Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013

Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kainuun tilanne... 2 2 YHTEENVETO... 4 3 KAINUUN JÄTEVESI-HANKE... 5 3.1 Hankkeen rahoitus... 5 3.2 Hankkeen kulut ja maksatushakemukset... 5 3.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 6 3.4 Ohjausryhmä... 6 3.5 Kuntayhteistyö ja muut yhteistyötahot... 7 4 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT... 8 5 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 10 5.1 Yleinen tiedottaminen... 10 5.2 Kiinteistökohtaisen neuvonnan markkinointi ja sen tavoittavuus... 10 6 YLEISNEUVONTA... 13 6.1 Puhelin- ja nettineuvonta... 13 6.2 Neuvontapisteet tapahtumissa... 13 6.3 Yleisötilaisuudet... 14 7 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA... 17 7.1 Neuvonnan järjestely... 17 7.2 Neuvontakäynnin sisältö ja tavoitteet... 19 8 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN TOTEUTUMISEN TUKEMINEN... 21 9 PALAUTE... 23 10 TULOKSET... 24 10.1 Kiinteistöjen käyttömuoto, rakentamisajankohta ja sijainti... 24 10.2 Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät... 26 10.3 Arvio kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta... 28 10.4 Kiinteistöjen vedenhankinta... 29 10.5 Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot... 30 LIITTEET... 32

1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011. Asetuksen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan 15.3.2011 ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan 1.1.2004. Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen 15.3.2016 mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.

1.2 Kainuun tilanne Kainuun jätevesi-hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Toiminta-alueella on 9 kuntaa. Kuntien lukumäärä ja pitkät välimatkat toivat omat haasteensa neuvontatyön toteuttamiselle. Kainuussa haja-asutusalueilla viemäröintialueiden ulkopuolella on noin 7 500 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja loma-asuntoja noin 14 000 (taulukko 1). Kainuussa on käynnistynyt viime vuosina useita viemäröintihankkeita, joista osa on ollut olemassa olevien vesihuoltolaitoksien käynnistämiä, mutta niiden lisäksi on myös perustettu uusia viemäriosuuskuntia. TAULUKKO 1. Kainuu lukuina (Tilastokeskus 31.12.2011: Väkiluku, pinta-ala, taajama-aste, asuntokunnat, kesämökit) (Kainuun ELY-keskus 2009: Vesijohtoverkostoon liittyneet ja viemäriverkostoon liittyneet) KUNTA Väkiluku Pintaala km 2 Taajamaaste % Asuntokunnat Kesämökkejä Vesijohtoverkostoon liittyneet % Viemäriverkostoon liittyneet % Hyrynsalmi 2672 1421 54,1 1294 659 67 68 Kajaani 38045 1835 88,1 18466 1754 98 90 Kuhmo 9334 4807 62,9 4564 2426 64 62 Paltamo 3807 919 60,2 1810 1233 76 74 Puolanka 2997 2461 55,7 1483 1507 74 70 Ristijärvi 1489 836 42,1 710 575 71 53 Sotkamo 10697 2649 58,3 4913 1843 81 61 Suomussalmi 8943 5271 60,5 4322 2252 64 66 Vaala 3314 1303 41,7 1603 1652 99 70 YHTEENSÄ 81 298 39 165 13 901 Kainuun ELY-keskus ja osa kunnista on myöntänyt tukea niin viemäröintiosuuskunnille kuin yksityistalouksille. Vuonna 2012 Kainuun ELY-keskus rahoitti viemäröintihankkeita sekä myönsi tukea yksityistalouksille noin 25 % jätevesijärjestelmän uusimiskustannuksista. Yksityistalouksille myönnetyn tuen edellytyksenä oli mm. että hankkeen kokonaiskustannus, suunnittelu mukaan luettuna ylitti 6000. Kainuun kunnista Sotkamo ja Kajaani myönsivät avustusta yhteisviemäröintihankkeille. Kajaanin kaupungin myöntämä tuki oli 15 % kustannuksista ja Sotkamon kunnan tuki 10 %. Kuhmon kaupunki myönsi tukea yksityistalouksille noin 1600 / rakennushanke. Kaupungilta on ollut mahdollista saada tukea myös muihin kuin vesihuollon kehittämishankkeisiin. Tulevina vuosina on odotettavissa, että tuet viemäröintihankkeille vähenevät. Tuen pieneneminen johtaa puolestaan siihen, että monien kiinteistöjen ainut vaihtoehto jätevesien käsittelylle on kiinteistökohtainen järjestelmä.

Kainuulaiset suhtautuvat hyvin nihkeästi jätevesiasetukseen. Yleinen ennakko-odotus on, että asetukseen tulee vielä muutoksi ja kenties heidän ei olekaan tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Asenne on myös selkeästi havaittavissa siitä, miten jätevesijärjesteleminen uusiminen Kainuussa on käynnistynyt. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset toimittivat hankkeelle tiedoksi alkuvuodesta 2013 minkä verran jätevesijärjestelmiä kunnan alueella uusittiin vuonna 2012 (taulukko 2). TAULUKKO 2. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi haetut luvat Kunta Jätevesijärjestelmän uusiminen Jätevesijärjestelmän uusiminen muun rakentaminen yhteydessä Hyrynsalmi 0 3 Kajaani 3? Kuhmo 5? Paltamo 5 10 Puolanka 1? Ristijärvi 2? Sotkamo 7 7 Suomussalmi 3? Vaala 7? YHTEENSÄ 33 20 Jätevesijärjestelmiä Kainuussa uusittiin vuonna 2012 arviolta noin 53 70. Mikäli kiinteistönomistajat siirtävät järjestelmien uusimista lähelle siirtymäajan päättymistä, voi se johtaa virheellisiin ratkaisuihin.

2 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kainuun jätevesi oli Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima neuvontahanke, jonka tavoitteena oli antaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä ja valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Hankkeen toimesta tehtiin jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevaa yleisneuvontaa erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena oli vakituisesti asuttuja (107 kpl) sekä lomakiinteistöjä (27 kpl). Kainuussa on paljon työtä edessä, jotta jätevesiasetuksen mukainen jätevesienpuhdistustaso saavutetaan. Hajajätevesiasetuksen toteuttaminen on edistynyt hitaasti ja kiinteistöjen omistajat eivät ole tietoisia nykyisten jätevesijärjestelmiensä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 70 % on joko kokonaan tai osittain uusimisen tarpeessa. Neuvonnan kohteena olleista kiinteistöistä 17 % kuului ikävapautuksen piiriin. Pääsääntöisesti ikävapautuskohteiden jätevesienkäsittelyjärjestelmä on uusittava viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Lomakiinteistöjen osalta noin 40 % jätevesijärjestelmistä on uusittava tai korjattava osittain, jotta asetuksen edellyttämä puhdistustaso saavutetaan. Puolueettomalla neuvonnalla pitää pystyä vaikuttamaan siihen, että kiinteistön omistajien tietämys jätevesiasioista kasvaa, koska viimekädessä aina kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistön jätevesien käsittelystä. Yhtenä vaihtoehtona yleisneuvonnan ulottamisessa jokaiseen kotiin, olisi aiheesta kertovan lehden tekeminen. Monet tahot ovat toivoneet julkisen tiedottamisen lisäämistä. Ongelmalliseksi koetaan epäpätevät suunnittelijat, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisen ilmapiirin kehittymiseen. Kainuussa takavuosina useat haja-asutusalueella asuvat joutuivat laitemyyjien uhreiksi. Heitä peloteltiin, uhkailtiin ja myytiin heille ylimitoitettuja kalliita laitepuhdistamoja..

3 KAINUUN JÄTEVESI-HANKE 3.1 Hankkeen rahoitus Kainuun jätevesihankkeen rahoitus tuli 100 %:sti Ympäristöministeriön Kainuun ELYkeskukselle kohdentamasta avustuksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämä avustus oli 90 000, joka jakautui 1.4.2012 31.3.2013 väliselle ajalle. 3.2 Hankkeen kulut ja maksatushakemukset Suurin osa hankkeen kuluista muodostui henkilöstökustannuksista (taulukko 3). Hankkeelle haettiin toukokuussa ennakkoavustuksena 18 000, joka oli 20 %:a hankkeelle hyväksytyistä kustannuksista. Ennakkoavustus huomioitiin hankkeen viimeisen maksatuksen yhteydessä huhtikuussa 2013. TAULUKKO 3. Kainuun jätevesihankkeen kustannusarvio ja toteutuma Kustannus Arvio 1.maksatus 2.maksatus 3.maksatus yhteensä Henkilöstö-kustannukset 63 040 20 480 10029 24 124 54 633 Palvelujen osto 7 000 627 3296 1 158 5 081 Toimistokulut 7 960 3 678 1 198 1270 6 145 Tiedotus ja viestintä 3000 970 789 220 1 980 Matkakulut 9 000 2 884 1 053 1 428 5 364 YHTEENSÄ 90 000 28 638 16 364 28 200 73 203 MAKSATUSJAKSOT 1. maksatushakemus 1.4. 31.8.2012 (5 kuukautta) 2. maksatushakemus 1.9. 31.10.2012 (2 kuukautta) 3. maksatushakemus 1.11.2012 31.3.2013 (5 kuukautta) Jätevesineuvonnan painotukset ja valtakunnallisesti käytössä oleva vertailuluku. Vertailuku ilmaisee miten tehokkaasti henkkeelle myönnetty tuki on hyödynnetty. Hankkeen kokonaiskulut = 73 503 (ajalle 1.4.2012 31.3.2013) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 278 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 31 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht.134 kpl talouksia Vertailuluku =,, = 422

3.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Kainuun Nuotta ry vastasi hankkeen suunnittelusta ja avustuksen hakemista. Yhdistys toimi hankkeen hallinnoijana. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toimintaalueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.4 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskukselta sekä Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustajasta, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 1. kokous, 13.6.2012 hankkeelle myönnetyn avustuspäätöksen esittely hankkeen toiminta (kuntakohtaiset palaverit, ostopalveluiden kilpailuttaminen, markkinointi ja tiedottaminen) hankkeen jatkuvuus ja kehittämien 2. kokous, 26.9.2012 väliraportin 23.4. 31.8.2012 ja maksatushakemuksen esittely hankerahoitus seuraavalle vuodelle, keskustelu kuntien osallistumisesta neuvontatyön kehittäminen, mitä tarpeita on ja mihin tarvitaan lisäselvyyttä 3. kokous, 22.3.2013 hankkeen loppuraporttiluonnoksen läpikäynti seuraavan toimintavuoden rahoitus ja kuntien osallistuminen neuvontatyön kehittäminen tulevat tapahtumat ja tilaisuudet kunnissa

3.5 Kuntayhteistyö ja muut yhteistyötahot Hankkeen alkuvaiheen käynnistettiin yhteistyö kuntien rakennus- ja ympäristövalvontavaranomaisten kanssa. Toukokuun 2012 aikana jokaisen kunnan rakennus- ja ympäristövalvontaviranomaisten kanssa pidettiin palaveri, jolloin käytiin läpi kunnan mm. rakennusjärjestys, vesihuollon kehittämissuunnitelma ja muut jätevesineuvonnan kannalta oleelliset asiat. Kunnat ilmoittivat hankkeen projektipäällikölle niistä mahdollisista tilaisuuksista, joihin voisi jätevesineuvontaa tulla tekemään. Kuntien kanssa tehtiin osin yhteismarkkinointia ja tiedottamista jätevesiin liittyvistä asioista. Yhteistyössä suunniteltuja ja markkinoituja tapahtumia oli mm. Mökkiläistapahtuma Puolangalla ja jätevesijärjestelmän asennusnäytös Ristijärvellä. Hankkeen yhteistyötahoja kuntien lisäksi ovat olleet Kainuun ELY-keskus, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, kylä- ja asukasyhdistykset ja mökkiläistoimikunnat. Yhteistyötä tehtiin myös eri hankkeiden kanssa, joista osan toiminta-alue on jokin muu kuin Kainuu. Alla lyhyt esittely yhteistyöstä: - Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke o neuvonta ja tiedotustilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen o yhteismarkkinointi - Wiexi Vie hanke, Kuhmo o yleisneuvontatilaisuuden järjestäminen o yhteismarkkinointi - Jässi jätevesi hanke, Joensuu o yhteinen kiinteistökohtainen neuvontapäivä Liperissä - Jätevesitieto hanke, Seinäjoki o Jätevesijelppari-ohjelman kehittäminen - Jätevesineuvonta-hanke, ProAgria Pohjois-Pohjanmaa o neuvontaan ja sen suunnitteluun liittyvä kokemuksien vaihto o suunnitteilla yhteisten jätevesineuvojien hyödyntäminen

4 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Jätevesineuvoja koulutus Kainuun jätevesi-hankkeen jätevesineuvojat osallistuivat keväällä 2012 Suomen ympäristökeskuksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli yhdenmukaistaa Suomessa toteutettavaa jätevesineuvontaa ja se oli kohdennettu jätevesineuvojille sekä neuvontatyötä organisoiville järjestöille. Koulutus toteutettiin etäyhteyksin Kainuun ELY-keskuksen tiloissa. 1. koulutuspäivä 3.5.2012 - pohjaveden suojelu - vedenhankintaratkaisut ja kaivot - kiinteistön tiedot paikkatietona - katsaus lainsäädäntöön - kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteita - jätevesineuvonnan pilot-hankkeen kokemuksia 2. koulutuspäivä 4.5.2012 - jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen - vesikäymälän vaihtoehdot ja kaksoisviemäröinti - saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely haja-asutusalueella - pienpuhdistamoiden toimintaperiaatteet ja markkinakatsaus - yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Neuvontatyötä tekeviltä edellytettiin, että he osaavat kertoa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä koskevasta lainsäädännöstä, puhdistusmenetelmistä ja arvioida nykyisen jätevesijärjestelmän toimivuutta sekä tehostamistarvetta. Jätevesineuvojan tulee tietää mm. toiminta-alueen kuntien määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lisäksi alueen ja asukkaiden tuntemus neuvonnan toteuttamisessa on eduksi. Neuvojien taustat ja koulutus Projektipäällikkö Niina Kinnunen on toiminut erilaisissa hankkeissa usean vuoden ajan ja tehnyt mm. haja-asutusalueen jätevesineuvontaa Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen järvien kuormituksen pienentäminen hankkeessa vuosina 2005 ja 2006. Koulutustausta: Rakennustekniikan insinööri 2012, Kajaanin amk Ympäristötekniikan insinööri 2005, Lahden amk Ympäristönhoitaja, perusopinnot 2002, Oulun seudun ammatillinen koulutus

Jätevesineuvojalla Eero Kanasella on paljon kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän toimi Kainuun jätevesihankkeessa vuosina 2005 2006 jätevesineuvojana. Hänellä on mm. vesihuollon suunnittelijan pätevyys. Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Hankkeen toimesta tehtävästä neuvonnasta päävastuu oli projektipäälliköllä. Jätevesineuvontapalvelua ostettiin lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta Eero Kanaselta. Projektipäällikkö hoiti markkinoinnin ja tiedottamisen sekä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien valmistelun. Projektin osa-aikainen sihteeri hoiti hallinnolliset tehtävät sekä osin kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien järjestelyt ja siihen liittyvät postitukset.

5 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 5.1 Yleinen tiedottaminen Hankkeen toiminnasta valmistui esite kesäkuun 2012 alkupuolella (liite 1.). Alkukesällä hankkeesta ja haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä tiedotettiin kylä- ja asukasyhdistyksille. Kirjeitä lähetettiin eri puolille Kainuuta kaikkiaan 146 kpl. Saatekirjeessä pyydettiin yhdistyksiä mm. kartoittamaan omalta alueeltaan mahdollinen neuvontatarve (liite 2.). Kuntiin toimitettiin hankkeen esitteitä ja käyntikortteja annettavaksi jätevesiasioista kiinnostuneille. Kainuun alueella ilmestyy useita paikallislehtiä, joille toimitettiin tiedote hankkeesta (liite 3.). Kainuun sanomat, Ylä-Kainuu, Kotiseutu Plus, Koti-Kajaani, Sotkamolainen, Kuhmolainen, Tervareitti, Vuolijoki ja Puolanka lehti. (9 kpl). Lehdissä olleet artikkelit ja ilmoitukset ovat luettavissa Kainuun jätevesi-hankkeen internet-sivuilta www.kainuunjatevesi.net /galleria Tiedottaminen (lehtijutut ja ilmoitukset 20 kpl): Ylä-Kainuu lehti 15.5.2012, 12.7.2012 ja 27.11.2012 Puolanka lehti 16.5.2012, 4.7.2012 ja 26.9.2012 Kotiseutu Plus 21.6.2012, 23.8.2012, 15.11.2012, 21.2.2013, 21. ja 27.3.2013 Kuhmolainen 14.8.2012, 23.11.2012 ja 15.3.2013 Tervereitti lehti 21.9.2012 Sotkamo lehti 28.9.2012, 12.10.2012, 27.11.2012 ja 15.3.2013 Tammikuussa 2013 Kainuun kylä- ja asukasyhdistyksille lähettiin sähköpostitse tiedote neuvontahankkeen toiminnasta 2012 (liite 4.). Yhdistyksiä muistutettiin siitä, että meillä Kainuussa on vielä paljon työtä edessä, jotta jätevesien puhdistustaso saadaan Valtioneuvoston asettaman asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Asetuksen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Usean kiinteistön kohdalla voi olla tarpeellista tehdä kiinteistökohtainen neuvontakäynti, jolloin voitaisiin välttyä ja ennaltaehkäistä virheratkaisuja. YLE Kainuu teki tammikuussa 2013 jutun jätevesijärjestelmien uusimisesta Kainuussa. Juttu julkaistiin paikallisradiossa ja YLE Kainuun internet-sivuilla. (www.kainuunjatevesi.net /galleria) 5.2 Kiinteistökohtaisen neuvonnan markkinointi ja sen tavoittavuus Hankkeen toimesta postitettiin kirjeitä kiinteistöjen omistajille tietyille alueille. Aluevalinta tehtiin yhteistyössä kuntien rakennus- ja ympäristövalvontaviranomaisten kanssa. Kajaanissa kirjeiden postittaminen aloitettiin heinäkuun 2012 alussa ja viimeisenä

kirjeitä postitettiin Sotkamon Korholanmäen vakituisesti asutuille kiinteistöille syyslokakuun vaihteessa. Osa alueellisesti lähetetyistä kirjeistä sisälsi ajankohdan jolloin jätevesineuvoja tulee vierailulle ja osassa oli ilmoitettu ajankohta, jolloin jätevesineuvoja tekee neuvontakäyntejä kyseisellä alueella (Kajaani, Ristijärvi ja Sotkamo). Kiinteistön omistajan vastuulle jäi sopia tarkempi ajankohta tai muuttaa tai perua kirjeessä mainittu ajankohta. Neuvontakäyntien suunnittelussa käytössä oli ns. Putkimies- ja Nuohooja toimintamalli. (lisätietoja kohdassa 7. Kiinteistökohtainen neuvonta) Kainuussa postitettiin kolmen kunnan alueella kiinteistön omistajille kirjeitä, joihin oli merkitty tarkka ajankohta (+/- 1,5 tuntia), jolloin jätevesineuvoja tulee vierailulle. - Hyrynsalmi, Väisälän kylä ja Komulanvaara 37 kirjettä - Suomussalmi, Jumalisjärven lähialue 53 kirjettä - Kuhmo, Lentiiran kylä 40 kirjettä Kaaviossa 1 on esitetty lähetettyjen kirjeiden kohdekiinteistöjen jakautuminen loma- ja vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. Hyrynsalmella ja Suomussalmella kirjeitä lähettiin ennalta sovitun alueen jokaiselle kiinteistönomistajalle. Suomussalmella suurin osa lähetetyistä kirjeistä koski loma-asunnon omistajaa. Kuhmon kohdalla neuvontakäynnit päätettiin kohdistaa vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. KUHMO 0 40 HYRYNSALMI 13 23 SUOMUSSALMI 21 32 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 LOMA-ASUNTO VAKITUISESTI ASUTTU Kaavio 1. Jätevesineuvontakirjeen saaneiden kiinteistöjen käyttömuoto Kiinteistön omistajalle lähetetty kirje ei kaikissa tapauksissa johtanut neuvontakäyntiin. Kuhmossa neuvontakäyntejä tehtiin 20 kpl, Suomussalmella 29 kpl ja Hyrynsalmella 18 kpl. Hyrynsalmella ei juurikaan tavoitettu lomakiinteistöjen omistajia, vaikka myös he olisivat hyvin todennäköisesti tarvinneet neuvontaa. (Kaavio 2. Neuvonnan kohteina olleiden kiinteistöjen käyttömuoto ja kaavio 3. Neuvontakäyntien toteutuma)

KUHMO 0 20 HYRYNSALMI 1 17 SUOMUSSALMI 14 15 0 5 10 15 20 25 LOMA-ASUNTO VAKITUISESTI ASUTTU Kaavio 2. Neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen käyttömuoto Valitettavasti kiinteistönomistaja ei aina ilmoittanut, ettei ole paikalla ehdotettuna ajankohtana. Kaavion 3 mukaisesti voidaan kuitenkin havaita, ettei neuvontakäynnin perumisessa tai perumatta jättämisessä ollut kovin suurta alueellista eroa. Keskimäärin noin 1/3 suunnitelluista käynneistä peruuntui asukkaan toivomuksesta. Hyrynsalmen osalta hieman yli ¼ kiinteistöjen omistajista ei ollut paikalla, eikä myöskään ilmoittanut siitä ennakkoon. EI PAIKALLA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI KUHMO PERUTTU PERUTTU, EI TARVETTA KIINTEISTÖLLÄ KÄYTY 55 % 15 % 17 % 13 % 49 % 27 % 11 % 13 % 50 % 17 % 18 % 15 % Kaavio 3. Neuvontakäyntien toteutuma Kiinteistönomistajalle tarjotun maksuttoman neuvontakäynnin perumisen yleisimpiä syitä oli: - Hyrynsalmi: kiinteistö liitetty viemäröintiin, uusi järjestelmä rakenteilla, nykyinen järjestelmä täyttää vaatimukset, ei halua neuvontaa tässä tilanteessa - Suomussalmi: vähäinen jätevesimäärä, ikävapautus, järjestelmä on uusi, ei aio tehdä mitään - Kuhmo: yhteinen järjestelmä (Lentiiran kirkko ja rivitalo), järjestelmä on uusittu, tulevasta järjestelmä on jo tehty suunnitelma, muuttaa kohta ja kiinteistö jää tyhjilleen

6 YLEISNEUVONTA 6.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hankkeen kautta annettiin puhelimitse neuvontaa 14 kiinteistön omistajalle, joista enin osa oli loma-asunnon omistajia. Sähköpostitse neuvontaa annettiin kahdelle henkilölle. Neljässä puhelinneuvonta keskustelussa päädyttiin kiinteistölle tehtävään neuvontakäyntiin. Edellä mainituista neuvontakäynneistä yksi oli Puolangalla, yksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa ja yksi Paltamossa. Yksi neuvontakäynti Suomussalmelle sovittiin facebookin kautta. Puhelinneuvonnan tueksi yhdelle kiinteistölle Kuhmoon laitettiin lisätietoja sakokaivolietteen käsittelystä, selvityskaavake jätevesien käsittelystä sekä huolto- ja käyttöohjeet. 6.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Raportointijakson aikana neuvontapisteitä on ollut seuraavissa tapahtumissa: - Suomussalmi 19.5.2012, Ruukin koulun tapahtumapäivä o osallistujia n. 150 /asiakkaita 5 kpl - Kuhmo 30.6.2012, Mökkiläistapahtuma + mökkiläistoimikunnan kokous o osallistujia n. 200-300 /asiakkaita 3 kpl - Puolanka 7.7.2012, Rokulipäivä (toritapahtuma ja mökkiläiskokous) o osallistujia n. 350 /asiakkaita 6 kpl o yleisneuvonta mökkiläiskokouksessa, osallistujia n. 40 - Kajaani, Vuolijoki 14.7.2012, Vanhanajan maalaismarkkinat o osallistujia 300-500 /asiakkaita 5 kpl - Ristijärvi 4.8.2012, Toripäivä Virtaalassa o osallistujia n. 150 /asiakkaita 10 kpl - Suomussalmi 24.8.2012, Kyläparlamentti o osallistujia n.150 /asiakkaita 2 kpl - Kajaani 31.8.- 1.9.2012, Seppälän maalaismarkkinat o osallistujia n. 13000 / asiakkaita n. 90 kpl - Vaala 22.9.2012, Harjoitustason kouluratasatuskilpailu o osallistujia n. 40 / asiakkaita 2 kpl Asiakkailla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat tulleet keskustelemaan jätevesiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista tapahtuman yhteydessä.

Kuva 1. Vuolijoella Wanhan ajan maalaismarkkinoilla Neuvontapisteissä kävi vaihtelevasti jätevesiasioista kiinnostuneita henkilöitä. Usein tapahtumien yhteydessä jätevesien käsittelystä eivät tulleet keskustelemaan ne henkilöt, joilla olisi ollut siihen suurin tarve. Toisinaan sovittiin, että kiinteistölle tehdään myöhemmin neuvontakäynti, jolloin voidaan rauhassa keskustella nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja tarvittavasta uudistamistarpeesta. 6.3 Yleisötilaisuudet Ristijärvi Ristijärvellä järjestettiin jätevesijärjestelmän asennusnäytös 25.8.2012. Tilaisuuteen saapui noin 15 vierasta, joiden lisäksi paikalla olivat kiinteistön omistajat, kunnan rakennustarkastaja, jätevesineuvoja, hankkeen projektipäällikkö ja laitetoimittajan edustaja. Yleisneuvontatilaisuuksista erityisesti jätevesijärjestelmien asennusnäytökset houkuttelevat paikalle niitä henkilöitä, jotka tietävät ettei oma jätevesijärjestelmä täytä asetuksen vaatimuksia. Tilaisuudessa kiinteistön omistajan neuvot ja ohjeet koetaan puolueettomana tietona, jolloin kynnys oman järjestelmän ajanmukaistamiseen madaltuu.

Kuva 2. Tilaisuuteen osallistuneet kyselivät kiinteistön omistajalta saostuskaivojen rakenteesta. Kuva 3. Asennusnäytöstä varten maasuodatuskenttä jätettiin täyttämättä, jotta voitiin havainnollistaa eri rakennekerrokset. Kuva 4. Vierailijoita on maasuodattamon toimintaperiaatteeseen tutustumassa. Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Tilaisuudet Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella järjestettiin yhteistyössä Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hankkeen kanssa (liite 5.). Käytännön järjestelyt ja markkinoinnin lehti-ilmoituksen tueksi hoiti Kuhmon Härmänkylällä VieksiVie hanke. Tilaisuudessa kerrottiin jätevesiasetuksesta ja kiinteistökohtaisesta neuvonnasta sekä kaivovesi-hankkeen tuloksista. Hankehenkilöstön lisäksi Eero Kananen oli esittelemässä jätevesien käsittelyjärjestelmiä ja jätevesisuunnitelman laadintaa sekä Timo Piirainen kertomassa talousvesikaivon kunnostamisesta. Sotkamossa tilaisuus pidettiin Kontinjoen koululla. Tilat saatiin tilaisuuden käyttöön korvauksetta ja keittiötiloissa voitiin järjestää kahvitus.

Suomussalmella tilaisuus pidettiin Ruhtinansalmen kylätalolla. Ruhtinansalmen kylätalo hoiti tilaisuuden järjestelyt ja osallistui markkinointiin. TILAISUUKSIEN AJANKOHTA JA OSALLISTUMINEN Kuhmo, Härmänkylä 20.11.2012, Härmänkylä 27 henkilöä (kuva 5) Sotkamo, Parkua 21.11.2012, Kontinjoen koulu 8 henkilöä Suomussalmi, Ruhtinansalmi 22.11.2012, Ruhtinansalmen kylätalo 11 henkilöä Maaliskuussa 2013 järjestettiin yleisneuvontatilaisuudet yhteistyössä kyläyhdistyksien kanssa Sotkamossa Torinkylällä 17.3. ja Pohjanvaaralla 20.3.2013. Kuhmossa Lentuan kylällä pidettiin jätevesitilaisuus 24.3.2013. Sotkamo, Torinkylä: osallistujia 11 Sotkamo, Pohjavaara: osallistujia 17 Kuhmo, Lentua: osaliistujia 11 Kuva 5. Härmänkylän yleisneuvontatilaisuus

7 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 7.1 Neuvonnan järjestely Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista kartoitettiin jakamalla tietylle alueelle postilaatikoihin kirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta, neuvontatyöstä ja siitä milloin jätevesineuvoja on liikenteessä heidän asuinalueella. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä jaettiin 59 kpl. Alueelle toteutui kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä 5 kpl. Lisäksi Kajaanissa lähetettiin 12 kirjettä niille kiinteistöille, jotka sijaitsivat pohjavesialueella. Kirjeet eivät johtaneet neuvontakäynteihin. Suurin osa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta tehtiin niille neuvonta-alueille, jotka valittiin yhteistyössä kuntien kanssa. Taulukossa 4 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet. Joillain alueille neuvonta kohdennettiin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi myös loma-asuntoihin. Käytännössä aluevalinnan jälkeen kukin kunta toimitti kiinteistöjen perustiedot hankkeelle, joka hoiti neuvonnasta tiedottamisen kiinteistölle. Kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa (liite 5.). Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. (Tarkemmin tietoja kohdassa 5.2 Kiinteistökohtaisen markkinointi ja sen tavoittavuus) TAULUKKO 4. Kirjeet ja neuvontakäynnit Kunta kirje kiinteistön omistajalle yleiskirje alueella Neuvontakäynnit Putkimies Hyrynsalmi 37 0 1 18 Kajaani 12 59 3 (5) Kuhmo 40 0 9 20 Paltamo 0 0 4 0 Puolanka 0 0 2 0 Ristijärvi 24 0 3 13 Sotkamo 58 0 4 (14) Suomussalmi 53 0 7 29 Vaala 0 0 2 0 yhteensä 224 59 35 99 Nuohooja Marraskuussa 2012 Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä osallistuneille annettiin yhteystietokaavake, jolla he saattoivat ilmoittaa olevansa kiinnostuneita kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä. Kaavakkeeseen pyydettiin kiinteistönomistajan nimi, osoite- ja yhteystiedot sekä

toivomus neuvonnan ajankohdasta ja onko kyseessä loma- vai vakituisesti asuttu kiinteistö. Tilaisuuden jälkeen tehdyt neuvontakäynnit: - Kuhmo 8 neuvontakäyntiä - Sotkamo 2 neuvontakäyntiä - Suomussalmi 2 neuvontakäyntiä Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetetään kirje, jossa ehdotetaan neuvonta-aikaa ja pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdetään kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyritään löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvonta-ajankohta sovitaan. Putkimies-mallin toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikoihin. Tiedotuskirjeessä voidaan muun muassa kertoa millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Nuohooja -malli Putkimies -malli jotain siltä väliltä Kaavio 4. Kiinteistökohtaisen neuvontakäyntien toteuttamismalli

7.2 Neuvontakäynnin sisältö ja tavoitteet Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä (kuva 6. ja 7.). Kuva 6. Kiinteistön omistaja esittelee laitepuhdistamon suodatuspussia Kuva 7. Erotteleva kuivakäymälä kesämökin yhteydessä Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita: - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue) - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, rakennusvuosi, huolto ja korjaus) Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja kunnostustarpeesta. (Lisätietoja kohdassa 10.4 Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot)

Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä - käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - Kainuun jätevesihankkeen esite - jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä esittely ja vertailu - kuntien viranomaisten yhteystietoja Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesien käsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Neuvontakäynnin yhteydessä jätettiin kiinteistölle selvityskaavake ja kahdessa kohteessa se täytettiin yhdessä asukkaan kanssa. Joissain tapauksissa, kun jätevesijärjestelmän uusiminen oli suunnitteilla aloittaa, ei enää kehotettu laatimaan erillistä selvitystä olemassa olevasta järjestelmästä. Kuva 8. Kuhmon seurakunta oli tehostanut laitepuhdistamon toimintaa 2011 lisäämällä siihen fosforinsaostusjärjestelmän

8 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN TOTEUTUMISEN TUKEMINEN Yhtenä osana jätevesineuvontaa on kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien huomioiminen. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa painotetaan ensisijaiseksi jätevesiratkaisuksi liittymistä kunnalliseen ja osuuskunnan järjestämään viemäröintiin, jos se ei ole mahdollista niin kehotetaan harkitsemaan yhteisviemäröintiä naapurin kanssa ja vasta viimeisenä toimenpiteenä kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamista. Kainuussa on vielä muutamia alueita, joissa olisi mahdollista toteuttaa osuuskuntapohjaisesti yhteisviemäröinti tai vaihtoehtoisesti liittyä kunnalliseen viemäröintiin. Viemäröintihankkeet ovat herättäneet alueiden asukkaissa monenlaisia kysymyksiä, joihin ei aina ole yksiselitteistä vastausta annettavissa. Hyrynsalmi, Väisälän ja Komulanvaaran alue Väisälän kylä ja Komulanavaaran alue on sisällytetty Hyrynsalmen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, joka päivitettiin 2012. Alueella on vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä kesämökkejä ja niiden lisäksi 3 maatilaa, joista kahdessa on lypsykarjaa. Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä käydyissä keskusteluissa nousi esille, että osa alueen asukkaista haluaisi liittyä kunnalliseen viemäröintiin. Maatilojen kohdalla on kiinnostusta liittyä myös puhdasvesiverkostoon. Kylien läheisyydessä sijaitsee Ukkohallan laskettelukeskus, joka kuuluu kunnallisen vesihuollon piiriin. Asukkaiden pyynnöstä järjestettiin Hyrynsalmen kunnantalolla tilaisuus yhteisviemäröintiin liittyen 28.8.2012. Asukkaiden lisäksi paikalla oli Kainuun ELYkeskukselta Risto Rojo ja Jari Pesonen, Hyrynsalmen kunnan taholta teknisentoimen johtaja Raimo Kuvaja ja ympäristösihteeri Raimo Heikkinen sekä vesihuoltolaitoksen VesiMegan johtaja Kaarlo Komulainen. Tilaisuudessa kerrottiin asukkaille mm. rahoitusvaihtoehdoista, viemäriosuuskunnan perustamisesta ja mahdollisista kustannuksista. Kajaani, Vuottolahti Kajaanin Vuottolahdessa käynnistyi viemäröintihankkeen suunnittelu keväällä 2012, kun Vuottolahden jätevesisosuuskunta päätettiin perustaa. Alustavan arvion mukaan tulevalla viemäröintialueella sijaitsi noin 130 kiinteistöä, joista osa on vapaaajankäytössä. Syksyn 2012 aikana neuvontahankkeeseen oltiin yhteydessä pääasiallisesti niiltä vapaa-ajan kiinteistöiltä, jotka eivät olleet halukkaita liittymään viemäröintiin tai muutoin halusivat keskustella viemäröintiasioista jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa. Puhelimitse neuvontaa annettiin 3 kiinteistönomistajalle sekä tehtiin 2 neuvontakäyntiä, joista toinen johti siihen, että kiinteistönomistaja päätti liittyä jätevesiosuuskuntaan.

Kajaani, Hevos- ja Teerisuo Hevos-Teerisuon alue sijaitsee Kajaanin kaupungin välittömässä läheisyydessä kuitenkin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Asuinalue on varsin tiiviiseen asuttu ja asukkaat ovat jo vuosia sitten keskustelleet viemäröintiin liittymismahdollisuuksista. Kainuun ELY-keskus, Kajaanin kaupunki ja Kajaanin Vesi pitivät alueen asukkaille tiedotustilaisuuden marraskuussa 2012, jolloin asukkaat sopivat, että keväällä 2013 tehdään kysely, jolla selvitetään halukkuutta liittyä yhteisviemäröintiin. Käytännössä asukkailla pitäisi perustaa jätevesiosuuskunta ja tehdä sopimus Kajaanin Veden kanssa. Hevos-Teerisuon kyläyhdistyksen puheenjohtaja otti neuvontahankkeeseen yhteyttä tammikuun 2013 loppupuolella. Yhteistyössä laadimme alueen asukkaille kyselyn mahdolliseen yhteisviemäröintiin liittyen. Kyselyssä huomioitiin myös valukuidun tuominen alueelle yhdessä viemäröinnin kanssa. Valokuituun liittyvissä asioissa yhteistyötä tehtiin Laajakaita kaikille 2015 hankkeen kanssa.

9 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Kiinteistökäyntien ja yleineuvontatilaisuuksien yhteydessä kylillä on keskusteluihin tullut myös aluetta koskevia asioita, kuten mm. jätteiden lajittelu, kylien kehittäminen hankkeilla ja kyläyhdistystoiminnan hiipuminen. Yleisneuvontatilaisuuksissa ja neuvontakäynneille esille nousseita asioita: - asetus muuttu vielä, ei pidetä mitään kiirettä - jos me ei tehdä mitään, niin mitä sitten tapahtuu - miksi nyt pitää tehdä jotain, kun ei jätevesistä ole ollut mitään ongelmaa - me olemme sopineet tällä kylällä, että kukaan ei tee mitään - entä jos tuleekin viemäröinti juuri, kun me ollaan järjestelmä uusittu - ei meille osaa kukaan tehdä hyvää jätevesisuunnitelmaa - taas vain rahastetaan, mennäänkö laitevalmistajien ehdoilla vai kuka hyötyy - kunta rahastaa sillä, että pitää luvat hankkia - metsätalous kuormittaa enemmän kuin me vanhukset - ei ne kentät toimi, turhaan niitä tekee - laitepuhdistamot ei toimi - säiliöt ei kestä ja kenttä jäätyy Kaikkiaan palaute ja esitetyt kysymykset ovat moninaisia. Harvoin on helposti löydettävissä yksi oikea vastaus.

10 TULOKSET 10.1 Kiinteistöjen käyttömuoto, rakentamisajankohta ja sijainti Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 134 kpl. Kohteista vakituisesti asuttuja oli 107 ja lomakiinteistöjä 27. Käyntien kuntakohtainen jakauma oli suuri. Eniten neuvontakäyntejä tehtiin Suomussalmella 36 kpl ja Kuhmossa 29 kpl. Vähiten neuvontakäyntejä tehtiin Vaalassa ja Puolangalla, joissa molempien kuntien osalta toteutui 2 käyntiä (kaavio 5). 1 16 2 28 2 0 17 4 4 1 3 1 14 18 20 0 2 vakituisesti asuttu loma-asunto Kaavio 5. Kiinteistöjen käyttömuoto ja kuntakohtainen neuvontakäyntien jakautuminen Kainuussa kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien kohteina olleiden kiinteistöjen keskimääräinen rakentamisvuosi oli 1978. Usean kiinteistön osalta jätevesijärjestelmään oli tehty muutoksia 1980 luvulla. Muutoksien taustalla oli useimmiten lisärakentaminen ja kiinteistön perusparantaminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Keskimääräinen jätevesijärjestelmien rakentamisvuosi oli 1985. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien ikäjakauman osalta on todettavissa, että kaikkiaan haja-asutusalueille rakentaminen on vähentynyt (kaavio 6). Niin kiinteistöjen kuin jätevesijärjestelmien rakentaminen on painottunut 1980-luvulle.

50 Vakituisesti asutut kiinteistöt, jätevesijärjestemän rakentamisvuosi 44 40 30 20 23 27 10 0 7 6 0-2000 1999-1990 1989-1980 1979-1970 1969-1960 1959-1950 Kaavio 6. Jätevesijärjestelmien rakentaminen eri vuosikymmeninä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Lomakiinteistöjen ja sitä myötä jätevesijärjestelmien rakentaminen on ollut tasaista. Jätevesineuvonnan kohteena olleiden lomakiinteistöjen keskimääräinen rakentamisvuosi on 1979 ja jätevesijärjestelmien osalta 1986. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 4 Lomakiinteistöt, jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi 8 7 7-2000 1999-1990 1989-1980 1979-1970 1969-1960 1959-1950 0 1 Kaavio 7. Jätevesijärjestelmien rakentaminen eri vuosikymmeninä lomakiinteistöillä Suurin osa neuvontakäyntien kohteina olleista kiinteistöistä tavaomaisella hajaasutusalueella (kaavio 8). Paikoin kiinteistöt sijaitsivat hyvinkin lähellä toisiaan, jolloin ne olisi voitu luokitella myös taajama-alueeksi. Esimerkiksi kohdennetun neuvonnan alueista Hyrynsalmen Väisälänkylän talot ovat varsin lähekkäin muodostaen tiiviin keskittymän. Edellä mainittu kohde oli neuvonta-alueista ainut, jonne kannattaisi harkita kunnallisen viemäröinnin järjestämistä.

Suomussalmella ja Kuhmossa neuvonta kohdentui myös ranta-alueiden kiinteistöille. Luokittelussa ranta-alueeksi katsottiin ne kiinteistöt joiden etäisyys vesistöstä oli 150 metriä tai vähemmän. Pohjavesialueella sijaitsi vain yksi kiinteistö käydyistä kohteista. Kohteen jätevesienkäsittely ei vaarannan pohjaveden laatua. Kajaanissa pohjavesialueelle lähetettiin kirjeet (12 kpl) niille kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäröintiin tai muutoin ei ole tiedossa miten jätevedet käsitellään. Kiinteistön omistajille lähetetyt kirjeet eivät johtaneet neuvontakäynteihin. 30 28 25 20 15 19 16 13 14 15 10 5 0 2 6 2 2 2 2 3 8 1 1 Kaavio 8. Kiinteistöjen sijainti haja-asutusalue pohjavesialue ranta-alue Kiinteistöjen keskimäärinen koko on noin 9 hehtaaria. Asukkaita kiinteistöillä on noin 2,4 henkilöä / talous. 10.2 Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät koostuivat pääsääntöisesti saostuskaivoista ja maaperäkäsittelystä tai jätevesien johtamisesta kivipesään (kaaviot 9 ja 10). Muutamassa kohteessa saostukaivoista poistuva vesi johdettiin käsittelemättömänä ojaan. Kiinteistökäyntien yhteydessä vastaan tulleet maasuodattamot oli rakennettu 1990 loppupuolella ja 2000-luvulla. Maahanimeyttämöjä oli tehty jo aikaisemmin ja useimmiten niitä oli ns. kaksoisviemäröidyillä kiinteistöillä, jolloin wc-vedet johdettiin umpisäiöön ja harmaat vedet saostukaivojen jälkeen imeytyskenttään. Umpisäiliö oli 12 kiinteistöllä. Umpisäliöihin johdettiin 4 kiinteistöllä kaikki jätevedet, vain wc-vedet 7 kohteessa ja yhdessä taloudessa harmaat jätevedet.

JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Saostussäiliöt ja jätevesien maahan johtaminen tai maaperäkäsittely Umpisäiliö Pienpuhdistamo 12 3 111 Kaavio 9. Jätevesienkäsittelyjärjestelmät JÄTEVESIEN KÄSITTELY 98 13 5 Maahanimeyttämö Maasuodattamo Kivipesä Kaavio 10. Jätevesien käsittely Jätevesien esikäsittelynä olevien saostukaivojen määrä vaihteli järjestelmän iän mukaisesti. Vanhojen 1960- ja 70-luvun alupuolella tehdyissä järjestelmissä saattoi olla vain 1 saostukaivo ennen jätevesien johtamista maastoon. Kahden saostukaivon järjestelmän olivat yleisimpiä (kaavio 11). SAOSTUSKAIVOJEN MÄÄRÄ/ JÄRJESTELMÄ 29 8 1-saostuskaivo 74 2- saostuskaivoa tai 2-osainen säiliö 3- saostuskaivoa tai 3-osainen säiliö Kaavio 11. Saostuskaivojen määrä / jätevesijärjestelmä

Vaikituisesti asutuilla kiinteistöillä oli pääsääntöisesti vesikäymälä. Lomakiinteistöjen osalta oli suhteessa enemmän kuivakäymälöitä vesikäymälän sijaan (kaavio 12). 120 100 102 80 60 40 Vakituisesti asuttu kiinteistö Lomakiinteistö 20 0 9 6 9 1 1 3 3 wc kompostoiva erotteleva huussi Kaavio 12. Kuivakäymälät 10.3 Arvio kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin raportointijakson aikana 134 kpl. Kiinteistökohtaiset järjestelmät luokiteltiin ohjeistuksen mukaan: SININEN Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske nykyisellään tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa VIHREÄ Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti Kiinteistöllä pysyvästi asuvat kiinteistön omistajat ovat täyttäneet 68 vuotta 8.3.2011 mennessä. KELTAINEN Järjestelmää tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava PUNAINEN Järjestelmä on uusittava viimeistään 15.3.2016 mennessä

Kiinteistökäyntien yhdessä tarkastettujen järjestelmien osalta voidaan todeta, että yli puolet niistä on uusimisen tarpeessa (kaavio 13). Arvio kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä 134 kpl (ikävapautuksen kohteet sisältyvät ryhmään järjestelmä kunnossa) 56 % 11 % 22 % 11 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Kaavio 13. Arvio jätevesijärjestelmien korjaustarpeesta Kun huomioidaan vakituisesti asutut ja lomakiinteistöt erikseen, niin on nähtävissä, että jätevesijärjestelmien korjaus ja uusimistarve koskaa suureltaosin vakituisesti asuttuja kiinteistöjä (kaaviot 14 ja 15). Vakituisesti asutut kiinteistöt 107 kpl 63 % 1 % 8 % 17 % 11 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Ikävapautus Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Lomakiinteistöt 27 kpl 26 % 48 % 11 % 15 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Kaavio 14. Arvio jätevesijärjestelmien korjaustarpeesta Kaavio 15. Arvio lomakiinteistöjen jätevesijärjestelminen uusimistarpeesta 10.4 Kiinteistöjen vedenhankinta Suurin osa tarkastelun alla olleista kiinteistöistä ei kuulunut kunnallisen talousvesiverkoston piiriin. Järvivettä käytettiin pääsääntöisesti lomakiinteistöillä pesuvesinä. Kartoituksessa tuli esille, että yksi vakituisesti asuttu kiinteistö hankki

pesuvetensä järvestä ja ruoanlaitossa käytettävä vesi kannettiin pihalla olevasta rengaskaivosta (kaavio 16). Yhteistä kaivoista suurin osa oli rakennettu lähteeseen. Lähdekaivot olivat yleisesti rakennettu 1950-70 luvuilla. Asukkaat ovat hyödyntäneet ja käyttäneet vettä hyvin edullisesti. Mahdollista korjauksista aiheutuneet kulut on jaettu talouksien kesken ja sopimukset on tehty suupuheella. Edellä mainittu menettely voi aiheuttaa paikoin ongelmia, kun laajempia korjauksia on tulossa. Vesiverkostojen tekninen käyttöikä on usein jo saavutettu, eikä tarkalleen ole tiedossa missä kohden vanha verkosto sijaitsee. Juoma - ja pesuveden hankinta 30 % 28 % kunnan verkosto pora-kaivo 10 % 18 % 14 % rengas-kaivo järvi yhteinen kaivo Kaavio 16. Kiinteistöjen juoma- ja pesuveden hankinta 10.5 Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot Kiinteistöillä annettiin monipuolisesti neuvoja miten järjestelmän tehostamisessa voisi edetä. Neuvonnan tarkoituksena ei ole korvata jätevesijärjestelmän suunnittelua, vaan antaa kiinteistön omistajalle puolueetonta tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden toimintaperiaatteista. Käytännössä saostussäiliöiden lisäys usean kiinteistön kohdalla tarkoittaa jätevesienkäsittelyjärjestelmän uusimista kokonaisuudessaan. Vaihtoehto muu, mikä koskee pääasiassa Hyrynsalmen Väisälän kylän aluetta, jolloin yhdeksi vaihtoehdoksi kiinteistökohtaisen järjestelmän ohella esille nousi mahdollinen yhteisviemäröinti ja osuuskunnan perustamminen (kaavio 17).

80 70 60 68 61 50 40 30 20 10 0 14 4 2 5 ohjeet wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostus-säiliöiden kunnostus saostus-säiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) umpisäiliö hälyttimen lisäys umpisäiliöön maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen fosforinpoiston lisääminen harmaavesisuodatin laitepuhdistamo muu, mikä? 20 17 1 4 7 12 Kaavio 17. Neuvontakäynnin yhteydessä esitetyt vaihtoehdot ja toimenpiteet

LIITTEET Liite 1. Kainuun jätevesi-hankkeen esite Liite 2. Tiedote kylä- ja asukasyhdistyksille Liite 3. Tiedote lehdistölle Liite 4. Lehti-ilmoitus Liite 5. Kiinteistön omistajille lähetetty kirje Liite 6. Lehti-ilmoitus

Liite 1. Kainuun jätevesi-hankkeen esite

Liite 2. Tiedote kylä- ja asukasyhdistyksille Kainuun jätevesihanke Tiedote Kylä- ja asukasyhdistyksille 7.6.2012 Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima Kainuun jätevesihanke on aloittanut haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyä koskevan neuvontatyön. Neuvontatyölle on Kainuun ELY keskus myöntänyt avustusrahoituksen. Valtioneuvoston asettama asetus haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelystä astui voimaan 1.1.2004. Keväällä 2011 asetukseen tehtiin muutoksia, jonka seurauksena siirtymäaikaa jatkettiin 15.3.2016 saakka. Siirtymäajan jatkuminen on vaikuttanut siihen, ettei olemassa olevien jätevesijärjestelmien tehostamistoimenpiteisiin ole riittävän vilkkaasti ryhdytty. Kainuussa kunnat edellyttävät toimenpidelupaa, kun jätevesijärjestelmään tehdään muutoksia. Toimenpide- tai rakennuslupaa voidaan edellyttää myös silloin, kun vedenkäyttö kiinteistöllä lisääntyy niin merkittävästi, ettei käytössä oleva jätevesijärjestelmä ole riittävä. Toimenpidelupahakemuksen liitteenä on oltava riittävän tarkka ja luotettavan suunnittelijan laatima suunnitelma jätevesien käsittelystä. Kainuussa on vain muutama pätevä ja puolueeton jätevesijärjestelmien suunnittelija. Suunnittelijoiden vähäisyys voi puolestaan vaikeuttaa jätevesijärjestelmän uusimista ja tarvittavien lupien hakemista siirtymäajan loppupuolella. Kaikkia kiinteistöjä jätevesiasetuksen vaatimukset eivät välttämättä koske. Mikäli kiinteistöllä pysyvästi asuva kiinteistön omistaja on täyttänyt 68 vuotta 9.3.2011 mennessä, hän saa pääsääntöisesti vapautuksen asetuksen vaatimuksista. Lisäksi kunnan viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen enintään viideksi vuodeksi sosiaalisin perustein, joita voi olla esimerkiksi työttömyys tai pitkäaikainen sairaus. Haja-asutusalueella oleva kiinteistö voi olla varustetasoltaan sellainen, että syntyvien jätevesien määrä on niin vähäinen, ettei niiden käsittelyyn tarvita erillistä järjestelmää. Hankkeen toimesta tehdään yleis- ja kiinteistökohtaista neuvontaa. Yleisneuvontaa ja ohjeistusta annetaan erilaisissa kylätapahtumissa, joissa paikalliset asukkaat voivat tulla keskustelemaan jätevesien käsittelystä. Pyydämme teitä tiedottamaan hankkeen toiminnasta omalla alueellanne asuville asukkaille, sekä kartoittamaan millaista neuvontaa mahdollisesti toivoisitte. Ystävällisin terveisin Niina Kinnunen Kainuun jätevesihanke, 044 782 6661 tai niina.kinnunen@kainuunnuotta.net

Liite 3. Tiedote lehdistölle Kainuun Nuotta ry /Kainuun jätevesihanke Lehdistötiedote 7.6.2012 NEUVONTAA HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima Kainuun jätevesihanke on aloittanut haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan neuvontatyön. Neuvontatyön toteuttamiselle on Kainuun ELY keskus myöntänyt avustusrahoituksen. Valtioneuvoston asetus "Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla" tuli voimaan 15.3.2011. Asetus koskee sekä olemassa olevia kiinteistöjä että uudisrakennuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tehostetaan tai järjestelmä uusitaan tai syntyvien jätevesien määrää ja kuormittavuutta pienennetään asetuksen siirtymäaikana, joka päättyy 15.3.2016. Puutteellisesti käsitellyt haja-asutusalueen jätevedet lisäävät ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Toimiva jätevesien käsittelyjärjestelmä parantaa viihtyisyyttä, ehkäisee vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta ja vähentää merkittävästi kaivoveden pilaantumisriskiä. Talousvesien käsittely ja puhdistamisvelvoite koskee aina niitä kiinteistöjä, joilla on käytössä vesikäymälä. Myös muut syntyvät jätevedet on puhdistettava, ellei niiden määrä ole niin vähäinen, että ne ovat rinnastettavissa kantoveteen. Kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä sen huolto ja kunnossapito-ohjeet. Jätevesijärjestelmän toimivuutta voi arvioida itse järjestelmän iän, kunnon, toimivuuden sekä ympäristössä näkyvien vaikutusten perusteella. Kainuun jätevesihankkeen kautta voi pyytää jätevesineuvojan kiinteistökohtaiselle käynnille, joka auttaa ja neuvoo, miten edetä jätevesien käsittelyn tehostamisessa, jos sellainen tarve kiinteistöllä ilmenee. Kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa selvittää viemäriverkoston laajenemisalueet ja keskustella naapureiden kanssa olisiko heillä kiinnostusta yhteisen puhdistamon rakentamiseen. Mikäli jätevesijärjestelmä on aiheellista uusia, on hyvä ottaa yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan. Suunnittelija laatii jätevesijärjestelmästä suunnitelman, joka liitetään kunnan rakennusvalvontaan toimitettavaan toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen kannattaa kilpailuttaa vaikka naapureiden kanssa, jolloin sillä voi saada merkittäviä säätöjä.