Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa?.....3 2. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011, muutos 343/2015; ns. jätevesiasetus)...3 3. Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle....5 4. Suojaetäisyydet........6 5. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi..... 7 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella......7 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista.... 7 5.3 Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen......7 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma.........8 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa....8 5.6 Urakoitsijan valinta.......9 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija?....9 5.8 Rakentaminen.............9 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto......10 6. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät.......10 6.1 Laitepuhdistamo (pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo)...11 6.2 Maasuodattamo...12 6.3 Maahanimeyttämö......13 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn.....15 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn...15 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön........16 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia.......16 Yhteystietoja takasivulla 2

1. MIKSI KIINTEISTÖKOHTAISTA JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ TÄYTYY TEHOSTAA? Jokaisen asukkaan tulee huolehtia, etteivät kiinteistöllä syntyvät jätevedet kuormita ympäristöä. Jätevedet sisältävät vesistöjä rehevöittävää fosforia ja typpeä sekä vesistöjen happea kuluttavaa ainesta. Vaikka yksittäisen kiinteistön jätevesikuormitus tuntuukin vähäiseltä, voi asumajätevesistä aiheutuvan kuormituksen yhteisvaikutus esimerkiksi lähijärveen tai pohjavesiin olla merkittävä. Jätevettä syntyy keskimäärin 40 55 m 3 vuodessa asukasta kohti kulutustottumuksista riippuen. Vesivessojen rakentamisen myötä jätevesien puhdistamisen tarve on entisestään korostunut. Hyviä menetelmiä jätevesien puhdistamiseen on kuitenkin olemassa ja laittamalla oman kiinteistön jätevesijärjestelmä kuntoon voimme nauttia edelleenkin nykyajan mukavuuksista ja puhtaasta ympäristöstä. 2. YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI (527/2014) JA VALTIONEU- VOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIE- MÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (209/2011, MUUTOS 343/2015; NS. JÄTEVESIASETUS) Jätevesien käsittelystä on säädetty sekä ympäristönsuojelulaissa että niin sanotussa jätevesiasetuksessa. Ensimmäinen talousjätevesien käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan 1.1.2004 ja uusi tarkistettu asetus maaliskuussa 2011. Ympäristönsuojelulain talousjätevesien käsittelyä koskevassa luvussa ja jätevesiasetuksessa määritellään yhtenäiset jätevesien käsittelyvaatimukset kaikille muille kiinteistöille paitsi niille, jotka kuuluvat viemäriverkoston piiriin, joilla on talousjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen ympäristölupa tai joilla syntyvä jätevesimäärä on vähäinen (kantovesi) ja joissa ei ole vesikäymälää. Käsittelyvaatimuksia ei sovelleta niihin vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin, joiden haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 3

9.3.2011 (syntyneet ennen 9.3.1943). Edellytyksenä on kuitenkin, että käsittelyjärjestelmä on käyttökuntoinen eikä ympäristön pilaantumista aiheudu. Käsittelyvaatimuksena on, että jätevedessä oleva orgaaninen aines (BHK 7 = biologinen hapen kulutus) vähenee 80 %, kokonaisfosfori (kok P) vähenee 70 % ja kokonaistyppi (kok N) vähenee 30 %. Kuormituksen vähenemistä verrataan käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen, joka on orgaanista ainesta (BHK 7 ): 50 g/asukas/vuorokausi, kokonaisfosforia (kok P): 2,2 g/asukas/vuorokausi ja kokonaistyppiä (kok N): 14,0 g/asukas/vuorokausi. Puhdistetussa jätevedessä saa siten olla enintään orgaanista ainesta (BHK 7 ): 10,0 g/asukas/vuorokausi, kokonaisfosforia (kok P): 0,66 g/asukas/vuorokausi ja kokonaistyppiä (kok N): 9,8 g/asukas/vuorokausi. Jätevesiasetuksen mukaan pilaantumiselle herkille alueille kuten ranta- ja pohjavesialueille voidaan kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä antaa edellä mainittuja tiukemmat puhdistustehovaatimukset. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien vahvistetuissa kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä erityismääräykset koskevat rantavyöhykettä 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, pohjavesialueita ja saaria. Ympäristönsuojelumääräykset perusteluineen ovat luettavissa internetosoitteessa www.keuruu.fi > Asukkaat > Ympäristönsuojelu > Luvat ja ilmoitukset. Jätevesiasetusta sovelletaan välittömästi uudisrakentamiseen kuten myös kiinteistöihin, joilla tehdään laajempia korjaus- tai muutostöitä tai muutetaan jätevesijärjestelmää niin, että siihen vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa. Lupahakemuksiin tulee liittää asianmukainen suunnitelma rakennetta- 4

vasta tai parannettavasta jätevesijärjestelmästä. Muilla ennen 1.1.2004 rakennetuilla kiinteistöillä, myös kantovedellisillä, tulee puolestaan olla kirjallinen selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä käyttö- ja huolto-ohjeineen. Kaikilla kiinteistöillä asetuksen vaatimukset tulee täyttää viimeistään 15.3.2018. Ympäristönsuojelulaki (jätevesien käsittely luku 16) on luettavissa internetosoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527 ja jätevesiasetus osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110209. 3. POHJAVESIALUEIDEN JA RANTA-ALUEIDEN ERI- TYISMÄÄRÄYKSIÄ JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE Pohjavesialueilla on noudatettava ehdotonta pohjaveden pilaamiskieltoa (ympäristönsuojelulaki 17 ) ja muuttamiskieltoa (vesilaki 3 luku 2 ). Tämä tarkoittaa, ettei pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen ole mahdollista. Ainoastaan kantovedellisten kiinteistöjen vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan myös pohjavesialueella. Kallioisilla tai vähäpeitteisillä alueilla, joissa kallioperä on maanpinnan lähellä ja joissa jätevesien käsittely ei onnistu, toimitaan kuten pohjavesialueilla. Pohjavesialueella WC- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on pohjarakenteeltaan tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Myös kuivakäymälävaihtoehto on pohjavesialueella mahdollinen. Pesuvesien maahan imeyttäminen pohjavesialueella on myös kiellettyä. Pesuvedet käsitellään joko pohjavesialueen ulkopuolella tai ne johdetaan pohjavesialueella sijaitsevaan tiiviiseen maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon, josta puhdistettu jätevesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä puhdistetun pesuveden purkupaikka voi poikkeustapauksessa sijaita myös pohjavesialueella, mikäli siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 5

Alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevien kiinteistöjen WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön. Suositeltava vaihtoehto on kuivakäymälä. Pesuvedet voidaan käsitellä maaperästä riippuen esimerkiksi maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä. Käsittelyjärjestelmän tulee sijaita riittävän kaukana rannasta, ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä pesuvesien jätevesijärjestelmän riittävä etäisyys rannasta on noin 30 metriä. Riittävä etäisyys vaihtelee kiinteistöittäin muun muassa maalajin ja maaston muotojen mukaan ja siksi se määritetään tapauskohtaisesti. Jätevesien käsittely kiinteistökohtaisella tai naapureiden yhteisellä pienpuhdistamolla on ranta-alueella mahdollista, kunhan puhdistamo ja puhdistetun jäteveden purkuputki sijaitsevat vähintään 50 metrin etäisyydellä vesistöstä. Vähäiset jätevedet (kantovesi tai vesi pumpataan käsin, ns. kesävesi eli puutarhaletkulla järvestä) voidaan imeyttää imeytyskuopan tai kaivon kautta yli 20 metrin etäisyydelle vesistöstä. Mikäli saunan pesuvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa esimerkiksi alueen maaperäolosuhteiden vuoksi, voidaan ne imeyttää lähempänä kuin 20 metrin päässä rantaviivasta. Vähäisiäkään pesuvesiä ei kuitenkaan saa koskaan johtaa suoraan vesistöön. Suositeltavin vaihtoehto pohjavesi- ja ranta-alueilla kuten myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolellakin on liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon erityisesti, jos kiinteistöllä on vesi- WC. 4. SUOJAETÄISYYDET Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon on 30-50 metriä riippuen maaperän laadusta ja jätevesijärjestelmän korkeusasemasta talousvesikaivoon. Jätevesijärjestelmä tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa talousvesikaivon alapuoleiseen maastoon, koska jätevesiä ei saa virrata kaivoa tai vedenottamoa kohti. Huolellisuutta tarvitaan myös porakaivojen suhteen. Vähimmäisetäisyys jätevesijärjestelmästä naapurin rajaan ja tiehen on 5 m. 6

Taulukko 1. Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä 30 - hyvin läpäisevä maaperä 50 Vesistö - wc-vedet, maasuodattamo/maahanimeyttämö ei alle 100 m rannasta - puhdistetun wc-veden purkupaikka 50 - pesuvedet, loma-asunnot 20 - pesuvedet, ympärivuotiset 30 Tie, tontin raja tai oja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamo 0,5 - maahanimeyttämö 1 5. TOIMINTAOHJEET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTA- MISEKSI / SANEERAAMISEKSI 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Viemäriverkostoon liittyminen on helpoin vaihtoehto kiinteistön jätevesien käsittelylle. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista kannattaa ottaa selvää onko viemäriverkoston laajeneminen kiinteistön läheisyyteen tulossa. Nykyisen viemäriverkoston lähialueiden kiinteistöjä voidaan liittää viemäriverkostoon, jos halukkaita viemäriverkostoon liittyjiä on riittävästi ja kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin alenevat myös viemärin rakentamisen kustannukset kiinteistöä kohti. Jos viemäriverkostoon liittyminen kiinnostaa, naapurien kannattaa yhdessä selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuutta ja kustannuksia paikalliselta vesihuoltolaitokselta. 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostosta Jos viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista eikä kiinteistön käsittelyjärjestelmä täytä voimassa olevia vaatimuksia on syytä aloittaa jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelu. Useimmiten suunnittelu on syytä aloittaa täysin uudelta pohjalta. Jätevesijärjestelmä voi olla kiinteistökohtainen tai naapurien kanssa yhteinen. Vesiosuuskunnan perustaminen ja kyläpuhdistamon rakentaminen 7

voi tulla myös kysymykseen. Usein yhteinen jätevesijärjestelmä on kiinteistökohtaista järjestelmää edullisempi vaihtoehto. 5.3 Jätevesijärjestelmän rakentamis- tai saneeraushankkeen aloittaminen Saneeraushankkeeseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, koska siirtymäaika vuoteen 2018 kuluu nopeasti ja töiden ruuhkautuessa voi tulla pulaa hyvistä työntekijöistä ja materiaaleista. Kiinteistön omistaja voi itse hankkia suunnittelijan ja urakoitsijat sekä rakennusluvat ja materiaalit. Tarjolla on myös niin sanottua avaimet käteen palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelusta lupien hankkimiseen ja laitteiston rakentamiseen. Usein tarjotaan myös huoltosopimuksia. Mahdollista on myös pilkkoa avaimet käteen paketti osiin, jolloin esim. suunnittelija voi hankkia luvat ja urakoitsija tarvittavat materiaalit. Valinta, kuka tekee ja miten asiat tehdään, on viime kädessä kiinteistön omistajan. 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai saneeraukseen tarvitaan suunnitelma Jotta rakennettavan jätevesijärjestelmän on mahdollista toimia hyvin seuraavat 20 30 vuotta, on huolellinen suunnittelu ensiarvoisen tärkeää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijaksi tulee valita pätevä vesihuoltoon perehtynyt ammattilainen, joka auttaa kiinteistön omistajaa valitsemaan kiinteistölle sopivan jätevesijärjestelmän. Suunnittelija auttaa myös arvioimaan tarvitseeko kaikkea rakentaa uudestaan vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Suunnitelmassa huomioidaan rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja se sisältää mm. jätevesijärjestelmän mitoituksen ja yksityiskohtaiset rakennusohjeet, joiden avulla rakentaja / urakoitsija rakentaa jätevesijärjestelmän. Suunnitelmassa on lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luettelo materiaaleista ja kustannusarvio rakentamisesta. 8

5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai saneeraukseen tarvitaan toimenpidelupa Jätevesijärjestelmän rakentamiseen on aina haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupahakemukseen liitetään suunnitelma rakennettavasta tai korjauksia vaativasta jätevesijärjestelmästä. Uudisrakentamisen osalta jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. 5.6 Urakoitsijan valinta Varmista, että urakoitsijalla on riittävä asiantuntemus jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Tee urakoitsijan kanssa kirjallinen sopimus, johon on kirjattu vastuut, toteutustavat, aikataulut, sopimussuhteet ja mahdolliset sopimussakot. Hyvän kirjallisen sopimuksen tekeminen on niin kiinteistön omistajan kuin jätevesijärjestelmän rakentajankin etu. 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Sovi materiaalien hankinnasta. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa on lista tarvittavista materiaaleista ja niiden määristä. Laitevalmistajat myyvät valmiita laitepaketteja, mikä helpottaa materiaalien hankinnassa. Usein laitepaketti tulee edullisemmaksi kuin erikseen ostetut materiaalit. Maahanimeyttämöön ja maasuodattamoon käytettävät maaainekset (hiekat, sepelit ja sorat) tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivia. Jakokerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 16 32 mm ja kokoomakerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 8 16 mm. Suodatinhiekka on soraista hiekkaa, jonka raekoko on 0 8 mm. Maa-ainekset eivät saa sisältää hienoainesta. 5.8 Rakentaminen Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä rakennetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti on viime kädessä kiinteistön omistajalla. 9

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistajan täytyy huolehtia, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan / toimenpideluvan mukaisesti. Kiinteistön omistaja vastaa myös siitä, että työn toteuttajat ovat ammattitaitoisia ja rakentamisen tekniset vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön omistajan tai urakoitsijan on sovittava rakennusvalvonnan kanssa niistä mahdollisista työvaiheista, jotka valvontaviranomainen haluaa tarkistaa. Rakennusvaiheessa kiinteistön omistajan tai urakoitsijan kannattaa ottaa valokuvia järjestelmän rakentamisen työvaiheista. Jos valokuvia ei ole otettu, ainoa mahdollisuus selvittää maanpinnan alla olevia rakenteita on kaivaminen 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Ennen jätevesijärjestelmän käyttöönottoa kiinteistön omistajan on syytä vaatia, että hän saa riittävän opastuksen jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Kiinteistöllä on oltava kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Jatkossa kiinteistön omistaja vastaa jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Oikeanlainen käyttö ja huolto ovat jätevesijärjestelmän toimivuuden tärkein osa. Käytössä kannattaa noudattaa puhdistamon käyttöohjeita. Pesuainevalinnoissa kannattaa suosia biologisesti hajoavia pesuaineita ja fosfaatittomia tai vähäfosfaattisia vaihtoehtoja. Huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan. Huollon voi tehdä kiinteistön omistaja tai sitten on mahdollista tehdä huoltosopimus huoltoliikkeen tai kylätalkkarin kanssa. Usein pienpuhdistamon hankinnan yhteydessä tehdään laitevalmistajan kanssa huoltosopimus. Kaikki huoltotoimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Jätevesijärjestelmän oikea käyttö ja huolto lisäävät jätevesijärjestelmän käyttöikää ja mahdollistavat jätevesijärjestelmän moitteettoman toimivuuden. 10

6. KIINTEISTÖKOHTAISET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jätevesijärjestelmän valinnassa on tärkeää, että se soveltuu kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä etenkin kiinteistön omistajalle. Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on mitoitettava vähintään viidelle (5) henkilölle, vaikka kiinteistöllä vakituisesti asuva henkilömäärä olisi pienempi. 6.1 Laitepuhdistamo eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita. Ne voivat olla biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Nykyisin laitepuhdistamot ovat usein biologiskemiallisia ja toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Jäteveden puhdistuminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta, jäteveden ammoniumtyppi muuttuu ensin nitriitiksi ja nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi, jolloin kaasu vapautuu jätevedestä ilmaan. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Laitepuhdistamon toiminta edellyttää laitteiston säännöllistä huoltamista. On mm. varmistettava, että puhdistamossa on aina fosforin saostuskemikaalia. Laitepuhdistamot poistavat jätevedestä yleensä hyvin ravinteita, kun huoltotoimenpiteistä on huolehdittu. Laitepuhdistamot sopivat kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Pitkien käyttämättömien jaksojen aikana mikrobitoiminta hiipuu ja uudelleen käynnistys voi kestää muutaman viikon, jolloin jätevedet eivät puhdistu. Laitepuhdistamot toimivat pääsääntöisesti sähköllä. Biosuodattimissa on malleja, jotka toimivat ilman sähköä. Laitepuhdistamon tilan tarve on pieni, jolloin myös pihan kaivuu jää vähäisemmäksi. Ne voidaan sijoittaa monenlaisiin maastoihin. 11

Laitepuhdistamon hankintaa suunniteltaessa kannattaa harkita lähinaapurien kanssa yhteistä puhdistamoa. Myös kyläpuhdistamo voi olla hyvä ratkaisu, jos ei koko kylälle niin osalle kylää. Isomman yhteisen laitepuhdistamon hankinta tulee kiinteistölle halvemmaksi kuin erilliset ratkaisut. Laitepuhdistamoista löytyy malleja, joissa ei tarvita erillistä lietteen tyhjennystä loka-autolla. Tällöin kiintoaines keräytyy erilliseen pussiin, joka voidaan kompostoida muun kompostoitavan jätteen seassa. Markkinoilla on myös pienpuhdistamoja, joissa voidaan hyödyntää vanhoja, mutta hyväkuntoisia betonirenkaisia saostussäiliöitä sijoittamalla puhdistuslaitteisto säiliöihin. 6.2 Maasuodattamo Maasuodattamokenttä tai -ojasto koostuu tiiviin pohjan päällä olevista sepeli- ja hiekkakerroksista, joissa jätevesi puhdistuu pieneliöstön ja suodattumisen avulla. Maasuodattamoon tuleva jätevesi on esikäsiteltävä 3-osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi pääsee suodattumaan suodatinhiekkakerrokseen. Suodatinhiekkakerroksen läpi suodattunut vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon ja johdetaan edelleen sopivaan purkupaikkaan kuten esim. purkuojaan. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattamon pinta-ala on noin 30 m 2 ja putkien yhteispituus 30 metriä (esim. 2 x 15 m tai 3 x 10 m). Vain harmaille pesuvesille tarkoitetun maasuodattamon jätevesi esikäsitellään 2-osastoisessa saostussäiliössä. Maasuodattamon pinta-ala voi olla myös edellä mainittua pienempi. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös kuitukankaasta ja muovista valmistetuista biomoduleista, jotka korvaavat sepeli- ja hiekka- 12

kerroksia. Biomoduuleista valmistetun maasuodattamon tilan tarve on vain kolmannes tavanomaisen maasuodattamon pinta-alasta. Maasuodatuksessa tuuletuksella on tärkeä merkitys koska maasuodattamon biologinen toiminta tarvitsee happea. Tämän vuoksi imeytys- ja kokoomaputket päättyvät maanpinnan yläpuolelle tuleviin tuuletusputkiin. Maasuodattamo poistaa hyvin orgaanista ainesta ja typpeä. Sen kyky poistaa fosforia on heikompi tai fosforinpoistokyky voi huonontua muutaman käyttövuoden jälkeen. Fosforin poistoa voidaankin tehostaa esim. suodatinhiekkaan lisättävillä aineilla (esimerkiksi maasuodinbiotiitti tai fosfilt) tai erillisellä jälkisuodatuksella. Fosforinpoistokemikaalia on myös mahdollista lisätä ennen maasuodatusta esimerkiksi saostussäiliöön. Maasuodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin olosuhteisiin, se on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. Kuva 1.Maasuodattamo 13

6.3 Maahanimeyttämö Maahanimeyttämöön tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä ja pelkät pesuvedet 2-osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi pääsee imeytymään sepeli- tai sorakerroksen läpi luonnolliseen maaperään, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu. Imeytysputket päättyvät maanpinnan päälle tuleviin tuuletusputkiin. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maahanimeyttämön pinta-ala on maalajista riippuen 20 m 2-35 m 2. Imeytysputken pituus voi olla korkeintaan 15 metriä ja putkilinjastoja täytyykin usein olla useampia joko vierekkäin tai eri suuntiin sijoitettuna. Imeytysputkien yhteispituus on yhtä monta metriä kuin on maahanimeyttämön pinta-ala. Esimerkiksi 30 m 2 pinta-alalle tarvitaan 30 metriä imeytysputkia (2 x 15 m). Maahanimeyttämö voi olla yksinkertaisimmillaan imeytyskaivo tai imeytyskuoppa (kivipesä), mutta se soveltuu vain esimerkiksi kesämökin vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Maahanimeyttämön soveltuvuus rakennuspaikalle on aina varmistettava. Maahanimeyttämö ei sovellu pohjavesialueelle ja imeytyspaikan on oltava riittävän kaukana talousvesikaivoista. Maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta. Maahanimeyttämö tulisikin valita vain laimeille jätevesille (pesuvedet) ja syrjäisille alueille; ei asutuskeskittymiin tai alueelle, jossa asutus on tiivistymässä lähivuosina. Paikalle soveltuessaan maahanimeyttämö on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 14

Kuva 2. Maahanimeyttämö 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Jos kuivakäymälä ei tule kysymykseen ja alueella on jätevesien käsittelyä koskevia rajoituksia (ranta- ja pohjavesialueet), on WCvedet mahdollista kerätä umpisäiliöön ja johtaa harmaat vedet muuhun käsittelyyn kuten maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka, josta jätevedet siirretään loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset voivat olla suuret tyhjennyskerroista riippuen. Umpisäiliössä on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytin. 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kuivakäymälän (Dry Toilet DT) ero vesikäymälään on nimensä mukaisesti huuhteluun käytettävän veden puuttuminen. Monet kuivakäymälät ovat kompostikäymälöitä, joissa ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Kompostointi joko alkaa tai tapahtuu kokonaan itse käymälässä ja usein kompostoituva jäte tarvitsee jälkikompostoinnin. Kuivakäymälä helposti ajatellaan vain kesämökeille sopivaksi. Nykyisin markkinoilla olevia kuivakäymälöitä on kehitetty; ne ovat hajuttomia ja hygieenisiä ja ne soveltuvat myös vakituisesti asutuille kiinteistöille. 15

Kuivakäymälän etuna on, ettei käymäläjätteitä sekoiteta veteen ja sen myötä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitus vähenee 40 %, kokonaisfosforin 80 % ja kokonaistypen 90 %. Harmaissa vesissä eli kotitalouden pesuvesissä on vähemmän ravinteita ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa. Pesuvesien jätevesijärjestelmän puhdistettavaksi jää enää 5 % fosforikuormituksesta ja 50 % orgaanisen aineksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pesuvesissä olevaa typpeä ei tarvitse enää vähentää, koska se on jo alle jätevesiasetuksen vaatimustason. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä esimerkiksi maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat. Maasuodattamo- tai maahanimeyttämökenttä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se toimii helposti pidempään kuin suodattamo, jossa käsitellään myös wcvedet. Yleisempiä kuivakäymälätyyppejä ovat säiliölliset kompostikäymälät (pieni-, keskisuuri- ja suurisäiliölliset), monilokeroiset kompostikäymälät, haihdutuskäymälät, virtsan puhtaana erottelevat käymälät, pakastavat käymälät ja sähköpolttavat käymälät. Lisäksi markkinoilla on vettä käyttäviä erottelevia käymälöitä ja hyvin vähän vettä käyttäviä vakuumikäymälöitä. 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka ja kaikki jätevedet kerätään umpisäiliöön vain, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Umpisäiliön tyhjentäminen vaatii useita loka-auton käyntejä, jolloin kustannukset tulevat yleensä suuriksi. 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Ympäristöhallinnon internetsivuilta Ymparisto.fi > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät (linkki http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_k asittely) puolueetonta tutkimustietoa jätevesien puhdistuslaitteista esim. SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo osa 1: Asumisjätevesien käsittely 16

luettelo puhdistamolaitteiden ja rakenteiden valmistajista ja maahantuojista Tietoa kuivakäymälöistä Ymparisto.fi > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistön jätevesien käsittely > Puhdistamosivusto > Komposti- ja kuivakäymälät sekä Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta www.huussi.net Haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontahankkeet Keski- Suomessa www.jamk.fi/jatevesi ja Pirkanmaalla www.kvvy.fi/jatevesi Tietoa avustuksesta kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen www.ara.fi 17

Yhteystietoja YMPÄRISTÖNSUOJELU Keuruun kaupunki / Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto (Keuruu ja Mänttä-Vilppula) Keuruun toimipiste Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi Puh. 040 587 2229 osoite: Keuruun kaupunki, Multiantie 1, 42700 Keuruu Mänttä-Vilppulan toimipiste Ympäristönsuojelusihteeri Eeva Jokikokko (sij. Helena Jokinen 31.12.2015 asti) Puh. 050 5622 734 osoite: Mänttä-Vilppulan kaupunki, Seppälän puistotie 15, 35800 Mänttä sähköposti: etunimi.sukunimi@keuruu.fi RAKENNUSVALVONTA Keuruun kaupunki (Multiantie 5, 42700 Keuruu) Rakennustarkastaja Mika Niinilampi Puh: 040 1594 720 Rakennustarkastaja Tuuli Lampinen (poissa 31.12.2015 asti) Puh. 040 5467 933 Rakennustarkastaja Teemu Pekkanen Puh. 040 0984 783 sähköposti: etunimi.sukunimi@keuruu.fi Mänttä-Vilppulan kaupunki (Seppälän puistotie 15, 35800 Mänttä) Rakennustarkastaja Jarmo Kauppinen Puh. 050 3800 679 Rakennustarkastaja Teemu Kivinen Puh. 044 7288 216 sähköposti: etunimi.sukunimi@manttavilppula.fi Oppaan tekijä: Tuija Manerus puh. 040 506 4469 Kansipiirros: Markku Asunta 18