Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? [linjaus on tarkoituksenmukainen, mutta lain varsinainen sisältö on tässä esitetyn tarkoituksen vastainen] 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Uudistus monimutkaistaa hallintoa, edelleen irrottaa palvelutuotantoa päätöksentekijöistä ja kuntalaisista, pitää rahoituksesta vastaaminen ja palvelutasosta vastaamisen kaukana toisistaan sekä aiheuttaa tarpeetonta muutosturbulenssia. Palvelujen pakkomielteinen kytkentä työssäkäyntialueeseen luo vaikutelman, että lakiluonnoksella ajetaan jotain muuta tavoitetta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon parasta mahdollista toimivuutta. 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 10. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset
edellytykset riittävän selkeitä? 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. PERUSTASON ALUEEN JÄRJESTÄMISVASTUULLA TULISI OLLA ENEMMÄN PALVELUJA. 13. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. SOVELLU VASTATTAVAKSI 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Luku 2 on ristiriidassa lain tarkoituksen kanssa. Erikoissairaanhoitoon suunnitellut alueet ovat liian pieniä. Perustasoisempia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ajatellen sosiaali- ja terveysalueet ovat tarpeettoman suuria, jos halutaan varmistaa palvelujen riittävä saavutettavuus. Työssäkäyntialuekytkentä on täysin keinotekoinen suhteessa lain tarkoituksiin. 16. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 17. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
18. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? MIKÄÄN YLLÄOLEVISTA, KOSKA yhdenkään kunnan pakottaminen vastuukuntamalliin ei ole hyväksyttävää. Vastuukuntamalli edustaa mielivaltaa, koska käytännössä isompien kuntien edustajat pääsevät yksin päättämään kaikkia koskevista asioista. Esimerkiksi sijoittamaan toimipisteet siten, että yhdenvertaisuus ei toteudu tai muuten käyttämään kaikkien kuntien rahoitusta vastuukunnan kannalta soveltuvalla tavalla. Joskin tämän lakiluonnoksen 20 ja 21 aiheuttavat myös kuntayhtymissä vastaavanlaisen tilanteen. Lakiluonnos pyrkii sanelemaan perussopimusten sisällönkin. Minkäänlaiset tähän lakiin kirjattavat erityissäännökset kuntayhtymistä tai vastuukuntamallista eivät ole hyväksyttävissä. [Mikäli kaikki teksti ei mahdu lomakkeeseen, vastausta lyhennetään]. 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 20. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? KUNTIEN YKSIMIELISELLÄ PÄÄTÖKSELLÄ 21. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 22. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee
hyväksyä edustajainkokouksessa? 24. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 25. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 26. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Lakiluonnos on mielenkiintoinen vyyhti erikoisratkaisuja, joilla hämärretään vastuusuhteita ja viedään päätöksentekijä todella kauas maksajasta. Pienikin käytännön kokemus hallinnosta osoittaisi, että se ei ole hyvä idea, jos halutaan toimia taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Nykyjärjestelmässä on integraatio-ongelmia ja taloudelliseen toimivuuteen liittyviä kysymyksiä, joita tämä lakiluonnos ainoastaan pahentaa. 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei erityisiä huomioita. 29. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
30. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 31. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 32. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sotealueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Lomakkeen kysymykset on ilmeisesti tarkoitettu mittaamaan kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden lukutaitoa. Huomattavaa näissä rahoitusperiaatteissa on se, että ilmeisesti kuntayhtymän alueen suurimman kunnan tai vastuukunnan on usein käytännössä yksipuolisesti mahdollista määritellä rahoitusjärjestelmäkin. Näin ollen lakiluonnoksen tekstin (erit. :t 47 48) sopimiseen viittaava terminologia on harhaanjohtavaa. 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei erityisiä huomioita. 35. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 36. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei erityisiä huomioita.