MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN 3.-8.2.2014 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Luonnonvara-alan yksikkö
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN Sisällys 1. Matkan tarkoitus. 2 2. Matkan järjestelyt... 2 3. Matkaohjelma.. 2 4. Tutustumiskohteet... 3 4.1. Saksan biokaasuyhdistys.. 3 4.2. Omnicert GmbH....... 7 4.3. Spanner Re GmbH. 8 4.4. Münchenin eläintarhan biokaasulaitos..... 11 4.5. Josef Kernin biokaasulaitos 15 4.6. Agnion Heat Pipe Reformer.. 18 4.7. FierAgricola maatalousmessut.... 18 4.8. Maisemia matkan varrelta 20 5. Osallistujat..... 21 6. Yhteenveto..... 22 2 1. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian tuotannon erilaisiin ja erikokoisiin toteuttamistapoihin Saksassa ja Italiassa ja vierailla FierAgricola messuilla Italian Veronassa. Matkalla tutustuttiin erityisesti eri prosesseilla toteutettuun biokaasun tuotantoon, puun kaasutuksen teknologiaan ja bioenergian hyödyntämisen uusimpaan tekniikkaan. Matkalta saatua tietoa jaetaan hankkeen toiminnassa ja jatkossa muutenkin. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioE-logia hanke. Matkalle osallistui 49 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan vetäjinä toimivat Ritva Imppola, Mikko Posio, Merja O Rourke ja Wolfram Eilbacher. Kiitokset matkalle osallistuneelle, energiselle ja omatoimiselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma 3.2. Lento Oulunsalosta klo 6.00. Välilasku Helsingissä. Perillä Münchenissä n. 9.30. Vierailukohde 1: Saksan biokaasuyhdistys Freisingissa, osoite: Angerbrunnenstraße 12, 85356 Freising. Vierailukohde 2: Omnicert GmbH, osoite: Kaiser Heinrich II strasse 7, 93077 Bad Abbach.
Vierailukohde 3 : Puun kaasutustekniikkaa valmistava Spanner Re 2 GmbH, osoite: Niederfeldstr. 38, 84088 Neufahrn Majoittuminen Münchenissä hotelli Carat, osoite: Lindwurmstr. 13 D-80337 München 4.2. Lähtö hotellilta klo 9.30. Vierailukohde 4: Münchenin eläintarhan biokaasulaitos. Kuivaprosessi. Osoite: Tierparkstr. 30, D - 81543 München. Vierailukohde 5: Biokaasulaitos Josef Kernin maatilalla. Märkäprosessi, osoite: Josef Kern, Fastlwinkel 2, 85652 Pliening. Majoittuminen Innsbrückissa hotelli Central, osoite Gilmstrasse 5, 6020 Innsbruck / Tirol / Itävalta. 3 5.2. Lähtö hotellilta klo 8.00 Vierailukohde 6: Pellettejä käyttävä Agnion Heatpipe Reformer Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim, osoite Via Belviglieri 42, 37131 Verona. 6.2. Lähtö hotellilta klo 9.00 Vierailukohde 7: FierAgricola messut Veronassa. Osoite: Viale del Lavoro 8, 37135 Verona Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim. 7.2. Lähtö hotellilta klo 9.00 Vierailukohde 7: FierAgricola messut Veronassa. Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim. 8.2. Lähtö hotellilta klo 4.00 Lento Veronasta klo 6.30. Välilaskut Frankfurtissa ja Helsingissä. Paluu Oulunsaloon klo 17.05. 4. Tutustumiskohteet 4.1. Saksan biokaasuyhdistys Esittelijänä Sebastian Stolpp Voittoa tavoittelematon yhdistys, perustettu 1992. Edesauttaa biokaasun tuotannon kehittymistä Saksassa 4800 jäsentä; biokaasun tuottajia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, suunnittelijoita, asiasta kiinnostuneita jne. Euroopan biokaasuyhdistyksen jäsenjärjestö, kuten Suomen biokaasuyhdistyskin. Saksassa 7515 biokaasulaitosta v. 2012 ja asennettua sähkötehoa 3352 MW. Arvio vuodelle 2014: 7900 laitosta ja 3750 MW asennettua sähkötehoa. Biometaanin tuotto liikennekäyttöön kasvussa Saksassa.
Tällä hetkellä 124 biokaasulaitosta tuottaa biometaania liikennekäyttöön. Laitoksilla tuotetaan 930 miljoonaa kuutiota biometaania, joka vastaa likimäärin samaa litramäärää bensiiniä. Saksassa poliittinen tavoite tuottaa 6 miljardia kuutiota biometaania vuonna 2020 ja 10 miljardia kuutiota vuonna 2030. Biokaasun tuotanto työllisti Saksassa 45 485 henkilöä vuonna 2012. Saksan biokaasulaitokset saavat tuottamastaan sähköstä syöttötariffia, joka vaihtelee laitoksen koosta ja käytettävistä syötteistä riippuen. Pienet, alle 75 kw laitokset saavat 25 snt/kwh, isommat käytännössä vähemmän. Vuonna 2015 tulossa uusi energialaki, jossa biokaasun tuotannon ehtoja tullaan muuttamaan nyt saatujen kokemusten perusteella. Syöttötariffiin tulossa tiukennoksia, mm. maissin käyttöä energiantuotantoon halutaan suitsia. Biokaasulaitoksen syötteistä suurempi osa pitäisi tulevaisuudessa tulla jätteistä. Biokaasu nähdään Saksassa energialähteenä, joka tasaa aurinko- ja tuulienergian epätasaisempaa tuottoa. Biometaaniksi jalostettuna biokaasua voidaan varastoida maakaasuverkkoon. Sähkön tuotanto biokaasulaitoksissa pyritään jatkossa mahdollisimman paljon ajoittamaan ajankohtaan, jolloin sähkön kysyntä on huipussaan. 4 Kuva 1. Saksan biokaasuyhdistys, Sebastian Stolpp ja Merja O Rourke, Oamk.
5 Kuva 2. Saksan biokaasuyhdistyksen tehtävänä on mm. vaikuttaa biokaasulaitoksia koskevaan lakivalmisteluun. Kuva 3. Saksan uusiutuvan energian tavoitteet vuoteen 2020 ja nykytilanne.
6 Kuva 4. Saksassa biokaasulaitoksia arvioidaan vuonna 2014 olevan 7 900 kappaletta ja asennettua sähkötehoa 3 750 kw. Kuva 5. Tällä hetkellä Saksassa tuotetaan 0,93 miljardia liikennekäyttöön soveltuvaa kuutiota biometaania. Poliittinen tavoite vuodelle 2014 on 6 miljardia kuutiota ja vuodelle 2030 10 miljardia kuutiota.
7 Kuva 6. Sähkön syöttötariffi Saksassa koskee myös pieniä biokaasulaitoksia ja tariffi niille on suurempi kuin isoille laitoksille. 4.2. Omnicert GmbH Esittelijänä Thorsten Grantner Sertifioidun biokaasun tuotannon tarkastusfirma Asiakkaina n. 850 biokaasulaitosta. Sertifioidut biokaasulaitokset pitävät kirjaa mitä reaktoriin syötetään, mitä laitokseen toimitetaan ja mitä laitos tuottaa. Laskennalla ja analyyseillä tämä voidaan todentaa. Tarkastus sertifioiduilla biokaasulaitoksilla kerran vuodessa. Asiakas saa myös tietoa tuotannon kehittämiseksi. Biokaasulaitokselle voidaan laskea esim. milloin sähköä kannattaa verkkoon tuottaa, ns. sähkön tuotto tarpeeseen. Biokaasulaitoksessa tulisi olla niin suuri kaasuvarasto, että sähköntuotannon optimointi onnistuu. Sähkön hinta voi vuorokaudenajasta riippuen yli kaksin- tai kolminkertaistua. Netissä tietoa löytyy http://www.umweltgutachter.de/
8 Kuva 7. Biokaasun tuotanto ja biokaasun metaanipitoisuus riippuvat syötteen alkuperästä. 4.3. Puun kaasutustekniikkaa valmistava Spanner Re 2 GmbH Esittelijänä tj. Thomas Bleul. Spanner erikoistunut bioenergialaitteisiin. Uusi energialaki Saksassa 2000-luvulla mahdollisti alan nousun. Spanner valmistaa kahta mallia puun kaasutuslaitteistoja; HK 30 ja HK 45. Alun perin Spannerin laitteiston on kehittänyt maanviljelijä Bernd Joos. Puun kaasutuksen ideana on se, että puu ei pala, vaan kaasuuntuu laitteistossa, kaasu poltetaan moottorissa ja energia muutetaan generaattorissa sähköksi (1/3) ja lämmöksi (2/3). Spannerin laitteisto perustuu vastavirtajäähdytykseen. Kosteaa haketta käytettäessä tervaa muodostuu liikaa. Polttoaineena käytettävän hakkeen maksimikosteus 15 %. HK 30 kuluttaa 35 kg haketta tunnissa eli 7000 käyttötunnilla kuluu 180 tonnia haketta. HK 30 sähköteho on 30 kw ja lämpöteho 80 kw. HK 45 kuluttaa 45 kg haketta tunnissa eli 7000 käyttötunnilla kuluu 270 tonnia haketta. HK 45 sähköteho on 45 kw ja lämpöteho 120 kw. Moottorille menevä kaasu kulkee suodattimien läpi, mutta sitä ei muuten tarvitse puhdistaa, tervaa ei ole haitaksi asti. Laitteiston filtterit suodattavat kaasun ja ne vaihdetaan 1000 käyttötunnin välein. Kerran vuodessa perusteellisempi huolto. Laitteiston normaali käyttötuntimäärä 7000-8000 tuntia vuodessa. Saksassa puulla tuotetulle sähkölle maksetaan syöttötariffia 20 snt/kwh. Spanner on toimittanut 270 laitosta maailmalle. Laitteiston hinta tällä hetkellä 170 000.
Netissä tietoa löytyy http://www.holz-kraft.de/en/products/wood-cogeneration-plant 9 Kuva 8. Holtz-Krafr Spanner tuotantolaitos Kuva 9. Spannerin puun kaasutuslaitteistoon tutustumassa Risto Joki-Korpela, Kauko Pakaslahti ja Osmo Heikkinen.
10 Kuva 10. Spannerin puun kaasutuslaitteiston taustaa tutkii Ari Pirkola. Kuva 11. Spannerin puun kaasutuslaitteiston testiajoa valvovat Osmo Heikkinen ja Jaakko Laitinen.
11 Kuva 12. Puukaasu poltetaan energiaksi 40 kw moottorilla. Kuva 13. Testipolttoon tarkoitettua haketta. Hake pitää kuivata ennen kaasutusta. 4.4. Münchenin eläintarhan biokaasulaitos Esittelijänä Reinhard Zenau. Schmack Biogas yrityksen toimittama laitos. Laitos toimii panosperiaatteella ja kuivamädätysprosessilla. Laitos ollut toiminnassa vuodesta 2007.
Laitoksessa käsitellään eläintarhan orgaaniset jätteet, kuten eläinten lanta, kuivikkeet ja ruokajätteet. Jätettä syntyy n. 5000 kuutiota vuodessa eli n. 2000 tonnia. Reaktorikammioita on kolme ja ne ovat autotallimallisia. Kunkin kammion koko 140 kuutiota. Syötettä laitetaan n. 120 kuutiota / kerta / reaktori. Reaktorit täytetään vuorotellen, yksi reaktori viikossa. Täyttö kestää n. 5 tuntia. Täyttövaiheessa alimmaiseksi laitetaan n. 15 cm kerros olkea, jonka päälle syöte ladotaan n. 2 m kerrokseksi, ei liian tiukasti. Vanhaa syötettä jätetään kammioon n. 1/4. Viipymäaika reaktorissa 4 vkk. Reaktorikammion seinissä ja lattiassa on lämmitysputkistot. Lämpötila pidetään +40 asteessa Syötemassan päälle ruiskutetaan bakteeriymppinestettä, joka kerätään reaktorin pohjalta talteen 50 kuution säiliöön, josta kierrätetään taas uudelleen syötemassan päälle neljän katossa olevan suuttimen kautta. Hajuhaittoja laitoksesta ei ole ympäristöllä muulloin kuin hieman täytön aikana. Täyttö tehdään arkipäivinä päiväsaikaan, jolloin siitä on vähiten haittaa. Biokaasu kerätään reaktorin yläosasta erilliseen kaasuhuppuun, josta se johdetaan 40 kw polttomoottorille, joka pyörittää generaattoria. Kun kaasuhuppu täyttyy 90 %:sti, moottori käynnistyy, kun kaasua on 7% kaasuhupun tilavuudesta, moottori sammuu. Polttomoottori on käytössä n. 14 tuntia päivässä. Moottorille tehdään öljynvaihto 900 käyttötunnin välein ja isompi huolto 2000 käyttötunnin välein. Laitos tuottaa sähköä n. 7500 kwh kuukaudessa. Sähköstä eläintarha ei saa korvausta, vaan sillä maksetaan kaupungin tekemää investointia laitoksesta. Tuotettu lämpö käytetään eläintarhalla hyödyksi. Käsittelyjäännös käytetään lähiseudun maatiloilla lannoitteena. Laitoksen investointikustannus oli 600 000. Netissä tietoa löytyy http://www.swm.de/privatkunden/unternehmen/energieerzeugung/erzeugungsanlagen/bi ogas.html 12
13 Kuva 14. Vasemmalla Münchenin eläintarhan biokaasulaitokseen menevää biomassaa ja oikealla biokaasulaitoskäsittelyn läpikäynyttä biomassaa. Keskellä kaksi EU:n valtuuttamaa laaduntarkastajaa. Kuva 15. Münchenin eläintarhan biokaasulaitoksen kolme reaktorikammiota. Katolla säleikön takana kaasukupu. Laitoksen joka nurkassa ukkosenjohdattimet, varmuuden vuoksi.
14 Kuva 16. Valvontahuoneen monitorista näkyy kaikkien reaktorikammioiden tila. Muodostuneen biokaasun metaanipitoisuus oli 53,7 %, rikkivetypitoisuus oli yllättävän pieni, vain 192 ppm. Kuva 17. Täyttöä emme päässeet seuraamaan kuin infomapista. Reaktorikammio täytetään etukuormaajalla.
15 Kuva 18. Biokaasulaitoksen reaktorikammioista biokaasu johdetaan kaasukupuun. Kun kupu on lähes täynnä, käynnistyy 100 metrin päässä oleva, 40 kw moottori, joka käyttää kaasun lämmöksi ja sähköksi. 4.5. Biokaasulaitos Josef Kernin maatilalla Tilalla 120 ha peltoa. 1989 loppui tilalla karjanpito. Viljelyssä ollut sen jälkeen perunaa, josta jalostettiin alkoholia. Kun tämä lopetettiin kehitettiin tilalle bioenergiantuotantoa. Biokaasulaitoksen lisäksi hallin katolla 100 kw ja 900 neliötä aurinkopaneeleita. Aurinkotunteja on keskimäärin 1200 tuntia vuodessa. Biokaasulaitos rakennettu 2006 avaimet käteen -periaatteella. Märkämädätyslaitos. Sähköteho laitoksella 350 kw. Biokaasuntuotannon käynnistämiseen kului alussa 4,5 kuukautta. Aloitus tehtiin naudan lietelannalla, johon vähitellen lisättiin säilörehua. Nyt biokaasulaitoksen syötteenä käytetään vain säilörehua ja maissia aina samanlaisella sekoitussuhteella. Säilörehua tehdään isoihin laakasiiloihin maissista ja ruisvehnästä/heinästä/apilasta. Säilörehusiiloa ei peitetä muovilla. Säilöntäaineita ei käytetä, eikä esikuivatusta. Maissisäilörehu tehdään kerran vuodessa, ruisvehnästä kaksi kertaa vuodessa. Konerinki tekee rehun. Omia koneita rehuntekoon ei ole.
Maissin satotaso hyvänä vuonna 50 tn/ha, huonona puolet tästä. Reaktoriin syötetään 23 tonnia rehua päivässä. Tila ostaa tarvittaessa rehua myös lähitiloilta. Rehulla 16 kk varastotila eli on varauduttu 4 kuukauden reserviin. Reaktoripyttyjä kolme: o Fermentori 400 kuutiota o Jälkimädätys 1800 kuutiota o Jälkivarasto 3000 kuutiota Viipymäaika 180 vrk, sisältäen varsinaisen fermentorin ja jälkimädätysreaktorin. Laki vaatii vain säilörehua käyttäviltä biokaasulaitoksilta vähintään 140 vrk viipymäajan. Reaktorissa lämmitysputket seinillä kiertona, ei sisällä betonissa. Sekoittimessa myös lämmitin. Sekoitus jatkuvatoimisesti. Kuorettumista reaktorissa ei ole havaittu. Jälkivaraston mädätysjäännöksestä eli rejektistä separoidaan neste, jota lisätään syötteen sekaan. Vettä ei lisätä erikseen. Laitos tuottaa sähköä 8300 kwh päivässä. Tuottaa lämmön tilan halleihin, 7 lähistön talolle ja päiväkodille. Varalla soihtupoltin, ellei metaania voida vikatilanteissa käyttää energiantuotantoon. Metaania ei saa päästää sellaisenaan ilmaan. Vuonna 2015 tulossa laki, joka vaatii myös jälkivarastoon kaasuhupun. Rejekti käytetään peltojen lannoitukseen. Fosfori- ja kaliumlannoitetta ei tarvitse ostaa, typpilannoitteesta 20 % saadaan rejektistä, 80 % ostetaan. Laitoksen takaisinmaksuaika 15 vuotta. Laitoksen investointi oli 4500 /kw, nyt investointi olisi kalliimpi. 16 Kuva 19. Josef Kernin tilan biokaasulaitos. Vasemmalla konevarasto / biokaasulaitoksen syöttörakennus. Oikealla jälkimädätysreaktori.
17 Kuva 20. Säilörehusiilossa näkyi selvästi eri kasveista tehdyt satokerrokset. Siiloa ei ollut peitetty muovilla. Kuva 22. Biokaasun sähköksi ja lämmöksi jalostava moottori Kuva 21. Syöttöruuvi maissille.
4.6. Pellettejä käyttävä Agnion Heatpipe Reformer Itse laitokseen vierailu peruuntui viime metreillä. Wolfram Eilbacher piti yrityksen esittelyn Veronassa. Yritys Agnion GmbH, nykyisin Entrade GmbH:n omistuksessa. Agnion kehittää ja markkinoi biomassan kaasutukseen soveltuvaa CHP-yksikköä. Tekniikka perustuu kaksikammioiseen polttotekniikkaan, jossa polttokammiot ovat päällekkäin. Alempi kammio on polttokammio ja ylempi kammio pyrolyysikammio. Kammioissa polttoaine poltetaan leijupetipolttona. Polttolämpötila 800 C. Polttokammioita yhdistää neljä lämmönsiirtoputkea, jotka sisältävät natrium- tai kaliumpitoisen lämmönkantoaineen, joilla lämpö siirtyy 20 kertaa tehokkaammin kuin perinteisillä lämmönvaihtimilla. Teknologia mahdollistaa lämmön, sähkön, metaanin ja vedyn tuoton. Polttoaineena kaasutusyksikössä voidaan käyttää esim. haketta, pellettiä, brikettiä, teollisuuden puujätettä, lyhytkiertoista energiapuuta, argopellettejä ja biojätettä. Poltossa muodostuva kaasu suodatetaan sekä suodattimilla että katalyyttisellä suodatuksella, johon yrityksellä on patentti. Puhdistettu kaasu hyödynnetään mikroturbiinilla sähköksi ja lämmöksi. Kaupallisessa toimituksessa kaksi mallia; CHP 1400 ja Bio-metaani 1400 mallit. CHP 1400 mallissa: o sähköteho 400 kw o lämpöteho 630 kw o jatkuvatoiminen o rakennusaika 10 kk o käyttötuntimäärä n. 7600 h/vuosi o polttoaineenkulutus n. 330 kg/h o sähkönkulutusteho n. 55kW o vedenkulutus n. 60 l/h o petihiekan kulutus n. 3 kg/h o öljynkulutus 0,25 l/h o hinta 2,5 milj. Bio-metaani CHP mallissa: o mahdollista metaanin ja vedyn talteenoton ja hyödynnys o lämpöteho 120 160 kw Lisää tietoa netissä http://www.agnion.de/ 18 4.7. FierAgricola messut Veronassa FierAgricola -messut järjestetään vuosittain helmikuussa Veronassa. Messut ovat Pohjois-Italian suurin maatalousalan näyttely. Esillä 10 näyttelyhallissa ovat maatalouden koneet, viljely, eläimet, energia, rakenteet ja neuvonta. Näytteilleasettajia näillä messuilla oli yli 1000 ja kävijöitä 140 000. Energiaan liittyville asioille oli varattu kokonaan yksi iso halli ja muissakin halleissa ja pihaalueella oli esillä energiantuotantoon ja käyttöön liittyvää teknologiaa. Messuilta tietoa sai mm. biokaasun tuotannon uusista sovelluksista, metsäenergian korjuukalustoista ja puuenergian käyttöön ja jalostukseen soveltuvasta teknologiasta. Messuilla oli erityisen paljon esillä biokaasun tuotantotekniikkaa. Italiassa syöttötariffi uusien biokaasulaitosten
sähköntuotannolle on 23 senttiä kilowattitunnilta, jos laitos on teholtaan 0 300 kw ja 18 senttiä jos laitos on teholtaan yli 300 kw. Aikaisemmin rakennetuilla laitoksilla tariffi on tätäkin suurempi. Biokaasulaitosten investointikustannukset esillä olleilla laitoksilla 1 MW teholuokassa olivat n. 3500 4000 /kw ja 100 kw teholuokassa n. 6000 7000 /kw. Puun kaasutuslaitteistoja messuilla oli myös esillä muutamia. 19 Kuva 23. Italian biokaasuyhdistyksen jäsenet. Mukana on mm. 400 biokaasulaitosta, joista valtaosa sijaitsee Pohjois-Italiassa. Kuva 24. Messuilla esillä ollutta puun kaasutustekniikkaa.
4.8. Maisemia matkan varrelta 20 Kuva 25. Monelle osallistujalle matka toi bioenergian lisäksi myös muita uusia kokemuksia. Harva osallistujista oli vieraillut aikaisemmin esim. Innsbruckissa... Kuva 26.tai ylittänyt Alpit bussilla.
21 Kuva 27. Opintomatkan viimeisenä iltana osa osallistujista jaksoi vielä virallisen ohjelman jälkeen pistäytyä junalla Venetsiassa toteamassa, että kannattaa jatkaa työtä oikeiden asioiden parissa, jotta paikka säilyisi tulevillekin sukupolville. 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioG hankkeen nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, hankkeiden infotilaisuuksissa ja ilmoituksella Maaseudun tulevaisuus lehdessä. Matkalle osallistuivat: Uuno Järvitalo, Tyrnävä Kari Saalasti, Nivala Esko Elsilä, Oulainen Tapio Käräjäoja, Oulainen Urpo Heikkinen, Kempele Tuija Heikkinen, Kempele Osmo Heikkinen, Muhos Timo Juvani, Kempele Raimo Rosenberg, Liminka Anna Liisa Rosenberg, Liminka Jouni Vaitiniemi, Haapavesi Seija Vaitiniemi, Haapavesi Hannu Kukkohovi, Lumijoki Kauko Lohi, Oulu Tarja Lohi, Oulu Soila Turtinen, Oulu Ari Pesonen, Kärsämäki Jouko Tuomela, Ii Jorma Marttila, Siikalatva
Risto Joki-Korpela, Haapajärvi Jaakko Laitinen, Utajärvi Aimo Lehmikangas, Siikalatva Aino Penttilä, Siikajoki Erkki Penttilä, Siikajoki Teuvo Punkeri, Siikalatva Alpo Konola, Siikalatva Rauno Haapala, Siikajoki Markku Kirvesoja, Oulu Harri Paakkari, Siikajoki Maarit Sormunen, Siikajoki Harri Salow, Rovaniemi Taisto Kinnunen, Kempele Jukka Piirala, Utajärvi Seija Piirala, Utajärvi Jukka Kerola, Kannus Jussi Ruuttula, Kannus Timo Ruuttula, Kannus Jarmo Savola, Ylivieska Tarja Isohätälä, Oulu Kauko Pakaslahti, Lumijoki Aune Pakaslahti, Lumijoki Veli-Matti Söderström, Tornio Ari Pirkola, Pyhäjoki Auli Pirkola, Pyhäjoki Wolfram Eilbacher, Eberswalde, Saksa Merja O Rourke, Oulu Mikko Posio, Oulu Ritva Imppola, Lumijoki 22 6. Yhteenveto Osallistujista moni oli tutustunut vierailukohteisiin jo etukäteen netissä, joka helpotti kohteisiin tutustumista. Saksan biokaasuyhdistyksen esityksessä tuli esille, että biokaasulaitosten lukumäärä jatkaa Saksassa kasvuaan. Vuonna 2014 arvioidaan laitoksia olevan jo 7 900. Tulevaisuuden tavoitteena on lisätä erityisesti biometaanin liikennekäyttöä. Omnicert GmbH toimii mm. sertifioidun biokaasun tarkastajana ja myös neuvoo biokaasulaitoksia tuotannon kehittämisessä. Spanner Re 2 GmbH valmistaa puun kaasutuslaitteistoja, jotka tuottavat kuivasta hakkeesta sähköä 30 tai 40 kw sähköteholla ja lämpöä 80 tai 120 kw lämpöteholla. Laitteistojen normaali käyttötuntimäärä vuodessa on 7 000 8 000 tuntia. Münchenin eläintarhan biokaasulaitoksella tutustuttiin autotallimalliseen biojätteen kuivamädätysteknologiaan. Eläintarhan kaikki orgaaninen jäte käsitellään biokaasulaitoksella ja
siitä tuotetaan eläintarhalle osa sen tarvitsemasta lämmöstä. Sähkö toimitetaan verkkoon ja käsittelyjäännös lähiseudun maatiloille lannoitteeksi. Josef Kernin maatila on erikoistunut uusiutuvan energian tuotantoon. Tilan biokaasulaitos käyttää tilan 120 hehtaarin peltoalan sadon lämmön tuotantoon omalle tilalle, seitsemälle lähistön talolle ja päiväkodille sekä sähkön tuotantoon verkkoon. Agnion Heatpipe Reformer esittelyssä kuultiin uudesta puun kaasutustekniikasta, joka mahdollistaa lämmön, sähkön, metaanin ja vedyn tuoton biomassasta. Veronan FierAgricola messut ovat Euroopan suurimpia maatalousalan näyttelyitä, jossa oli 1000 näytteilleasettajaa ja 140 000 vierailijaa. Esillä oli mm. biokaasun tuotantoon ja puuenergian korjuuseen, jalostukseen ja käyttöön liittyvää uutta teknologiaa. Matkan tarkoituksena oli tuulettaa osallistujien ajatuksia bioenergian tuotannosta. Sen se toivottavasti tekikin ja toi uusia asioita jokaiselle osallistujalle. 23 Matkaraportin laatija: Ritva Imppola BioE-logia -hanke, projektipäällikkö Oulun ammattikorkeakoulu Oy Luonnonvara-alan yksikkö Kotkantie 1 90250 Oulu p. 010 2723896, 050-5722404 email: ritva.imppola@oamk.fi www.oamk.fi/bioelogia