Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta



Samankaltaiset tiedostot
Kokkolan seudun osaamiskeskuksen tulosseminaari 2010

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Alkoholipolttoaineiden valmistus katalyyttisesti teollisista sivuvirroista. Tero Tuuttila, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Biodieselin (RME) pientuotanto

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Biotalouden uudet arvoverkot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

IFRF Suomen kansallinen osasto

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Puun uudet biojalosteet

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

TransEco -tutkimusohjelma

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Pelletti Euroopan energialähteenä

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Tulevaisuuden energiaratkaisut - esimerkkinä Järkivihreä Forssan seutu Cleantech Avain -seminaari Lahti

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST)

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

koulutuksesta kuvaajia

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Esipuhe.

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Globaali energiahaaste

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Neste. Ainoa suunta on eteenpäin. Marjaana Suominen viestintäpäällikkö, Tuotanto

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Älykäs ja ekologinen

TransEco-tutkimusohjelma

Transkriptio:

Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta Polymeerien (muovijäte ym.) hajottaminen katalyyttisen pyrolyysin avulla oligomeereiksi pyrolyysituotteiden hyödyntäminen Pyrolyysissä materiaalia käsitellään kuumentamalla hapettomissa olosuhteissa Terminen ja katalyyttinen pyrolyysi Katalyyttien avulla pyrolyysi tapahtuu nopeammin ja alhaisemmassa lämpötilassa 1

Tulokset Hankevalmistelua tehtiin yhdessä KETEK:n, TTY:n ja KYC:n kanssa KYC:ssä selvitettiin pyrolyysiin soveltuvia katalyyttejä kirjallisuuden avulla Useita tutkimuksia on käsitelty polymeerien (erityisesti muovien) hajottamista molekyylimassaltaan pienikokoisiksi kaasumaisiksi tai nestemäisiksi fraktioiksi (esim. polttoaineet) Kirjallisuudessa ei juurikaan tietoa polymeerien hajottamisesta molekyylikooltaan suuriksi fraktioiksi Verkostoituminen ja yhteistyö Hankkeen puitteissa on tehty yhteistyöpalaveri Luulajan yliopistoon. Luulajan yliopisto (Ruotsi), Teknologiakeskus KETEK Oy, Norut Teknologi (Norja), TTY, KYC, OY Jatkotoimenpiteet Alustavia keskusteluja kansainvälisestä hankkeesta (Botnia- Atlantica -ohjelma) on käyty usean organisaation kanssa Sopivien rahoitushakujen kartoittaminen Potentiaalisia yhteistyökumppaneita: Norut Teknologi (Norja) Luulajan yliopisto, Grontmej (Ruotsi) Teknologiakeskus KETEK Oy Tampereen teknillinen yliopisto 2

Biomassan kaasutuksesta muodostuvan tuotekaasun katalyyttinen konvertointi uusiksi kemikaaleiksi (olefiinit) ja edelleen muoviksi Tausta Muoviteollisuuden lähtöaineiden valmistaminen biomassasta peräisin olevasta synteesikaasusta Erityisesti synteesikaasun katalyyttinen konvertoiminen hyödynnettäviksi kemikaaleiksi (kevyet olefiinit: eteeni, propeeni) 3

Tulokset Hankevalmistelu toteutettiin yhdessä TTY:n kanssa KYC:n osiossa selvitettiin mahdollisuuksia valmistaa kevyitä olefiineja (eteeni, propeeni) synteesikaasusta katalyyttisesti Kirjallinen esiselvitys julkaistu Kokkolan seudun OSKE:n sivuilla Verkostoituminen Muovialan yritykset alueella: Raniplast Oy, Teerijärvi Yliopistot ja erilaiset tutkimusorganisaatiot Suomessa ja Pohjoismaissa Syntyneet jatkohankkeet Suomen akatemia: Kansainvälisten yhteishankkeiden valmistelu 17.9. 31.12.2010 JY, Prof. Jukka Konttinen, yhteishanke valmisteilla SA:n valmisteluhankkeen aikana yhteistyövierailut sekä Ruotsissa (KTH) että Norjassa (NTNU/SINTEF). Jatkotoimenpiteet Alustavia keskusteluja kansainvälisestä hankkeesta (EU:n FP7) on käyty usean organisaation kanssa Sopivien rahoitushakujen kartoittaminen Potentiaalisia yhteistyökumppaneita: NTNU ja SINTEF (Norja) KTH, Lundin yliopisto, Grontmej (Ruotsi) Jyväskylän yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 4

Merkitys alueelle, OSKE:lle Alueella on merkittävästi hyödynnettävää raakaainetta Alueella muoviteollisuutta Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri Biomassojen hyödyntäminen Nanoteknologian osaamisklusteri Katalyytit Uusiutuvat kuitumateriaalit akkukemian sovelluksissa (TexBatt) 5

Tausta Uusien akkukonseptien ja materiaalien kehittäminen energiaa vaativiin sovelluksiin Kevyitä, tehokkaita, helppoja valmistaa Selluloosapohjaiset materiaalit ja niiden hyödyntäminen, esim. tekstiilikuidut Tulokset Hankevalmistelua tehtiin yhdessä Boråsin yliopiston, TTY:n ja KYC:n kanssa Aiehakemus jätettiin Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelmaan elokuussa 2010 Aiehanke ei valikoitunut jatkoon, varsinaista hanketta ei jätetty Verkostoituminen Boråsin yliopisto TTY Teknologiakeskus KETEK Oy OY KYC 6

Jatkotoimenpiteet Sopivien rahoitushakujen kartoittaminen Alkoholipolttoaineiden valmistus katalyyttisesti teollisista sivuvirroista 7

Tausta Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen alkoholien raaka-aineina Esim. perunankuoret (ym. elintarviketeollisuus), kuitu- ja kuoriliete (selluteollisuus), glyseroli (biodieseli) Alkoholi polttoaineena (etanoli, butanoli) Käyttö: 1) korvaamaan bensiini, 2) lisäaineena liikennepolttoaineissa, 3) polttokennot Butanoli butanoli vs. etanoli, omaisuudet! lupaava polttoaine Fermentointi (sokerit, synteesikaasu) Katalyyttinen konvertointi (MAS, FTS) Polttoaineiden fysikaalisia ominaisuuksia. Polttoaine Energiatiheys Vesiliukoisuus A/F-suhde* RON** MON*** (MJ/I) (%) Bensiini 32 14.6 91 99 81 89 Merkityksetön Diesel 35.5 14.7 - - Merkityksetön n-pentanoli 27.8 11.68 Alhainen Alhainen 0 n-butanoli 29.2 11.12 96 78 7 Etanoli 19.6 8.94 130 96 100 Metanoli 16 6.43 136 104 100 *) Ilma-polttoaine -suhde (engl. air-to-fuel ratio) **) RON = tutkimuksen oktaaniluku (engl. research octane number) ***) MON = moottorin oktaaniluku (engl. motor octane number) Tulokset Hankevalmistelun aikana selvitettiin eri mahdollisuuksia valmistaa alkoholeja teollisuuden sivutuotteista Kirjallinen esiselvitys julkaistu Kokkolan seudun OSKE:n sivuilla Verkostoituminen ja yhteistyö Yliopistot ja erilaiset tutkimusorganisaatiot Suomessa ja Pohjoismaissa Hankkeen puitteissa on tehty verkostoitumismatkoja: Metropolia ammattikorkeakoulu (Vantaa) + Aalto yliopisto ETC (Piteå), KTH (Ruotsi) Aalborgin yliopisto 8

Jatkotoimenpiteet Sopivien rahoitushakujen kartoittaminen Alustavia keskusteluja kansainvälisestä yhteishankkeesta (esim. EU:n 7. puiteohjelma) on käyty usean organisaation kanssa Potentiaalisia yhteistyökumppaneita: Oulun yliopisto Savoie yliopisto (Ranska) Aalborgin yliopisto (Tanska) Metropolia (Vantaa) ECN (Alankomaat) Hankevalmistelun merkitys Alueella on teollisuutta, jonka sivutuotevirtoja voidaan hyödyntää mm. elintarviketeollisuus, maatalous, metsäbiomassan saatavuus Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri Biomassojen hyödyntäminen Nanoteknologian osaamisklusteri Katalyyttiset materiaalit 9

Teollisuuden vesien käsittely Tausta Selvitettiin tältä osin keskeiset tarpeet, mm. rannan teollisuusalueelta Yliopistokeskuksen osuuteen muotoutui kaksi kokonaisuutta, joista toinen liittyi teollisten vesien (katalyyttiseen) märkähapetukseen ja toinen kadmiumin talteenottoon viherlipeäsakasta Näistä jälkimmäinen selvitystyö toteutettiin tämän Oske-hankkeen puitteissa yhteistyössä Ketekin kanssa (UPM, Stora Enso, Kemfine) 10

Tulokset Selvitystyö tehtiin Leena Saukkosen toimesta (jatkuu v. 2011) Raportti on kirjoitettu, mutta se ei ole vielä julkisesti saatavilla Osken sivuilla Verkostoituminen CLEEN OY, CEWIC vesiosaamisen keskittymä OY, KYC, Ketek Itä-Suomen yliopisto, LTY University of Poitiers, Ranska, Tsekin tiedeakatemia Prof. Pollack (University of Washington) Useita yrityksiä Jatkotoimenpiteet Vuonna 2011 kokonaisuuden toteutusta jatketaan Sopivien rahoitushakujen kartoittaminen, erityisesti 7PO ja kv-yhteishanke Tekesin kanssa keskustellaan myös mahdollisesta jatkoyhteistyöstä (VESI-ohjelma) 11