Päätös Etelä-Suomi Nro 65/2012/1 Dnro ESAVI/199/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.4.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pöytyän kunnan Kyrön taajaman jätevedenpuhdistamo, ympäristölupamenettely, Pöytyä Pöytyän kunta Kehityksentie 6 21800 Kyrö LAITOS JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Pöytyän kunnan Kyrön taajaman jätevedenpuhdistamo sijaitsee taajaman eteläpuolella ja Kroopinojan länsipuolella kunnan omistamalla kiinteistöllä (kiinteistötunnus 636-439-1-174) osoitteessa Kyröntie 248. Puhdistamorakennuksen koordinaatit (KKJ) ovat: N 673 2488, E 159 6093. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Tarvasjokeen 5 metriä Kroopinojan liittymäkohdan alapuolelle. Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 23.12.2009 (dnro LOS-2009-Y-1407-111). Pöytyän kunta hakee ympäristölupaa olemassa olevan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen voimassa olevin lupamääräyksin (Länsi- Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2000 antama päätös nro 83/2000/2). MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut asian käsittelyä (dnro ESAVI/199/04.08/2010). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 83/2000/2 määrännyt ympäristölupahakemuksen tekemisestä vuoden 2009 loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva lupa jäteveden johtamiseen vesistöön Länsi-Suomen vesioikeus oli 28.6.1988 antamallaan päätöksellä nro 40/1988/4 myöntänyt Karinaisten kunnalle luvan Kyrön taajaman jätevesien johtamiseen Kroopinojaan, jota ei ole pidettävä viemärinä, päätöksessä määrätyin lupaehdoin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 83/2000/4 tarkistanut em. päätöksen lupamääräykset ja määrännyt, että Kroopionoja on jätevesien purkupaikan alapuolella katsottava viemäriksi. Lupamääräyksen 1) mukaan: Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet biologis-kemiallisesti tai saavutettavan puhdistustuloksen osalta vähintään vastaavalla tavalla siten, että Kroopinojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 85 % Fosfori 1,0 mg P/l 85 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 85 % Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa.
Luvan saajan on tehostettava jätevesien käsittelyä lähinnä viemäriverkkoa kunnostamalla tai puhdistamolla tehtävillä toimenpiteillä viimeistään vuoden 2004 loppuun mennessä siten, että vuoden 2005 alusta lukien Kroopinojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: 3 Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään Alueen kaavoitus BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Ammoniumtypen nitrifikaation on vuoden 2005 alusta lukien oltava vähintään 85 % vuosikeskiarvona laskettuna. Karinaisten kunta on liitetty kuntaliitoksella 1.1.2005 osaksi Pöytyän kuntaa. Puhdistamokiinteistön alueella Kyrön taajaman eteläpuolella ei ole asemakaavaa. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA LÄHIYMPÄRISTÖ JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Puhdistamo sijaitsee Pöytyän kunnan Kyrön taajamassa kunnan omistamalla kiinteistöllä nro 636-439-1-174. Puhdistamotontin pinta-ala on 8,16 ha. Puhdistamon ympärillä on lähinnä peltoa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat runsaan 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Tarvasjokeen 5 metriä Kroopinojan liittymäkohdan alapuolelle. Aiemmin jätevedet johdettiin Kroopinojaan. Yleiskuvaus purkuvesistöstä Pöytyän kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Tarvasjoen yläosan valuma-alueella (27.052), joka kuuluu Tarvasjoen valumaalueeseen (27.05) ja edelleen Paimionjoen vesistöalueeseen (27). Tarvasjoen yläosan valuma-alueen pinta-ala on 46 km 2, Tarvasjoen valumaalueen pinta-ala 139 km 2 ja Paimionjoen valuma-alueen pinta-ala 1088 km 2. Tarvasjoessa vedet virtaavat noin 15 km ennen Paimionjokeen yhtymistään. Tarvasjoki, joka on Paimionjoen suurin sivuhaara, alkaa taajaman
Vesistön virtaamatiedot koillispuolelta Mellilän Mustajärvestä ja yhtyy Paimionjokeen Juvankoskella, Tarvasjoen kirkonkylän eteläpuolella. Paimionjoessa Tarvasjoen vedet virtaavat noin 20 km matkan ennen laskemistaan Paimionlahteen, joka on yhteydessä Paimionselän ja Peimarin kautta Saaristomereen. Tarvasjoki virtaa laajojen peltoalueiden halki; pellon osuus vesistöalueen pinta-alasta on noin 50 %. Alueella ei ole järviä. Tarvasjoen virtaamaa ei seurata. Tarvasjoen virtaaman suuruutta voidaan arvioida Paimionjoen virtaamien avulla, jos oletetaan, että Paimionjoen virtaamatiedoista lasketut valunta-arvot pätevät myös Tarvasjoen valumaalueelle. Paimionjoen lähin jatkuvasti seurattava virtaamanmittauspaikka sijaitsee Tarvasjoen kunnassa Juvankosken voimalaitoksella. Juvankosken vuosien 1991-2005 keskivirtaaman perusteella Tarvasjoen keskivirtaamaarvio Kyrön taajaman tuntumassa on 0,4 m 3 /s ja Tarvasjoen alajuoksulla 1,2 m 3 /s. Juvankosken lisäksi Paimionjoen virtaamia on mitattu säännöllisesti yläosan järviketjun lopulla Hovirinnankoskella. Molemmilla koskilla säännöstellään Paimionjoen virtaamia. Paimionjoen keskivirtaama on vuosina 1997 2008 vaihdellut Hovirinnankoskella välillä 1,0 5,4 m 3 /s ja Juvankoskella välillä 2,0 11,7 m 3 /s. Paimionjoesta on johdettu vettä Aurajokeen Turun vedenoton tarpeisiin lähinnä kesäkautena. Vuosina 1991 2001 Aurajokeen johdetun veden määrä on ollut keskimäärin 0,1 m 3 /s. Vesistön kuormitus ja ainevirtaamat Tarvasjokeen ei Pöytyän kunnan Kyrön taajaman biologis-kemiallisesti käsiteltyjen jätevesien lisäksi johdeta muiden puhdistamojen jätevesiä. Paimionjokea kuormittavat Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien puhdistamojen jätevedet. Paimion kaupunki on kesään 2009 asti johtanut joen alajuoksulle puhdistamollaan käsitellyt jätevedet; nykyään Paimion jätevedet johdetaan Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamojen kuormituksissa ei ole viime vuosina tapahtunut muita merkittäviä muutoksia. Jokivarren taajamien asumajätevesien lisäksi Tarvasjokea ja Paimionjokea kuormittavat mm. maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Hirvisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Tarvasjoen keskijuoksulle. Hajakuormitus ja myös luonnonhuuhtouma vaihtelevat eri vuosina tuntuvasti. Hajakuormituksen suuruudessa on merkittäviä eroja eri vuodenaikoina; suurimmat määrät huuhtoutuvat kevättulvien ja mahdollisten syystulvien aikana. Kesäisin ja talvisin hajakuormitus on yleensä hyvin pientä. Viime vuosina talvet ovat olleet tavallista leudompia ja talviaikaiset ravinnehuuhtoumat ovat olleet huomattavia. Tarvasjoen Paimionjokeen tuoman ravinnevirtaaman määrää voidaan arvioida valuma-alueen pinta-alan ja peltojen osuuden avulla. Tarvasjoen va- 4
luma-alueen pinta-alasta (139 km 2 ) noin 50 % on peltoa, joten Paimionjokeen päätyvä fosforimäärä on keskimäärin 30 kg fosforia ja typpimäärä vastaavasti 310 kg typpeä vuorokaudessa. Paimionjoen kiintoaine- ja ravinnevirtaamia on selvitetty alajuoksun havaintopaikan 44 näytteenoton avulla. Tässä esitetyt ainevirtaama-arvot on laskettu havaintopaikan 44 pitoisuustietojen ja Paimionjoen Juvankosken virtaama-arvojen perusteella. Laskelman arvot sisältävät hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman, mutta myös jokivarren taajamien kuormituksen siltä osin, kuin se joen alajuoksulle päätyy. Paimionjoen fosfori- ja typpivirtaama on vaihdellut vuosina 1990 2008 keskimäärin välillä 31 441 kg P/d ja 780 3884 kg N/d eli 0,03 0,40 kg P/d/km 2 ja 0,7 3,6 kg N/d/km 2. 2000-luvulla fosforivirtaama on ollut keskimäärin 195 kg P/d ja typpivirtaama keskimäärin 2437 kg N/d eli 71 tonnia fosforia ja 890 tonnia typpeä vuodessa. Vuosien välinen vaihtelu on ollut 2000-luvulla hyvin suurta. Tulvajaksoina ravinnevirtaamat voivat hetkellisesti olla huomattavasti suurempia ja vastaavasti vähävirtaamaisina jaksoina ne jäävät todennäköisesti hyvin pieniksi. Vesistön vedenlaatu ja käyttökelpoisuus Tarvasjoki Tarvasjoen vedenlaatua on seurattu Pöytyän Kyrön jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuna purkupaikan ylä- ja alapuolisessa havaintopaikassa (havaintopaikat 8 ja 12). Tutkimuksia on tehty kaksi kertaa vuodessa, talvella ja kesällä. Näytteistä on määritetty keskeiset fysikaalis-kemialliset suureet (mm. happipitoisuus, kiintoaines, ravinteet) sekä veden biologinen hapenkulutusarvo ja hygieenistä likaantumista ilmentävien bakteerien määrä. Tarvasjoen vesi on runsasravinteista ja sameaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on luokitellut Tarvasjoen veden laadullisen käyttökelpoisuuden vuosien 2000-2003 aineiston mukaan puhdistamon alapuolisella jokiosuudella huonoksi. Ekologiselta tilaltaan Tarvasjoki on vuonna 2008 luokiteltu välttäväksi. Veden laatu on viime vuosina ollut yleisimmin lievästi likaantunutta jokivesistöjen tilaluokituksen mukaan. Vedenlaatua ovat heikentäneet korkeat ravinnepitoisuudet sekä välttävä tai ajoittain huono hygieeninen tila. Bakteerimäärä näyttäisi suurenevan havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä etenkin talven tarkkailukerroilla. Myös Tarvasjoen ravinnepitoisuudet ja BOD 7 -arvo kasvavat havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä. Lisäksi jokivedessä on ajoittain havaittu hapenvajausta etenkin ylemmässä havaintopaikassa 8. Veden laadun heikkenemiseen saattaa vaikuttaa Kyrön puhdistamon jätevedet, mutta havaintopaikkojen väliin tulee myös muuta kuormitusta. 5
6 Paimionjoki Paimionjoen vedenlaatua on seurattu Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien sekä alajuoksulla Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailuissa. Tutkimuksia on tehty kolmesti vuodessa (talvella helmimaaliskuussa, keväällä huhti- toukokuussa ja kesällä heinä- elokuussa). Lisäksi Lounais-Suomen ympäristökeskus on seurannut vedenlaatua alajuoksun havaintopaikassa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on luokittanut Paimionjoen veden laadullisen käyttökelpoisuuden vuosien 2000-2003 aineiston mukaan välttäväksi. Myös joen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Tarvasjoki yhtyy Paimionjokeen havaintopaikkojen 32 ja 36 välillä. Tarvasjoen kunnan puhdistetut jätevedet johdetaan Paimionjokeen Tarvasjoen yhtymäkohdan alapuolella. Paimionjoen vesi on Tarvasjoen alapuolella (havaintopaikka 36) viime vuosina useimmiten ollut luokiteltavissa puhtaaksi ammoniumtypen määrän, biologisen hapenkulutuksen ja happitilanteen perusteella. Veden hygieeninen tila on vaihdellut hyvästä huonoon olleen lähinnä välttävä. Paimionjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet Tarvasjoen (havaintopaikka 12) pitoisuuksiin verrattuna useimmiten alhaisempia, mutta vesi on kuitenkin ollut Tarvasjokeen verrattuna sameampaa ja sisältänyt runsaammin kiintoainetta. Paimionjoen ravinnepitoisuudet ovat suuria yläjuoksulta alajuoksulle ja selvää eroa näytteenottopisteiden välillä ei ole havaittavissa. Alajuoksun (44) hygieeninen tila on bakteerimäärän perusteella ollut yleensä välttävä tai hyvä. Alajuoksulla hygieeninen tila on keskimäärin ollut hieman parempi kuin keskijuoksulla, mutta vaihtelu on ollut suurempaa. Erityisiä happiongelmia jokiosuudella ei ole havaittu. Jokiveden laatu vaihtelee voimakkaasti eri vuosina ja vuodenaikoina. Veden fosfori- ja typpipitoisuudet seuraavat kiintoainepitoisuuksien tavoin joen virtaamavaihteluita; vesi on ollut runsasravinteista, kun joessa on ollut paljon vettä. Suuria kiintoainepitoisuuksia on mitattu mm. kerroilla, jolloin näytteenottopäivää on edeltänyt sateinen sääjakso tai joen valumaalueella on paikallisesti satanut rankasti. Sateettomina jaksoina kiintoaineja ravinnepitoisuudet ovat sateisia kausia pienempiä. Vesistön ja rantojen käyttö Tarvasjoessa ja Paimionjoen alaosassa ei sijaitse virallisia uimarantoja, mutta jokia saatetaan käyttää uimiseen. Kuivina aikoina jokien vettä voidaan käyttää viljelysten kasteluun. Tarvasjoen vesi on pääosan vuotta sameaa ja ajoittain hygieenisesti niin huonolaatuista, ettei se sovellu talousvedeksi. Paimionjoki on ollut yksi Turun kaupungin raakavesilähteistä. Turun kaupunki on vähäsateisina aikoina johtanut Paimionjoen vettä Savijoen kautta Aurajokeen vesilaitoksen raakavedeksi. Vettä on pumpattu lähes vuosittain
ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA silloin, kun Aurajoen virtaama on ollut hyvin pieni. Pumppaamo sijaitsee Juvankosken ja Juntolan voimalaitosten välisellä jokiosuudella Tarvasjoen Kättylässä. Joessa on voimalaitoksia (Juvankoski, Juntola, Askala), joilla osaltaan säännöstellään joen virtaamia. Joen yläosan järviketjua säännöstellään Hovirinnankosken säännöstelypadolla. Koskella sijaitsevalla Karjakosken padolla säännöstellään Paimionjoen vedenkorkeutta Hovirinnankosken alapuolisella osuudella. Tarvasjoessa ja Paimionjoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Paimionjoki tunnettiin aikoinaan meritaimen- ja lohijokena, mutta nykyään alajuoksulla sijaitsevat Askalan, Juntolan ja Juvankosken voimalaitospadot estävät kalojen nousun merestä joen keskijuoksulle. Virkistyskalastus on suosittua Paimionjoessa Askalan voimalaitospadon alapuolella, jossa se on näkyvä osa joen virkistyskäyttöä. Kalastus keskittyy lähinnä merestä jokeen nousevien merilohen, meritaimenen ja vaellussiian pyyntiin. Etenkin loppusyksyyn ajoittuva vaellussiian verkkokalastus jokialueella on kalastajien suosiossa. Vuonna 2005 joen alajuoksulle perustettiin kalastusseura, joka edustaa alueen osakaskuntia kalastuksen järjestämiseen ja kalaveden hoitoon liittyvissä asioissa. Tarvasjoella virkistyskalastus on Paimionjoen alajuoksua vähäisempää. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Tarvasjoen alue kuuluu Paimionjoen-Aurajoen osa-alueeseen. Tarvasjoen ja Paimionjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Luokitus perustuu kalastoon, piileviin ja ravinnepitoisuuksiin. Paimionjoki on nimetty myös voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi. Paimionjoen vesistöalueella vesistön hyvän tilatavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpideohjelman mukaan fosforikuormituksen vähentämistä 68 % nykytasosta (fosfori < 60 µg/l). Savimaiden jokityypeille ei ole määritetty typen osalta pitoisuustavoitetta. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesien nykyinen fosforikuormitus (0,7 t P/a) vesistöihin on 0,6 % alueen nykyisestä kokonaiskuormituksesta (118 t P/a). Yhdyskuntien fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä on toimenpideohjelmassa asetettu 0,35 t P/a eli 50 % nykyisestä kuormituksesta. Yhdyskuntien fosforikuormituksen vähentämiselle ei ole asetettu lisätavoitetta vuoteen 2027 mennessä. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesien nykyinen typpikuormitus (45,54 t N/a) vesistöihin on 2,6 % vesistöjen nykyisestä kokonaiskuormituksesta (1739 t N/a). Yhdyskuntien typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä on toimenpideohjelmassa asetettu 29,09 t N/a eli 64 % nykyisestä kuormituksesta. Yhdyskuntien typpikuormituksen vähentämiselle ei ole asetettu lisätavoitetta vuoteen 2027 mennessä. 7
JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesikuormituksen vähentäminen on suunniteltu tehtäväksi johtamalla yhdyskuntien jätevesiä (mm. Tarvasjoen ja Marttilan kuntien jätevedet Paimionjoen alueelta sekä Auran, Pöytyän Riihikosken ja Oripään kuntien jätevedet Aurajoen alueelta) käsiteltäviksi Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Paimion kaupungin jätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon vuoden 2009 kesästä alkaen. Em. siirtoviemäröintien toteutumisen jälkeen Paimionjokeen johdettaisiin enää Pöytyän kunnan Kyrön taajaman sekä Kosken Tl kunnan käsitellyt jätevedet. Aurajokeen ei johdettaisi yhdyskuntien jätevesiä lainkaan. Asetetut kuormituksen vähentämistavoitteet yhdyskuntien jätevesien osalta toteutuvat em. siirtoviemäröintien rakentamisen myötä. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Pöytyän kunnan Kyrön toiminta-alueen viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Kyrön taajaman alueelta. Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen määrä oli vuoden 2008 lopussa 610 kpl. Vuonna 2008 Kyrön toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen kokonaismäärä oli 885 kpl, joten viemäriverkostoon liittymisprosentti kiinteistöjen osalta oli 69 %. Viemäriverkkoon ja edelleen puhdistamolle on johdettu kesästä 2003 alkaen Metsä Timber Ltd:n Kyrön sahan kuivaamon lauhdevesiä noin 20 m 3 /d. Lauhdevesi on lämmintä ja hapanta. Lämmin vesi parantaa nitrifiointimahdollisuuksia, muutoin kuivaamon lauhdevedet eivät ole vaikuttaneet puhdistamon toimintaan. Viemäröintialueella sijaitsee myös Vitario Oy, joka valmistaa Valmix -tuotemerkillä kasvisjalosteita. Jätevedenpuhdistamolle tuleva vesimäärä oli vuonna 2008 yhteensä 187 352 m 3 eli keskimäärin 512 m 3 /d. Puhdistamolla ohitettiin tulevaa vettä yhteensä 3 132 m 3 vuoden aikana eli keskimäärin 8,6 m 3 /d. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on ollut samalla tasolla viime vuosina. Puhdistamolle tulee selvästi hule- ja vuotovesiä. Vuosina 2002-2003 vesimäärät olivat selvästi alhaisempia vähäisten sademäärien takia, jolloin vuotovesiä ei juurikaan tullut. Vuodet 2006 ja 2008 olivat sateisia, jolloin myös vuotovesiä tuli puhdistamolle viemäriverkoston saneerauksista huolimatta. Puhdistamolle on tuotu haja-asutusalueilta vuosina 2002-2008 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä noin 220-394 m 3 /a, mikä on keskimäärin noin 0,2 % puhdistamon tulovirtaamasta. Haja-asutusalueilla syntyvien jätevesien käsittelyvaatimusten kiristyessä puhdistamolle tuotavien sako- ja umpikaivolietteiden määrä on kasvanut viime vuosina ja todennäköisesti kasvaa myös tulevaisuudessa. Lietteiden osuus tulevan veden määrästä on kuitenkin pieni. Lietteet syötetään kello-ohjattuna prosessiin ennen välppää. Lietteitä ei syötetä prosessiin näytepäivänä, jotteivät ne häiritse tulevan veden näytteenottoa. 8
Tulokuorman perusteella puhdistamo on tällä hetkellä alle 2000 AVL:n puhdistamo. Puhdistamon AVL on vaihdellut 900-1100 välillä vuosina 2002-2008 (vuoden keskimääräisen tulokuorman mukaan laskettuna). Viemäriverkosto ja sen kehittäminen Kyrön toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston pituus on 29 km, josta noin 27 km on muoviputkea ja noin 2 km betoniputkea (tilanne 31.12.2008). Verkostossa on myös sekaviemäröintiä (joidenkin kiinteistöjen salaojavesiä on johdettu viemäriverkkoon). Viemäriverkostossa on 11 jätevedenpumppaamoa. Viemäriverkostoa on saneerattu sujuttamalla vanhaa viemäriä ja asentamalla uusia korjauskaivoja vuosina 2000-2005. Viemärilinjoja on myös pesty ja kuvattu. Vuosina 2000-2005 betoniviemäreistä yhteensä noin 5,1 km on sujutettu muovilla. Viemäriverkostoa on laajennettu Heikinsuon alueelle, jossa kunnan viemäriin on liittynyt Heikinsuon vesiosuuskunta. Asemakaavan mukaisesti Kumilan alue on liitetty 2000 luvun alussa viemäriverkostoon. Tulevaisuudessa viemäriverkostoa laajennetaan uusille kaava-alueille. Viemäriverkkoon liittyvien kiinteistöjen määräksi on arvioitu noin 10 omakotitaloa/vuosi. Viemäriverkosto ei ole tällä hetkellä kaukovalvonnassa, mutta pumppaamojen kaukovalvonta on suunniteltu toteutettavaksi. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Pöytyän kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Prosessiin syötetään lisäksi kalkkia (SL 90T) alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi sekä polymeeriä (Fennopol K-508) kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Nykyinen puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1994. Jäteveden käsittelyprosessissa on seuraavat yksikköoperaatiot: - sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoallas (tilavuus 22 m 3, sakokaivolietteet syötetään prosessiin ennen tulevan veden välppää) - tulopumppaamo sijaitsee Kroopinojan varressa noin 300 m puhdistamolta pohjoiseen (2 uppopumppua) - porrasvälppä (uusittu v. 2005) - näytteenotto puhdistamoon tulevasta jätevedestä - ilmastus (1 ilmastusallas, tilavuus 590 m 3 ) - ferrosulfaatin syöttö ilmastukseen - kalkin syöttö ilmastukseen (automaattinen syöttölaitteisto v. 2003) - polymeerin syöttö jälkiselkeytykseen menevään veteen (aloitettu v. 2004) - jälkiselkeytys (2 rinnakkaista selkeytysallasta, pinta-ala 36 + 36 m 2 ) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä - virtaaman mittaus (kolmiopato, ultraäänimittaus) 9
10 Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 1 013 m 3 /d - mitoitusvirtaama, q mit 66 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 136 kg O 2 /d - fosforikuorma 6,1 kg/d - vastaanotettava sakokaivolietemäärä 650 m 3 /a Puhdistamolla on ohitusmahdollisuus tulokanavassa heti välpän jälkeen. Puhdistamon ohitus voidaan tehdä käsin säädettävän tulvapatoluukun avulla ja ohitus mitataan virtausmittarilla (v-mittapato ja ultraäänimittaus). Mahdollinen ohitusvesi johdetaan samaan purkukaivoon puhdistamolta lähtevän käsitellyn jäteveden kanssa. Jäteveden esikäsittelyssä muodostuu välppäjätettä, joka tiivistetään puristimella. Puhdistamolla ei ole hiekanerotusta. Jätevedenkäsittelyssä muodostuva ylijäämäliete sakeutetaan tiivistämössä (pinta-ala 9 m 2, tilavuus 28 m 3 ), kalkkistabiloidaan ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu liete siirretään lietelavalle ja kuljetetaan Pöytyän kunnan Lallin alueella sijaitsevalle lietteenkäsittelylaitokselle kompostoitavaksi (aumakompostointi). Puhdistamon tulokuormitus Kyrön jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2002 2010 ollut: Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. P kg P/d Kok. N kg N/d Kiintoaine kg/d 2002 360 64 2,9 16 2003 381 67 3,5 18 2004 457 66 3,0 17 2005 416 74 3,0 19 2006 486 54 2,8 19 2007 413 66 3,0 19 60 2008 512 77 3,1 18 68 2009 373 78 3,2 19 94 2010 415 72 3,2 20 60 Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien 2006-2010 keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 990. Kemikaalien ja veden käyttö Ferrosulfaatti Ferrosulfaatti tuodaan puhdistamolle kiinteänä ja liuotetaan veteen säiliössä (tilavuus 40 m 3 ). Ferrosulfaattia syötetään ilmastukseen. Puhdistamosaneerauksen jälkeen vuosina 2002-2008 fosforin saostamiseen on käytetty ferrosulfaattia keskimäärin noin 33 470 kg/a eli keskimäärin noin 211 g/m 3 käsiteltyä jätevesikuutiota kohti laskettuna. Ferrosulfaatin käyt-
tömäärä on vuosina 2002 2008 vaihdellut välillä 20 332 40 647 kg/a ja ominaiskäyttömäärä välillä 155 267 g/m 3 jätevettä. Teollisuushienokalkki Nitrifikaation tehostamiseksi prosessiin syötettävää teollisuushienokalkkia (Nordkalk SL-90T) käytettiin vuosina 2002-2008 keskimäärin noin 7 160 kg/a eli keskimäärin noin 45 g/m 3 käsiteltyä jätevesikuutiota kohden. Teollisuushienokalkin käyttömäärä on vuosina 2002 2008 vaihdellut välillä 1 982 12 532 kg/a ja ominaiskäyttömäärä välillä 14 75 g/m 3 jätevettä. Puhdistamolla käytetään kalkkia myös lietteen stabiloimiseen ennen suotonauhakuivausta. Kalkkistabilointiin käytetään vuosittain noin 6 000-7 000 kg/a kalkkia. Teollisuushienokalkki varastoidaan puhdistamolla siilossa (tilavuus 25 m 3 ). Kalkki liuotetaan veteen ennen prosessiin syöttämistä. Polymeeri Jälkiselkeytystuloksen parantamiseksi ja kiintoaineen karkaamisen ehkäisemiseksi jälkiselkeytykseen menevään veteen syötetään Fennopol K-508 polymeeria. Polymeeri tuodaan puhdistamolle kiinteänä ja liuotetaan veteen ennen prosessiin syöttämistä. Polymeerin syöttö jäteveteen aloitettiin vuonna 2004 ja keskimääräinen kulutus on ollut vuosina 2004-2008 noin 145 kg/a ja syöttömäärä noin 0,88 g/m 3. Samaa polymeeriä käytetään myös lietteen kuivauksessa ja kulutus on ollut 80 100 kg/a. Veden kulutus Talousveden kulutus on noin 4 550 m 3 /a, josta kalkin syöttöön kuluu noin 3 200 m 3 /a, ferron syöttöön noin 100 m 3 /a, lietteen kuivaukseen ja polymeeriliuoksen valmistukseen noin 1 050 m 3 /a ja loput 200 m 3 /a altaiden ja laitteiden pesuihin sekä sosiaalitiloihin. Puhdistamolla ei käytetä ns. teknistä vettä (puhdistettua jätevettä). Energian käyttö ja energiatehokkuus Vuonna 2008 sähköenergian kokonaiskulutus oli 219 320 kwh/a, josta ilmastusenergian osuus oli 135 000 kwh/a eli noin 62 % käytetyn sähköenergian määrästä. Keskimäärin sähkönkulutus oli noin 1,2 kwh/m 3 jätevettä. Puhdistamorakennus on lämpöeristetty ja siinä on sähkölämmitys. 11
12 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos Kyrön jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset sekä niiden toteutuminen puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2005 2010 olleet: BOD 7 ATU mg O 2/l % Kok. P mg P/l % COD cr mg O 2/l % Kiintoaine mg/l % NH 4-N mg N/l % Luparaja 15 90 0,7 90 125 75 35 90 85 2005/1. vuosip 2,7 99 0,13 98 30 93 11 94 0,58 99 2005/2. vuosip 2,8 98 0,18 98 48 90 4,9 97 0,61 99 2006/1. vuosip. 3,2 98 0,18 97 32 91 3,6 98 2,7 94 2006/2. vuosip. 1,6 98 0,14 97 31 88 2,7 97 0,42 99 2007/1. vuosip. 2,7 98 0,27 96 32 91 5,5 96 0,76 98 2007/2. vuosip. 2,5 98 0,16 98 31 91 4,7 97 0,56 99 2008/1. vuosip. 2,9 98 0,29 95 52 85 4,0 97 0,24 99 2008/2. vuosip. 5,6 96 0,30 95 40 87 8,8 93 1,9 94 2009/1. vuosip. 3,9 98 0,24 96 38 91 7,2 95 0,86 98 2009/2. vuosip. 2,6 99 0,20 98 27 96 5,5 99 0,34 99 2010/1. vuosip. 4,6 97 0,43 91 37 89 9,4 91 0,90 98 2010/2. vuosip. 3,6 98 0,47 95 25 96 14 93 1,3 98 T Tarvasjokeen johdettujen jätevesien kaikki pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja ohijuoksutukset huomioon ottaen täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset vuosina 2005 2010. Ammoniumtypen nitrifikaatio on ollut jatkuvasti hyvin tehokasta. Yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt jätevesien käsittelyvaatimukset ovat toteutuneet vuosikeskiarvoina laskettuna seuraavasti: BOD 7 ATU COD Cr Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi mg O 2/l % mg O 2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % Vaatimus 30 70 125 75 35 90 3,0** 80** 15*** 70*** 2007 2,6 98 33 91 5,2 97 0,22 97 26 40 2008 4,2 97 46 86 6,3 95 0,31 95 25 30 2009 3,2 99 32 94 6,3 97 0,25 97 26 47 2010 4,2 98 32 93 11 92 0,49 93 39 14 ** Puhdistamon koko alle 2 000 avl *** Puhdistamon koko 10 000 100 000 avl Jätevesien käsittelytulokset vuosina 2007-2010 ovat orgaanisen kuorman (BOD 7 ATU ja COD Cr ), kiintoaineen ja fosforin osalta täyttäneet asetuksessa edellytetyt puhdistusvaatimukset. Asetuksella ei määrätä typen poiston vaatimuksia asukasvastineluvultaan alle 10 000 avl:n laitoksille. Kyseisen asetuksen 4 :n mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa.
13 Jätevesipäästöt vesistöön Jätevesipäästöt Kyrön jätevedenpuhdistamolta Tarvasjokeen vuosina 2000 2010 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4-N kg N/d 2000 7,6 28 10 0,34 14 5,1 2001 6,3 28 15 0,39 10 0,57 2002 2,2 14 4,8 0,19 12 0,23 2003 1,6 17 4,8 0,18 15 4,2 2004 1,8 16 3,3 0,13 13 3,9 2005 1,2 17 3,4 0,064 9,3 0,25 2006 1,2 16 1,5 0,077 8,5 0,79 2007 1,1 14 2,2 0,094 11 0,28 2008 2,2 24 3,3 0,16 13 0,57 2009 1,2 12 2,4 0,096 10 0,23 2010 1,8 14..4,9 0,21 17 0,46 Jätevesipäästön vaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön Velvoitetarkkailujen tulosten perusteella Kyrön puhdistamolta Tarvasjokeen johdettujen jätevesien vaikutus on saattanut näkyä etenkin kokonaistyppipitoisuuksien ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän kasvuna havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä. Havaintopaikkojen välille tulee myös muuta kuormitusta muun muassa jokeen laskevien ojien kautta. Selvimmät erot puhdistamon ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välisessä vedenlaadussa 2000-luvulla on havaittu kesällä 2002 ja 2008 sekä talvella 2003 ja 2009. Heinäkuussa 2002 Kyrön jätevesien vaikutukset Tarvasjoen veden laatuun näkyivät ilmeisesti jokiveden typpi- ja fosforipitoisuuksien sekä BOD 7 -arvon kasvuna. Lisäksi veden happitilanne ja hygieeninen laatu olivat huonoja molemmissa havaintopaikoissa; bakteerimäärä oli hyvin suuri. Jokivesi oli havaintopaikassa 12 luokiteltavissa likaantuneeksi. Heinäkuussa 2008 joen ravinnepitoisuudet, BOD 7 -arvo ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoivat havaintopaikkojen välillä. Ammoniumtyppiarvot olivat kuitenkin puhtaille vesille ominaisia. Helmikuussa 2003 Tarvasjoen kokonaistyppipitoisuus kasvoi huomattavasti havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä mahdollisesti Kyrön jätevesien seurauksena. Molempien havaintopaikkojen happitilanne oli poikkeuksellisen huono ja vesi oli suuren ammoniumtyppipitoisuutensa perusteella luokiteltavissa likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli kuitenkin hyvä. Näytteenottopäivää edelsi pitkä, kylmä ja vähäsateinen sääjakso, ja jokien virtaamat olivat poikkeuksellisen pieniä. Helmikuussa 2009 Tarvasjoen ravinnepitoisuudet ja enterokokkien määrä kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä. Ammoniumtypen ja biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 -arvo) osalta Tarvasjoen likaantuneisuusluokitus pysyi havaintopaikkojen 8 ja 12 välillä samana pääosassa (50 60 %) vuosien 1990 2009 tutkimuskerroista. Havaintopaikkojen välinen likaantuneisuusluokitus heikkeni ammoniumin ja hapenkulutuksen osalta noin 40 %:lla tutkimuskerroista. Sen sijaan happi-
kyllästyksen osalta tilanne on suurimmassa osassa tarkkailukertoja parantunut havaintopaikkojen välillä. Puhdistamon yläpuolisessa havaintopaikassa 8 vedessä ollut hapenvajaus on useimmiten ollut likaantuneille jokivesille tyypillisellä tasolla, kun taas havaintopaikassa 12 veden happitilanne on tavallisesti ollut hyvä ja puhtaille vesille ominainen. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella Tarvasjoen hygieeninen tila on vaihdellut hyvästä huonoon ollen yleisimmin välttävä kummassakin havaintopaikassa. Vajaassa 60 %:ssa vuosien 1990 2009 tutkimuskerroista hygieenistä tilaa kuvaava luokitus ei muuttunut havaintopaikkojen välillä, kun taas noin 40 %:ssa tutkimuksista hygieenisen tilan luokitus heikkeni. Muutamalla tutkimuskerralla hygieeninen tila oli yläpuolisessa havaintopaikassa alaosaa huonompi. Tarvasjoen veden hygieeninen tila on ajoittain heikentynyt mahdollisesti Kyrön puhdistamon jätevesistä johtuen. Hygieenisesti välttävä- tai jopa huonolaatuinen vesi ei sovellu uima- eikä talousvedeksi. Kyrön jätevesillä ei ole osoitettu olevan selvää vaikutusta Tarvasjoen happipitoisuuteen, joten siltä osin jätevesillä ei ole vaikutusta kalojen viihtyvyyteen joessa. Päästöt ilmaan ja haju sekä niiden ympäristövaikutukset Kyrön jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi sijaitsee kokonaisuudessaan rakennuksen sisätiloissa. Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittaisia hajuhaittoja lähiympäristöön. Hajuhaittaa voi esiintyä kuivatun lietteen kuljetuksen yhteydessä tai sakokaivolietteiden purkamisen yhteydessä. Hajuhaitat ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niistä ole tullut valituksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Vedenhankintaan käytettäviä pohjavesialueita ei ole Kyrön jätevedenpuhdistamon eikä viemäriverkoston vaikutusalueella. Viemäriverkostossa on 11 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Ylivuotoja on havaittu Karinaisten koulun pumppaamosta ja Härkävuoren pumppaamosta, joista voi suurien vuotovesimäärien aikana tapahtua ylivuotoja. Tulvatilanteissa myös pääpumppaamon läheinen oja saattaa tulvia pumppaamon tulokaivoon, mikä aiheuttaa ylivuototilanteen pumppaamolta. Melupäästöt ja tärinä sekä liikenne Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Puhdistusprosessissa ei synny merkittävää melua. Suurimmat melulähteet puhdistamolla ovat ilmastuskompressorit ja pumput. Koneet sijaitsevat sisätiloissa. Puhdistamolla käy keskimäärin kerran viikossa kuorma-auto, joka hakee puhdistamolta täyttyneen kuivatun lietteen lavan. Jäteauto hakee välppäys- ja sekajätteitä joka toinen viikko. Sako- ja umpikaivolietteitä tuodaan puhdistamolle tankkiautoilla. Lietteen tuojia on 4 kpl, joista 2 vakituista ja 2 14
satunnaisempaa tuojaa. Sesonkiaikaa on kevät ja kesäaika, jolloin lietteitä tuodaan lähes päivittäin. Kemikaalien täydennystä tehdään noin 6 kertaa vuodessa. Kemikaalit tuodaan kuorma-autolla. Henkilöautoliikennettä puhdistamoalueelle on arkipäivisin 1-2 kertaa päivässä sekä satunnaisten viikonloppukäyntien yhteydessä. Autoliikenteellä ei ole suurta merkitystä yleiseen melutasoon. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään haja-asutusalueelta kerättäviä sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuu välppäjätettä ja kalkkistabiloitua koneellisesti kuivattua ylijäämälietettä sekä pieniä määriä seka- ja öljyjätettä. Sako- ja umpikaivolietteet Puhdistamolla vastaanotettujen ja käsiteltyjen sako- ja umpikaivolietteiden määrät ovat vuosina 2002-2008 olleet 220-394 m 3 /a. Puhdistamoliete Kalkkistabiloitua koneellisesti kuivattua puhdistamolietettä muodostuu vuosittain keskimäärin 255 m 3. Puhdistamon tiivistetty liete kalkkistabiloidaan ja liete kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Huhtikuusta 2005 alkaen kuivattu liete on kuljetettu Riihikosken Lallin alueella sijaitsevalle Pöytyän lietteenkäsittelyalueelle jatkokäsittelyyn kompostoitavaksi. Kuivatun lietteen määrä on vaihdellut vuosina 2002 2008 välillä 187 352 m 3 /a. Kalkkistabiloidun ja kuivatun puhdistamolietteen laatu on tutkittu kerran vuodessa. Keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on ollut 18,3 %. Lietteen ph on ollut 12 lukuun ottamatta vuoden 2003 lietenäytettä, jonka ph oli 11. Raskasmetallipitoisuudet olivat vuosina 2002-2006 viljelykäyttöön sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä. Myös elohopean, kadmiumin ja lyijyn tavoitearvot saavutettiin kaikilla kerroilla (VN:n päätös nro 282/1994). Vuoden 2007 huhtikuusta lähtien lietteen analyysivalikoimaan on lisätty arseeni uudistuneen lannoitevalmistelain myötä. Vuosina 2008 ja 2009 tutkittujen lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista). Välppäjäte varastoidaan puhdistamolla jäteastiaan (0,6 m 3 ), joka tyhjennetään joka toinen viikko. Välppäjäte viedään kaatopaikalle. Yhteensä välppäjätettä muodostuu noin 15 m 3 /a. 15
Puhdistamolla muodostuvat sekajätteet varastoidaan välppäjäteastiaan ja viedään kaatopaikalle. Sekajätteen määrä on pieni, eikä sen määrää ole eritelty välppäjätteen määrästä. Ongelmajätteet Jätevedenpuhdistamon laitteista tulee hyvin pieniä määriä vaihteistojen jäteöljyä, joka toimitetaan ongelmajätteen keräykseen läheiselle huoltoasemalle. Puhdistamon vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Jätevedenpuhdistamon toiminnasta saattaa ajoittain syntyä hajuhaittoja, jotka voivat alentaa lähialueen viihtyisyyttä. Jätevesien Tarvasjokeen johtamisen seurauksena jokiveden hygieeninen laatu voi ajoittain heikentyä etenkin purkupaikan lähistöllä. Tarvasjoessa ei kuitenkaan ole virkistys- eikä kasteluvesikäyttöä puhdistamon läheisyydessä. Puhdistamon vaikutukset ympäristön luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Paimionjoen alaosassa Paimion kaupungin alueella sijaitsee Paimionjokilaakson Natura 2000 -ohjelmaan (FI0200103) kuuluva osa valtakunnallisesti arvokkaasta Paimionjokilaakson maisema-alueesta. Paimionlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -ohjelmaan (FI0200036). Lahdella on laajat ruovikot ja umpeutuvia laajahkoja rantaniittyjä. Paimionlahti on linnuston kannalta erittäin tärkeä pesimä- ja muutonaikainen levähdysalue ja se on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Lisäksi lahdella on useita harvinaisia kasvilajeja ja siellä tavataan myös erityisesti suojeltava laji meriuposkuoriainen. Lahti on myös kevätkutuisten kalojen merkittävä lisääntymisalue. Pöytyän Kyrön jätevedenpuhdistamon aiheuttamalla vesistökuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Paimionjokilaakson tai Paimionlahden Natura-alueisiin: toiminta, jolle haetaan ympäristölupaa, ei vaaranna alueen luontoarvoja. Kyrön jätevesillä ei ole osoitettu olevan selvää vaikutusta Tarvasjoen happipitoisuuteen, joten siltä osin jätevesillä ei ole vaikutusta kalojen viihtyvyyteen joessa. Hankkeen vaikutusalueella ei ole myöskään muita sellaisia luontokohteita, luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -suojeluverkostoon kuuluvia alueita, joihin toiminnasta aiheutuvalla vesistökuormituksella olisi merkittävää vaikutusta. 16
17 YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Mahdolliset ympäristöriskit Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä. Jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkosto eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon huono toiminta ja siitä johtuva huono puhdistustulos voivat heikentää väliaikaisesti vedenlaatua Tarvasjoessa. Jätevedenpuhdistamolla on ohitusmahdollisuus heti välpän jälkeen, jolloin välpättyä jätevettä voidaan johtaa purkukaivon kautta suoraan purkuvesistöön. Mahdolliset ympäristöön kohdistuvat riskit ovat myös käsittelemättömän jäteveden kulkeutuminen maaperään esimerkiksi viemäriverkostossa hajonneen putken tai pumppaamon tms. verkostoylivuodon kautta. Viemäriverkostossa on 11 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Ylivuotoja on havaittu Karinaisten koulun pumppaamosta ja Härkävuoren pumppaamosta, joista voi suurien vuotovesimäärien aikana tapahtua ylivuotoja. Tulvatilanteissa myös pääpumppaamon läheinen oja saattaa tulvia pumppaamon tulokaivoon, mikä aiheuttaa ylivuototilanteen pumppaamolta. Ympäristöön kohdistuvien riskien vähentämistoimet Jos puhdistamolle tulee runsaasti vuotovesiä, puhdistamoa voidaan ohittaa tulokanavasta heti välppäyksen jälkeen. Ohitus tehdään käsikäytöllä, eli ohitusveden kanavassa on käsikäytöllä avattava luukku, joka ohjaa osan tulevasta vedestä biologisen prosessin ohi. Puhdistamo-ohituksella ehkäistään puhdistamon hydraulinen ylikuormittuminen, mikä vaikeuttaisi puhdistusprosessin toimintaa ja voisi aikaansaada muun muassa lietteen karkaamisen puhdistamolta. Puhdistamolle on nimetty vastuullinen puhdistamonhoitaja, joka hoitaa puhdistusprosessia ja vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta. Päivittäisellä käyttötarkkailulla pyritään selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Jos poikkeamia havaitaan, niiden syy ja alkuperä pyritään selvittämään välittömästi ja tarvittavat korjaukset ja muut toimenpiteet aloitetaan. Poikkeamat (ohijuoksutukset ym.) kirjataan ylös jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Tapahtuneet hälytykset tallentuvat puhdistamon valvomon hälytyskeskukseen ja hälytykset tulevat myös puhdistamonhoitajan tai varahenkilön matkapuhelimeen. Laiterikkoja ja niiden aiheuttamia riskejä puhdistamon toimivuudelle pyritään ehkäisemään suorittamalla puhdistamon määräaikaishuollot ja pitämällä puhdistusprosessia kunnossa. Kemikaalien säilytys ja kemikaaliliuos-
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) ten valmistus hoidetaan asianmukaisesti ja turvallisuusmääräykset täyttäen. Sähkökatkos voi aiheuttaa puhdistamolla laiterikkoja laitteiden sähkönsaannin ja äkillisen pysähtymisen vuoksi. Puhdistamon automaatio kuitenkin käynnistää automaattisesti puhdistusprosessin kannalta tärkeät laitteet sähkökatkoksen loputtua. Viemäriverkoston jätevedenpumppaamot eivät ole kaukovalvonnassa toistaiseksi, kaukovalvonta on kuitenkin suunnitteilla. Puhdistamonhoitaja käy pumppaamoilla kerran viikossa ja kirjaa pumppujen käyntiajat. Pumppaamojen tarkastuskäyntien yhteydessä kirjataan myös mahdolliset häiriöt ja muu normaalista poikkeava, kuten merkit mahdollisista ylivuodoista. Valvonnan lisäksi viemäriverkostoa kunnostetaan, huolletaan ja saneerataan vuosittain. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan viemäriverkoston toimivuus, vähentämään laiterikkojen aiheuttamia riskejä verkoston toiminnalle sekä vähentämään puhdistamolle tulevia vuotovesien määriä. Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Puhdistamolla on kapasiteettia käsitellä nykyisellään sinne johdettavat jätevedet. Nitrifikaation parantamiseksi prosessiin syötetään alkalointikemikaalia sekä kiintoaineen selkeytyksen tehostamiseksi polymeeriä. Automaattisen kalkinsyöttölaitteiston käyttöönotto ja polymeerisyötön aloittaminen jälkiselkeytykseen ovat pienentäneet vesistöön johdettavaa ammoniumtyppi- ja kiintoainekuormaa vuoden 2004 jälkeen. Samalla myös vesistöön johdettu kokonaisfosforikuorma on pienentynyt, kun kiintoaineen karkailua on saatu vähennettyä em. parannuksilla. Puhdistamolla sijaitsevaa sakokaivolietteen vastaanottoa on automatisoitu keväällä 2009. Lietteiden vastaanottoon asennettiin tuodun lietteen määrämittaus ja lietteentuojien tunnistus. Lietteiden vastaanoton automatisointi helpottaa tuotujen lietemäärien seurantaa. Lietemäärien tarkka seuranta auttaa ennakoimaan tarvittavia kemikaalien syöttömäärien muutoksia ja siten parantaa puhdistamon toimintavarmuutta. HAKEMUS JA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Pöytyän kunta hakee ympäristölupaa olemassa olevan Kyrön jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen voimassa olevin lupamääräyksin (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2000 antama päätös nro 83/2000/4). 18
19 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ RAPORTOINTI Puhdistamon nykyinen päästötarkkailu Pöytyän kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan Turun vesipiirin vesitoimiston 31.1.1975 hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys ry 27.1.1975) mukaisesti. Ohjelmaa on muokattu ajan kuluessa. Jätevedenpuhdistamon nykyinen velvoitetarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Näytteet kerätään 4 kertaa vuodessa. Nykyään tulevan ja lähtevän jäteveden näytteistä tehdään seuraavat määritykset: alkaliteetti, ph, COD Cr -arvo, BOD 7 ATU -arvo, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine. Puhdistamolta lähtevästä jätevedestä tutkitaan lisäksi: liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, rauta ja enterokokit. Ilmastusaltaan lietteestä ja jälkiselkeytysaltaiden (I ja II) palautuslietteistä tutkitaan lietteen kiintoaine. Velvoitetarkkailija noutaa kerätyt näytteet puhdistamolta. Velvoitetarkkailua suorittavan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n näytteenhakijat ovat ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin tai vastaavan pätevyyden omaavia henkilöitä. Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Päästötarkkailu Pöytyän kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamon päästötarkkailu tehdään 4 kertaa vuodessa ja tarkkailut on ajoitettu neljännesvuosittain noin kolmen kuukauden välein. Puhdistamon päästötarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta Tarvasjokeen lähtevästä jätevedestä. Näytteet kerätään automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajan aikaohjatusti. Tulevan jäteveden näyte otetaan ennen välppää ja lähtevän jäteveden näyte otetaan jälkiselkeytysaltaiden jälkeen lähtökanavasta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Puhdistamoon tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritetään: alkaliteetti, ph, COD Cr, BOD 7 ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Käsitellystä jätevedestä määritetään lisäksi: liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, liukoinen rauta (saostuskemikaali) ja enterokokit. Ilmastusaltaan lietteestä ja jälkiselkeytysaltaiden (I ja II) palautuslietteistä otetaan kertanäytteet, joista määritetään lietepitoisuudet (g/l).
Kokoomanäytteiden noudosta vastaavan vesitutkimuslaitoksen on oltava valvovan viranomaisen hyväksymä. Käynnin yhteydessä tarkistetaan ilmastusaltaan ja jälkiselkeytysaltaiden I ja II happipitoisuudet ja lämpötilat, jälkiselkeytysaltaiden näkösyvyydet, ilmastus- ja palautuslietteiden ½ tunnin laskeumat sekä lähtevän veden liukoisen fosforin arvo. Lisäksi tehdään tarpeelliset mittaritarkistukset ja mahdolliset kalibroinnit. Puhdistamokäynnin yhteydessä vesitutkimuslaitoksen edustaja täyttää päästötarkkailusta yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa näytepäiväkirjan, joka liitetään päästötarkkailun kertaraporttiin. Näytepäiväkirjaan kirjataan edellä mainittujen mittausten tulokset: happipitoisuudet, lämpötilat, näkösyvyydet, lietteiden laskeumat ja liukoisen fosforin arvo. Lisäksi näytepäiväkirjaan merkitään virtaamatiedot (käsitelty jätevesimäärä ja mahdolliset ohitusvesimäärät), arvioitu vuotovesimäärä, poistetun ylijäämälietteen määrä, prosessiin syötettyjen kaikkien kemikaalien määrät, käytössä olevat jälkiselkeytyslinjat sekä kaikki tavanomaisesta poikkeava. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja -käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Lisäksi näytteenottokertoja voidaan lisätä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Määritysmenetelmät Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit suoritetaan standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-EN-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan vesilaboratorion ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Käyttötarkkailu Päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (m 3 /d) käsitelty jätevesimäärä (m 3 /d) puhdistamolla tai viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset (m 3 /d) puhdistamolle tuodut sako- ja/tai umpikaivolietteiden määrät (m 3 /d) prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) puhdistamolta pois viedyn kuivatun lietteen määrä ja sijoituspaikka (m 3 /d) ilmastusaltaan lämpötila ( C) ilmastusaltaan happipitoisuus (mg/l) jälkiselkeytyksen näkösyvyys (cm) 20
kemikaalien kulutus: saostuskemikaali ferrosulfaatti (kg/d tai g/m 3 ), alkalointikemikaali kalkki (kg/d tai g/m 3 ) ja polymeeri (kg/d tai g/m 3 ). Lisäksi viikoittain tai tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) tehdään seuraavat mittaukset ja/tai mittarien tarkistukset: ph lähtevä jätevesi (kerran viikossa tai useammin) liukoinen fosfori: lähtevä jätevesi (mg/l) (kerran viikossa tai useammin) jälkiselkeytysaltaiden I ja II happipitoisuudet (mg/l) (tarvittaessa) lietteen ½ tunnin laskeumat: ilmastusliete (ml/l) ja palautuslietteet (ml/l) kemikaalien laadun ja syöttömäärän tarkistus Kuukausittain tarkistetaan: käytetty energiamäärä sähkömittarin lukemasta (kwh/kk). Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaisille. Poikkeustilanteiden sekä puhdistamolla ja viemäriverkostossa olevien ohitus- ja ylivuotokohtien tarkkailu Puhdistamoa voidaan ohittaa tulokanavasta heti välppäyksen jälkeen. Ohitus tehdään käsikäytöllä, eli ohitusveden kanavassa on käsikäytöllä avattava luukku, joka ohjaa osan tulevasta vedestä biologisen prosessin ohi. Puhdistamolla on virtausmittari, joka mittaa välpätyn puhdistamo-ohituksen määrän. Virtausmittaus tapahtuu v-mittapadon ja ultraäänimittauksen avulla. Ohitus johdetaan lähtevän jäteveden kanssa samaan purkuputkeen. Puhdistamo-ohitus ei näy lähtevän veden näytteessä. Puhdistamoohitukset lasketaan kuitenkin puhdistamolta vesistöön lähtevään kuormaan tulevan veden pitoisuuksia ja ohitetun jäteveden määrää käyttäen. Puhdistamolla ohitetun jäteveden määrä merkitään päivittäin jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Viemäriverkostossa on 11 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Ylivuotoja on havaittu Karinaisten koulun pumppaamosta ja Härkävuoren pumppaamosta. 21