TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2011 Osuuspankin nimi ILOMANTSIN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-30 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 31-52 Liitetiedot 53-61 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 62 Hallituksen allekirjoitus 62 Hallintoneuvoston lausunto 62 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ilomantsin Osuuspankin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta. Vuoden alkupuolen edellistä vuotta korkeampi korkotaso paransi koko vuoden korkokatetta, vaikka korot kääntyivätkin laskuun vuoden loppua kohti. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat hieman. Talletuskannan kasvu voimistui vuoden toisella puoliskolla. Myös luottokanta jatkoi tasaista kasvuaan. Avainlukuja Avainlukuja 2011 2010 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 723 1 344-46,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 56,4 12 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 6,8-3,2 Vakavaraisuussuhde, % 28 29-3 Henkilöstö keskimäärin 15 14 +1 Jäsenet 3 339 3 234 105 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Ilomantsin Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi talouden ilmapiiriä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna 2011. Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta.
2 2 Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luottojen kysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tammikuun lopulla Kivilahden konttorin toiminnot yhdistettiin Ilomantsin Osuuspankkiin. OP-Pohjola-ryhmä on saanut 18.10.2011 Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 31.12.2011 alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Ilomantsin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate 1 429 1 327 7,7 1 482 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 511 702-27,2 171 Palkkiotuotot, netto 363 366-0,8 341 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -151 292-151,8 1 102 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 57 289-80,4 0 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 55 9 502,2 284 Liiketoiminnan muut tuotot 124 123 0,9 114 Yhteensä 959 1 781-46,2 2 013 Tuotot yhteensä 2 388 3 108-23,2 3 495 Kulut Henkilöstökulut 629 585 7,6 610 Muut hallintokulut 593 664-10,7 613 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 106 195-45,9 420 Liiketoiminnan muut kulut 307 310-0,9 313 Kulut yhteensä 1 635 1 754-6,8 1 956 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 30 10 188,9 277 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 723 1 344-46,2 1 263
3 3 Korkokate kasvoi hieman edellisvuoden tasosta, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Sen sijaan palkkiotuottoja kertyi edellisvuoden tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat voimakkaasti. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Hallintokulujen osalta henkilöstökulut kasvoivat 7,6 prosenttia ja vastaavasti muut hallintokulut pienenivät 10,7 prosenttia edellisestä vuodesta, jolloin hallintokuluihin vaikutti pankin 100-vuotis juhlavuodelta aiheutuneet kulut. Lisäksi poistojen määrä pieneni edellisestä vuodesta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin 1.11.2011. OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Talletuksista 6 6-12,6 Luotonannosta 140 132 6,6 Maksuliikkeestä 252 243 3,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 46 47-3,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 63 64-2,5 Takauksista 6 5 19 Vakuutusten välityksestä 123 143-13,6 Muut 79 73 9 Yhteensä 716 714 0,2 OP-bonukset -268-266 0,6 Palkkiotuotot yhteensä 448 448 0 Palkkiokulut 85 82 3,8 Palkkiotuotot, netto 363 366-0,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 31 17 89,7 Vähennykset -1-6 -77 Arvonalentumisten nettomäärä 30 10 188,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu seuraavassa taulukossa.
4 4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % 31.12.2009 Tase 98 697 91 793 7,5 87 693 Luotot 66 808 62 616 6,7 53 151 Saamistodistukset 5 628 8 006-29,7 11 257 Osakkeet ja osuudet 15 985 13 770 16,1 14 843 Talletukset 78 800 72 094 9,3 69 285 Oma pääoma 16 818 16 613 1,2 15 753 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 772 3 773 0 4 856 Luottojen kysyntä jatkui kohtuullisen vilkkaana koko vuoden ja luottokanta kasvoi 6,7 prosenttia vuoden 2011 aikana. Talletuksen kasvu ajoittui loppuvuoteen, joten vuoden aikana erääntyneet joukkovelkakirjalainat ja muista sijoituksista vapautuneet varat käytettiin luottojen kysyntään. Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 17.421 tuhatta euroa eli 1.845 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntoluottojen osuus myönnetyistä luotoista on 9.582 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 66.808 tuhatta euroa (62.616 1 ). Luottokannan kasvu jatkui hyvällä tasolla. Luottokannasta kotitalouksille myönnettyjen luottojen osuus on n. 78 prosenttia, yritysluottojen osuus 15 prosenttia ja muu n.7 prosenttia. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 261 141 85,1 Nollakorkoiset saamiset 1 1 70,2 Yhteensä 262 142 85,0 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,2 0,2 Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 714 1 790 Prosenttia taseesta 1,74 1,95 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 137 1 178 Prosenttia taseesta 1,15 1,28 Käypä arvo 1 183 1 143 Nettotuotto, % 5,56 5,26 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 2 852 2 967 Prosenttia taseesta 2,89 3,23 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 902 tuhatta euroa (945). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 4,0 prosenttia taseesta (4,26). 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2010.
5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousun vuoksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 8,8 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 894 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 73 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 6 460 tuhatta euroa (3 340). Sijoitukset Op-talletuksiin ovat kasvaneet. Osakkeiden ja osuuksien määrä 15 978 tuhatta euroa, kasvua 2 215 tuhatta euroa. Kasvua on etenkin sijoituksissa sijoitusrahastoihin, Op-Pohjola osk:n lisäosuuksiin ja Pohjolan A-sarjan osakkeisiin. Kotimaisten saamistodistusten arvo vuoden 2011 lopussa on 5 628 tuhatta euroa. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 39 061 34 557 13 Säästämistilit 28 988 26 559 9,1 Sijoittamistilit 10 744 10 974-2,1 Valuuttatalletukset 7 7 3,4 Yhteensä 78 800 72 094 9,3 Muut velat 188 249-24,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 78 988 72 343 9,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.
6 6 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 3,7 prosenttia 5.038 tuhanteen euroon (4.859). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 347 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 4 691 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 146.317,69 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 1,2 prosenttia 16.818 tuhanteen euroon (16.613). Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Ensisijaiset omat varat 17 521 16 823 Osuus- ja lisäosuuspääoma 4 849 4 613 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 182 239 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 12 491 11 971 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 427 892 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 427 892 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 427 0 Omat varat yhteensä 16 816 17 715 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 16.816 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 16.818 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 2 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin sekä arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä. Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti.
7 7 Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 7 1 116 Vähittäisvastuut 0 1 882 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 126 Muut erät 0 247 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 4 339 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) 954 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 623 Vähittäisvastuut 2) 623 Kiinteistövakuudelliset 481 Muut 142 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 2 519 PD/LGD-menetelmä 768 Yksinkertainen menetelmä 1 752 Pääomasijoitukset 38 Pörssilistatut sijoitukset 15 Muut 1699 Muut erät 242 Luottoriski yhteensä 0 4 372 Markkinariski 3) 177 164 Operatiivinen riski 360 357 Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 Yhteensä 4 884 4 893 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omat varat yhteensä 16 816 17 715 Ensisijaiset omat varat 16 816 16 823 Omien varojen vaatimus 4 884 4 893 Vakavaraisuussuhde, % 27,55 29 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,55 27,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.
8 8 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja 29 672 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
9 9 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2011 2010 2009 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 6,8 6,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,7 1,3 1,2 Omavaraisuusaste, % 18,3 19,5 19,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 56,4 56 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää.
10 10 Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 36,6 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 29,5 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioita ei pankille tullut. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,39 prosenttia luotto- ja takauskannasta.
11 11 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Ilomantsin Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pankin liiketoiminnan tukeminen. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 4,0 prosenttia taseen loppusummasta.
12 12 Vuokrattavissa olevista tiloista oli 80 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,53 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla on konttori Ilomantsissa. Ilomantsin Osuuspankissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto-käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Uusia jäseniä pankkiin liittyi vuoden aikana 173 henkilöä. Nettomääräisesti lisäys 105 jäsentä ja jäsenmäärä vuoden lopussa 3 339. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki
13 13 Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Eronen Pirjo asiakasneuvoja Härkönen Maija sijoitusneuvoja Ikonen Kerttu rahoitusneuvoja Kainulainen Tanja asiakasneuvoja Kallinen Hilkka sijoitusneuvoja Karhapää Riitta rahoitusneuvoja Karvinen Liisa asiakasneuvoja (opintovapaan sijainen) Kuivalainen Heli rahoitusneuvoja (opintovapaalla 1.9.2011-31.5.2012) Louhelainen Teija rahoitusneuvoja Rouhiainen Armi asiakasneuvoja Räty Saara asiakasneuvoja (äitiyslomalla ja vanhempain lomalla koko vuoden) Räty Sanna-Mari asiakasneuvoja Tahvanainen Raija toimitusjohtaja Turunen Antti rahoituspäällikkö Vainikainen Helvi asiakasneuvoja (eläkkeelle 1.1.2012) Karttunen Soile pankkilakimies ( ostopalveluna 2 pv/viikko) Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 25 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 20. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi vähintään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka on vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni.
14 14 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 3 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen
15 15 yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 17. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 45,12 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo liikuntasihteeri Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi Turunen Kari myymäläpäällikkö Ilomantsi
16 16 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Harri Turunen yrittäjä Ilomantsi (2010 2013) Varapuheenjohtaja Eila Piippo* maatalousyrittäjä Ilomantsi (2011 2014) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa 4 H-toiminnanjohtaja Ilomantsi (2010 2013) Ikonen Kyösti* maanviljelijä Tyrjänsaari (2009 2012) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi (2009 2012) Lappalainen Markku kunnanjohtaja Ilomantsi (2010-2013) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara (2009 2012) Möller Sirpa* yrittäjä Ilomantsi (2010 2013) Pitkänen Päivi opettaja Ilomantsi (2011-2014) Potkonen Kai* Ilomantsi (2009 päättynyt 2011) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu (2011 2014) Sorola Tarja työfysioterapeutti Ilomantsi (2011 2014 ) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 Varapuheenjohtaja Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1995 Muut jäsenet Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Immonen Antti 1968 opettaja Ilomantsi 2010 Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 55 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 55 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Turunen Antti, metsänhoitaja, ikä 36 vuotta, tullut pankin palvelukseen rahoituspäälliköksi 05/2010 Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2011 tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen.
17 17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Seppo Pietiläinen ja Jarmo Wacklin suorittivat osuuspankin tarkastuksen 5.ja 7.-8.12.2011. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana ovat toimineet tarkastaja Jarmo Wacklin sekä toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja rahoituspäällikkö Antti Turunen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2011 oli 10.152.770,57 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 636.525,13 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 150.166,51 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 486.358,62 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.
ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 12.01.2012 1(2) 18 Osuuspankin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 Korkotuotot 1 976 521,05 1 804 774,96 Korkokulut 547 237,42 477 733,54 K o r k o k a t e 1 429 283,63 1 327 041,42 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 511 035,25 702 390,88 Muista yrityksistä 511 035,25 702 390,88 Palkkiotuotot 447 949,08 447 771,71 Palkkiokulut 85 193,22 82 071,69 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -151 113,02 291 957,10 Arvopaperikaupan nettotuotot -151 363,39 289 923,98 Valuuttatoiminnan nettotuotot 250,37 2 033,12 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 56 793,53 289 035,34 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 55 338,75 9 189,16 Liiketoiminnan muut tuotot 124 092,05 123 025,97 Hallintokulut 1 222 264,54 1 248 716,22 Henkilöstökulut 628 993,09 584 575,90 Palkat ja palkkiot 543 980,39 508 074,48 Henkilösivukulut 85 012,70 76 501,42 Eläkekulut 74 373,56 71 286,40 Muut henkilösivukulut 10 639,14 5 215,02 Muut hallintokulut 593 271,45 664 140,32 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 105 702,00 195 313,41 Liiketoiminnan muut kulut 307 147,95 310 026,93 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 29 972,12 10 373,09 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) 723 099,44 1 343 910,24 Tilinpäätössiirrot 10 969,00 402 431,07 Tuloverot 75 605,31 69 118,98 Tilikauden verot 77 020,37 72 642,79 Aikaisempien tilikausien verot 209,58 539,89 Laskennallinen vero -1 624,64-4 063,70 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 636 525,13 872 360,19 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) 636 525,13 872 360,19
ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 12.01.2012 1(1) 19 OSUUSPANKIN TASE 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA Käteiset varat 321 387,79 518 057,83 Saamiset luottolaitoksilta 6 459 925,83 3 340 187,13 Vaadittaessa maksettavat 2 608 304,05 2 048 570,48 Muut 3 851 621,78 1 291 616,65 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 66 807 866,08 62 616 266,51 Muut 66 807 866,08 62 616 266,51 Saamistodistukset 5 628 176,86 8 005 681,19 Muilta 5 628 176,86 8 005 681,19 Osakkeet ja osuudet 15 977 988,13 13 763 410,44 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 899,72 6 899,72 Johdannaissopimukset 814,64 4 592,45 Aineelliset hyödykkeet 2 903 663,80 3 093 363,99 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 058 248,20 1 142 078,20 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 714 245,58 1 789 730,77 Muut aineelliset hyödykkeet 131 170,02 161 555,02 Muut varat 84 591,43 72 689,04 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 505 434,29 372 104,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 98 696 748,57 91 793 252,75 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,00 500,00 Luottolaitoksille 0,00 500,00 Vaadittaessa maksettavat 0,00 500,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 78 988 307,86 72 343 064,69 Talletukset 78 800 181,13 72 094 425,06 Vaadittaessa maksettavat 59 867 229,60 54 947 109,70 Muut 18 932 951,53 17 147 315,36 Muut velat 188 126,73 248 639,63 Vaadittaessa maksettavat 19,25 19,25 Muut 188 107,48 248 620,38 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 731,36 2 159,33 Muut velat 329 755,36 187 495,91 Muut velat 311 428,36 167 357,91 Pakolliset varaukset 18 327,00 20 138,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 732 337,68 649 049,99 Laskennalliset verovelat 120 596,05 302 168,50 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 80 171 728,31 73 484 438,42 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 707 251,43 1 696 282,43 Poistoero 131 908,00 120 939,00 Vapaaehtoiset varaukset 1 575 343,43 1 575 343,43 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 038 285,91 4 858 628,00 Muut sidotut rahastot 1 625 712,35 2 090 340,77 Vararahasto 1 198 318,03 1 198 318,03 Käyvän arvon rahasto 427 394,32 892 022,74 Vapaat rahastot 2 972 694,90 2 972 694,90 Muut rahastot 2 972 694,90 2 972 694,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 6 544 550,54 5 818 508,04 Tilikauden voitto (tappio) 636 525,13 872 360,19 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 817 768,83 16 612 531,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 98 696 748,57 91 793 252,75 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 212 781,10 201 960,08 Takaukset ja pantit 212 781,10 201 960,08 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 558 774,14 3 570 707,00 Muut 3 558 774,14 3 570 707,00 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 771 555,24 3 772 667,08