ON SE NII VIIMESEN PÄÄLLE MUKAVA MIES

9.1.2009 ON SE NII VIIMESEN PÄÄLLE MUKAVA MIES selvitys vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluasiakkaiden tuttutaksioikeuksista Tampereella 2008 Sipponen Tarja Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä tammikuu 2009

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT TAMPEREELLA..3 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA ASIAKKAAN TOIMINTASUHTEET KULJETUSPALVELUSSA...3 1.2. TAKSIN TILAUSKÄYTÄNTÖ TAMPEREELLA...6 1.3. MATKOJEN YHDISTELY...7 1.4. TUTTUTAKSIOIKEUDET TAMPEREEN VAMMAISPALVELUISSA...9 2. TUTUT TAKSIT MUISSA ISOISSA KAUPUNGEISSA...10 3. SELVITYSTYÖ SYKSYLLÄ 2008...12 3.1. TEHTÄVÄKSIANTO...12 3.2. ASIAKASTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN...15 3.3. ASIAKKAAT, JOIDEN TUTTUTAKSIOIKEUS SÄILYY ENNALLAAN...17 3.4. ASIAKKAAT, JOTKA LUOPUIVAT TUTTUTAKSIOIKEUDESTA...19 3.5. ASIAKKAAT, JOTKA SAIVAT HYLKÄÄVÄN PÄÄTÖKSEN...21 4. SELVITYKSEN PROSESSISTA JA JULKISUUDESTA...23 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA...25 5.1. VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...25 5.2. TUTTU TAKSI OSANA PALVELUKOKONAISUUTTA...27 LÄHTEET...30

Johdanto Vammaispalvelutoimistossa selvitettiin syksyn 2008 aikana kuljetuspalveluasiakkaiden yksilölliset oikeudet. Selvityksen kohteena olivat tuttutaksioikeuden omaavat henkilöautotaksia (= ei invataksia) käyttävät asiakkaat. Prosessi herätti keskustelua Tampereella niin palvelun käyttäjissä, tarjoajissa, lehdistössä kuin luottamushenkilöidenkin keskuudessa. Perustuslaki edellyttää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Sosiaalityöntekijän eettisiin periaatteisiin kuuluu syrjinnän vastustaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja jokaisen asiakkaan oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisena. Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää on osa sosiaalihuollon asiakaslakia. Vammaispalvelun lähtökohtana on vammaisten henkilöiden tasa-arvo vammattomiin nähden. Ensisijaisena tavoitteena on, että myös kaikki vammaiset henkilöt käyttävät yleisiä joukkoliikennevälineitä ja yleisiä palveluja. Vammaispalvelulain lähtökohtana on, että kunnan yleiset olosuhteet ovat sellaiset, että myös vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikille kansalaisille suunnattuja palveluja. Vammaispalvelulain päätökset perustuvat asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun lähtökohtana on aina vaikeavammaisuus liikkumisen suhteen. Kuljettamiseen liittyvät palvelujen järjestämistavat kuten tuttutaksi-, yksinkulku- ja etupenkkioikeudet selvitetään erikseen asiakkaan terveydentilaan, avustamiseen tai kommunikointiin liittyvien tarpeiden pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun liittyvät erityisoikeudet otettiin käyttöön vuonna 2002, kun matkojen yhdistely alkoi. Oikeudet tarkistettiin vuonna 2005, jolloin kuljetuspalveluiden välittäminen siirtyi Pirkanmaan Matkapalvelukeskuksen tehtäväksi ja käyttöön otettiin uusi ATKjärjestelmä. Tarkistuksessa huomioitiin erityisesti sekä uuden järjestelmän että taksien paikannuslaitteiston tuomat hyödyt asiakaspalveluun. Syksyn 2008 aikana toteutetussa tuttutaksioikeuksien tarkistuksessa on asiakkaiden tosiasiallinen taksin käyttö selvitetty ottaen huomioon heidän terveydentilansa ja avustamistarpeensa tällä hetkellä. 1

Raportin tarkoituksena on tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi työ, joka tehtiin vammaispalvelutoimistossa osana yhden sosiaalityöntekijän virkatyötä. Vammaispalvelun muut sosiaalityöntekijät ovat kommentoineet ja muokanneet tekstiä kuten myös Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen suunnittelupäällikkö. Projektin aikana käsiteltiin 368 asiakkaan tuttutaksioikeudet. Tuttutaksioikeus säilyi ennallaan 65 % asiakkaista. 18 % asiakkaista luopui oikeudesta omasta tahdostaan ja hylkäävän päätöksen sai 17 % tuttutaksiasiakkaista. 2

1. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Tampereella 1.1. Lainsäädäntö ja asiakkaan toimintasuhteet kuljetuspalvelussa Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan myöntää vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua. Kuljetuspalveluun oikeutettuna vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Riittämättömät määrärahat eivät voi olla myöntämisen esteenä. Kuljetuspalveluja ei kuitenkaan myönnetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat ensisijaisia palveluja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin nähden. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja on Tampereen kaupungin kotihoito myöntänyt 1.7.2006 alkaen ensisijaisesti vanhuksille, jotka eivät huonokuntoisuutensa vuoksi pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja, kuten bussia tai palvelubussia. Huonokuntoisuutta voi aiheuttaa esimerkiksi muistihäiriö tai liikkumisvaikeudet. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että henkilöllä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan vammaispalvelutoimistoon kaikista olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla voi olla merkitystä päätöksen voimassaoloon. Päätös tehdään joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Päätös voidaan kaupungin taholta purkaa, mikäli asiakkaan tilanteessa tapahtuu kuljetuspalvelutarpeeseen vaikuttavia muutoksia. Kunta voi järjestää kuljetukset itse tai korvata henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Järjestämistapaan liittyy Tampereella erityisiä oikeuksia, jotka ovat yksinkulku-, etupenkki- ja tuttutaksioikeus. Myös sosiaalihuoltolain nojalla vuodesta 2006 alkaen myönnettyihin kuljetuspalveluihin on liittynyt erityisiä oikeuksia. Tuttutaksiasiakkaiden määrä sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluissa 3

koko kaupungin alueella on vähäinen, sen sijaan etupenkkioikeuksia on asiakkaille myönnetty enemmän (Pessi 2008). Taksinkuljettajan yleiseen asiakaspalveluun kuuluu matkustajan tavanomainen avustaminen. Taksilain 17 :n taksipalvelujen laatuvaatimusten mukaisesti kuljettajan on varmistettava asiakkaan turvallinen autoon tulo ja siitä poistuminen sekä tarjottava asiakkaalle hänen tarvitsemansa apu. Kuljettajan on tarjottava ja annettava apua myös matkatavaroita lastattaessa ja purettaessa. Mikäli kuljettaja avustaa kuljetuspalveluasiakasta tätä tavanomaista avustamista enemmän, eikä asiakkaalla ole saattajaa matkallaan, on kuljettajalla oikeus periä kaupungilta viiden euron suuruinen saattajalisä. Tällaista avustamista on esimerkiksi kauppatavaroiden kantaminen kerroksissa olevaan asuntoon. Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisten kuljetuspalveluun liittyy myös erikseen myönnettävä saattajapalvelu. Jos kaupungilta perittävään saattajalisään oikeuttava taksinkuljettajan antama apu ei ole asiakkaan vamman tai sairauden takia riittävää, asiakkaalla on oikeus saada vammaispalvelulain mukaista saattajapalvelua. Saattajapalvelua myönnetään, kun asiakas tarvitsee toisen henkilön apua matkan alkaessa, matkan aikana tai matkan päätepisteessä. Kuljetuspalvelussa on kolmenlaisia toimijoita: kuljetuspalvelun hakija, kuljetuspalvelun oikeudesta päättävä sosiaalityöntekijä ja kuljetuspalvelun tuottajana toimiva yksityinen taksi. Kuljettajan ja asiakkaan välille saattaa vuosien kuluessa syntyä hyvinkin luottamuksellinen suhde. Mielenkiintoisen ulottuvuutensa tuo asiaan se, että sosiaalityöntekijälle asiakas on palveluja käyttävä asiakas, mutta taksille asiakas on ennen kaikkea kuluttaja. Periaatteessa neljänneksi toimijaksi voisi nimetä vielä matkatilauksia vastaanottavan Matkojen yhdistelykeskuksen. Taksin yrittäjäluonteeseen liittyy yritystoimintaan kuuluva riski. Kokiessaan saaneensa huonoa palvelua kuluttaja-asiakas vaihtaa palvelun antajaa. Toisaalta yrittäjyyteen liittyy itsellinen riippumattomuus (Toiskallio 1996, 23 26). Mitä enemmän taksi liikkuu, sitä enemmän kassaan tulee rahaa. Tällöin kello ja ehtiminen ovat kuljettajalle työvuoron aikana tärkeitä. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle taksi on yhteiskunnan korvaaman palvelun toteuttamista ja asiakkaalle taksi on luonnollisesti ennen kaikkea palvelua. Kyseessä on myös julkisen ja yksityisen palvelun vuorovaikutus. Tässä kokonaisuudessa kohtaavat asiakkaan välityksellä yksityinen yrittäjä 4

ja julkinen, verovaroja yhteiskunnallisina etuuksina myöntävä viranomainen. Tämän kolmikannan kohtaamista havainnollistetaan seuraavan kuvion avulla (Sipponen 2007, 23 24): asiakassuhde Asiakas viranomaissuhde Taksi sopimussuhde Kaupunki/ vpl-tsto Kuvio 1. Asiakkaan, taksin ja vammaispalvelun toimintasuhteiden laatu. Asiakas on viranomaissuhteessa Tampereen kaupunkiin. Tämä tarkoittaa, että hänellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus viranhaltijan päätökseen, johon hän on tyytymätön. Taksin ja asiakkaan välillä on asiakassuhde. Periaatteessa asiakkaan vaikutusmahdollisuudet kuljetuspalvelujen järjestelytapaan ovat pienet lukuun ottamatta mahdollisuutta itse hakea tiettyjä erityisoikeuksia, kuten tuttutaksi- tai yksinkulkuoikeus tai oikeus käyttää etupenkkiä matkan aikana. Muita asiakkaan vaikutuskanavia ovat palautteen antaminen eri foorumeilla ja toimiminen omien edustajiensa (kuten esimerkiksi vammaisneuvoston jäsenten ja muiden kunnan luottamushenkilöiden) välityksellä. 5

1.2. Taksin tilauskäytäntö Tampereella Asiakas tilaa kuljetuksen Matkapalvelukeskuksesta, joka välittää tilauksen edelleen Tampereen Aluetaksille. Matkapalvelukeskuksen tehtävä on yhdistellä samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavien asiakkaiden kuljetuspalvelumatkoja aina, kun se on mahdollista. Asiakkaiden matkustamistapaan liittyvät erityisoikeudet kuten yksinkulku-, etupenkki- ja tuttutaksioikeus ovat kirjatut asiakasprofiiliin. Tässä asiakasprofiilissa on tietoja asiakkaiden apuvälineistä sekä avustamiseen liittyvistä erityistarpeista (esimerkiksi tarve tavanomaista korkeammasta autosta, tarkka noutopaikka, saattamiseen liittyvät erityistarpeet). Asiakasprofiilin ja asiakkaan tilauksen yhteydessä ilmoittaman tarpeen perusteella Matkapalvelukeskus tilaa asiakkaalle soveltuvan kuljetuksen. Asiakkaalle on voitu myöntää oikeus käyttää tiettyä, tuttua taksinkuljettajaa silloin, kun hän tarvitsee yksilölliseen avustamiseensa, terveydentilaansa tai kommunikaatioonsa liittyen erityistä osaamista eikä hänellä ole mukanaan omaa saattajaa. Tuttutaksiasiakkaalla on oikeus tilata taksi suoraan kuljettajalta. Tällöin kuljettajan velvollisuus on välittömästi tilauksen saatuaan ilmoittaa se Matkapalvelukeskukseen mahdollista kuljetusten yhdistelyä varten. Matkapalvelukeskuksella on käytettävissään asiakkaan yksilöllistä kuljetusta varten tarvittavat asiakkaan itsensä antamat tiedot. Tampereen kaupungin talousarvioon on vuonna 2008 varattu 5,9 miljoonan euron määräraha vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin. Vuonna 2007 kuljetuspalveluihin käytettiin 5 986 505 euroa. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa oli lokakuussa 2008 yhteensä 6464 asiakasta. Heistä 747:llä oli tuttutaksioikeus (11,6 %). Tuttutaksioikeuden omaavista asiakkaista 466 asiakasta oli sellaisia, jotka käyttävät tavallista henkilöautotaksia. 6

1.3. Matkojen yhdistely Tampereella kuljetuspalvelun järjestämistapaan liittyvät erityisoikeudet ovat tulleet vammaispalvelussa käyttöön vuonna 2002. Tällöin aloitettiin kuljetuspalvelumatkojen kaksivuotinen yhdistelykokeilu. Kokeilun aikana kerättiin tietoa matkojen yhdistelystä ja jatkosta päätettiin kokeilun loppuvaiheessa. Väliraportin mukaan (Väliraportti.. 2003, 5-6) noin 70 % palvelun käyttäjistä oli tyytyväisiä. Tyytyväisiä oltiin palveluun Tampereen Aluetaksin keskuksessa ja sieltä välitetyn kyydin turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Niin ikään kyydin tilaamista pidettiin helppona, kuljettajalta tai avustajalta sai aina tarvittavaa apua autossa, auto vei riittävän lähelle määränpäätä ja kävelymatka kotoa noutopisteeseen oli yleensä sopiva. Tyytymättömyyttä aiheutti eniten matkustaminen muiden henkilöiden kanssa, eikä kuljetusten yhdistelyä pidetty oikeana tapana kehittää yhteiskunnan maksamia kuljetuspalveluja. Liikenne- ja viestintäministeriön matkojenyhdistelykokeilujen arviointiselvityksessä (Matkojen 2003) asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä matkustamiseen yhdessä muiden kanssa, sen sijaan taksiautoilijat kertoivat saaneensa asiakkailta runsaasti kielteistä palautetta. Taksiautoilijoista noin kolmasosa suhtautui selvityksen mukaan matkojen yhdistelyyn kriittisesti, taustalla oli pelko yritystulon vähenemisestä ja kyytien jakautumisen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta (emt., 98). Yksinkulku-, tuttutaksi- ja etupenkkioikeudet ovat tulleet siis järjestelytavan yksilöllisiksi valintavaihtoehdoiksi matkojen yhdistelyn myötä. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on asiakkaalle subjektiivinen oikeus ja palvelun järjestämistavasta päättää kunta. Kuljetuspalvelujen matkojen yhdistely on aloitettu vuonna 2002. Kaksivuotisen kokeilun aikana välitystä hoiti Tampereen Aluetaksi. Liikenne- ja viestintäministeriön linjausten (Yhteiskunnan 2004) mukaisesti Suomeen oli tarkoitus luoda 20 alueellista Matkapalvelukeskusta, joiden hallinnointi tulisi lääninhallituksille. Länsi-Suomen lääninhallitus teki aloitteen Pirkanmaan matkapalvelukeskuksen käynnistämisestä ja kilpailutti matkojen välityksen. Kilpailutuksen voitti Itella Oyj. Sopimus tehtiin ajalle 1.4.2006 31.3.2009. Itellan matkojen välityskeskus aloitti toimintansa Savonlinnassa, josta välitetään taksitilaukset Tampereen Aluetaksin Taxibook-järjestelmän kautta alueen takseille ja invatakseille. Mukana sopimuksessa on kaikkiaan 14 kuntaa. 7

Tampereen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti vuoden 2007 lopulla, ettei Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa solmittua Pirkanmaan matkapalvelukeskusalueen sopimusta jatketa 31.3.2009 jälkeen. Kaupunki aloittaa toiminnan omana tuotantonaan 1.4.2009 alkaen. Kuljetustenohjaus henkilöliikenteen osalta kattaa sekä sosiaalihuoltolain- että vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Lisäksi omana ohjauksena tuotetaan palveluliikennettä, kutsuliikennettä, koulu- ja ryhmäkuljetuksia sekä tavarakuljetuksia. (Höglund 2008). 8

1.4. Tuttutaksioikeudet Tampereen vammaispalveluissa Lähtökohtaisesti myöntämiskriteerit ovat alusta alkaen perustuneet yksilölliseen avustamiseen, terveydentilaan ja kommunikaatioon. Vuonna 2002 matkojen yhdistelyn alkaessa, myönnettiin yksinkulku- ja tuttutaksioikeuksia lähinnä asiakkaan suullisesta pyynnöstä, erillistä hakemusta ei vaadittu. Erityisesti Teiskon haja-asutusalueella tuttutaksioikeuksia myönnettiin myös siitä syystä, että siellä taksin saamista pidettiin hankalana pitkien etäisyyksien vuoksi. Seuraavan kerran erityisoikeuksia käsiteltiin yhtenä kokonaisuutenaan vuonna 2006, kun välityspalvelu siirtyi kilpailuttamisen seurauksena Tampereen Aluetaksilta Itella Oy:lle ja tietojärjestelmä vaihtui Soten järjestelmästä Mobirouteriin. Tällöin luotiin asiakasprofiilit välityskeskusta varten. Asiakkaille lähetettiin kuljetuspalvelukysely joulukuussa 2005 sen selvittämiseksi mitä tietoja he haluavat asiakasprofiiliinsa kirjattavan (esimerkiksi apuvälineet, yksilöllinen avustaminen). Kyselyssä kartoitettiin myös tuttutaksi-, yksinkulku- ja etupenkkitarpeita. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät veivät asiakkaiden profiilit tietokantaan. Osa asiakkaista sai tässä vaiheessa hylkäävän päätöksen aikaisempaan tuttutaksioikeuteensa, sillä uuden tietokannan avulla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita voidaan aiempaa paremmin välittää Matkapalvelukeskuksen tietoon. Edellä mainittuja erityisoikeuksia ei vammaispalvelussa ole käsitelty ennen vuotta 2008 koko kaupunkia koskevana kokonaisuutena sellaisenaan. Käsittelyt ovat molemmilla aiemmilla kerroilla liittyneet ensisijaisesti järjestelmän muutoksiin. Tällä hetkellä vain etupenkkioikeudet on kirjattu asiakkaan yhteydenoton ja perustelun perusteella ilman kirjallista hakemusta. Kaikista tuttutaksi- ja yksinkulkuoikeushakemuksista on pyydetty asiakkaan allekirjoittama hakemus. Tuttutaksi- ja yksinkulkuoikeushakemukset käsitellään sosiaalityöntekijöiden yhteisessä kokouksessa viikoittain muiden asiakashakemusten kanssa. Kunkin alueen oma työntekijä tekee asiasta päätöksen. Näin varmistetaan eri puolilla kaupunkia asuvien asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu. 9

2. Tutut taksit muissa isoissa kaupungeissa Kuuden kaupungin vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista tehdään vertailu vuosittain. Vertailussa ovat mukana Tampereen lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku sekä Oulu vuodesta 2007 alkaen. Vertailussa tuttutaksista käytetään nimitystä vakiotaksi. Vuoden 2007 vertailussa (Kumpulainen liite 2A) vakiotaksioikeuden omaavia asiakkaita oli eniten Tampereella ja vähiten Turussa keskimääräisen vakiotaksioikeuksien omaavien määrän ollessa näissä kunnissa 8,4 %. Päätös vakiotaksin käytöstä % osuus kulj.palv. käyttävistä asiakkaista Irrotus keskuksen toiminnasta Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 615 326 126 840 110 2017 6,2 11,3 3,8 15,5 6 8,4 700 Taulukko 1. Vakiotaksit kuusikkokunnissa 2007. Tämän projektin alkuvaiheessa kysyttiin sähköpostitse tietoa syksyn 2008 tilanteesta eri kuusikkokunnissa. Helsingin ja Espoon vammaispalvelutoimistosta vastattiin tiedusteluun. Espoossa tuttutaksista käytetään nimitystä vakiotaksi ja vakiotaksioikeutta käytetään, jos kuljettajan vaihtuminen olennaisesti hankaloittaa asiakkaan mahdollisuutta käyttää kuljetuspalvelua, ja jos vakiotaksin käyttö on asiakkaan vamman/sairauden vuoksi perusteltua, harkinta vakiotaksin myöntämisessä on aina yksilöllinen, ns. ryhmäkohtaisia ratkaisuja ei tehdä (Nurminen 2008) 10

Helsingissä puolestaan poikkeusjärjestelyssä asiakkaat hakevat irrotusta Helsingin matkapalvelukeskuksen keskitettyjen palvelujen piiristä Mikäli asiakkaalla on tällainen oikeus, hän käyttää mitä vain taksia, luonnollisesti noudattaen muita kuljetuspalveluista annettuja ohjeita. Tässä asiakasryhmässä on pääsääntöisesti kehitysvammaisia, vaikeasti aistivammaisia, näkövammaisia sekä vaikeasti puhevammaisia henkilöitä (Rekala 2008). Edellä mainitun kaltaisia poikkeusjärjestelmiä on siis otettu käyttöön matkojen yhdistelyn myötä. Ne ovat tarpeen erityisesti kaupunkimaisissa olosuhteissa, joissa taksien ja asiakkaiden määrät ovat suuria. Maaseudulla taksin tehtävät ovat kenties perinteisestikin olleet monipuolisemmat. Muun muassa Helena Tuorila (2002, 38 39) kuvaa pienten paikkakuntien toimintaa: Taksit tarjoavat parhaimmillaan hyvinkin yksilöllisiä palveluja. Asiakkaiden puolesta käydään tarvittaessa hakemassa niin apteekista lääkkeet kuin kaupasta päivittäistavarat. Lisäksi tarvittaessa autetaan esimerkiksi puiden kannossa sisään. Eräs haastateltu kuljettaja katsoo, että taksit kykenevät edesauttamaan erityisesti maaseudulla ikääntyvien ihmisten kotona selviytymistä. 11

3. Selvitystyö syksyllä 2008 3.1. Tehtäväksianto Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta on 19.12.2007 päättänyt, että tuttutaksin käyttöoikeutta koskevat päätökset tarkistetaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Asian esittelytekstissä mainitaan seuraavaa: Kuljetuspalvelupäätös on tällä hetkellä 6 460 asiakkaalla. Heistä 795:lle on myönnetty oikeus käyttää tuttutaksia. Tuttutaksin tosiasiallisesta käytöstä on tehty selvitys puolen vuoden ajalta. Tuttutaksiasiakkaita oli yhteensä 542, joista 322 käytti tavallista taksia ja 220 invataksia. Tavallisen taksin käyttäjistä yli 10 % käytti tarkasteluajankohtana yli 10 eri taksia ja noin 30 % käytti 5-10 eri taksia. Taksien vaihtuvuus ei selitä useiden taksien käyttöä. Taksien saatavuudessa on voinut olla ongelmia. Selvitys antaa viitteitä siitä, että tuttutaksipäätöksiä on annettu sellaisillekin henkilöille, jotka tosiasiallisesti pystyvät käyttämään muitakin takseja. Edellä mainitusta syystä tuttutaksin myöntämiskriteerejä on syytä tarkistaa. Palvelunkäyttäjien tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi kaikki tuttutaksia koskevat päätökset tarkistetaan ja niiden perusteet arvioidaan uudelleen. Tuttutaksin käyttöä ei myönnetä, mikäli asiakkaan tosiasiallinen taksin käyttö ei ole tuttutaksipäätöksen mukaista. Tampereen kaupungin vammaisneuvosto kommentoi 12.12.2007 vammaispalvelulain soveltamisohjeiden kannanotossaan tuttutaksista seuraavaa: Tuttutaksipäätöksen saanut asiakas käyttää ensisijaisesti tuttua kuljettajaa, koska se on hänen kuljetuksensa sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tutun kuljettajan käytön peruste on vammaisuus, avun tarve tai terveydentila. Tuttuus merkitsee käsitettävää kommunikointia ja molemminpuolista ymmärtämystä avustamisen tarpeesta ja sen yksityiskohdista. Tuttuus merkitsee myös luottamusta. Käsitteenä tuttutaksi on harhaanjohtava, koska se viittaa yhteen taksinkuljettajaan. Jotta vaikeavammaisen liikkuminen mahdollistuu, se edellyttää tietysti useita hänen tarpeensa ennestään tuntevia kuljettajia. Ellei tutuin kuljettaja ole käytettävissä, hän 12

välittää tiedon kuljetustarpeesta jollekulle toiselle ko. asiakkaan tarpeet tuntevalle kuljettajalle. On viisaampaa puhua tuttutaksiverkosta tai vakiotakseista kuljetusten turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Vammaispalvelutoimistossa yksi sosiaalityöntekijä irrotettiin omista tehtävistään määräajaksi (18.8. 19.12.2008, 30 h/vko) selvittämään tuttutaksioikeuksien tilannetta kaupungissa. Maaliskuussa 2008 tuttutaksioikeuden omaavia asiakkaita oli 785. Heistä invataksioikeuden omasi 319 (40 %) asiakasta. Selvitystyö päätettiin kohdentaa ei-invataksioikeutta omaaviin. Invataksien tuttutaksioikeudet päätettiin jättää tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle siksi, että invataksien saatavuus on ollut huonompaa kuin pikkutaksien. Tutkimusjoukon 466 pikkutaksiasiakkaasta laitoshoidossa oli 21 ja vaikeasti kuulovammaisia 10. Nämä kaksi ryhmää jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Selvitysjoukko jakaantui alueellisesti seuraavasti: alue palveluja tuttutaksiasiakkaat, % palveluja käyttäneet kuljetuspalveluasiakkaat ei invaoikeutta käyttäneistä tuttutaksiasiakkaista maaliskuussa 2008* maaliskuu 2008 länsi 929 126 21 keskinen 733 67 16 itä 549 140 35 kaakko 352 32 26 etelä 697 70 17 yhteensä 3260 435 22 Taulukko 2. Tutkimusjoukon jakautuminen alueellisesti * sinällään luvut eivät ole vertailukelpoisia, sillä tuttutaksiasiakkaiden kokonaismäärät ovat tilastollisia kokonaismääriä, asiakkaiden kokonaismäärä on palveluja käyttäneiden kokonaismäärä maaliskuussa 2008. Prosenttivertailua voi tehdä eri alueiden välillä. 13

Tuttutaksiasiakkaita on alueellisessa vertailussa eniten itäisellä alueella ja vähiten keskisellä ja eteläisellä alueilla. Keskimäärään nähden idässä on 13 % enemmän tuttutaksiasiakkaita kun taas keskustan alueella heitä on 6 % vähemmän ja eteläisellä alueella 5 % vähemmän kuin laskennallinen keskiarvo 22 %. Itäisellä alueella sijaitsee maaseutumainen Teiskon alue, jossa on pitkät etäisyydet. Tässä selvityksessä olevien pikku taksia käyttävien tuttutaksiasiakkaiden ikäjakauma koko kuljetuspalvelun asiakaskunta Tampereella jakaantuu seuraavasti: iät kaikki tuttutaksi- länsi keskusta itä Hervanta etelä keskimäärin kuljetuspalveluasiakkaat* asiakkaat 0 17 v 2,3 6,4 8 3 8 0 7,9 18 64 v 23,6 36,7 44,3 35,9 25,8 57,6 35,3 65-74 v 13,6 12 8 7,8 12 21,2 17,6 75 84 v 31,3 22 22,7 26,6 25,8 15,2 15,7 85 v 29 22,7 17 26,6 28,2 6 23,5 täyttäneet 99,8 % 99,8 % 100 % 99,9 % 99,8 % 100 % 100 % *Kuuden suurimman 2008, liite 2a2) Taulukko 3. Kuljetuspalveluasiakkaiden iät alueittain. Tamperelaisten kuljetuspalvelua käyttäneiden asiakkaiden enemmistö on yli 75-vuotiaita (Kuuden suurimman 2008, liite2a2), sillä heitä on kaikista asiakkaista 60 %. Tuttutaksiasiakkaat eivät kuitenkaan jakaannu samoin, vaan yli 75-vuotiaiden asiakkaiden osuus tuttutaksiasiakkaista on noin 45 %. Taulukosta nähdään, että verrattuna keskimäärin kuljetuspalveluasiakkaisiin, tuttutaksin käyttäjiä on kaikkein vanhimmissa ikäluokissa vähiten ja vastaavasti työikäisessä väestössä eniten. Tosin itäisellä ja keskisellä alueilla tuttutaksin käyttäjiä on eniten iäkkäissä henkilöissä ja vähiten työikäisessä väestössä, muilla alueilla on juuri päinvastoin. 14

3.2. Asiakastilanteiden selvittäminen Selvitettäviä tuttutaksioikeuksia oli 435 asiakkaalla. Kunkin alueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä arvioi oman alueensa asiakastilanteet ja ilmoitti selvitystyötä tekevälle sosiaalityöntekijälle asiakastilanteet, jotka tulivat selvitettäväksi. Selvitystyön sosiaalityöntekijä kartoitti tilastotiedoista asiakkaiden taksin käytön vuoden 2008 aikana sekä asiakkaan antamat ohjeet kuljettajille (Mobirouter-ohjelman tiedot, jotka ovat tilaushetkellä käytettävissä). Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä teki puhelinhaastattelun asiakkaalle. Tarvittaessa hän teki kotikäynnin asiakkaan luokse tai asiakas tuli niin halutessaan tapaamaan sosiaalityöntekijää toimistoon. Samalla kartoitettiin myös lyhytaikaisen avustajapalvelun ja muun muassa asunnon muutostöiden tarvetta. Selvitystyön jälkeen sosiaalityöntekijä ja alueen sosiaalityöntekijä vertasivat asiakastilannetta asiakkaan kuljetuspalveluasiakirjoihin. Eri alueilla asiakastilanteita selvitettiin seuraavasti. alue asiakkaat puhelut kotikäynnit vain asiakirjat länsi 109 59 13 37 keskinen 63 31 19 13 itä 107 56 28 23 kaakko 30 17 9 4 etelä 59 29 13 17 yhteensä 368 (100 %) 192 (52 %) 82 (22 %) 94 (26 %) Taulukko 4. Asiakastilanteiden selvittely alueittain. Kaikkiaan 435 asiakkaan tilanne oli arvioitavana ja heistä 368 (85 %) tavoitettiin. Tavoittamattomista (67) osa oli poistuneita palvelujen piiristä (22), osa laitoshoidossa ja osa siirtyneitä invataksin käyttäjäksi. Asiakirjojen perusteella 94 (26 %) asiakkaan tilanne säilyy ennallaan. Näillä kaikilla tuttutaksioikeus säilyi entisellään. Niitä ei kirjattu erikseen asiakaspapereihin eikä niistä oltu yhteydessä asiakkaaseen. Loppujen 274 (74 %) asiakkaan tilanne selvitettiin puhelinhaastattelun, asiakkaan tapaamisen sekä asiakirjoihin perehtymisen avulla. 15

Päätöksiä tehtiin seuraavasti: alue asiakkaat päätös ennallaan luopuu omasta halusta tuttutaksista tuttutaksin lakkautuspäätös asiakkaan tahdon vastaisesti länsi 109 (100 %) 76 (70 %) 18 (6,5 %) 15 (13,5 %) keskinen 63 (100 %) 41 (65 %) 15 (24 %) 7 (11 %) itä 107 (100 %) 65 (61 %) 13 (12 %) 29 (27 %) kaakko 30 (100 %) 20 (67 %) 6 (25,5 %) 4 (13 %) etelä 59 (100 %) 35 (65 %) 15 (18 %) 9 (15 %) yhteensä 368 (100 %) 237 (65 %) 67 (18 %) 64 (17 %) Taulukko 5. Johtopäätökset alueittain. Tuttutaksioikeudet säilyivät ennallaan sekä prosentuaalisesti sekä määrällisesti eniten lännessä ja kaakon alueella, prosentuaalisesti kaikkien alueiden vaihteluväli oli kuitenkin vain 9 % vaihdellen 61 70%:n välillä. Tuttutaksista omasta halustaan luopuneita oli kaikkein vähiten lännessä vaihteluvälin ollessa peräti 19 %. Hylkääviä päätöksiä vasten asiakkaan tahtoa tehtiin prosentuaalisesti eniten idän alueella, peräti 27 %. Muilla alueilla vaihteluväli oli vain 4 % vaihdellen 11 15% välillä. 16

3.3. Asiakkaat, joiden tuttutaksioikeus säilyy ennallaan Haastatelluista asiakkaista ja asiakirjoista selvitetyistä tilanteista kaikkiaan 237 asiakkaan päätös tuttutaksioikeudesta säilyy ennallaan. Oman alueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tarkisti tilanteen ja lähetti asiakkaille kirjeen, jossa todettiin, että tuttutaksioikeus säilyy ennallaan. Kirje postitettiin vain asiakkaille, joihin selvitystyötä tekevä sosiaalityöntekijä oli ollut yhteydessä. Perusteet tuttutaksille voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään 1) avustamiseen liittyvät yksilölliset avuntarpeet 2) terveydentilaan liittyvät yksilölliset perustelut 3) perusteet kommunikaation vuoksi. Seuraavassa taulukossa on perusteet jaoteltu. Jaottelu on suuntaa antava, sillä jollakin asiakkaalla kaikki edellä mainitut perusteet täyttyvät. Silloin asiakkaan tilanne on luokiteltu ensisijaisen perusteen mukaan. alue avustaminen terveydentila kommunikaatio yhteensä länsi 51 (67 %) 14 (18 %) 11 (15 %) 76 (32 %) keskusta 20 (49 %) 15 (37 %) 6 (14 %) 41 (17 %) itä 28 (43 %) 34 (53 %) 3 (4 %) 65 (27 %) Hervanta 10 (50 %) 7 (35 %) 3 (15 %) 20 (9 %) etelä 12 (34 %) 12 (34 %) 11 (32 %) 35 (15 %) yhteensä 121 (51 %) 82 (35 %) 34 (14 %) 237 (100 %) Taulukko 6. Tuttutaksin perusteet alueittain. Avustamiseen liittyvät syyt olivat tärkeimpiä tuttutaksin perusteita. Vain itäisellä alueella terveydentilaan liittyvät syyt olivat selvästi avustamista merkittävämpi peruste. Eteläisellä alueella avustamiseen ja terveydentilaan liittyvät perusteet olivat yhtä tärkeitä. Kommunikaatioon perustuvia syitä oli sekä prosentuaalisesti että määrällisesti eniten eteläisellä alueella. Karkeasti jaoteltuna näitä yksiköllisiä syitä avustamiseen liittyen olivat muun muassa hankalaan reumaan tai ataksiaan liittyvät yksilölliset avustamistarpeet, vaikeasti näkövammaisten avustamiseen liittyvät erityistarpeet (esimerkiksi yksin asuvan mahdollisuus käyttää pankkikorttia), 17

vaikeat epilepsiat ja kehitysvammaisuus. Terveydentilaan liittyviä erityissyitä olivat esimerkiksi vaikeat neuropsykologiset oireet tai mielenterveyteen liittyvät erityistarpeet sekä vaikeat etenevät sairaudet. Kommunikaatioon liittyvät erityistarpeet kuuluvat tässä selvityksessä vaikeaan puhevammaan. On muistettava, että tällainen karkea jaottelu ei anna oikeaa kuvaa yksittäisten asiakkaiden tarpeista, vaan on aina vain suuntaa antava. Selkeästi vähiten tuttua taksia tarvittiin kommunikaation perusteella. Vaikeasti puhevammaisten määrä ei ole yleensäkään kuljetuspalveluasiakaskunnassa merkittävän suuri. 18

3.4. Asiakkaat, jotka luopuivat tuttutaksioikeudesta Kaikkiaan 67 (18 %) asiakasta tai asiakkaan läheistä totesi haastattelussa, ettei kyseinen asiakas enää tarvitse tuttutaksia. Myös näiden asiakkaiden tilanteen tarkisti oman alueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Hän lähetti asiakkaalle lakkautuspäätöksen, jolloin asiakkaalle syntyi oikaisuvaatimusmahdollisuus päätökseen. Suhteessa tuttutaksiasiakasmäärään eniten asiakkaita, jotka eivät pitäneet oikeutta tarpeellisena oli eteläisellä alueella (25 %) ja vähiten itäisellä alueella (11 %). Iältään yli 75-vuotiaita heistä oli 56 %. Jos jaotellaan asiakkaat karkeasti sen mukaan, mitä perustelua he ensisijaisesti käyttivät tuttutaksista luopumiseen, voidaan jakaa ryhmä seuraavasti: länsi keskusta itä Hervanta etelä yhteensä Ei tarvetta 8 8 2 3 5 26 (39 %) yksilöimättä tarkemmin Elämänmuutos, muutos 3 4 7 1 5 20 (30 %) terveydentilassa Aina saattaja 6 2 2 2 3 15 (22 %) Syyt taksissa tai 1 1 2 0 2 6 (9 %) sen saatavuudessa yhteensä 18 15 13 6 15 67 (100 %) Taulukko 7. Tuttutaksista luopumisen syyt alueittain. Liki 40 % tuttutaksista luopuneista ei yksilöinyt tarkemmin miksi on valmis tästä etuudesta luopumaan. Seuraavassa joitakin heidän kommenttejaan: yksinkulku riittää, ei tarvetta tutulle (v.-29 syntynyt nainen) näkövamma, tuttutaksi ei välttämätön, saa lakkauttaa (v.-56 syntynyt mies) käyttää linja-autoa ja eri takseja, saa lakkauttaa (v.-33 syntynyt mies) ei tarpeen, käytän myös omaa autoa ja eri takseja (v.-55 syntynyt mies) 19

Kaikkiaan 30 % tuttutaksista luopuneista kertoi, että elämässä on tapahtunut jokin sellainen muutos, ettei tuttutaksi ole enää tarpeellinen. Tällaisia olivat esimerkiksi kehitysvammaisen oppiminen käyttämään eri autoja, sairaudesta toipuminen tai vammaan tottuminen. Seuraavassa muutama kommentti asiakkaan äänellä: tuttutaksi oli tiettyä tarkoitusta varten, nyt ei ole enää sitä tarvetta, käytän julkisia liikennevälineitä (v.-50 syntynyt mies) työmatkoilla oli tarpeen, nyt ei työssä (v.-73 syntynyt nainen) syövän jälkeen oli hyvä, ei nyt enää (v.-32 syntynyt mies) kun näkö heikkeni oli tarpeen, nyt olen tottunut ja käytän eri autoja (v.-24 syntynyt nainen) Reilut 20 % tuttutaksista luopuneista oli sellaisia, joilla oli aina saattaja mukanaan. Näiden lisäksi kaksi asiakasta ilmoitti puhelimitse, etteivät tarvitse tuttua taksia, koska heillä on aina saattaja. Tosiasiallisesti he liikkuivat myös yksin ja tarvitsivat tuttutaksioikeuden. Heille palautettiin yhteydenoton jälkeen oikeus tuttutaksiin. Seuraavassa pari kommenttia: omaiset huolehtivat (v.-17 syntynyt mies) aina oma saattaja mukana (v.-24 syntynyt nainen) omaiset kuljettavat, ei tarvitse tuttua (v.-20 syntynyt nainen) Muutama asiakas näki syyn myös taksinkuljettajassa. Tuttutaksi oli lopettanut autoilun tai renkien kanssa liikkuminen koettiin hankalaksi. 20

3.5. Asiakkaat, jotka saivat hylkäävän päätöksen Hylkääviä päätöksiä tehtiin kaikkiaan 64 kappaletta eli 17 % kaikista käsitellyistä asiakastilanteista. Näiden lisäksi asiakkaiden yhteydenottojen ja uusien lausuntojen perusteella itseoikaisuja hylkääviin päätöksiin tehtiin kahdeksan. Itseoikaisut perustuivat pääosin uusiin lääkärinlausuntoihin, joiden avulla tuli sellaista uutta tietoa esiin, että tuttutaksi oli edelleen perusteltu. Hylkäävistä päätöksistä 28 perustui asiakkaan ja/tai hänen läheisensä/hoitoyksikön edustajan puhelinhaastatteluun. Kotikäyntejä tehtiin kaikkiaan 35 ja yksi asiakas haastateltiin toimistossa. Hylkäävien päätösten saajat olivat pääosin yli 75-vuotiaita, heitä oli kaikkiaan 45 henkilöä eli 70 % päätöksen saajista. Jos jaotellaan asiakkaat karkeasti sen mukaan mitä perustelua he ensisijaisesti käyttivät tuttutaksista, voidaan jakaa ryhmä seuraavasti: länsi keskusta itä Hervanta etelä yhteensä Avustaminen 8 (53 %) 3 (43 %) 17 (59 %) 2 (50 %) 5 (56 %) 35 (55 %) Mökkimatkat 2 2 1 0 4 9 ym vastaava Autoon 0 1 2 1 0 4 liittyvät syyt Saattaja aina 2 0 2 0 0 4 käytössä Muita syitä 3 1 7 1 0 12 Yhteensä 15 (100 %) 7 (100 %) 29 (100 %) 4 (100 %) 9 (100 %) 64 (100 %) Taulukko 8. Syyt tuttutaksille alueittain hylkäävissä päätöksissä. Taulukosta nähdään, että avustaminen oli tärkein asiakkaiden ilmaisema peruste tilanteissa, joissa asiakkaat saivat tuttutaksipäätökseensä hylkäävän päätöksen. Yli puolet päätöksistä liittyi tähän. 21

Taksinkuljettaja avusti kaupassa ja muilla asioilla tai avustaminen oli niin laajaa, että se kuuluisi erillisen avustajapalvelun piiriin. Monia hylkäävän päätöksen saaneita asiakkaita ohjattiin hakemaan lyhytaikaista vaikeavammaisten avustajapalvelua, erityisesti mikäli kyseessä oli taksinkuljettajan tavanomaista merkittävämpi avustaminen. Seuraavassa muutamia asiakkaiden kommentteja taksin antamaan avustamiseen: X (tuttutaksin etunimi) on kuljettanut ja X:lle olen kiitollinen, hän taluttaa autoon ja on mukana, jos ostan enemmän ruokaa (-21 syntynyt nainen) ei lähde muut taksit viemään kauppaan, en halua luopua tuttutaksista, se on turvallinen (-53 syntynyt nainen) taksinkuljettaja sitä ehdotti ja se oli mukavaa, osaa huolehtia vammaisista, on tunnettu vuosikausia (-46 syntynyt nainen) Z on sukulainen, lastaa tavarat kaupassa ja kantaa kaappiin asti, pissavaivojen vuoksi en kehtaisi muita pyytääkään (-28 syntynyt nainen) Y käyttää mua kerran viikossa kaupassa ja joskus hautausmaalla (-36 syntynyt mies) Asiakkaan ilmoittamat autoon liittyvät erityisvaatimukset kirjattiin Mobirouteriin eli ohjelmaan, joka on Matkapalvelukeskuksella käytettävissä. Muutamilla asiakkailla oli aina oma saattaja käytettävissään, jolloin tutulla taksilla ei ole merkitystä, koska saattaja tuntee asiakkaan yksilöllisen tilanteen. Muista syistä voisi mainita tilanteet, joissa asiakas, joka ei ollut näkövammainen käytti myös bussia tai palvelubussia, eikä siten tarvinnut erityisen yksilöllistä avustusta myöskään taksilta. 22

4. Selvityksen prosessista ja julkisuudesta Aamulehti kertoi otsikolla Hilja Asikainen haluaa tutun taksin kyytiin jatkossakin (Al 26.10.2008) ja otsikolla Rammalla pitää olla suojelusenkeli (Al 5.11.2008) tuttutaksioikeuksien selvitystyöstä. Lehti haastatteli taksiautoilija Ritva Korkeala-Sillmania ja kahta hänen asiakastaan sekä suunnittelupäällikkö Päivi Mattilaa, vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukolaa ja sosiaalityöntekijä Tarja Sipposta. Kirjoittelu asiasta jatkui otsikolla Tuttu taksi päätöksissä epäillään olevan ylilyöntejä (Al 16.11.2008). Tuolloin asiakkaan äänenä oli 91-vuotias Eila Sunell ja hänen tuttutaksinsa Teuvo Kontuniemi. Artikkelissa haastateltiin Mattilan ja Sipposen lisäksi apulaispormestari Riitta Ollilaa. Pentti Pajunen ihmetteli mielipidepalstalla (Al 21.11.2008) perusteita tuttutaksin vastaiselle prosessille virkamiehistössä. Selvitystyötä tekevä sosiaalityöntekijä kävi kertomassa selvitystyöstä vammaisneuvoston kokouksessa 4.11.2008 sekä vammaisneuvoston Tampereen vammais- ja kansanterveysjärjestöille järjestämässä seminaarissa 1.12.2008. Vammaisneuvosto antoi asiasta oman lausuntonsa 4.11.2008. Lausunnossaan vammaisneuvosto korostaa, ettei vertailupohjana voida pitää muiden kaupunkien tilannetta, sillä käytännöt eri kunnissa vaihtelevat järjestämistavan ja muiden saatavilla olevien palvelujen suhteen. Vammaisneuvosto oli huolissaan asiakkaiden kuulemisesta ja hylkäävien päätösten perusteluista ja epäili päätöksenteossa tapahtuneen ylilyöntejä. Vammaisneuvosto käyttäisi tuttutaksista nimitystä tuttutaksiverkosto tai vakiotaksit, koska kyseessä usein on useamman taksin verkosto, joka tietää asiakkaan yksilölliset tarpeet. Vammaispalvelutoimiston sosiaalityöntekijät neuvottelivat myös Tampereen Aluetaksin taksitarkastajien kanssa. Neuvotteluja käytiin kaksi. Aiheita olivat muun muassa kalustovaatimukset ja saattaminen. Valtuusto keskusteli asiasta 26.11.2008 valtuutettu Irene Roivaisen aloitteesta. Apulaispormestari Riitta Ollila oli laatinut tilanteesta selvityksen valtuustolle. Keskustelussa muun muassa pidettiin tärkeänä kotikäyntien tekemistä asiakkaiden luo ja mahdollisten valitusten huolellista käsittelyä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jaostossa. Aamulehti kertoi seuraavana päivänä otsikolla Tuttu taksi-erimielisyys tuo kotikäynnin (Al 27.11.2008) muun 23

muassa, että valtuutettu Aila Dûndar-Järvinen ihmettelee kyseisen lautakunnan jaoston puheenjohtajana lupien peruutusten kriteereitä. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jaosto käsitteli tuttutaksista tehtyjä oikaisuvaatimuksia kokouksissaan 3.12.08 ja 17.12.08. Kokouksessaan 3.12.2008 jaosto hyväksyi kaikki siellä esitellyt seitsemän oikaisuvaatimusta ja seuraavassa kokouksessaan 17.12.2008 jaosto hyväksyi kaksi yhdeksästä oikaisuvaatimuksesta. Tämän loppuraportin kirjoitusvaiheessa on kolme tuttutaksioikeutta koskevaa oikaisuvaatimusta, jotka tulevat käsiteltäväksi terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jaostoon 13.1.2009. 24

5. Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia 5.1. Vammaispalveluja koskevat johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Raportin tarkoituksena on tehdä tuttutaksin selvitystyötä ja vammaispalvelun sosiaalityötä näkyväksi. Päätösten on perustuttava yhdenmukaisuuteen ja tasa-arvoon palvelujen käyttäjien välillä. Projektin aikana alueen valtalehti tuli voimakkaasti mukaan ja asiaa käsiteltiin myös luottamushenkilöiden keskuudessa. Aamulehden otsikointi oli näyttävää ja esiin tulivat muutamat asiakkaat ja autoilijat.. Vammaispalvelutoimistossa on käyty 2000-luvulla läpi kaksi isoa kuljetuspalvelujen kilpailutusta ja siihen liittyvät ohjelmamuutokset. Kolmas uudistus on tulossa keväällä 2009, kun kuljetuspalvelutilausten välitys siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi Tampereen Logistiikkaan. Tällä uudistuksella pyritään pitkäaikaiseen toimintajärjestelmään. Se on etu sekä asiakkaille että koko kuljetuspalvelujärjestelmän kehittämiselle. Rajanveto taksin normaalin avustamisen ja saattajalisään oikeuttavan avustamisen välillä näyttäisi myös olevan häilyvä. Osa asiakkaista perustelee tuttua taksia juuri sen vuoksi, että tuttu kuljettaja avustaa asiakasta. Sen sijaan vieras kuljettaja voi periä saattajalisän, muttei kuitenkaan avusta asiakasta. Selvitystyön aikana asiakkaita informoitiin vaikeavammaisten lyhytaikaisesta avustajapalvelusta. Avustajapalveluhakemuksia tuli vammaispalveluun aiempia vuosia enemmän. Tampereen Aluetaksia informoitiin asiakkaiden antamasta palautteesta ja saattajalisän perimisen perusteista. Myös kuljetuspalveluasiakkaiden elämässä tapahtuu muutoksia ja avun tarve voi vähentyä. Tästä ovat esimerkkinä monet tuttutaksista omasta halustaan luopuneet asiakkaat. Sairauden jälkeen tilanne on helpottunut tai vamman kanssa elämiseen on totuttu tai vammainen henkilö on oppinut käyttämään yleisiä kulkuneuvoja tai mitä tahansa muuta taksia. Kuljetuspalvelupäätös velvoittaa asiakkaan ilmoittamaan vammaispalvelutoimistoon, jos hänen tilanteessaan on tapahtunut muutos, eikä palvelu ole enää tarpeen. Tällaisia ilmoituksia ei kuitenkaan yleensä asiakkailta ole tullut. Monet nyt tuttutaksioikeudesta luopuneet asiakkaat olivat käytännössä tuttutaksista jo luopuneet. He tilasivat taksin tilauskeskuksesta ja käyttivät niitä takseja, jotka lähetettiin tilauskeskuksen 25

kautta. Tämä näkyi jo selvityksessä, joka oli tehty Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa varten vuonna 2007 (kts s. 11). Tuolloin tavallisen taksin käyttäjistä yli 10 % käytti tarkasteluajankohtana yli 10 eri taksia. Osa heistä oli asiakkaita, jotka olivat käytännössä tuttutaksioikeudestaan luopuneet. Menetettyään mieleisimmän tavan liikkua kuljetuspalvelun turvin voi asiakas jättää koko palvelun käyttämättä. Tällainen oletus on esitetty monta kertaa erilaisten uudistusten ja muutosten yhteydessä. Nyt onkin syytä seurata tuttutaksioikeuden menettäneen asiakasryhmän palvelun käyttöä jatkossa ja verrata sitä heidän aiemmin käyttämäänsä palvelumäärään. Kaiken kaikkiaan asiakkaiden käyttämät kuljetuspalvelumäärät vaihtelevat suuresti. Selvitystyön alussa kohteena olevassa joukossa oli 17 asiakasta, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan kuljetuspalvelua ja suunnilleen saman verran oli sellaisia asiakkaita, jotka olivat käyttäneet palvelua vain alle 10 kertaa vuoden 2008 aikana tarkasteluajankohtaan mennessä (tarkastelukohta vaihteli alueittain syyskuusta marraskuuhun). Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että kukaan asiakkaista ei menettänyt vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalveluoikeutta, vaikka asiakkaiden haastatteluissa tuli esiin terveydentilan tilanteiden muutoksia myös aiempaa paremmaksi. Osa haastatelluista asiakkaista käytti palvelubussia, tavallista bussia tai omaa autoa. Esimerkiksi aiemmin sairastetusta syövästä asiakas on toipunut ym. 26

5.2. Tuttu taksi osana palvelukokonaisuutta Monille asiakkaille tuttu taksi oli tärkeä osa arkea. Myös vammaispalvelutoimistossa nähtiin tärkeäksi säilyttää oikeus tuttutaksiin suurimmalla osalla asiakkaista. Tuttutaksiin liittyi paljon luottamusta ja turvallisuutta. Tästä kertoo muun muassa se, että osa näkövammaisista henkilöistä luottaa pankkikortin tunnusluvun tutulle kuljettajalle. Osa asiakkaista luottaa taksiin niin paljon, että pyytää muitakin kuin tiettyä tuttua kuljettajaa nostamaan hänelle rahaa pankkiautomaatilta. Pankkien huono palvelukyky tässä asiassa näkövammaisia kohtaan on osa laajempaa esteellisyysongelmaa. Kaupungissa tulisi olla sellaisiakin pankkiautomaatteja, joita ihmiset voivat käyttää vammasta tai toimintarajoitteista huolimatta. Kuntalaisten tasa-arvoisena lähtökohtana on pidettävä sitä, että kaikki kaupunkilaiset voivat mahdollisimman hyvin matkustaa yleisillä joukkoliikennevälineillä. Tämä edellyttää sekä bussien että bussipysäkkien esteettömyyttä. Lisäksi reittien tulee olla sellaisia, että mahdollisimman monet vammaiset ja vanhukset asuvat niiden lähettyvillä. Palvelubussiverkosto näyttäisi tämän selvityksen perusteella olevan parhaimmillaan Hervannan alueella. Osa tuttutaksiasiakkaistakin käytti lähes päivittäin palvelubussia asiointiinsa. Palvelubussitoimintaa laajentamalla ja kehittämällä kuntalaisilla olisi mahdollisuus liikkua nykyistä paremmin ja monipuolisemmin samalla myös kunnalle edullisemmin. Liikkumisen esteettömyyttä kehitetään Tampereella osana valmisteilla olevaa esteettömyysohjelmaa. Tuttutaksioikeuteen voi liittyä autoilijoiden ja asiakkaiden omia, kaupungin toimintatavasta poikkeavia toimintatapoja. Autoilija voi koordinoida itse omien tuttutaksiasiakkaidensa matkat ja ilmoittaa vain kokonaisuuden Matkojen yhdistelykeskukseen. Toiminta on tällöin oma järjestelmänsä virallisen järjestelmän sisällä. Palvelun tuottajan ja käyttäjän intressit ovat samansuuntaiset, jolloin autoilija voi olla myös aktiivinen tuttutaksiksi ehdottamisessa, jopa oikeuden hakemisessa vammaispalvelutoimistosta. Tämän tyyppisessä asiakassuhteessa voidaan edetä Tuorilan (kts s. 10 11) kuvaamaan tilanteeseen, jossa tuttutaksi toimii avustajana ja kodinhoitajana. Yksinkulku- ja tuttutaksioikeudet voivat vääristää kuljetuspalvelun peruslähtökohtaa: asiakkaan kuljettamista paikasta a paikkaan b. 27

Eräs asiakas kertoi seuraavaa: kun meni Savonlinnaan tää juttu, M sanoi, että met pidämme yhtä. Kun hän tuo asiakkaita kaupunkiin ja jos hänellä on aikaa, käymme minun mökilläni yhdessä (-22 syntynyt nainen) Vammaispalvelulain mukaan kuljetuspalveluja järjestetään jokapäiväiseen elämään kuuluviin matkoihin ja kohtuullisin kustannuksin (VpA 4 ). Vammaispalveluiden järjestämisen lähtökohtana on tukea asiakkaiden omatoimista ja itsenäistä suoriutumista, mikä tarkoittaa kuljetuspalveluiden kohdalla sitä, että asiakas ilmaisee itse matkatarpeensa ja tilaa taksin itse. Selvityksen mukaan tuttutakseissa on kuljettajia, jotka ovat itse aktiivisia myös taksin tilauksen suhteen. Taksiliikennelain taksipalvelujen laatuvaatimusten (17 ) mukaan kuljettajan tulee käyttäytyä asiakasta kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti ja ottaa huomioon asiakkaan erityiset tarpeet. Kuuluuko tähän kohteliaisuuteen kuljettajan aloitteellisuus virkistysmatkoista eri puolille kaupunkia? Kun tuttu taksi vie asiakkaan virkistymään muutaman kerran kuukaudessa kahvikupposen ääreen keskikaupungilta toiminta-alueen etäisimpään kahvilaan, on kyseessä myös autoilijan ansiotulo. Voisiko asiakas virkistyä kahvikupposen äärellä myös keskustan alueella? Olisiko tuttu kuljettaja tällöin niin kiinnostunut iäkkään asiakkaansa hyvinvoinnista? Onko kyseessä vanhuksen kunnioitus ja kiinnostus vai jokin muu asia? Asiakas itse kuvasi tuttua kuljettajaansa näin: N vie paikkoihin, joissa en ole ennen ollut, siinä on viimesen päälle mukava mies, keksii aina jotain uutta (-17 syntynyt mies) Asiakas saattaa myös kokea jonkinlaista kiitollisuudenvelkaa tai alisteisuutta tutulle ja ystävälliselle kuljettajalle. Tästä on hyvä esimerkki vuonna 1912 syntynyt, yksin asuva nainen, joka valitteli tuttutaksin hänen kannaltaan hankalaa kalustoa. Etupenkille oli vaikeaa päästä, mutta kuljettaja oli hyvin miellyttävä. Asiakas kävi kerran viikossa taksilla vanhusten päivätoiminnassa. Hänellä kävi myös kotihoito avustamassa viikoittain. Asiakkaan ja kotihoidon kanssa sovittiin, että asiakas kokeilee nyt muita takseja ja matka tilataan Matkojen yhdistelykeskuksesta. Sekä taksiautoilija että asiakas olivat yhteydessä vammaispalveluun: Autoilija syytti vammaispalvelua vanhuksen huonosta kohtelusta ja asiakas oli huolissaan entisen tuttutaksinsa selviytymisestä. Yhteistyöllä kotihoidon kanssa asiakas kuitenkin sai uuden ja itselleen varustukseltaan sopivamman tutun auton ja turvallisen kuljetuksen viikoittaisiin päivätoimintakäynteihin. 28

Kokonaisuutena voisi todeta, että selvitystyön seurauksena tuttutaksioikeudet kohdennettiin entistä oikeudenmukaisemmin niihin asiakkaisiin, joille kyseinen oikeus on perusteltu ja oleellisen tärkeä. Pääosa tuttutaksin käyttäjistä tarvitsee tuttua kuljettajaa yksilöllisen avustamistarpeensa vuoksi. Rajanvetoa vaikeavammaisten lyhytaikaisen avustamispalvelun, taksin suorittaman saattajalisään oikeuttavan palvelun ja taksipalveluun kuuluvan avustamisen välisiä eroja selkiytettiin. Vaikeavammaisten lyhytaikaisen avustajapalvelun käyttäjämäärä lisääntyy jonkin verran tämän vuoksi. Oletettavasti myös taksit perivät jatkossa saattajalisän vain tilanteissa, joissa avustamista on tosiasiallisesti tapahtunut. Tuttutaksioikeutta paremmin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi oikeudella matkustaa yksin. Silloin, kun asiakas ei pysty terveydentilansa vuoksi olemaan pitkään kyydissä tai kyseessä on vaikeita oireita aiheuttava sairaus yksinkulkuoikeus ensisijainen. Joitakin tuttutaksioikeuksia vaihdettiin tämän selvitystyön perusteella yksinkulkuoikeudeksi. Kommunikaatioon liittyvät perustelut olivat selkeitä, eikä niiden osalta tehty muutoksia. 29

Lähteet Höglund Päivi, henkilöliikennesuunnittelija. Vammaisneuvoston seminaari 1.12.2008. Tampere. Kumpulainen Aila. 2008. Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet 2007. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2008. Nurminen Maarit, kuljetuspalveluprojekti. Espoon kaupunki. Sähköposti 3.9.2008 Pessi Pirkko, palveluesimies, kotihoito. Tampereen kaupunki. Puhelinhaastattelu 18.12.2008 Rekala Marita, johtava sosiaalityöntekijä, vammaisten sosiaalityö Helsinki. Sähköposti 4.9.2008 Sipponen Tarja. 2007. Taksin katolla vilkkuu - kuljetuspalveluasiakas ja taksi. Ammatillinen lisensiaatin tutkimus. Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampereen yliopisto Toiskallio Kalle. 1996. Vapaa taksi? Kuljettajan tilitys luottamuksella. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 652. Kirjapaino Raamattutalo. Pieksämäki. Tuorila Helena. 2002. Kaupallisten palvelujen tarjonta ja tulevaisuudennäkymät kehityssuunniltaan erilaisilla paikkakunnilla. Kuluttajatutkimuskeskus julkaisuja 4/2002. Väliraportti Tampereen matkojenyhdistelykokeilusta 2.9.2002 30.4.2003, julkaisematon raportti. (Mutanen Jouni, SCC Viatek Oy) Yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen hallinnointi ja rahoitus. Matkojenyhdistelytyöryhmän mietintö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2004. Lait ja muut ohjeistukset: Ammattieettinen ohjeisto. 1998. Talentia. Sosiaalityön ammatillisen työn eettiset periaatteet. www.talentia.fi Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987: 759. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000: 812. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987: 380. Perustuslaki 1999: 731 Sosiaalihuoltolaki 1982: 710. Taksiliikennelaki 2007:217 Lehtiartikkelit: Hilja Asikainen haluaa tutun taksin kyytiin jatkossakin. Al, 26.10.2008 Rammalla pitää olla suojelusenkeli. Al, 5.11.2008 Tuttu taksi päätöksissä epäillään olevan ylilyöntejä. Al, 16.11.2008 Kuljetuspalvelujen heikentäminen ihmetyttää. Mielipide. Pajunen Pentti. Al, 21.11.2008 Tuttu taksi erimielisyys tuo kotikäynnin. Al, 27.11.2008 30