Opinto-opas 2008-2010 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 ohivalinta (08) 553 + alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011
2. korjattu painos Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sirpa Nelo, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Peltoniemi, Tuotantotalouden osasto Taitto Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu
Sisällysluettelo Opinto-oppaan käyttäjälle... 7 Opinnot... 8 1. Teknillinen tiedekunta...9 2. Tutkinnot ja opiskelu... 11 2.1. Perustutkinnot... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto... 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto... 11 2.2. Jatkotutkinnot... 14 2.3. JOO-opinnot... 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto... 14 2.5. Täydennyskoulutus... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms.... 15 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri... 15 2.6.2. Tentit... 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 16 2.6.4. Opintosuunnan valinta... 17 2.6.5. Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen... 17 2.6.6. Kieliopinnot... 17 2.6.7. Harjoittelu... 18 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. 19 2.6.9. Tutkintotodistus... 19 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville. 20 2.6.11. Koulutusohjelman vaihto... 21 2.7. Opintojen ohjaus... 21 2.7.1. Opintojen suunnittelu... 21 2.7.2. Pienryhmäohjaus... 21 2.7.3. Opettajatutortoiminta... 21 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten... 21 3. Arkkitehtuurin osasto... 23 3.1. Henkilökunta... 24 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma... 25 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 25 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet... 25 3.2.3. Kandidaatin tutkinto... 25 3.2.4. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot... 25 3.2.5. Kandidaatin työ... 26 3.2.6. Kieliopinnot... 26 3.2.7. Harjoittelu... 26 3.2.8. Arkkitehdin tutkinto... 26 3.2.9. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot... 26 3.2.10. Opetuksen painopistealueet... 26 3.2.11. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta... 26 3.2.12. Rakennussuunnittelun opintosuunta... 27 3.2.13. Architectural Design opintosuunta 27 3.2.14. Diplomityö... 27 3.2.15. Kieliopinnot... 28 3.2.16. Harjoittelu... 28 3.2.17. Ulkomaan ekskursio... 28 3.2.18. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2008-09 ja 2009-10... 30 3.2.19. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot... 30 3.2.20. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot... 31 3.2.21. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt... 34 3.2.22. Japani-opinto-ohjelma... 34 3.2.23. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto... 34 3.2.24. Opetusperiodit ja kesäopetus... 35 3.3. Osastokohtaisia ohjeita... 35 3.3.1. Opetuksen tarkoitus... 35 3.3.2. Opetuksen luonne... 35 3.3.3. Harjoitustyöt... 36 3.3.4. Seminaarit... 36 3.3.5. Tentit ja niihin osallistuminen.. 36 3.4. Jatko-opinnot... 36 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne... 37 3.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 38 3.6.1. Yleiset opintojaksot... 38 3.6.2. Laboratoriokohtaiset opintojaksot. 40 4. Konetekniikan osasto... 62 4.1. Henkilökunta... 62 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma... 63 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 63 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet... 64 4.2.3. Opintosuunnat... 64 4.2.4. Opintoneuvonta... 65 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville... 66
4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2008 aloittaneille... 67 4.2.7. Opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville ammattikorkeakouluja opistoinsinööreille... 67 4.2.8. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne... 67 4.3. Osastokohtaisia ohjeita... 81 4.4. Harjoittelu... 82 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 85 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto...113 5.1. Henkilökunta...114 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat...114 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma..115 5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue...115 5.3.2. Koulutusohjelman tavoitteet...115 5.3.3. Tutkinnot ja opintosuunnat...116 5.3.4. Opetussuunnitelma vuosina 2005-2009 aloittaneille...117 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne...118 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma...118 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma...120 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma...127 5.4.1. Ammatillinen tehtäväalue...127 5.4.2. Koulutusohjelman tavoitteet...128 5.4.3. Tutkinnot ja opintosuunnat...128 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2005-2009 aloittaneille...129 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne...130 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma...130 5.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma...132 5.5. Osastokohtaisia ohjeita...136 5.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaukset...138 6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto...180 6.1. Henkilökunta...181 6.2. Koulutusohjelmat 2008 ja 2009...182 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet...182 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma...184 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne...184 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoite... 184 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen... 185 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen... 185 6.3.5. Opintosuuntien kuvaukset... 185 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville ylioppilaille.. 187 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2008 ja 2009 190 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma... 194 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne... 194 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoite... 194 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen... 195 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen... 195 6.4.5. Opintosuuntien kuvaukset... 195 6.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville ylioppilaille.. 197 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2008 ja 2009 200 6.5. Informaatioverkostojen koulutusohjelma... 203 6.5.1. Informaatioverkostojen koulutusohjelman rakenne... 203 6.5.2. Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoite... 203 6.5.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen... 204 6.5.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen... 204 6.5.5. Opintosuuntien kuvaukset... 204 6.5.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville ylioppilaille.. 205 6.5.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009... 207 6.6. Koulutusohjelmien täydentävät moduulit... 208 6.7. Opetussuunnitelmat vuonna 2008 ja 2009 aloittaville AMK-insinööreille... 214 6.8. Harjoitteluvaatimukset... 219 6.9. Työhön sijoittuminen... 220
6.10. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus...221 7. Tuotantotalouden osasto...256 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma...256 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta256 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita...256 7.4. Taloustieteiden tiedekunnan opinnot...257 7.5. Tuotantotalouden koulutusohjelma.257 7.5.1. Ammatillinen tehtäväalue...257 7.5.2. Opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville...257 7.5.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2008 aloittaneille...257 7.5.4. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien opinto-ohjelma...258 7.5.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö...258 7.5.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville... 259 7.5.7. Opetussuunnitelma vuonna 2008 ja 2009 aloittaville DI-vaiheen opiskelijoille... 266 7.6. Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus... 270 8. Eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot ja toisista tiedekunnista saatava opetus.. 287 9. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö... 298 10. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa... 311 11. Luettelo opintojaksoista... 316 12. Luettelo opintojaksojen englanninkielisistä nimistä... 322
Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 4000 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tutkintosi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! 6
Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2008 ja 2009 aloittaville. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta opetussuunnitelmat koskevat kaikkia uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevia ja korvaavat vuosien 2005-2007 oppaissa olleet suunnitelmat. Mahdolliset poikkeamat tähän pääsääntöön ilmoitetaan ao. koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältöesitteet ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa 5.5.2008 Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 7
Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri (kuvaukset luvussa 3.6) 46 konetekniikka (kuvaukset luvussa 4.5) 47 prosessitekniikka (kuvaukset luvussa 5.6) 48 ympäristötekniikka (kuvaukset luvussa 5.6) 52 sähkötekniikka, tietotekniikka, informaatioverkostot (kuvaukset luvussa 6.11) 55 tuotantotalous (kuvaukset luvussa 7.6) 03 eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot (tuottajina ja matematiikan jaos ja työtieteen yksikkö), kuvaukset luvussa 8 ja 7.6. Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla (luku 8). Opintojaksojen kuvauksissa on kustakin opintojaksosta esitetty sen koodi nimi suomeksi ja englanniksi opetuksen ajankohta ohjatun opetuksen määrä laajuus opintopisteinä opetuksesta vastaava(t) opettaja(t) opintojakson tavoitteet sisältö toteutustavat kirjallisuus mahdollisesti vaadittavat esitiedot Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Koulutusohjelmien yhteydessä esitetyissä opintojaksojen kuvauksissa on selostus vain kyseisen osaston tuottamista opintojaksoista. Koulutusohjelmaan kuuluvien muiden osastojen tuottamien opintojaksojen kuvaukset löytyvät tuottavaa osastoa koskevista luvuista numerotunnuksen avulla. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Yliopiston Yliopistopaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliopisto, Linnanmaa, Geokatu, puh. 553 3940. 8
1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkö- ja tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani. Valmistelevina ja esittelevinä virkamiehinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 26 jäsentä, joista 12 on professoreita, 7 muun henkilökunnan edustajia ja 7 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana varadekaani. Dekaaniksi tiedekuntaneuvosto valitsee professoriksi nimitetyn henkilön. Dekaanin ja varadekaanin toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: edistää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja kehittää annettavaa opetusta sekä tehdä näitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta edistää tiedekuntien ja laitosten välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua täyttää virat tai tehdä esitykset tiedekuntaan kuuluvien virkojen täyttämiseksi hyväksyä tiedekunnan toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat suunnitelmat päättää yksityiskohtaisista valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman perustamisesta hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia, jatkotutkintoja ja muita opintoja varten hyväksyä väitöskirjat. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa ja viestintää sekä koordinoi laitosten kehittämistoimintaa hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita hyväksyä uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osaston johtaja. Osastoneuvostoon kuuluvat osaston professorit, osaston muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia seuraavasti: arkkitehtuurin osasto 8+5+5 konetekniikan osasto 11+6+6 prosessi- ja ympäristötekniikan os. 10+5+5 sähkö- ja tietotekniikan osasto 12+7+7 tuotantotalouden osasto 6+4+4 Osastoneuvoston toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Osastoneuvosto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastoneuvoston ja sen alaisuudessa toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu. Tiedekunnan kanslia Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta 553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006 asiointiaika 9:00-13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460; vastaanotto sopimuksen mukaan. Varadekaani: SILVÉN, Olli, prof., puh. 553 2788 9
Hallintopäällikkö: KORHONEN, Jorma, VTM, puh. 553 2005 Opintoasiainpäällikkö: WALLIN, Eero, FL, puh. 553 2003 Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh. 553 2004 ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012 Kanslia: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh. 553 2001 RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh. 553 2002 Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-16, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana ma - pe 9-16, la suljettu. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/kirjastoyksikot/tellus/ sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yliopiston pääkirjastossa on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 7 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 16000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULAtietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat opiskelijoille 2. tai 3. vuosikurssilla. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa sekä tekee tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä toimeksiannosta. 10
2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa luvussa 9. 2.1. Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, informaatioverkostojen ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): perus- ja aineopinnot, 100/120 op täydentävä moduuli, 20/0 op opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op valinnaiset opinnot, 10 op kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 11
tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): opintosuunnan moduuli, 30/40 op syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op täydentävä moduuli, 20/30 op erikoismoduuli, 10/0 op diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). 12
Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 29 13
2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, täydentävistä opinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa joko lisensiaatin tutkinnon jälkeen, jolloin vaaditaan väitöskirjan julkaiseminen ja sen julkinen puolustaminen, tai suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon pohjalta. Tällöin opiskelijan on suoritettava tekniikan lisensiaatin tutkintoa vastaavat opintosuoritukset lisensiaatintutkimusta lukuun ottamatta, julkaistava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö. 2.3. JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10. 14 Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta http://www.joopas.fi ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa.
Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/intl/indeksi.html. Kv-toimisto on maanantaista keskiviikkoon klo 10-16. 2.5. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät 15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002. Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa luvussa 9. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja. 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja opiskelijapalveluista. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Arkkitehtuurin sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta opetuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/. 2.6.2. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetussa johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta www.oulu.fi/yliopisto/, kohdasta opiskeli- 15
joille ja edelleen linkistä Johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista. 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliopiston johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista 8 ). HOPSin tarkoituksena auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös opiskelijalle konkreettisen välineen opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata opiskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu opetussuunnitelma, jonka sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole opintojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS - käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä opintojen sisältö, opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja opintojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia tavoitteita opintojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa opiskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-opiskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta opintoihin sekä jatkaako opintojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien opintojen osalta osastot laativat opiskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan opiskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta opintoneuvojilta sekä opettaja- ja opiskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat opastavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa opiskelija käy siitä HOPS - keskustelun opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. opiskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan opiskelijan opintojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä opiskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelija ja opettajatuutori/opintoneuvoja sopivat miten opiskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOP- Sia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti opintosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida opiskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien opintojen suhteen. HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien opintojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään opintovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea opiskelijaa opintojen loppuunsaattamisessa ja erityisesti opiskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun opiskelija käy jonkun opintosuuntansa professorin, opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. 16
Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä. 2.6.4. Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.6.5. Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon, opintojen hyväksilukeminen/korvaaminen on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston kansliasta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. 2.6.6. Kieliopinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on vähintään 17
lukion B-ruotsin oppimäärä ja ruotsin hyväksytty arvosana yo-tutkinnossa 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut http://www.oulu.fi/kielikeskus/infoa_ruotsi_l ahtotaso.htm. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten 18 annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 2.6.7. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa.
Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi koostua yhdestä tai useammasta opintojaksosta. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työhön kuuluvat opintojaksot on suoritettu ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. Diplomityö Diplomityö on syventäviin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi kuitenkin perustellusta anomuksesta antaa opiskelijalle luvan diplomityön tekemiseen jollakin vieraalla kielellä. Diplomityön hyväksyy osastoneuvosto. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa 19 Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. 2.6.9. Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen kanslioista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin ennen osastoneuvoston kokousta, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa.
Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Arvostelu Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti: tyydyttävä (1) 1,00-1,49 erittäin tyydyttävä (2) 1,50-2,49 hyvä (3) 2,50-3,49 erittäin hyvä (4) 3,50-4,49 kiitettävä (5) 4,50-5,00 Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta. Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää osasto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa. Erityisen hyvin suoritettu diplomiinsinöörin ja arkkitehdin tutkinto Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää osasto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Keskiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa. 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja! 20