muu siihen verrattava työaikajärjestely, enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen yli, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta. 9. reservin harjoitus tai ylimääräinen palvelus tai siviilipalveluslain 37 :ssä tarkoitettu täydennyspalvelus (asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, siviilipalvelu tai palveleminen YK:n rauhaturvajoukoissa ei kerrytä vuosilomaa) 10. sellainen julkisen luottamustehtävän (yksityiset luottamustehtävät vain tesmääräysten perusteella) hoitaminen tai todistajana oleminen, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Työssäolon veroiset päivät ovat pääsääntöisesti samat 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasääntöjen piirissä oleville. 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden kohdalla loman ansainnan tarkastelujaksot ovat kuitenkin: sairauden ja kuntoutuksen osalta enintään 105 kalenteripäivää ja opintovapaan ja lomauttamisen osalta enintään 42 kalenteripäivää. Työssäolon veroisiksi tunneiksi katsotaan ne tunnit, jotka työntekijä ilman poissaoloa olisi ollut työssä. Esimerkiksi sairauspoissaolon ajalta enimmäiskiintiöstä (105 kalenteripäivää) vähennetään kuhunkin sairausjaksoon sisältyvien kalenteripäivien määrä. Poissaolo alkaa ensimmäisenä työstä poissaolopäivänä ja päättyy lääkärintodistuksessa ilmoitettuna sairausloman päättymispäivänä. Nämä enimmäisjaksot (75 työpäivää tai 105 kalenteripäivää) ylittävä aika ei ole työssäolon veroista aikaa, eikä siltä kerry vuosilomaa. Työehtosopimukset Edellä mainittujen työssäolon veroisten poissaolopäivien tai -tuntien lisäksi Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan vuosilomapäiviä kerryttävät tilapäiset poissaolot, joiden syynä on työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä, työntekijän vihkiäispäivä, työntekijän lähiomaisen hautajaispäivä tai työntekijän osallistuminen SAK:n tai PAMin hallintoelimen kokoukseen. Toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on vastaavat määräykset.
7 Jos työntekijä on poissa työstä samanaikaisesti eri syistä, pidetään poissaolon perusteena ensimmäiseksi alkanutta perustetta (ns. aikaprioriteettiperiaate). Esimerkki VUOSILOMAN KERTYMINEN TYÖKYVYTTÖMYYSAJALTA 1. 14 päivän ansaintasääntö Merkityt päivät ovat työntekijän sairausloman alle jääneitä työpäiviä. Ensimmäinen sairauslomajakso kestää 50 päivää. Koska 75 työpäivää lomanmääräytymisvuotta kohti katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi, kerryttää vielä 25 työpäivää toisen sairauslomajakso alusta työntekijälle vuosilomaa. Huhtikuun alusta alkaa uusi lomanmääräytymisvuosi ja uusi 75 työpäivän kiintiö. Yhdenjaksoista sairauspoissaoloa arvioidaan kuitenkin rinnakkaisen 75 työpäivän säännön perusteella myös sairausjaksokohtaisesti. Lomaa kerryttää toiselta sairausjaksolta vain 50 työpäivää lomanmääräytymisvuoden alusta (1.4.) alkaen, koska samasta, yhdenjaksoisesta poissaolosta johtuen lomaa on jo kerryttänyt 25 työpäivää. Jälkimmäiselle lomanmääräytymisvuodelle jää siten vielä "varastoon " 25 työpäivää. 50 pv 25 pv 50 pv Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2. 35 tunnin ansaintasääntö Tässä on merkitty sairausloman pituus kalenteripäivinä. Ensimmäinen sairauslomajakso kestää 88 kalenteripäivää. Toinen sairauslomajakso alkaa maaliskuussa ja kestää yhdenjaksoisesti marraskuuhun asti. Koska 105 kalenteripäivän jakso lomanmääräytymisvuotta kohti katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi, kerryttävät lomaa vielä 17 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät työtunnit toisen sairauslomajakson alusta. Huhtikuun alusta alkaa uusi lomanmääräytymisvuosi ja uusi 105 kalenteripäivän kiintiö. Yhdenjaksoista sairauspoissaoloa arvioidaan kuitenkin rinnakkaisen 105 kalenteripäivän säännön perusteella myös sairausjaksokohtaisesti. Lomaa kertyy toiselta sairausjaksolta vain 88 kalenteripäivän jaksoon sisältyviltä työtunneilta lomanmääräytymisvuoden alusta (1.4.) alkaen, koska samasta, yhdenjaksoisesta poissaolosta johtuen lomaa on jo kerryttänyt 17 kalenteripäivän jakso. Jälkimmäiselle lomanmääräytymisvuodelle jää siten vielä "varastoon " jää 17 kalenteripäivän jakso. 88 pv 17 pv 88 pv Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo
8 4. Työntekijän oikeus vapaaseen (VLL 8 ) Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde ja lyhyt työaika Työntekijä, joka ei ollenkaan ansaitse vuosilomapäiviä eli kaikkina kalenterikuukausina työskentelee alle 14 päivää ja 35 tuntia, on halutessaan oikeutettu saamaan vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta. Vapaaseen on oikeutettu myös kotityöntekijä tai työnantajaan työsuhteessa oleva perheenjäsen silloin, kun yrityksessä ole muita työntekijöitä. Työntekijä siirtyy vapaajärjestelmästä vuosiloman ansaintaan, jos työnantaja ja työntekijä sopivat kesken lomanmääräytymisvuoden sellaisesta työajan lisäämisestä, jonka perusteella vuosiloman ansaintakynnys (14 päivän tai 35 tunnin sääntö) ylittyy. Tässä tarkoitetut työntekijät ansaitsevat vapaata työsuhteen kestäessä 2 arkipäivää kalenterikuukaudessa. Työpäivien tai -tuntien määrällä ei ole merkitystä, vaan riittää, että työsuhde on voimassa. Vapaata kertyy siis myös niiltä työsuhteen kuukausilta, joina ei tehdä töitä. Kertymä on työsuhteen kestosta riippumatta aina 2 arkipäivää kuukaudessa eli lomanmääräytymisvuoden enimmäismäärä on aina 24 päivää. Määräaikaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät ansaitsevat vuosilomaa normaalisti ansaintasääntöjen perusteella ja pitämättömät vuosilomat erääntyvät maksettavaksi määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Jos työntekijä työskentelee samalle työnantajalle useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa, on työntekijällä oikeus vapaaseen, jos hänelle ei työsuhteiden peräkkäisyydestä johtuen ole oikeutta pitää vuosilomapäiviä. Määräaikaiselle työntekijälle kertyy vapaata vain niiltä kalenterikuukausilta, joilta hän ei ole aiemmin saanut lomaa. Vapaapäivien määrä lasketaan työsuhteen keston perusteella samalla tavalla kuin vuosiloma toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Kertymä on työsuhteen keston perusteella joko 2 tai 2,5 päivää kalenterikuukaudelta. Enimmiltään määräaikainen työntekijä voi ansaita 30 vapaapäivää lomanmääräytymisvuotta kohti. Vapaan antaminen Vapaan pitäminen on työntekijälle vapaaehtoista ja työntekijä voi myös pitää vain osan ansaitsemastaan vapaasta. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vapaata ennen lomakauden alkua eli ennen 2.5. Työnantaja määrää vapaan ajankohdan, ellei muuta ole sovittu ja vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin vuosiloman antamisessa. Vapaa on palkaton, mutta työntekijälle maksetaan ennen vapaajakson alkamista lomakorvaus (ei lomarahaa!) VLL 16 :n mukaan siltä osin kuin lomakorvausta ei ole maksettu jo työsuhteiden päättyessä. Työntekijälle, joka ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä (30.9.). III. VUOSILOMAPALKKA (VLL 9-15 ) Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.
9 1. Luontoisedut (VLL 9 ) Luontoisedut (esim. auto- tai puhelinetu) annetaan loman ajalta vähentämättöminä, joten niitä ei lähtökohtaisesti huomioida lomapalkkaa laskettaessa. Lomapalkka lasketaan siten rahapalkasta ja luontoisedut pidetään työntekijän käytettävissä normaalisti myös loman aikana. Sellaiset luontoisedut (lähinnä ruokaetu), jotka eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana, on korvattava loman ajalta erillisellä rahakorvauksella. Korvauksen määrä on verotusarvon mukainen, ellei suuremmasta korvauksesta ole sovittu. Tässä tarkoitettu ruokaetu ei tarkoita lounasseteleitä, joista työntekijä on maksanut verotusarvon suuruisen maksun. 2. Kuukausipalkkaiset työntekijät (VLL 10 ) Pääsääntö Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus normaaliin palkkaansa myös vuosiloman ajalta. Lomapalkan perusteena on pääsääntöisesti loman tai sen osan alkaessa työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuva kuukausipalkka eli ns. lomallelähtöhetken palkka. Vuosiloman ajalta maksetaan myös sellainen lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkan lisäksi maksettu muu palkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden mukaan. Tällaista palkkaa ovat esimerkiksi lisät, jotka on sovittu maksettaviksi työstä, jota työntekijä tekee jatkuvasti tai joka toistuu etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan. Poikkeukset 1. Prosenttiperusteinen laskenta Jos kuukausipalkkainen työntekijä sopimuksensa mukaan työskentelee siten, että vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, lasketaan hänen lomapalkkansa prosenttiperusteisena vuosilomalain 12 :n mukaisesti. 2. Kk-palkkaisen työaika ja palkka muuttuvat kesken lomanmääräytymisvuoden Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan palkka on aikaisemmin laskettu aina lomallelähtöhetken tilanteen mukaan. Jos loma on esimerkiksi ansaittu täysiaikaisena ja henkilö on lomanmääräytymisvuoden päätyttyä, ennen vuosilomaa siirtynyt osaaikaiseksi, hänen palkkansa on laskettu osa-ajan palkan mukaan. Tältä osin vuosilomalaki on muuttunut. Vastaisuudessa kuukausipalkkaisen palkka lasketaan prosenttiperusteisesti (9/11,5 %), jos työntekijän työaika ja vastaavasti kuukausipalkka muuttuvat kesken lomanmääräytymisvuoden ja työntekijä on muutoksen jälkeenkin kk-palkkainen. Muutos koskee 1.4.2013 alkaen kertynyttä vuosilomaa. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia aikaisintaan kesän 2014 kesälomapalkkaan. 3. Kk-palkkaisen työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen lomaa Jos muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ja ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Eli jos työntekijä on esimerkiksi
10 ollut koko lomanmääräytymisvuoden kokoaikainen kk-palkkainen ja siirtynyt ennen lomaa osa-aikaiseksi, lasketaan hänen vuosilomapalkkansa 1.4.2013 kertyneen loman osalta täysiaikaisena ansaitun kuukausipalkan perusteella. Vastaavasti, jos työntekijä on ollut koko lomanmääräytymisvuoden kk-palkkainen ja osa-aikainen ja siirtyy lomanmääräytymisvuoden päätyttyä kokoaikaiseksi kk-palkkaiseksi, lasketaan hänen lomapalkkansa osa-ajan palkan perusteella. Näin ollen muutoksen voimaantulon jälkeen kuukausipalkkaisen henkilön lomapalkka lasketaan jatkossa sen kk-palkan määrän perusteella, mitä hänelle on maksettu se lomanmääräytymisvuosi alusta loppuun, jolta kyseinen loma on ansaittu. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus (15 ) Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Ks. kuitenkin edellinen kohta 2: poikkeukset 1 3. Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka lasketaan ansaintasäännöstä riippumatta jakamalla laskennassa käytettävä kuukausipalkka luvulla 25. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Ellei lomapalkka näin laskettuna vastaa työntekijälle muutoin maksettavaa palkkaa, on lomapalkka seuraavan palkanmaksun yhteydessä tasattava työntekijän todellista palkkaa vastaavaksi. Kuukausipalkkaa vastaavan osuuden lisäksi lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, yö- ja vuorotyölisistä 9 %, jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alla vuoden, tai 11,5 % työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä vähintään vuoden. Lomapalkka = kk-palkka x lomapäivät + 9 tai 11,5 % maksetuista ilta-, yö- 25 ja vuorotyölisistä Esimerkki Työntekijän kuukausipalkka loman alkaessa on 1500 euroa. Hänelle on maksettu ilta- ja yölisiä 200 euroa lomamääräytymisvuoden aikana. Tästä 11,5 % on 23 euroa, joka vastaa 30 lomapäivää. Työntekijä on ansainnut lomaa yhteensä 30 päivää. 24 päivän kesäloman alkaessa maksettava lomapalkka saadaan: 24 x 1500 + 24 x 23 = 1458,40 25 30 Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (25 ) Toimihenkilön loma-ajan palkka määräytyy vuosilomalain mukaan. Ks. myös jakso III.
11 Lomanosan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka lasketaan loma- ja työssäolojaksoihin suhteutettuna siten, että tulos vastaa työntekijän vastaavan ajan palkkaa. Päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka jaksoon sisältyvien työpäivien määrällä. Lomapalkka lasketaan kertomalla päiväpalkka lomajakson työpäivien määrällä. Lomapalkka = kuukausipalkka x lomajaksoon sisältyvien työpäivien lukumäärä säännöllisten työpäivien lukumäärä Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan laskea käyttämällä vuosilomapalkan jakajaa 25. Kuukausipalkka joudutaan tällöin kohdentamaan työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan, joiden yhteensä on pääsääntöisesti vastattava lomallejääntihetken kuukausipalkkaa. Palkka on tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Esimerkki Toimihenkilön kuukausipalkka loman alkaessa on 2000 euroa. Toimihenkilö pitää 24 päivän kesälomansa kesä- ja heinäkuussa. Kesäkuussa oli 20 työpäivää ja heinäkuussa 21. Lomapäivistä kesäkuussa 10 ja heinäkuussa 10 päivää olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Vuosilomapalkka lasketaan: (10/20 + 10/21) x 2000 = 1952 Jakajaa 25 käyttämällä vuosilomapalkaksi saadaan: 24 x 2000 / 25 = 1920 Koska jakajaa käytettäessä vuosilomapalkka ei vastaa toimihenkilölle samalta ajalta muutoin maksettavaa palkkaa, on vuosilomapalkka seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä tasattava todellista palkkaa vastaavaksi. Tässä tapauksessa työntekijälle maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä lisää vuosilomapalkkaa 32 euroa. 3. Tuntipalkkaiset 14 päivän säännön piirissä olevat työntekijät (VLL 11 ) Tuntipalkkaisen 14 päivän ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän vuosilomapalkka lasketaan kertomalla hänen keskipäivä- tai keskituntipalkkansa lomapäivien määrään perustuvalla kertoimella. Tarkastelujaksona on päättynyt lomanmääräytymisvuosi. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus (15 ) Työntekijän lomapalkka määräytyy työehtosopimuksen 15 :n mukaisen loma-ajan keskituntiansion perusteella.
12 Työehtosopimuksen mukainen loma-ajan keskituntiansio lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavasti tehtyjen työtuntien lukumäärällä. Loma-ajan keskituntiansio = lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkka - hätä- ja ylityön korotusosat tehdyt työtunnit Maksetulla tai maksettavaksi erääntyneellä palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka on maksettu tai olisi pitänyt maksaa lomamääräytymisvuoden palkanmaksupäivinä. Lomanmääräytymisvuoden ansiossa huomioidaan mm. seuraavat palkat: varsinaiselta työajalta maksettu palkka sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaikorotus yksinkertainen lisätyöpalkka hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka hälytysluontoisesta työstä ja satunnaisesta yötyöstä maksettu peruspalkka työaikalisät ryhmänvanhimman vastuulisä koulutusajalta maksettu palkka, jos koulutusaika on työaikaa lisäpalkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden perusteella Vain työssäolon ajalta maksetut palkat huomioidaan. Siten mm. seuraavia palkkoja ja korvauksia ei lasketa lomanmääräytymisvuoden ansioon: vuosilomapalkka sairausajan palkka äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettu palkka päivystys- ja varallaolokorvaus arkipyhäkorvaus hätä- ja ylityön korotusosat hälytysluontoisen työn ja satunnaisen yötyön korotusosat hälytysraha satunnaiset lisäpalkkaerät matkakorvaukset työajan lyhennyskorvaus työväline- yms. korvaukset Näin laskettu loma-ajan keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella (tes 15 ). 40-tuntista ja 37,5-tuntista viikkoa tekeville työntekijöille on omat kertoimet. Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevien työntekijöiden kertoimet lasketaan työajan suhteessa käyttäen 37,5 tuntia vastaavia kertoimia.
13 Esimerkki Työntekijä on lomanmääräytymisvuonna työskennellyt keskimäärin 26 tuntia viikossa ja hänelle on koko vuodelta kertynyt 1250 työtuntia. Palkkaa näiltä tunneilta on maksettu 10 000 euroa ja työaikalisiä 450 euroa. Lisäksi työntekijä on tehnyt 50 tuntia ylityötä, josta hänelle on vuosilomapalkassa huomioitavaa peruspalkkaa maksettu 400 euroa. Työntekijä pitää ansaitsemistaan 30 vuosilomapäivästä 24 päivää kesälomana. Loma-ajan keskituntiansio: (10 000 + 450 + 400 ) = 8,35 (1250 + 50) Työehtosopimuksen 30 lomapäivää vastaava kerroin (enintään 37,5 tuntia/vko) 208,5 on suhteutettava tehtyyn viikkotyöaikaan: _26_ x 208,5 = 144,56 37,5 Koko vuosiloman vuosilomapalkka on: 8,35 x 144,56 =1207,08 Vuosilomapalkka 24 päivän kesäloman ajalta on: _24_ x 1207,08 = 965,67 euroa 30 Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (25 ) Toimihenkilön lomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkan peruste on keskimääräinen päiväpalkka (keskipäiväpalkka), joka kerrotaan VLL 11 :ssä säädetyllä kertoimella. Keskipäiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Palkassa ei huomioida hätätyöstä eikä lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusosaa, mutta peruspalkka siis lasketaan mukaan. Tehtyjen työpäivien määrään lisätään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Keskipäiväpalkka = (lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkka - hätä- ja ylityön korotusosat) (tehdyt työpäivät + vuorokautiset ylityöt) 8 Maksetulla tai maksettavaksi erääntyneellä palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka on maksettu tai olisi pitänyt maksaa lomamääräytymisvuoden palkanmaksupäivinä. Lomanmääräytymisvuoden ansiossa huomioidaan mm. seuraavat palkat: varsinaiselta työajalta maksettu palkka sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaikorotus yksinkertainen lisätyöpalkka
14 hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka työaikalisät koulutusajalta maksettu palkka, jos koulutusaika on työaikaa lisäpalkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden perusteella Vain työssäolon ajalta maksetut palkat huomioidaan. ei mm. seuraavia palkkoja ja korvauksia tämän vuoksi lasketa mukaan lomanmääräytymisvuoden ansioon: vuosilomapalkka sairausajan palkka äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettu palkka varallaolo- ja puhelinkorvaus hätä- ja ylityön korotusosat satunnaiset lisäpalkkaerät matkakorvaukset työväline- yms. korvaukset työajan lyhennyskorvaus hälytyskorvaus Tehdyillä työpäivillä tarkoitetaan päiviä, jolloin työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt työtä. Työn laadulla tai työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin viisi (käytännössä 4 tai 6), keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Näin laskettu keskipäiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella (VLL 11 ). Esimerkki Toimihenkilö pitää ansaitsemistaan 30 vuosilomapäivästä 24 päivää kesälomana. Toimihenkilö on lomanmääräytymisvuonna työskennellyt 225 työpäivänä. Palkkaa hänelle on säännölliseltä työajalta maksettu 19 800 euroa. Lisäksi työntekijä on tehnyt 64 tuntia vuorokautista ylityötä, josta hänelle on vuosilomapalkassa huomioitavaa peruspalkkaa maksettu 704 euroa. Vuorokautisten ylityötuntien vuoksi kertyneisiin työpäiviin (225) lisätään vuorokautisten ylitöiden kahdeksasosa eli 8 päivää. Loma-ajan keskipäiväpalkka: (19 800 + 704 )_ = 88 (225 + 8) 30 lomapäivää vastaava vuosilomalain kerroin on 27,8. Koko vuosiloman palkka on: 88 x 27,8 = 2446,40 Vuosilomapalkka 24 päivän kesäloman ajalta on: _24_ x 2446,40 = 1957,12 30
15 4. Tuntipalkkaiset 35 tunnin säännön piirissä olevat työntekijät (VLL 12, työntekijätes 15 ) Vuosilomapalkka maksetaan prosenttiperusteisena lomanmääräytymisvuoden ansiosta: tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella sekä kuukausipalkkaiselle, 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevalle työntekijälle, jolla kaikki kuukaudet eivät työsopimuksen mukaan ole täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Työntekijän vuosilomapalkka on: 9 % lomamääräytymisvuoden ansiosta, jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta, jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden Lomanmääräytymisvuoden (1.4. 31.3.) ansioon luetaan: 1. työssäolon ajalta maksetut tai maksettavaksi erääntyneet palkat lukuun ottamatta hätä- ja ylityökorvausten korotusosia ja 2. määrätyiltä poissaoloajoilta maksetut palkat tai mikäli palkkaa ei ole maksettu ns. laskennalliset palkat. Lomanmääräytymisvuoden ansiossa huomioidaan työssäoloajan palkkana mm. seuraavat palkat: varsinaiselta työajalta maksettu palkka sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaikorotus yksinkertainen lisätyöpalkka hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka hälytysluontoisesta työstä ja satunnaisesta yötyöstä maksettu peruspalkka työaikalisät kokemusvuosilisä ryhmänvanhimman vastuulisä tilapäinen hoitovapaa (alle 10 v. lapsen sairastuminen) työntekijän ja toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivältä maksettu palkka työntekijän ja toimihenkilön vihkiäispäivä työntekijän ja toimihenkilön lähiomaisen hautajaispäivältä maksettu palkka työehtosopimuksessa määriteltyjen lääkärintarkastusten ajalta maksettu palkka koulutusajalta maksettu palkka, jos koulutusaika on työaikaa lisäpalkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden perusteella
16 Lomanmääräytymisvuoden ansioon ei lasketa mukaan mm. seuraavia palkkoja ja korvauksia: vuosilomapalkka päivystys- ja varallaolokorvaus arkipyhäkorvaus hätä- ja ylityön korotusosat hälytysluontoisesta työn ja satunnaisesta yötyön korotusosat hälytysraha tai -korvaus satunnaiset lisäpalkkaerät matkakorvaukset työajan lyhennyskorvaus työväline- yms. korvaukset luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus Lomanmääräytymisvuoden ansioon lisätään poissaoloajoilta saamatta jäänyt ns. laskennallinen palkka, jos poissaolon syynä on: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa tai poissaolo pakottavasta perhesyystä, sairausloma tai lääkinnällinen kuntoutus, viranomaisen karanteenimääräys tai kokoaikainen lomautus. Jos poissaoloajalta on maksettu palkkaa, lisätään se lomanmääräytymisvuoden ansioon sellaisenaan. Laskennallinen lisäys tehdään siis vain siltä osin kun työntekijälle ei ole maksettu palkkaa kyseiseltä ajalta. Lomapalkkaan lisätään sairausloman ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta enintään 105 ja kokoaikaisen lomautuksen osalta enintään 42 kalenteripäivään sisätyviltä työtunneilta maksettu palkka tai laskennallinen palkka. Muut poissaolot lisätään kokonaan. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
17 Esimerkki Työntekijä työskentelee keskimäärin kaksi päivää viikossa 6 tuntia kerrallaan. Tuntipalkka on 8 euroa. Työntekijälle on lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettu säännöllisen työajan palkkaa 4500 euroa. Työntekijä jäi 1.2. alkaen pitkälle sairauslomalle, joka jatkui lomamääräytymisvuoden loppuun saakka (31.3.). Sairausajan palkka hänelle maksettiin 28 päivän jaksolta (2 x 6 x 4 x 8 ) 384 euroa. Sairausajan palkka lisätään sellaisenaan lomanmääräytymisvuoden ansioon. Tämän lisäksi palkkapohjaan on lisättävä laskennallista palkkaa palkattoman sairauspoissaolon ajalta. Poissaoloajalta saamatta jää 9 päivän palkka (9 x 6 x 8) 432 euroa. Työntekijän työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden. Työntekijä pitää 24 päivää kesälomaa. Koko vuoden (30 pv) vuosilomapalkka on: (4500 + 384 + 432) x 11,5 % = 611,34 Kesäloman osuus on: 24 x 611,34 = 489,07 30 5. Laskentasäännön määräytyminen (VLL 14 ) Lomapalkan laskentatapa (kuukausi- vai tuntipalkkaisten säännöt) määräytyy mukaan sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3.). Jos työntekijä kuitenkin on ennen loman alkua muuttunut tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus tästä on tehtävä kirjallisesti. Jos työntekijän työsuhde on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuoden siten, että hän on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomapäiviä ja osan vuotta kuulunut ns. vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen. 6. Vuosilomapalkan maksaminen (VLL 15 ) Vuosilomapalkka on pääsääntöisesti maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa normaalina palkanmaksupäivänä. Sekä Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevassa että Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijä tai toimihenkilö voivat sopia vuosilomapalkan maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
18 IV. VUOSILOMAKORVAUS Vuosilomakorvaus maksetaan vuosilomapalkan sijasta. 1. Lomakorvaus työsuhteen aikana (VLL 16 ) Vuosilomakorvaus maksetaan työsuhteen aikana, jos työntekijä ei ole ansainnut vuosilomapäiviä. Käytännössä säännös koskee työntekijöitä, joihin sovelletaan vapaajärjestelmää ja jotka eivät siten ole kummankaan ansaintasäännön piirissä. Lomakorvaus työsuhteen aikana lasketaan aina (palkkaustavasta riippumatta!) prosenttiperusteisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Lomanmääräytymisvuoden ansioon lisätään äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana saamatta jäänyt palkka. Muita laskennallisia eriä ei lisätä. Jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut alle vuoden, prosenttiluku on 9. Prosenttiluku on 11,5 silloin, kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden. 2. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä (VLL 17 ) Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä osin kuin hän ei ole saanut lomaa tai saanut lomakorvausta. Lomakorvauksen laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin lomapalkan laskemista koskevia säännöksiä. Lyhyissä työsuhteissa työsuhteen alkamis- ja loppumiskuukautta tarkastellaan yhdessä, jos kumpikaan kuukausi ei yksin ole täysi lomanmääräytymiskuukausi, mikäli työntekijä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos yhteenlaskun tulos on vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia, nämä kuukaudet lasketaan yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Tämä lomanmääräytymiskuukausi lasketaan työsuhteen päättymishetkellä kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomanmääräytymiskuukausiin. Esimerkki Toimihenkilön työsuhde alkaa 18.2.2008 ja päättyy 9.5.2008. Toimihenkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin ja on 14 päivän ansaintasäännön piirissä. Maaliskuu ja huhtikuu ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia, joilta työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa eli yhteensä 4 lomapäivää. Koska työntekijä ei ole saanut lomaa, on työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukautta tarkasteltava yhdessä. Työntekijä on ollut töissä helmikuussa 10 työpäivää ja toukokuussa 7 työpäivää. Koska työpäivä yhteensä on yli 14, ansaitsee työntekijä näiltä kuukausilta yhteensä vielä 2 lomapäivää. Yhteensä työntekijä ansaitsee 6 lomapäivää työsuhteensa ajalta.
19 Työntekijällä, jolle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt vuosilomapäiviä, on oikeus VLL 16 :n mukaisesti laskettavaan lomakorvaukseen. Lomakorvausta laskettaessa työsuhteen päättyessä käytetään kk-palkkaisilla jakajaa 25. 3. Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä (VLL 18 ) Työntekijälle, joka on tehnyt useita lyhytaikaisia työsopimuksia saman työnantajan kanssa, voi käydä niin, ettei hänelle yhdenkään yksittäisen työsopimuksen perusteella synny oikeutta vuosilomapäiviin. Jotta tällainenkin työntekijä voisi pitää lomaa, voivat työnantaja ja työntekijä sopiessaan uudesta työsuhteesta ennen edellisen työsuhteen päättymistä sopia samalla myös siitä, että työntekijälle ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana. Vuosilomaetuuksilla tarkoitetaan sekä ansaittuja lomapäiviä että lomakorvausta. Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä on tehtävä kirjallisesti ja ennen edellisen työsuhteen päättymistä. Sopimus on myös syytä liittää vuosilomakirjanpitoon. 4. Lomakorvauksen maksaminen (VLL 19 ) Työntekijälle, joka pitää VLL 8 :ssä tarkoitettuja vapaapäiviä, maksetaan työsuhteen aikainen lomakorvaus ennen vapaan alkamista, ellei toisin ole sovittu. Muissa tapauksissa lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan VLL 17 :n mukaan määräytyvä lomakorvaus, vaikka hänen työsuhteensa ei päättyisikään. V. LOMARAHA Lomaraha määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus (tes 16 ) Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan tai olisi maksettu, jos työntekijä ei olisi ollut estynyt palaamaan töihin hyväksyttävästä syystä. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan on työntekijän palattava asianmukaisesti vuosilomaltaan työhön ja lisäksi työntekijän työsuhteen on oltava voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomarahan jälkimmäinen osa maksetaan myös työntekijälle, joka on estynyt palaamasta töihin hyväksyttävästä syystä. Hyväksyttäviä syitä ovat mm. perhevapaat ja sairausloma. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan maksamisesta toisin tai sen vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Lomaraha on kuitenkin maksettava tai vapaa annettava viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua (1.4.).
20 Lomarahan poikkeuksellinen maksaminen Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti vain lomapalkasta. Lomaraha maksetaan kuitenkin myös lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena (2.5. 30.9.) muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi. Tällöin lomaraha maksetaan vain edellisen jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Jos työntekijän työsuhde irtisanotaan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä päättymään vuosiloman aikana, lomaraha maksetaan jo aikaisemmin pidettäväksi ilmoitetun vuosiloman ajalta, vaikka työsuhde päättyisikin ennen loman pitämistä tai työntekijä ei työsuhteen päättymisen vuoksi palaisi töihin. Työntekijälle, joka asevelvollisuutensa tai naisten vapaaehtoisen asepalvelunsa suoritettuaan palaa asianmukaisesti työhön, saa lomarahan siitä lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuutta, mutta lomaraha maksetaan vasta työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Kokoaikaiselle vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha sekä vuosilomapalkasta että -korvauksesta. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (tes 26 ) Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai muulla yrityksessä sovitulla tavalla. Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti lomapalkasta. Lomaraha maksetaan kuitenkin myös lomakorvauksesta, kun toimihenkilö siirtyy kokoaikaiselle eläkkeelle. Kun toimihenkilö palaa asianmukaisesti töihin suorittamasta asevelvollisuutta, lomaraha maksetaan siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen astuessa. Kun toimihenkilön työsuhde päättyy lomakautena (2.5. 30.9.) muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisuuden vuoksi, lomaraha maksetaan tällöin vain päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. VI. VUOSILOMAN ANTAMINEN 1. Loman ajankohta (VLL 20 ) Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan lomakausien puitteissa, ellei toisin sovita. Lomakaudelle 2.5. 30.9 sijoitetaan 24 lomapäivää. Muu osa lomasta sijoitetaan lomakauden ulkopuolelle (1.10. 30.4.). Sekä kesä- että talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena. Työnantaja voi kuitenkin jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos loman jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi, mutta em. 12 arkipäivää lomaa on aina annettava yhdenjaksoisesti.
21 Kausiluontoisessa työssä kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella (mutta saman kalenterivuoden aikana), jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Työ on kuitenkin ensi sijassa pyrittävä pitämään käynnissä muulla tavalla, kuten lomia porrastamalla, sijaisjärjestelyillä tms. 2. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen (VLL 21 ) Vuosiloman on lähtökohtaisesti oltava yhdenjaksoinen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 12 arkipäivää ylittävä lomanosa jaetaan yhteen tai useampaan osaan. 12 arkipäivää lomaa on kuitenkin aina annettava yhdenjaksoisesti. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sekä kesä- että talviloman ajankohdasta. Vuosiloma voidaan sovittaessa sijoittaa pidettäväksi ennakkoon kalenterivuoden alusta lukien ja viimeistään ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua (2.5.). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että 12 arkipäivää ylittävä lomanosa pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että 24 lomapäivää ylittävä vuosiloma annetaan lyhennettynä työaikana. Tämä sopimus voidaan tehdä ainoastaan työntekijän aloitteesta ja se on tehtävä kirjallisesti ja liitettävä vuosilomakirjanpitoon. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen päättyessä ennen lomakautta sopia, että työntekijä pitää koko loman tai osan siitä ennen työsuhteen päättymistä. Tämän lisäksi Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu toimihenkilön oikeudesta sisällyttää päättyneeltä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittu vuosiloma lomakauden aikana irtisanomisaikaan. 3. Työntekijän kuuleminen (VLL 22 ) Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi: pidetäänkö kaikkien lomat samanaikaisesti vai porrastetaanko ne tasaisesti lomakauden eri kuukausille miten lomat sijoittuvat työntekijöiden kesken eri vuosina (esim. vuorottelu tai lomakierto) kannustetaanko työntekijöitä säästämään osa lomasta pidettäväksi myöhempinä vuosina miten vuosiloman pitämisestä voidaan yrityksessä sopia Periaatteet voidaan selvittää työntekijöille tai heidän edustajilleen henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai esim. yhteistoimintamenettelyssä, vaikka yhteistoimintalain mukaista varsinaista neuvotteluvelvollisuutta ei olekaan. Selvitys periaatteista voidaan antaa kertaluontoisesti, mutta menettelytapojen muutoksista on tiedotettava niitä käyttöön otettaessa. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan täytyy varata työntekijöille tilaisuus henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Tämän velvoitteen voi täyttää ilmoittamalla työntekijöille alustavat tiedot vuosiloman ajankohdasta ja mahdollisuus esittää toivomuksia loman ajankohdasta esimerkiksi
22 sähköpostitse tai ilmoitustaululla. Työntekijöiden toivomukset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon ja jos jollakin työntekijällä on useampia työpaikkoja, lomat on pyrittävä järjestämään samanaikaisesti. Työnantajan on noudatettava lomien sijoittamisessa tasapuolisuutta. Mahdollisia lomakiertoja ja vuorottelua on sovellettava johdonmukaisesti kaikkiin, jos se on työn järjestelyt huomioon ottaen mahdollista. 4. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen (VLL 23 ) Loman ajankohdasta on pääsääntöisesti ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen sen alkamista. Kuukauden ilmoitusajasta voidaan poiketa vain, jos sitä ei ole tosiasiallisesti mahdollista noudattaa. Tällöin lomasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua. Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopia vuosilomalakia lyhyemmästä ilmoitusajasta. Työkyvyttömyyden takia siirretyn loman ajankohdasta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohdasta kuitenkin ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen. Loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa henkilökohtaisesti tai yleisellä tiedotuksella esim. ilmoitustaululla tai sähköpostitse. Työnantajan on syytä huolehtia, että myös työpaikalta poissa olevat työntekijät saavat tiedon loman ajankohdasta hyvissä ajoin. Ilmoitus loman ajankohdasta on sitova. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa, siirtää tai peruuttaa jo määrättyä lomaa. Sopimalla nämä muutokset ovat mahdollisia. Muutoksista kannattaa sopia kirjallisesti. Jos työnantaja muuttaa ilmoitetun loman ajankohtaa yksipuolisesti siten, että siitä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, seuraa työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuus. Korvattavaksi voivat tulla esimerkiksi matkalippujen peruutuksesta aiheutuvat kustannukset. Loman lopullisen ajankohdan määrää aina työnantaja, vaikka siitä seuraisikin em. vahingonkorvausvelvollisuus. Loman ajankohdan muutoksesta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen siirretyn loman alkamista. Jo alkanutta vuosilomaa työnantaja ei voi keskeyttää. 5. Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle (VLL 24 ) Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta sijoittaa lomaa alkamaan työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa lomapäivien vähenemiseen. Loman alkamisesta työntekijän vapaapäivänä voidaan kuitenkin sopia. Enintään kolmen päivän pituiseen lomaan ei saa sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajaksi. Vuosiloma voidaan kuitenkin antaa samanaikaisesti erityisäitiysvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan kanssa. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa lomakautena yhdenjaksoisena eikä sen pitämisestä muuta sovita, annetaan loma työnantajan määräämänä ajankohtana kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
23 Muista vapaajaksoista ei ole säännöksiä vuosilomalaissa. Työneuvoston lausunnon mukaan osa-aikaisen työntekijän (koskee myös osa-aikaeläkeläistä) loman saa sijoittaa myös ajanjaksoon, jolloin työntekijä on poissa työstä. Työnantaja voi niin ikään määrätä vuosiloman pidettäväksi irtisanomisaikana. Työntekijä saa vuosilomallaan olla toisen työnantajan palveluksessa, kunhan kysymys ei ole kilpailevasta työsopimuksesta. Työntekijällä on tältä ajalta oikeus saada normaali vuosilomapalkkansa. 6. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana (VLL 25 ) Lokakuusta 2013 alkaen lomansa aikana työkyvyttömäksi tulleella työntekijällä on oikeus siirtää lomansa ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen, jos siirtämisen edellytykset täyttyvät. Siirto-oikeus edellyttää, että työntekijä on työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi ja esittää työkyvyttömyydestään kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksissa tarkoitetun hyväksyttävän selvityksen. Lisäksi edellytetään, että työntekijä nimenomaisesti pyytää viivytyksettä lomansa siirtämistä. Mikä tahansa sairaus tai vamma ei automaattisesti oikeuta työntekijää siirtämään lomaansa, vaan tapaukset pitää arvioida tarvittaessa tapauskohtaisesti. Työkyvyttömyyttä eli loman siirtooikeutta harkittaessa on olennaista arvioida, mitkä esimerkiksi työntekijän työtehtävät ovat ja mihin työtehtäviin työnantajalla on oikeus ja mahdollisuus työntekijä tämän työsopimuksen puitteissa osoittaa. Jos siirto-oikeuden edellytykset täyttyvät, työntekijä siirtyy vuosilomalta sairauslomalle. Ensimmäinen sairauslomapäivä on tällöin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan palkaton karenssipäivä, ellei työehtosopimuksesta muuta johdu. Jos siirto-oikeuden edellytykset eivät täyty, työntekijä jatkaa vuosilomaansa. Jos työkyvyttömyydestä on epäselvyyttä, toimitaan samojen pelisääntöjen mukaan kuin muulloinkin työntekijän sairastuessa. Työnantaja voi ohjata työntekijän välittömästi esimerkiksi tietylle lääkärille, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset kuten ennenkin. Sairauden päätyttyä loma jatkuu ja päättyy alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Tämä tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja enintään30 päivän lomaa loman määräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia tai esimerkiksi lomarahavapaata. Pelisäännöt lomalla tapahtuvien sairastumisten varalta Yritysten on suositeltavaa laatia pelisäännöt siltä varalta, että työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Mm. siihen on hyvä ottaa kantaa, että kenelle ja miten sairastumisesta vuosiloman aikana ilmoitetaan ja pyyntö siirtää lomaa tehdään, kun henkilöstöstä suurin osa on vuosilomilla. Lisäksi on syytä selvittää se työntekijöille, että mitä pidetään hyväksyttävänä selvityksenä. Vaikka yrityksen käytäntö olisi se, että omalla ilmoituksella voi olla esimerkiksi yhden päivän poissa, voi olla syytä edellyttää, että loman aikainen työkyvyttömyys osoitetaan aina lääkärintodistuksella. Henkilöstölle täytyy myös ohjeistaa se, että sairauslomatodistukset toimitetaan työnantajalle heti kun se on käytännössä mahdollista, eikä esimerkiksi vasta sairausloman päätyttyä. Lisäksi etukäteen on suunniteltava se, miten toimitaan tilanteessa, jossa työntekijän