METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group avasi sellupelin sivut 10 11 Puukauppa: Vaaka mittaa tarkasti sivu 12 Metsänhoito: Kevät on koivun aika sivut 14 15 Kokeiltua: Kepin avulla taimet löytyvät sivu 20 Kuvat Timo Kilpeläinen ja Luston arkisto
2 METSÄLEHTI 9 2014 PÄÄKIRJOITUS 8.5.2014 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tehdasinvestointi kannustaa äänestämään Uutinen investointiaikeista Äänekoskelle on otettu innostuneesti vastaan. Viimeistään nyt muutkin kuin metsissä ahkeroivat uskovat, että puunjalostus jatkuu Suomessa. Metsä Group ilmoitti valmistelevansa biotuotetehtaan rakentamista, mutta nopeasti puhe kääntyi uutiseksi uudesta sellutehtaasta. Siitä onkin kyse, ainakin aluksi. Investointi lasketaan havusellun hyvän kysynnän varaan. Pitkäkuituista sellua tarvitaan lujittamaan kartonkia ja pehmopaperia, joiden molempien menekki kasvaa. Ne ovat myös Metsä Groupin oman strategian ydintä. Tehtaan piirustuksissa varaudutaan kuitenkin jo tulevaan. Sellutehdas on tehokas laitos prosessoimaan biomassaa erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi. Metsä Fibre todennäköisesti keskittyy selluun, mutta tilaa on yhteistyökumppaneille, jotka voivat jalostaa ennen tähteiksi ja sivutuotteiksi kutsutuista ainesosista jotain uutta. Maailmalla biotalous on jo hyvässä vauhdissa, kun myös isot kemian alan yritykset etsivät vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille ja ravintokasveille. Biotalous tarkoittaa meillä pääasiassa puun jalostamista, mutta biomassaa on paljon muutakin. Niin suunnitteilla olevalle tehtaalle kuin koko Suomelle on tärkeää, että puu säilyttää kilpailukykynsä biomassojen joukossa. Tähän liittyen Euroopan unioni on viime aikoina yllättänyt useita kertoja. Puheet pakollisista metsäsuunnitelmista tai puun hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen ovat herättäneet hämmennystä. Tämä johtuu siitä, että Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa pieni ja poikke uksellisen riippuvainen metsien talouskäytöstä. Erilaisten hyvien aikomusten aiheuttamat sivuvaikutukset voivat Brysselistä katsoen näyttää pieniltä yksityiskohdilta, mutta metsien hyödyntämiselle niistä voi koitua isoja ongelmia. Siksi on tärkeää, että myös uuteen Euroopan parlamenttiin valitaan edustajia, jotka haluavat tehdä työtä puun käytön puolesta heitä on joka puolueessa. Kohta on hyvä tilaisuus vaikuttaa. Ennakkoäänestys alkaa 14. toukokuuta. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsien rooli kasvussa EU:ssa EU:n metsäpolitiikkaa voidaan muuttaa määrätietoisella mielipidevaikuttamisella, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen eurovaalien alla. Sivut 4 5 Utön tutkimusasema lisää ilmastotietoa Sivu 6 Ylitiheiden pusikoiden kunnostuksella kiire Sivu 7 Teollisuus, yliopisto ja lukiot yhteistyössä Sivu 8 Kevään merkki: visantaimet loppu Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Pääomalla on väriä Metsä Groupin sellutehdashanke Äänekoskelle käänsi metsäalan ja koko Suomen ilmapiiriin synkistelystä toivoksi ja osoitti, että pääomalla on väriä. Tehtaan suurin omistaja on Metsäliitto Osuuskunta, eli suomalaiset metsänomistajat ja sinivalkoinen raha. Joskus ennen sellutehdas keskelle Suomea olisi koettu vanhakantaisena hankkeena, mutta jälkinokialaisena aikana perusteollisuus tekee uuden tulemisen. LUKIJAKUVA Suomalaiset metsäyhtiöt ovat yrittäneet kansainvälistyä vaihtelevalla menestyksellä. Asiantuntijatkaan eivät pysty osoittamaan, että metsäteollisuus välttämättä olisi globaalia bisnestä. Tehtaat Suomessa, Etelä-Amerikassa ja Kiinassa voivat kukin olla kannattavia, mutta ei ole vahvaa näyttöä, että ne kannattaisivat yhdessä paremmin. MIKKO HÄYRYNEN SITAATTI Jos metsätalouden liiketoiminta muutettaisiin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, tarkoittaisi se Metsähallituksen yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn muuntumista yksinomaan siksi hyödyksi, jonka osakeyhtiö tehtävänsä mukaisesti omistajilleen tuottaa. Kysymyksessä on silloin vain taloudellinen voitto ja osingonjako. Ei mikään muu. Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola Kevään merkkejä Muurahaiset viettivät herkkuhetkeä juomalla koivun mahlaa. Ammatti Raivooja Metsäliitto jäi mutta metsä ei Parkanolainen Jukka Koivunen lähti vuorotteluvapaalle hoitamaan metsää ja jäi sille tielle. Sivut 18-19 Miten pohjoisen suometsille käy? Sivut 22 23 Vesi pärskyy, kun telkkä on soitimella Sivu 24 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi PILKKEITÄ Metsäorganisaatiot pöllytetty uusiksi Hämäläiset metsätalousministerit ovat pistäneet tuulemaan, MTK:n Mikko Tiirola kirjoittaa. Sivu 25 Uutuuskirja kuvittaa ötökät Sivu 26 Mahan täydeltä makeaa Kanadasta Sivu 30
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 9 2014 Jatkossa jokaiselta kemerakelpoiselta taimikolta saatetaan vaatia dokumentti työn jäljestä eli omavalvontatieto. Sami Karppinen Kemeratyön laatu joutumassa syyniin Mikäli jatkossa halajaa kemeratukia, rahoitushakemuksen matkaan saatetaan vaatia omavalvontatiedot. TIIA PUUKILA Omavalvonnasta toivotaan turhien hallintokulujen selättäjää ja metsänhoitotöiden laadun petraajaa. Metsäkeskus testaa tämän vuoden aikana omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Omavalvonnassa metsuri ja konekuski mittaavat säännöllisesti työnsä jälkeä ja kirjaavat tulokset ylös. Tavoitteena on kokeilla omavalvontatiedon käyttökelpoisuutta taimikonhoito- ja nuoren metsänharvennuskohteiden rahoitushakemuksissa. Mikäli omavalvonta osoittautuu riittävän luotettavaksi ja toimivaksi, saattaa siitä tulla kemeratuen edellytys. Jatkossa rahoitushakemusten yhteyteen vaaditaan mahdollisesti omavalvontatieto. Sen avulla saataisiin päivitettyä metsävaratietoa, mutta ennen kaikkea kohotettua työn laatua, kertoo hankkeen vetäjä Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta. Omavalvontatulos kertoo, kuinka paljon puuta on kaadettu nurin ja mihin tiheyteen puusto on raivattu. Nämä tiedot voidaan päivittää suoraan metsäsuunnitelmaan tai metsään.fi-metsävaratietopalveluun. Omavalvonnan ideana on lisäksi, että työntekijä saa välittömän palautteen työnsä jäljestä ja pystyy muuttamaan tarvittaessa sitä haluttuun suuntaan. Siten metsänhoitotöiden laatu kohentuu. Tuki oikeaan taskuun Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke tähtää myös puhtaaseen säästöön. Omavalvontatieto saattaa jatkossa osoittaa, onko kohde on kemerakelpoinen ja tehty työnjälki kelvollista. Tämä keventäisi metsäkeskuksen tarkastusurakkaa. Rahoituksen valvonnassa säästöä kertyisi arviolta noin kolme henkilötyövuotta. Sen verran tarkastukset vähenisivät vuosittain, Matilainen sanoo. Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Samalla rahoitusta saataisiin kohdistettua nykyistä paremmin kemerakelpoisille kohteille. Viime vuosina Metsäkeskuksen otannalla tarkastamista kohteista toistakymmentä prosenttia ei ole täyttänyt kemeraehtoja, ja rahaa on valunut rahoituskelvottomillekin työmaille. Kemeraa on esimerkiksi haettu liian järeäpuustoisille kohteille tai puusto on jäänyt turhan tiheäksi. Omatoimisille opeteltavaa Omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa kokeillaan tämän vuoden aikana kolmessa suurimmassa puunostoyhtiössä, yhdessä metsäpalveluyrityksessä sekä neljässä metsänhoitoyhdistyksessä. Yksi testaajista on metsänhoitoyhdistys Loimaan seutu. Olemme tehneet omavalvontaa metsänviljelyssä yli kymmenen vuotta. Hankkeen myötä se on otettu käyttöön myös taimikonhoito- ja nuoren metsän harvennuskohteilla, joissa omavalvonta on aikaisemmin ollut vähäisempää, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Neero. Mikäli omavalvonta tulee taimikonhoitoon ja nuoren metsän harvennuksiin, se tietää opeteltavaa myös omatoimisille metsänomistajille. Jos omavalvonta on yhtä yksinkertainen toteuttaa kuin tässä pilottihankkeessa, se onnistunee metsänomistajiltakin, Neero vakuuttaa. Omavalvonta tullut jäädäkseen Kemeran lisäksi omavalvonta on mukana uusissa hyvän metsänhoidon suosituksissa, eikä laadun hallintaa ole unohdettu PEFC-sertifiointijärjestelmän päivityksessäkään. Isot metsäfirmat ovat valvoneet metsänhoitotöiden laatua jo pidemmän aikaa. Myös metsänhoitoyhdistyksissä on aktivoiduttu. Näyttää siltä, että omavalvonta on tulossa kattavasti metsänhoidon töihin. Etenkin uudet isot yhdistykset ovat aktiivisia. Pieniin yhdistyksiin omavalvonta tulee, mutta hitaammin, arvioi omavalvontahankkeen projektipäällikkö Kyösti Sipilä metsäkeskuksesta. Sipilän luotsaamassa hankkeessa on kehitetty omavalvontaohjeita niille, joilla ei entuudestaan sellaisia ole ollut. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Savotta on hankkeen myötä ottanut omavalvonnan käyttöönsä hyvin kokemuksin. Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Olemme pystyneet näyttämään asiakkaalle, miten työ on tehty, kertoo yhdistyksen kenttäpäällikkö Jukka Haataja. Eri työlajien omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.metsakeskus.fi/omavalvontaohjeet-ja-lomakkeet.
12 METSÄLEHTI 9 2014 Puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö kuormasi viime viikolla Rovaniemellä hankintapuuerän, jonka mittaus tapahtui auton kuormainvaa alla. Kuitupuuta kertyi noin 37 tonnia, mikä tekee hieman yli 40 kuutiometriä. PUUKAUPPA Kuormainvaaka mittaa hankintahakkuun puut Puutavara-auton kuormainvaaka on nopea ja luotettava mittausväline. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Puutavara-auton nosturissa oleva kuormainvaaka on yleistynyt hankintapuiden mittauksessa. Vaaka on nopea ja luotettava tapa mitata etenkin pieniä puueriä. Rovaniemeläinen puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö selvittää järjestelmän toimintaa. Kuormainvaaka mittaa puunipun painoa koko ajan siitä lähtien, kun se otetaan puupinosta ja käännetään kuorman päälle. Kunkin kourallisen paino on siten monien mittausten eräänlainen keskiarvo. Punnitus tapahtuu normaalin kuormauksen yhteydessä, eikä kuormainta siten tarvitse erikseen pysäyttää. Jääskö on tullut hakemaan noin 40 kuutiometrin hankintapuu erää nelostien varresta Rovaniemen pohjoispuolelta. Erässä on sekä havu- että koivukuitua. Kun Jääskö on saanut puut kyytiin, kuormaushytin näyttöruudulta näkyy kunkin nipun yhteispaino sekä puuerän kokonaispaino. Kuorman valmistuttua Jääskö ottaa puutavaralajien painot ylös ja kirjaa ne auton ohjaamossa sijaitsevalle tietokoneelle. Punnitustulos heti ostajalle Jääskön antamat tiedot menevät heti kyseisen kaupan tehneen ostoesimiehen nähtäväksi. Järjestelmä muuttaa tonnit kuutiometreiksi Metsäntutkimuslaitoksen laskemien taulukoiden avulla. Tuoretiheystaulukossa on jokaiselle puutavaralajille omat luvut sekä alueittain että kuukausittain. Tuoreen puun lisäksi löytyvät painoluvut puolikuivalle puulle. Näitä lukuja käytetään, jos puut ovat kesäaikaan seisoneet myyjän ilmoituksen jälkeen yli 30 päivää tienvarressa. Kuutiometri tuoretta kuitupuuta painaa yleensä 850 950 kiloa. Puolikuivan kuitupuun kuutiometripaino on keskimäärin 50 kiloa pienempi. Tarkistuksia viikoittain Jääskön mukaan vaaka tarkistetaan viikoittain siirtelemällä koepunnusta Rovaniemen terminaalissa. Kemissä voidaan tarkistuspunnita koko kuorma autovaa alla. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu. Pinon tulee olla myös hyvin pohjustettu. Punnitustulokseen voi tulla epätarkkuutta, jos puut on pinottu huonosti tai niihin on jäänyt oksia. Myös lumi ja jää vähentävät tarkkuutta. Myyjälle näistä ei ole haittaa, koska ne yleensä vain lisäävät painoa. Jos puut ovat poikkeuksellisen jäisiä ja lumisia, siitä ilmoitetaan puiden ostajalle, Jääskö kertoo. Myös huonolaatuisista tai paljon alamittaista puuta sisältävistä puueristä tehdään ilmoitus. Puutavara-auton kuljettaja ei määritä laatua, vaan poikkeaminen jää ostajan tarkistettavaksi terminaalissa. Tämän suhteen eri puolilla Suomea voi olla erilaisia käytäntöjä. Jääskön mukaan suurempia ongelmia puissa ei yleensä ole. Kerran hän muistaa vaakamittauksen aikana käyneen niin, että ostaja määräsi puut vietäväksi takaisin sinne, mistä ne oli haettukin. Puuerä oli jo monta vuotta vanhaa. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu.
METSÄLEHTI 9 2014 13 Hakkuut ennätystasolla LIINA KJELLBERG Alkuvuoden puukauppa on käynyt vilkkaasti. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastojen mukaan puuta oli huhtikuun loppuun mennessä ostettu reilut 20 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Kotimaisen puun käyttö on miltei ennätyksellistä ja markkinahakkuut ovat ennätystasolla vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta. Sellun ja sahatavaran markkinat vetävät hyvin, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Puun hintataso on pysynyt pitkään paikoillaan, mutta se ei Järvisen mukaan vaikuta puukaupan vauhtiin. Talouden näkymät ovat niin sumuiset, että puun myyjillä ja ostajilla tuskin on hintaodotuksia. Molemmat osapuolet ovat aktiivisesti mukana puukaupassa, hän sanoo. Pieniläpimittaisen puun kohdalla tehtaiden kapasiteetti alkaa Järvisen mukaan kuitenkin tulla vastaan. Sellutehtaat käyvät täysillä ja sahoilla on ongelmia hakkeen toimituksessa. Metsäteollisuuden viime viikkojen investointiuutiset Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaasta UPM:n Kymin sellutehtaaseen ovatkin Järvisen mukaan tervetulleita. Kaikkiaan Järvinen arvioi, että puukaupassa päästään tänä vuonna suunnilleen samalle tasolle kuin viime vuonna. Kantohintojen kehitys Euroa m3 60 50 40 30 20 10 Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 428 208 Etelärannikko 8705 Pohjanmaa 10 924 Lounais-Suomi 17 915 Häme-Uusimaa 58 725 Kaakkois-Suomi 34 321 Pirkanmaa 29 188 Etelä-Savo 68 618 Etelä-Pohjanmaa 11 652 Keski-Suomi 51 657 Pohjois-Savo 35 406 Pohjois-Karjala 42 583 Kainuu 22 727 Pohjois-Pohjanmaa 22 389 Lappi 13 395 Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko 2012 2013 viikot 1 18, 2014 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15-18 keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 56,70 57,33 40,33 15,76 18,11 15,69 23,56 24,56 Uudistushakkuu 58,00 58,01 42,36 16,94 19,06 16,91 24,68 24,93 Harvennushakkuu 51,35 49,53 32,80 14,89 15,60 14,41 Ensiharvennus 47,78 46,15 14,47 14,80 14,03 Hankintahinnat 60,07 57,69 45,08 28,90 31,19 29,33 KESKI-SUOMI Kantohinnat 57,24 56,45 43,24 15,83 17,48 15,62 21,62 Uudistushakkuu 58,55 57,19 44,64 17,36 18,58 17,38 Harvennushakkuu 51,21 48,81 38,59 15,12 15,28 15,01 Ensiharvennus 46,63 46,79 14,20 14,48 13,71 Hankintahinnat 56,61 55,59 47,31 29,28 29,60 31,09 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,29 56,95 40,62 16,13 17,92 15,91 22,36 24,68 Uudistushakkuu 58,75 57,84 42,39 17,53 19,19 17,94 25,59 Harvennushakkuu 49,09 49,38 14,64 15,34 14,22 Ensiharvennus 49,42 47,90 15,98 15,86 14,41 22,47 Hankintahinnat 57,48 56,87 45,57 29,45 29,35 30,16 SAVO-KARJALA Kantohinnat 56,51 56,10 17,26 18,53 16,77 24,98 26,68 Uudistushakkuu 57,61 56,59 18,54 18,69 17,97 26,68 27,14 Harvennushakkuu 14,37 14,09 Ensiharvennus 47,44 15,61 14,88 21,57 Hankintahinnat 54,29 53,49 29,24 29,27 35,61 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 56,20 55,87 42,28 15,70 16,75 15,83 22,67 24,12 Uudistushakkuu 57,66 56,74 43,63 17,61 17,73 17,66 24,49 Harvennushakkuu 48,73 47,24 14,79 14,70 14,81 Ensiharvennus 46,20 46,11 14,18 13,67 Hankintahinnat 56,99 55,56 45,66 29,11 28,46 31,94 Kantohinnat 52,65 52,55 16,12 17,18 15,76 21,85 23,39 Uudistushakkuu 54,46 53,88 18,53 18,20 17,84 24,44 25,24 Harvennushakkuu 46,21 45,79 14,05 14,46 12,92 19,82 Ensiharvennus 44,97 13,21 12,79 19,75 Hankintahinnat 56,05 56,73 28,97 28,87 29,91 33,89 LAPPI Kantohinnat 46,23 46,99 15,85 15,30 15,62 23,16 Uudistushakkuu 47,21 48,20 17,34 17,34 25,52 Harvennushakkuu 42,09 12,61 Ensiharvennus Kantohinnat 55,75 56,53 41,72 16,05 17,69 15,85 22,75 24,35 Uudistushakkuu 57,30 57,32 43,30 17,77 18,70 17,60 25,08 25,48 Harvennushakkuu 49,09 48,67 36,67 14,61 15,19 14,40 20,07 20,08 Ensiharvennus 47,37 46,62 34,18 14,68 14,87 13,84 20,99 20,84 Hankintahinnat 57,11 56,30 45,93 29,14 29,94 30,60 34,78 13,94 Hankintahinnat 54,23 28,69 30,03