Rovakaira Lapista - luonnollisesti

2009 VUOSIKERTOMUS

Rovakaira Lapista - luonnollisesti Rovakaira Oy Y-tunnus: 1637865-7 Kotipaikka: Rovaniemi Suunnittelu: Sirpa Ojala Kuvat: Sirpa Ojala Rovakaira s. 16 Pekka Berg s. 3, 10 ylhäällä Painatus: Pohjolan Painotuote Oy Paperi: kansi: Galerie Art Silk 250g sisus: Galerie Art Silk 130g Takakansi: Kaapelit kaivoslouhoksen seinällä Kuvituksena kiviä ja kallioita

Sisältö Jakelualue ja toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Katsaus toimintoihin...4-6 Sähkönjakelutoiminta Asiakaspalvelu ja markkinointi Sähkön vuotuinen keskeytysaika Verkostoinvestoinnit ja kunnossapito Yrityshallinto...6-7 Omistussuhteet Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Toimitusjohtaja Prokuristit 1 Henkilöstöhallinto... 7 Henkilöstö Tulospalkkaus Henkilöstön kehittäminen Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä...8-14 Hallituksen toimintakertomus...8-9 Tunnuslukuja... 9 Hallinto ja tilintarkastajat... 10 Tuloslaskelma... 11 Tase... 12 Rahoituslaskelma... 13 Tilinpäätöksen liitetietoja...13-14 Organisaatio 1.1.2010... 15 Kuvia vuoden varrelta... 16 Karttaliite... 17 (Suluissa vuoden 2008 luvut)

Jakelualue Toimintavuosi lyhyesti - Käyttöpaikkojen määrä lisääntyi 391:llä - Jakeluverkon siirto kasvoi 17,8 %, lämpötilakorjattu kasvu oli 21,5 % - Kittilän Alueverkko Oy yhtiön tytäryhtiöksi 2009 2008 Liikevaihto, milj. 12,6 11,9 Liikevoitto, milj. 0,5 1,2 Tilikauden voitto, milj. 1,2 0,8 Sähkön siirto asiakkaille, GWh 593 504 Henkilöstön määrä 31.12. 67 69 Käyttöpaikkoja 31.12. 28 031 27 628 2

Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2009 energia-alan tulevaisuutta valmisteltiin monella foorumilla. Kööpenhaminan ilmastokongressi ei saavuttanut mitään konkreettista mutta ei toisaalta lopettanutkaan keinojen hakemista kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Meillä Suomessa niin tavalliset kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin keskustelivat energian tuotantotavoista, energian hinnasta, ympäristöarvoista ja yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Tänä vuonna päätettäneen kauaskantoisia asioita ydinvoimaluvista ja vesilain muutoksesta uusiutuvien energiamuotojen tukitarpeisiin. Omavarainen ja kustannustehokas energiantuotanto on yksi tärkeä elinkeinoelämän tukijalka ja toisaalta kansalaisten elinkustannusten nousun hillitsijä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on viime kädessä aina nojannut menestyvään elinkeinoelämään ja kansantuotteen kasvuun. Toivottavasti tämä kovien arvojen yhteys kansalaisille tärkeisiin palveluihin muistetaan päätöksiä tehtäessä. Rovakairassa aiempina vuosina tapahtuneet liiketoimintojen siirrot ja yhtiöittämiset ovat osoittaneet silloisten päätöksentekijöiden kaukonäköisyyttä. Rakenteiden muutos, hyvien yhteistyökumppanien hakeminen ja verkostoituminen niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla on edelleen tärkeää pysyäksemme kehityksen kärjessä. Talouden murros ei vielä näkynyt yhtiön toiminnassa mutta ympäristö muuttui Rovakairan liikevaihto vuonna 2009 oli 12,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa. Tulos oli omistajien asettaman tavoitteen mukainen ja se mahdollistaa omistajatavoitteiden mukaisen osingonjaon. Sähkön siirto kasvoi peräti 17,8 %. Absoluuttinen kasvu oli yhtiön historian suurin ja valtakunnallisestikin se poikkesi taloustaantuman leimaamista kasvuluvuista. Siirtomäärä asiakkaille oli 593 GWh. Merkittävin kasvutekijä oli Suurikuusikon kaivoksen tuotannon käynnistyminen täydessä kapasiteetissaan. Sähkön siirto oli kaivoksen toiminnan myötä ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa suurinta Kittilän kunnan alueella. Liittymiä tuli lähes kasvuvuosien tahtiin, 432 uutta liittymää. Työttömyys kasvoi hivenen kaikissa toimialueemme kunnissa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa Rovaniemellä 14,8 % (13,5 %), Kittilässä 10,0 % (8,2 %) ja Sodankylässä 13,9 % (12,7 %). Konkursseja oli myös hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttää siltä, että liittymien määrässä tapahtuu seuraavina vuosina notkahdus. Työmäärämme kasvussa Vuonna 2009 yhtiön investoinnit olivat kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Uudissähköistyksen aikana rakennetun verkoston ikääntymisestä johtuvat investoinnit ovat tulevina vuosina kasvussa. Verkoston saneerausstrategia pohditaan tulevan vuoden aikana perusteellisesti. Älyverkot, pientuotannon lisääntyminen, sähköauton mahdollinen läpilyönti markkinoille, asiakkaiden kasvaneet sähkön laadulle asettamat vaatimukset ja ilmastonmuutoksen seuraukset ovat asioita, jotka joudutaan huomioimaan, kun edellisen sukupolven uudissähköistyksen kaudella rakentama verkosto saneerataan. Haasteet ovat nyt toiset, mutta vanha perustehtävämme, valoa ja lämpöä asiakkaille, on edelleen sama. Nykyisin asia vain muotoillaan toisin asiakkaan tarvitsemien sähköenergiapalvelujen tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti. Asiakkaiden kulutusta rekisteröivä mittarointi joudutaan uusimaan nopeassa tahdissa seuraavien vuosien aikana. Tätä kirjoitettaessa hankintapäätöksen valmistelu on loppusuoralla. Uskomme, että investointikustannus kompensoituu ainakin osittain asiakkaidemme parantuneella mahdollisuudella säästää energiankäytössään. 3 Myös yhtiö pyrkii hyödyntämään lainsäädännön pakottamaa muutosta omissa palveluissaan. Pohjoismainen vai eurooppalainen markkina Sähkön tukkumarkkinat ovat jo pitkään olleet pohjoismaiset ja askeleita eurooppalaiseen markkinaankin on otettu. Sama kehitys on edessä pienasiakkaiden sähkömarkkinoilla. Mitä kansainvälisemmäksi sähkön myynti menee, sen tärkeämpää on pienasiakkaan lähipalvelu. Paikallinen, olosuhteet tunteva toimija osaa parhaiten auttaa asiakasta erilaisissa neuvontaa tai ongelmien ratkaisua vaativissa asioissa. Pohjoismaisen markkinan kehittelyssä on esillä ollut ajatus siitä, että ensisijaisesti myyjäyhtiöt palvelevat ja laskuttavat asiakasta. Verkkoyhtiön roolia kavennettaisiin jonkinlaisen vikapäivystäjän rooliin huolimatta siitä, että vain verkkoyhtiöllä on pysyvä asiakassuhde ja sitä kautta asiakkaan syvempi tuntemus. Oikea kehityssuunta nykymaailmassa olisi varmaankin vapaa palveluiden järjestämisoikeus tiettyjä laatu- ja vastinaikakriteereitä noudattaen. Luonnollinen työnjako verkon ja myynnin välillä ja vapaa kehitys ohjaisi palvelua asiakkaan kannalta parhaaseen suuntaan. Myyjävetoinen palvelumalli johtaisi vääjäämättä kilpailun vähenemiseen pienasiakkaiden osalta. Vain suuret toimijat pystyisivät edes auttavasti palvelemaan kaikkien verkkoyhtiöiden asiakkaita. Markkinoiden keskittymisen lisäksi malli heikentäisi paikallisen asiakkaan palvelua koska keskitetyissä malleissa paikallisten olosuhteiden ja toimijoiden tuntemus on aina puutteellista. Osaava, palvelualtis ja toimintaa kehittävä henkilöstö on Rovakairan tärkeä voimavara. Kiitän henkilöstöä kuluneen vuoden työstä yhtiön ja asiakkaiden hyväksi. Kiitän yhtiön hallintoon osallistuneita merkittävästä panoksesta yhtiön ja sen palveluiden kehittämiseksi. Parhaat kiitokseni myös asiakkaille ja muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Tapio Jalonen Toimitusjohtaja

Sähkönjakelutoiminta Sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 593 miljoonaa kilowattituntia. Kulutus kasvoi edellisvuodesta noin 18 prosenttia. Kuukausien keskilämpötiloissa oli suurta vaihtelua suhteessa keskimääräiseen. Lokakuu oli keskimääräistä kylmempi, kun taas marraskuu selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sähkön siirron kasvu tuli lähinnä kaivostoiminnan kasvaneesta kulutuksesta. Jos vuoden keskilämpötila olisi ollut pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, sähköä olisi siirretty noin 26 miljoonaa kilowattituntia enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli 28 031, määrä kasvoi 403:lla (1,4 %). Käyttöpaikkojen määrän muutos vuoden aikana: Käyttöpaikat vuoden alussa 27 628 Uudet käyttöpaikat 432 (joista tilapäisiä, esim. työmaasähkö tms. 41) Puretut käyttöpaikat -29 Käyttöpaikkoja vuoden lopussa 28 031 Yhtiön siirtohinnat pysyivät vuoden aikana ennallaan. Rovakairan siirtohinta on sähkölämmittäjille edelleen Suomen edullisin ja muissakin käyttäjäryhmissä hintataso on muutaman edullisimman joukossa. Kuukauden keskilämpötilat 2009 Katsaus toimintoihin Asiakaspalvelu ja markkinointi Asiakaspalvelu oli haasteellisessa tilanteessa vuoden alkupuolella sähkön myyntihinnan laskiessa voimakkaasti. Asiakkaiden yhteydenottomäärien lisääntyessä huomattavasti lyhyessä ajassa, otettiin lisätyövoimaa helpottamaan tilannetta. Kiitos asiakaspalveluhenkilöstön joustavuuden ja venymiskyvyn saatiin ruuhkat purettua sovitussa ajassa. Olimme mukana monissa toimialueen tapahtumissa. Rakentajamessuilla osastollamme oli kävijöitä noin 1 500. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnattua energia-alan tietoutta kerroimme 400 koululaiselle. Maankäyttösopimusten uusimishankkeessa järjestettiin vuoden aikana kolme tupailtaa. Niissä maanomistajille kerrottiin mm. mahdollisuudesta uusia vanhentuneet johtoaluesopimukset. Projektia hoitavan henkilön työsuhde vakinaistettiin. Vanhojen maankäyttösopimusten uusimishanke tupailtoineen jatkuu jakelualueella. Energiayhtiöiden yhteistä energiansäästöpäivää vietettiin Rovaniemellä 5.10. ja Rovakairan Kittilän ja Sodankylän toimipaikoissa joulukuussa. Vieraita energiansäästöpäivillä oli yhteensä noin 500. Teemoja olivat tällä kertaa asunnon lämpötila, poistuvat hehkulamput sekä kodin 4 energiakatselmus. Mukana oli myös energianeuvoja Jouko Arvola. Joulukuussa Rovakaira järjesti yhdessä Rovaniemen Verkon ja Energiapolarin kanssa kauppakeskus Revontulen tiloissa jouluisen energiatapaamisen. Vieraita oli noin 1500. Asiakkaamme saavat kaikkia sähkön jakeluun ja myyntiin liittyviä neuvonta-, laskutus- ja myyntipalveluja kaikissa toimialueemme kunnissa paikallisessa toimipisteessämme. Osittain omistamamme myyntiyhtiö Energiapolar Oy käyttää samaa palveluverkostoa, jolloin asiakas saa kustannustehokkaasti kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta. Useiden energiayhtiöiden yhteinen asiakastietojärjestelmä tuo valmistuessaan lisää tehokkuutta ja parantaa asiakaspalvelun laatua. Lisäksi yhtiöiden välinen entistä laajempi yhteistyö asiakkaiden kattavan palvelun hyväksi tulee yhteisen järjestelmän myötä mahdolliseksi. Asiakaspalvelun yhteisten toimintatapojen kehittämistä yhdessä Rovaniemen Verkon kanssa jatkettiin. Tasauslaskun yhteydessä olemme lähettäneet asiakkaille entiseen tapaan raportin asiakkaan sähkön kulutuksen kehityksestä. Lämmitystarveluku oli vain noin 92 % keskimääräisen vuoden lukemasta. Sähkön vuotuinen keskeytysaika Asiakkaamme joutuivat verkostovikojen vuoksi olemaan keskimäärin 1,4 (1,5) tunnin ajan ilman sähköä. Tämä keskeytysaika aiheutui 99- prosenttisesti suurjännitevioista. Huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden vuoksi keskeytyi sähkönjakelu asiakkailta yhteensä noin 1,3 tunnin ajaksi. Kokonaiskeskeytysajaksi tuli näin 2 tuntia 42 minuuttia. Suurjänniteverkossa oli vikoja vähemmän kuin edeltävällä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Suurjännite- ja pienjänniteverkoston huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään ennakkoon postitetuilla asiakaskohtaisilla tiedotekorteilla. Keskeytyskortteja lähetettiin 10 220.

Suurjänniteverkon sähkönjakelu keskeytettiin rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi 302 (259) kertaa. S u u r j ä n n i t e verkostossa oli kaikkiaan 1 054 (765) vikaa. Sähköasemien pika- ja aikajälleenkytkennän automatiikka selvitti näistä 94 %. Korjaustoimenpiteitä vaati 71 (80) vikaa. Pisin suurjännitevika oli 10 tuntia 4 minuuttia, toiseksi pisin oli 9 tuntia. Kummankin vian aiheutti muuntajan rikkoontuminen. Lyhyitä, ohimeneviä vikoja, räpsyjä (kesto alle yksi sekunti), oli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Näistä vioista 55 % oli heinä-elokuussa, pääosin ne olivat ukkosen aiheuttamia. Vuoden aikana tuhoutui yhdeksän jakelumuuntajaa. Ukkonen rikkoi niistä neljä. P i e n j ä n n i t e verkoston vikamäärä oli 130 (124). Näistä 36 % aiheutui ohimenevistä vioista (korjaantuivat sulakkeenvaihdolla). Verkon rakenne- ja hoitovioista aiheutui 29 % ja ulkopuoliset aiheuttivat 23 % vioista. Pienjänniteverkon vikoja on ollut viime vuosina keskimäärin 120. Olemme valtakunnallisen suosituksen mukaisesti sitoutuneet maksamaan ns. räpsyhyvityksiä niille asiakkaille, joilla lyhytaikaisia keskeytyksiä on suositusrajoja enemmän. Muut yhtiöt eivät ole näihin korvauksiin sitoutuneet, vaan ovat käyttäneet korvauksia ainoastaan satunnaisesti asiakasreklamaatioiden yhteydessä. Rovakaira Oy:n alueella lyhytaikaisten keskeytysten suositusraja ei vuonna 2009 ylittynyt. Lain mukaan asiakas saa korvausta yli 12 tunnin keskeytyksistä. Rovakaira Oy on laajentanut vapaaehtoisesti korvausvastuutaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti kaikkiin normaaliolosuhteiden yli 8 tunnin jakeluverkkovikoihin. Korvaukset maksetaan automaattisesti ilman asiakasreklamaatiota. Vuonna 2009 korvauksia maksettiin 22 asiakkaalle. Kaikessa toiminnassaan Rovakaira pyrkii hyvään laatuun ja tavoite on, että toiminnan kehittämisen ansiosta korvauksia jouduttaisiin maksamaan mahdollisimman vähän. Siirtohinnat 20 000 kwh/a 1.12.2009 - osittain varaava sähkölämmitys L2 (verkkoyhtiöt: kaikki Lapin sekä Suomen suurimmat) Rovakaira Oy 2,75 snt/kwh Muonion Sähköosuuskunta Rovaniemen Verkko Oy Pellon Sähkö Oy Tornionlaakson Sähkö Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Tampereen Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy Kuopion Energia Rantakairan Sähkö Oy Inergia Oy LE-Sähköverkko Oy Fortum Espoo Distribution Oy Tornion Energia Oy KSS Verkko Oy JE-Siirto Oy Iin Energia Oy Utsjoen Sähköosuuskunta Lappeenrannan Energiaverkot Oy Kemin Energia Oy Tenergia Oy Pori Energia Sähköverkot Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Keminmaan Energia Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Vantaan Energia Sähköverkot Oy Helen Sähköverkko Oy Vattenfall Verkko Oy PKS Sähkösiirto Oy Savon Voima Verkko Oy Järvi-Suomen Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy Enontekiön Sähkö Oy E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Uudet sähkönkäyttöpaikat alueittain 2009 Asiakkaan vuotuinen sähkötön aika Kantaverkon häiriöt eivät mukana (yleensä niiden merkitys on vähäinen) 1999 tammikuun ennätyspakkaset 2003 myrsky, lumi- ja jääkuorma 2005 lumi- ja jääkuorma 2006 tammikuun tykkylumi Sj-viat, poikkeukselliset (kuvatekstissä selvitys) Pj-viat ja keskeytykset Sj-työkeskeytykset Sj-vikojen aiheuttamat tuntia/vuosi 5

Verkostoinvestoinnit ja kunnossapito Vuoden aikana liitettiin uusia kuluttajia 432 kpl, mikä on hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Kokonaisinvestoinnit verkostoon olivat noin 2 milj. euroa (4 milj. ). Uusia kuluttajia liitettiin kuitenkin edelleen hyvää vauhtia Kittilän ja Rovaniemen alueilla. Uutta 20 kv verkostoa rakennettiin 13 km ja olemassa olevaa uusittiin tai vahvistettiin useissa kohteissa. Pisin yksittäinen uusi johtotyömaa oli 7 km. Uusia jakelumuuntamoita kytkettiin noin 30 kpl ja uutta pj-kaapelia asennettiin yli 40 km. Uuden kunnonhallintajärjestelmän tietojen keruu aloitettiin. Vuoden aikana kerättiin maastossa kävellen noin 500 km pituudelta 20 kv verkon tarkkoja kuntotietoja. Samalla pylväät ja verkostokomponentit paikannettiin tarkasti kartalle GPS laitteilla. Tulevina vuosina järjestelmään lisätään koko verkoston tiedot. Tietojen avulla on entistä tarkemmin ja paremmin arvioitavissa ylläpidon tarve ja kunnossapidon toimenpiteiden oikea ajoitus. Verkon normaalin kunnossapidon lisäksi kevättalvella taas partioitiin koko 20 kv verkko kelkoilla. Tämä on hyväksi havaittu keino löytää verkostoon vuoden aikana syntyneitä Yrityshallinto vikoja tai niiden uhkia. Näin ne voidaan poistaa ennen kuin niistä tulee harmia keskeytysten muodossa. Samanlainen ennakointi on vuotuinen lahotarkastus, jolla kesäaikana pyritään löytämään mahdolliset ongelmat puupylväissä. Tänäkin vuonna työn teki suurimmalta osin lahokoira, joka isäntänsä johdolla partioi johtokatuja ja tarkalla hajuaistillaan paikallisti mahdolliset ongelmapaikat. Isännän tehtävä oli sitten tarkistaa epäilyttävät pylväät tarkemmin. Vuoden aikana tehtiin myös normaalia puuston raivausta johtokaduilta yhteensä 270 kilometrin osuudella sekä oksintaa ja vieripuiden kaatoa. Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Varsinainen yhtiökokous pidettiin Arktikumissa Rovaniemellä 12.3.2009. Kokouksessa oli edustettuna yhteensä 1 013 711 osaketta. Puheenjohtajana toimi Vesa Tuunainen Sodankylästä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 pykälässä mainitut asiat sekä päätettiin hankkia omia osakkeita. % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 39,9 Rovaniemen kaupunki Omistussuhteet 28,6 Kittilän kunta Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT. 25,7 Sodankylän kunta 4,9 Noin 1700 yksityistä osakkeenomistajaa Rovakaira Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry, Sener, Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys, Lapin Kauppakamari, Lapin läänin pelastusliitto ja Lapin Tutkimusseura. Yhtiö on Energiapolar Oy:n, Kymppivoima Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Kittilän Aluelämpö Oy:n, Kittilän Alueverkko Oy:n, Rantakairan Sähkö Oy:n ja Asunto Oy Immelkotsan osakas. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajana on toiminut Tapio Jalonen 15.9.2008 lähtien. Prokuristit Yhtiön prokuristeina ovat olleet osastopäälliköt Raimo Jääskeläinen ja Arto Miettinen. He kirjoittavat toiminimen yhdessä toisen prokuristin kanssa. 6

Henkilöstöhallinto Henkilöstö Yhtiön palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 68 (70) henkilöä, heistä 67 (69) oli kokopäivätoimisia ja 1 (1) osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö. Vuoden aikana solmittiin 35 määräaikaista työsopimusta. Kuuden henkilön työpanos valvomossa on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Energiapolar Oy:lle. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli 5,8 % (5,3) säännöllisestä työajasta. Tapaturmia sattui 2 kpl (7), tapaturmaindeksi oli 17,4 (59,2). Yhtiö järjesti henkilöstölle vapaaehtoisen kuntotestin, jolla arvioitiin kunkin fyysinen kunto verrattuna samanikäisten kuntoon. Puolen vuoden testaus- ja kunto-ohjelman aikana testiin osallistuneiden kehon ikä nuorentui keskimäärin kolmella vuodella. Yhtiö tuki edelleen henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta myöntämällä tarkoitukseen määrärahaa. Henkilökunnan ikääntyessä tuen tarve kasvaa edelleen. Henkilökohtaisia vastuualueita tarkennettiin ja muutettiin tavoitteena motivoida henkilöstöä työssä jaksamiseen. Tulospalkkaus Yhtiöllä on ollut käytössä tulospalkkaus vuodesta 1992 lähtien. Yhteisenä tavoitteena on ollut yhtiön tuloksen parantaminen budjetoidusta kustannuksia karsimalla ja ulkopuolisia urakoita hakemalla sekä asiakastyytyväisyyden parantaminen. Henkilökunnalla oli yhteisiä toiminnallisia tavoitteita, joilla kannustettiin hakemaan yhteistyöhyötyjä naapureiden kanssa sekä kehittämään omaa toimintaa. 7 Tulospalkkioita maksettiin myös yksikkö- ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 65 (70) kehittämistilaisuutta, joista koulutuspäiviä kertyi 248 (235). Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohti käytettiin vuoden aikana 3,7 (3,4) koulutuspäivää. Atk-järjestelmien käyttöä koulutettiin 71 päivää, tuotannon ja suunnittelun kehittämistä 61 päivää ja liikkeenjohdon, hallinnon ja talouden alaa 73 päivää. Markkinointia ja tiedotusta koulutettiin 13 päivää, yhteistoimintaa ja työsuojelua 30 päivää. Lisätietoja henkilöstöstä on toimintakertomuksessa.

Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä vuodelta 2009 Yhtiön rakenne Yhtiö on emoyhtiönä konsernissa, jonka tytäryhtiönä 51 %:n omistusosuudella on Kittilän Alueverkko Oy. Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Rovaniemen kaupungin (entinen Rovaniemen mlk alue) ja Kittilän sekä Sodankylän kuntien alueella. Yhtiössä on ollut käytössä tilaaja-tuottajaorganisaatio 1.1.2003 lähtien. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä jakelualueella toimii Energiapolar Oy, jonka osakkeista Rovakaira Oy omistaa 19,25 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kulunut vuosi oli yhtiölle yhdeksäs jakautumisen jälkeinen vuosi. Sähkönkäyttö alueella kasvoi 17,8 % edellisvuodesta. Käynnistyneellä kaivostoiminnalla oli huomattava merkitys sähkönsiirtomäärän kasvuun. Lämpötilakorjattuna kasvu oli 21,5 %. Vuoden 2009 keskilämpötila oli 1,7 ºC lämpimämpi jakelualueen keskimääräistä painotettua keskilämpötilaa. Tämä pienensi yhtiön liikevoittoa arviolta noin 200 000. Sähkön siirtohinnat ovat olleet voimassa 1.1.2008 lähtien. Siirtohinta oli sähkölämmitystyyppikuluttajalle Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan maan edullisin. Myyjänvaihtoja tapahtui 2 524 (1607) vuoden 2009 aikana. Yhtiöllä on yhteinen pääkonttori Rovaniemen Energia Oy:n kanssa kauppakeskus Revontulessa. Yhteistyötä on jatkettu asiakaspalvelun, taloushallinnon ja tietotekniikan osalta. Vuoden 2009 aikana yhtiön omistusosuus Kittilän Alueverkko Oy:ssä ylitti 50 %, jolloin siitä tuli Rovakaira Oy:n tytäryhtiö. Kittilän Alueverkko Oy:n omistusosuus on sovittu riippuvaiseksi osakasyhtiöiden sähkön siirtomääristä yhtiön omistamassa siirtoverkossa. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2009 investoinnit olivat kaikkiaan 3,2 milj. (5,5). Merkittävimmät investointikohteet olivat liittymien rakentaminen, yhteensä 1,1 milj., sekä verkoston perusparannukset 0,8 milj.. Investoinnit katettiin kokonaan omarahoituksella. Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja. Yhtiön rahoitusvälineet on kirjattu hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. 8 Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettolisäys oli 391 (459). Loma-asuntojen osuus uusista käyttöpaikoista oli 57 % (51). Loma-asuntoja rakennettiin pääosin Kittilän Levin alueelle. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 432 (455) ja taseeseen kirjattavia liittymismaksuja kertyi 1,0 milj. (1,5). Liittymishinnat ovat olleet voimassa 1.1.2008 lähtien. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Yhtiö korotti siirtohintoja 3,9 % 1.1.2010. Yhtiö valmistelee vuoden 2010 aikana uuteen asiakaspalvelujärjestelmään siirtymistä siten, että järjestelmä saadaan käyttöön vuonna 2011. Yhtiö vaihtaa vuoteen 2014 mennessä kaukoluettavat mittarit niille asiakkaille, joilla niitä ei vielä ole. Mittarienvaihtotyö alkaa vuonna 2010, kokonaisinvestointi on noin 6 milj.. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2010 arvioidaan yhtiön asiakasmäärän kasvavan 1,2 % ja sähkön siirtomäärän arvioidaan kasvavan 4,8 %, mikäli vuosi on lämpötiloiltaan keskiarvoinen. Rovakaira Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2010 arvioidaan 13,4 milj.. Rovaniemen Energian kanssa jatketaan kustannussäästömahdollisuuksien selvitystyötä. Yhtiön osuus Kittilän Alueverkko Oy:ssä kasvaa edelleen. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiön siirtämän sähkön määrä on voimakkaasti riippuvainen lämpötiloista. Viime vuodet ovat olleet

keskimääräistä lämpimämpiä, jolloin vuotuinen sähkön siirtomäärä ei ole toteutunut oletusten mukaisena. Tammikuu 2010 oli 1,3 C (+ 2,7) keskimääräistä kylmempi. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan varallaolojärjestelmällä ja ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohteisiin. Suurempia sähköntoimitushäiriöitä varten yhtiössä on laadittu suurhäiriövalmiussuunnitelma. Ympäristötekijät Yhtiön ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Yhtiön toiminnoista sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön ja jätteiden lajittelu ja keräys, mm. kyllästetyt pylväät, on järjestetty asetusten mukaisesti. Vuonna 2009 ajettiin yhtiön autoilla 259 675 km ja henkilökunnan autoilla yhtiön ajoja 375 060 km. Polttoainetta yhtiön autoissa kului 51 300 l, josta suurin osa oli diesel-öljyä. Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 2007 2008 2009 Liikevaihto, 1 000 10 937 11 934 12 558 Liikevoitto / -tappio, 1 000 530 1 205 517 Liikevoitto / -tappio, % liikevaihdosta 4,8 10,1 4,1 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, 1 000 811 459 1 745 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta 7,4 3,8 13,9 Oman pääoman tuotto, % 7,0-5,1 18,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,7 5,4 2,0 Omavaraisuusaste, % 89,6 88,0 90,0 Henkilöstö Vakinainen kokopäivätoiminen 2007 2008 2009 henkilökunta 31.12. 69 69 67 - Toimihenkilöt 30 28 26 - Asentajat 39 41 41 Lisäksi osa-aikaeläkkeellä 2 1 1 Miehet 58 58 57 Naiset 14 12 11 Maksetut palkat ja palkkiot, 1000 2 857 3 131 3078 Koulutuspäivää/henkilö 4,3 3,4 3,7 Henkilöstön keski-ikä 47 46 47 Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä 598 785 827 Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä 14 44 - Tapaturmia 8 7 2 Tapaturmataajuus 67,6 59,12 17,4 Yhtiön henkilökunta hoiti myös jakautumisessa syntyneen Rovakairan Tuotanto Oy:n toiminnot tilaustyönä. Yhtiöllä on käytössä tulospalkkaus, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa avainasioiden hoitoon sekä lisäämään taloudellisuuden mukaanottoa toimintaan. Henkilökunnalla on pitämättömiä muita lomia kuin vuosilomia 13,4 (15,6) henkilötyövuoden edestä. Henkilöstöllä on edustus yhtiön johtoryhmissä. 9 Hallituksen ehdotus yhtiön tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 819 193, josta tilikauden voitto on 1 245 150. Hallitus esittää jaettavaksi osinkoina 1 071 220 eli 1 /osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain kpl A-osakkeet 7 285 1 103 B-osakkeet 65 565 9 925 K-osakkeet 1 007 150 152 451 Yhteensä 1 080 000 163 479 B- ja K-osakkeiden omistajanvaihtoon vaaditaan hallituksen suostumus. K-osakkeenomistajalla on lunastusoikeus K-osakkeisiin K- osakkeiden omistajanvaihdossa. Lähipiirilainat Yhtiöllä on lainasaatavaa Rovakairan Tuotanto Oy:ltä ja Kittilän Alueverkko Oy:ltä 5 669 868,92. Korko on sidottu 6 kuukauden euriborkorkoon. Laina-ajat päättyvät 31.12.2016. Lainasuhde on osittain syntynyt jakautumisessa. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 1 343 omaa osaketta yhtiökokousten 13.3.2008 ja 12.3.2009 valtuutuksen nojalla 30 kappalehintaan, ostetuista osakkeista 134 on A- osakkeita ja 1 209 B-osakkeita. Kaikkiaan yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 8 780 kpl, 858 A- ja 7 922 B-osaketta. Osakkeet ovat 0,82 % yhtiön koko osakemäärästä ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 1 325,78.

Hallinto ja tilintarkastajat Kuvassa vasemmalta lukien Ari Ruotsalainen, Pekka Heikkinen (varajäsen), Sakari Karkkola, Paula Nevalainen, Veli-Matti Junnola, Arja Mäkitalo, Esa Mäkinen, Juhani Juuruspolvi, Sulo Paksuniemi, Raimo Jääskeläinen (siht.) ja Tapio Jalonen (toim.joht.) Kuvasta puuttuvat Veikko Virtanen sekä varajäsenet Pentti Haimakainen ja Aki Maunula Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitaan vuosittain. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäkitalo Arja, Sodankylä Mäkinen Esa, Kittilä Junnola Veli-Matti, Kittilä Juuruspolvi Juhani, Rovaniemi Karkkola Sakari, Sodankylä Nevalainen Paula, Kittilä Paksuniemi Sulo, Rovaniemi Ruotsalainen Ari, Rovaniemi Virtanen Veikko, Sodankylä Haimakainen Pentti, Rovaniemi Heikkinen Pekka, Sodankylä Maunula Aki, Kittilä Hallituksen sihteerinä on toiminut talousjohtaja Raimo Jääskeläinen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Toimitusjohtaja Tilintarkastaja Diplomi-insinööri Tapio Jalonen Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT 10

Tuloslaskelma, 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Liikevaihto 12 557 842,67 11 933 941,69 Liiketoiminnan muut tuotot 51 888,42 857 035,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 707 704,54-1 650 613,57 Ulkopuoliset palvelut -3 234 890,56-4 942 595,10-2 694 037,16-4 344 650,73 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 611 408,34-2 670 693,98 Henkilösivukulut Eläkekulut -396 686,09-449 098,34 Muut henkilösivukulut -186 388,28-3 194 482,71-214 194,16-3 333 986,48 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 581 377,31-2 520 965,07 Liiketoiminnan muut kulut -1 374 759,05-1 385 932,53 Liikevoitto 516 516,92 1 205 442,46 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 51 607,14 54 194,60 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 5 354,02 Muilta 435 628,91 1 401 706,20 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 737 564,43-2 175 779,08 Korkokulut ja muut rahoituskulut -1 405,27 1 228 749,23-26 693,65-746 571,93 Voitto (tappio) ennen 1 745 266,15 458 870,53 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot -500 000,00 1 350 000,00 Tuloverot -116,14-967 825,70 Tilikauden voitto (tappio) 1 245 150,01 841 044,83 11

Tase, VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 440 867,59 237 579,93 Muut pitkävaikutteiset menot 380 620,42 821 488,01 492 840,72 730 420,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 127 170,77 127 170,77 Rakennukset ja rakennelmat 255 813,31 284 467,21 Verkosto 20 684 176,94 20 670 920,97 Muut koneet ja kalusto 2 820 081,22 2 875 173,69 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1 067 749,31 24 954 991,55 921 936,04 24 879 668,68 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 3 299 646,45 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 211 916,80 3 099 656,52 Muut osakkeet ja osuudet 1 696 401,82 5 207 965,07 1 696 401,83 4 796 058,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 600 720,00 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,00 102 098,54 Lainasaamiset 3 408 970,38 4 009 690,38 4 925 970,38 5 028 068,92 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 735 642,14 3 154 232,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 143 480,72 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 652 778,98 1 091 775,68 Lainasaamiset 1 517 000,00 1 220 296,10 Siirtosaamiset 92 898,25 5 141 800,09 5 435,78 5 471 739,56 Rahoitusarvopaperit 12 844 941,67 9 902 925,98 Rahat ja pankkisaamiset 2 435 827,17 3 871 669,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ 55 416 703,94 54 680 551,22 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 163 478,66 163 478,66 Muut rahastot Liittymismaksurahasto 573 733,99 575 233,99 Edellisten tilikausien voitto 309,28 257 752,45 Tilikauden voitto 1 245 150,01 841 044,83 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 10 579 633,82 10 079 633,82 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut 38 378 087,53 37 329 596,82 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 1 860 038,20 1 686 243,77 Ostovelat 496 164,07 554 464,93 Velat saman konsernin yrityksille 183 684,42 Velat omistusyhteysyrityksille 23 254,94 320 601,12 Muut velat 793 284,50 871 040,54 Siirtovelat 1 119 884,52 4 476 310,65 2 001 460,29 5 433 810,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 416 703,94 54 680 551,22 12

Rahoituslaskelma, 1 000 2009 2008 Liiketoiminta Voitto ennen satunnaisia eriä 1 745 459 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 2 581 2 521 Rahoitustuotot ja -kulut -1 229 746 Realisoitumattomat arvonmuutokset 737-2 176 Muut oikaisut 0-744 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 834 806 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) 668-762 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) -958 1 263 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 3 544 1 307 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1-26 Saadut korot liiketoiminnasta 441 1 402 Verot 0-968 Liiketoiminnan rahavirta 3 984 1 715 Investoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 748-5 018 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 7 Investoinnit muihin sijoituksiin -412-502 Luovutustulot muista sijoituksista 0 838 Myönnetyt lainat -642 0 Lainasaamisten takaisinmaksut 1 323 927 Saadut osingot investoinneista 52 54 Investointien rahavirta -2 427-3 694 Rahoitus Omien osakkeiden hankkiminen -42-72 Maksetut osingot -1 058-1 075 Liittymismaksujen lisäys 1 048 1 543 Rahoituksen rahavirta -52 396 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) 1 505-1 583 Rahavarat tilikauden alussa 13 776 15 359 Rahavarat tilikauden lopussa 15 281 13 776 Tilinpäätöksen liitetietoja Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno kirjataan välittömien hankinta- ja valmistusmenojen suuruisena, vuodesta 2006 lähtien niihin sisältyy myös linjanrakennustarvikkeiden varastoinnin kustannuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Pitoaika vuosia Rakennukset ja rakennelmat 20-50 Verkosto 20 Koneet ja kalusto 5-20 Muut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet 5-20 Suunnitelmapoistot on laskettu hankintahetkestä alkaen. Myydystä tai romutetusta aineellisesta hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukaiset poistot myynti- tai romutushetkeen asti. Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. 13 Eläkkeet Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat ulkopuolisen eläkeyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella 63 64-vuotiaana eläkkeelle jäävälle korvataan eläkekertymän menetystä 2,5 %/vuosi, korvaus koskee ikäväliä 63 70 vuotta ja vakuutus tulee maksuun eläketapahtuman yhteydessä. Tällaisia eläketapahtumia on lähivuosina vuosittain 2 3.

Tuloslaskelman liitetiedot, 2009 2008 Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta 11 116 626 10 593 627 Työlaskutus-, tarvikemyynti- ja muut tulot 1 441 217 1 340 315 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 49 183 112 943 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 2 705 744 093 Yhteensä 51 888 857 036 Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt 27 29 Työntekijät 41 41 Tilapäiset 8 7 Yhteensä 76 77 Henkilöstökulut Palkat 2 611 409 2 670 694 Eläkkeet 396 686 449 098 Muut henkilösivukulut 186 388 214 194 Yhteensä 3 194 483 3 333 986 Aktivoidut henkilöstömenot 616 846 679 852 Henkilöstömenot yhteensä 3 811 329 4 013 838 Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus ja toimitusjohtaja 125 538 173 277 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet 26 221 35 345 Rakennukset ja rakennelmat 28 654 27 494 Verkosto 1 878 229 1 856 437 Koneet ja kalusto 529 381 497 934 Muut pitkävaikutteiset menot 118 892 103 755 Yhteensä 2 581 377 2 520 965 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 9 756 10 800 Muut palkkiot 12 175 300 21 931 11 100 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot - Muilta 51 607 54 195 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista - Saman konsernin yrityksiltä 5 354 - Muilta 337 095 1 278 723 Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 394 056 1 332 918 Muut korko- ja rahoitustuotot 98 534 122 983 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht. 492 590 1 455 901 Arvonalentumiset/palautukset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 737 564-2 175 779 Korko- ja muut rahoituskulut 1 405 26 694 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 1 288 749-746 572 Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot 15 295 11 039 Rakennukset ja rakennelmat -12 856-10 167 Verkosto 497 561-1 421 823 Koneet ja kalusto 0 70 951 Yhteensä 500 000-1 350 000 Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. Tilinpäätös on hallituksen hyväksymä. 14

Organisaatio 1.1.2010 15

Kuvia vuoden varrelta Kunniamerkinsaajia vasemmalta Veijo Kokko, Ari Mäkinen, Risto Lohela, heidän lisäkseen kunniamerkinsaajia olivat kuvasta puuttuvat Vilho Jänkälä ja Martti Niemi. Seija Kärkäs jäi lokakuussa eläkkeelle oltuaan työssä yhtiössä kunniakkaat 40 vuotta. Hänelle myönnettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkki. Muita vuoden aikana pitkäaikaisesta työstä ansiomerkein palkittuja olivat Risto Kujala ja Keijo Leppäjärvi molemmat 20 vuoden palveluksesta (eivät kuvassa). Hallitus vieraili kesäkuussa Brysselissä, missä tutustumiskohteena oli mm. Euroopan komissio. Yhtiön VoimaViesti-joukkue oli jälleen mukana Ruskamaratonilla; sää oli tällä kertaa syksyisen sateinen. Lahokoira työssään tutkimassa pylvään kuntoa. 16

Jakelualue * muuntamoita 2437 kpl * kj-verkkoa 3263 km * pj-verkkoa 3183 km * 110kV verkkoa 60 km Lyhenteitä a A h kwh = vuosi = ampeeri (sähkövirran voimakkuus) = tunti = kilowattitunti (energia) MWh GWh kw MW V = megawattitunti = 1 000 kwh = gigawattitunti = 1 000 MWh = 1 000 000 kwh = kilowatti (teho) = megawatti = 1 000 kw = voltti (jän nite) kv kva MVA mpk = kilovoltti = 1 000 V = kilovolttiampeeri (näennäiste ho) =megavolttiampeeri = 1 000 kva = muuntopiirikerta mph = muuntopiiritunti (sähkönjakelukeskeytyksen kesto) W = energiamäärä Mm 3 = milj. m 3 snt = senttiä

www.rovakaira.fi asiakaspalvelu@rovakaira.fi etunimi.sukunimi@rovakaira.fi Pääkonttori ja Rovaniemen palvelupiste Kauppakeskus Revontuli, Koskikatu 27 A, 4. kerros PL 8013, 96101 Rovaniemi Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6301 Kittilän palvelupiste Lukkarintie 30 99100 Kittilä Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6307 Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, 99600 Sodankylä Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6309 Napapiirin toimisto PL 8013, 96101 Rovaniemi (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6308 Vikapäivystys Puhelin 020 756 6380