Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta. Sosiaalivakuutus Työeläke: Turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Työansioista kertyneen eläkkeen maksaa työeläkelaitos. Kansaneläke: perusturva vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta Kansaneläkelaitoksesta (Kela). Sairausvakuutus: sairauden, äitiys- ja isyysloman ajalta Kelasta. Liikennevakuutus: Moottoriajoneuvolla tapahtuneissa onnettomuuksissa henkilövahingot liikennevakuutusyhtiöstä. Korvaa myös vastapuolen ajoneuvolle aiheutuneet vahingot. Työtapaturmavakuutus: työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat työnantajan ottamasta tapaturmavakuutuksesta. Sotilastapaturma: varusmies- ja sotilaspalveluksessa sattuneet tapaturmat Valtionkonttorista. Työttömyysvakuutus: työttömälle työnhakijalle ansiosidonnaisesta työttömyyskassasta tai Kelasta.
DIA 2. Työstäsi kasvaa työeläke: kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteispeli Eläketurva muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä järjestelmästä: työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. 1. Työeläke maksetaan vanhuuseläkkeenä, työkyvyttömyyseläkkeenä tai perhe-eläkkeenä. Työeläkkeen perustana on työ joko palkansaajana tai yrittäjänä. Se muodostuu koko työuran aikaisista ansioista. Työeläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68-vuotiaana. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset. 2. Kansaneläke antaa vähimmäisturvan henkilöille, joiden työeläke jää pieneksi tai jotka eivät ole olleet työelämässä. Työeläke vähentää kansaneläkkeen määrää. Kansaneläkettä voi hakea 65-vuotiaana. Perusturvaa hoitaa Kela. Takuueläke on vähimmäiseläke, joka korottaa kansaneläkkeen varassa elävän tuloja. Sen myötä eläkkeensaajan vähimmäisturva on aina vähintään 738,82 e/kk. Takuueläke tuli voimaan alkuvuodesta 2011. Vuonna 2012 suomalaisten keskimääräinen eläke oli noin 1 486 e/kk. DIA 3. Miten työeläke kertyy? Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän täytettyä 18 vuotta. Työeläkettä kertyy kaikista vakuutetuista työansioista. Pimeästä työstä ei kerry vanhuuden turvaa. Eläke lasketaan vuosityöansioista ikäsidonnaisilla karttumaprosenteilla: 18 52-vuotiaana 1,5 % 53 62-vuotiaana 1,9 % 63 67-vuotiaana 4,5 % Palkattomat jaksot Erilaisilta palkattomilta jaksoilta, kuten sairausloman, työttömyyden ja äitiysvapaan ajalta kertyy eläkettä tietyin ehdoin. Opiskelu kannattaa, sillä suoritetusta ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnosta kertyy eläkettä. Myös oman alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta kertyy eläkettä (kotihoidon tuki). Ulkomaat Mikäli olet ulkomailla töissä suomalaisen yrityksen lähettämänä, eläke kertyy Suomen lainsäädännön mukaisesti. Jos työnantajasi on ulkomainen, eläkkeesi kertyy työskentelymaan eläkejärjestelmän mukaisesti. Jos työskentelymaa on EU- tai ETA-maa, Sveitsi tai sillä on sosiaaliturvasopimus Suomen kanssa, työstä kertyvä eläke maksetaan Suomeen. Sosiaaliturvasopimusmaita ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia. Sosiaaliturvasopimusten ulkopuolelle jää joukko maita, joista eläkkeitä ei välttämättä makseta Suomeen. Eläkeoikeus on hyvä selvittää ennen ulkomailla työskentelyä. Lisätietoja saat Eläketurvakeskuksesta.
DIA 4. Milloin ja mille eläkkeelle (Diassa eri eläkemuodot) DIA 5. Sukupolvisopimus kuka maksaa ja kuinka paljon? Palkansaajien työeläkkeet rahoitetaan vakuutusmaksulla, jota maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Keskimääräinen työeläkemaksu yksityisellä sektorilla on yhteensä n. 23 % palkoista. Työntekijän osuus maksusta vuonna 2013 alle 53-vuotiaat 5,15 % palkasta 53 vuotta täyttäneet 6,5 % palkasta Työnantaja suorittaa vakuutusmaksut valitsemalleen työeläkelaitokselle. Yrittäjä vastaa eläkkeestään itse. Työeläkkeiden rahoitus on osittain rahastoiva. Osa eläkevakuutusmaksuista menee suoraan eläkkeisiin, osa sijoitetaan tulevaisuutta varten. Tätä sanotaan sukupolvisopimukseksi. Jokainen on vuorollaan saajana ja maksajana. Nykyennusteiden mukaan väestö vanhenee voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Kertyneillä rahastoilla ja niiden tuotoilla voidaan hillitä vakuutusmaksujen nousua ja turvata tulevat eläkkeet. - Lisätietoa sijoituksista www.tela.fi - Lisätietoa työeläkevakuutusmaksuista www.tyoelake.fi
DIA 6. Miten rahat riittävät? Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle väestön huoltosuhde muuttuu merkittävästi. Tällä hetkellä yhtä yli 65-vuotiasta kohden on neljä työikäistä. Vuonna 2050 suhde on 1:2. Tällä hetkellä omaa eläkettä saavia suomalaisia on lähes 1,4 miljoonaa. Vuonna 2050 heitä on puoli miljoonaa enemmän. Ikäluokkien koon lisäksi huoltosuhteen muutokseen vaikuttaa ihmisten pidentyvä elinikä. Koska ihmiset elävät pidempään, he myös nauttivat eläkettä aikaisempia sukupolvia kauemmin. Eläkejärjestelmälle muutos tarkoittaa rahoituspainetta: vuonna 2050 Suomen eläkemenot tällä hetkellä n. 25 miljardia euroa ovat yli kaksinkertaiset. Rahoituspaineeseen on varauduttu rahastoimalla osa työeläkemaksuista. Suomalaisten työeläkelaitosten sijoitusrahastoissa on nyt noin 140 miljardia euroa varallisuutta. Rahaston tuottavuuden lisäksi rahoituksen turvaaminen edellyttää työurien pidentämistä. Tällä hetkellä suomalainen jää eläkkeelle keskimäärin 60-vuotiaana, kolme vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa. Suurin syy alhaiseen eläkkeellesiirtymisikään löytyy työkyvyttömyyseläkkeistä. Kun tilastosta poistetaan työkyvyttömät, eläkkeelle jäädään keskimäärin 63 vuoden iässä. Työhyvinvoinnin merkitys on siis keskeinen paitsi yksilön myös yhteiskunnan näkökulmasta. Kun ihmiset viihtyvät työpaikalla, syntyy tulosta, verotuloja, eläkevarallisuutta ja hyvinvointia. Työhyvinvoinnin lisäksi myös eläkeiän nostamisesta käydään aktiivista poliittista keskustelua. DIA 7. Elinaikakerroin kuka elää satavuotiaaksi? (Bonus-kalvo) Elinaikakerroin otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2010. Se on mekanismi, joka säätää eläkkeet eliniän nousuun. Jos ihmiset elävät nykyistä vanhemmaksi, heille maksetaan myös eläkettä kauemmin. Tässä tapauksessa elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Jos eliniänodote ei nouse tulevaisuudessa, ei elinaikakertoimellakaan ole vaikutusta. Nykyennusteiden mukaan suomalaisten elinikä tulee todennäköisesti pitenemään. Kertoimen leikkaavan vaikutuksen voi kuitenkin korvata jatkamalla työssä. Noin puolet pidentyvästä eliniästä olisi käytettävä työn tekoon. Elinaikakertoimen kaltaisia eläkkeen laskentaan liittyviä mekanismeja on myös muissa EU-maissa. Kerroin määritellään jokaiselle ikäluokalle 62-vuotiaana odotettavissa olevan eliniän perusteella käyttäen edellisen viiden vuoden kuolevuuslukuja. Kerrointa käytetään eläkkeelle siirryttäessä. - Lisätietoa elinaikakertoimesta (laskuri) www.tyoelake.fi/page.aspx?section=45367
DIA 8. Tarkista työeläkeote! Työeläkelaitos toimittaa työeläkeotteen, josta ilmenee työsuhteet 18 ikävuoden jälkeen ja niiden perusteella kertynyt eläketurva. Lähettäjänä on se eläkevakuuttaja, jossa viimeisin työsuhde on vakuutettu. Otteita on mahdollista tulostaa ja tarkastella myös itse sähköisesti milloin tahansa. (www.tyoelake.fi) On tärkeää tarkistaa, että otteella on kaikki siihen asti kertyneet työ- ja yrittäjäsuhteet. Olet itse vastuussa tietojen paikkansa pitävyydestä. Mahdollisista puutteista tulee ottaa yhteys otteen antaneeseen eläkevakuuttajaan. Mistä lisätietoa Jos olet yksityisalan töissä tai yrittäjä, voit tarkistaa eläketietosi omalta eläkevakuuttajaltasi tai Eläketurvakeskuksesta (ETK). Valtion, kunnan ja kirkon palveluksessa olevat tarkistavat eläketietonsa Kevasta. Lisätietoa eläkeasioista saa myös suoraan eläkelaitoksista, Eläketurvakeskuksesta ja Työeläkevakuuttajat TELAsta. www.tyoelake.fi