1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 2 4 Määritelmät... 3 2 LUKU JÄTEVEDET... 3 5 Talousjätevesien johtaminen ja käsittely... 4 6 Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla sekä saarissa... 5 7 Kuivakäymälän sijoitus ja hoito... 6 8 Jätevesijärjestelmän huolto ja kunnossapito... 6 3 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET... 7 9 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 7 10 Määräyksistä poikkeaminen... 7 11 Voimaantulo... 7
2 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Kolarin kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n perusteella. Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kolarin kunnassa toimii rakennuslautakunta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää näissä määräyksissä itselleen kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Kolarin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä on noudatettava ympäristönsuojelulain ja asetuksen ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai ympäristönsuojelulain 61, 62 taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla tai niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat muun muassa jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. Kunnan viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään.
3 4 Määritelmät Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan pohjaveden muodostumisalueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi (I luokan pohjavesialue) tai soveltuviksi (II luokan pohjavesialue). Pohjavesialueet on rajattu kartalle (liitekartta 1). Vesistöllä tarkoitetaan vesilain 1 luvun 1 :n 2 momentin mukaisia avopintaisia sisävesialueita luonnollisine ja keinotekoisine osineen lukuun ottamatta vesilain 1 luvun 2 :ssä mainittuja vesiä. Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka tämän luvun 2 :ssä mainitaan. Vesistönä tai sen osana ei pidetä: 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea; eikä 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. Talousjäteveden normaalin käsittelyn vyöhyke, jonka rajaus alkaa keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja päättyy olosuhteista riippuen 100-200 metrin päähän rannasta. Normaalin käsittelyn alueeseen kuuluvat myös haja-asutusalueella sijaitsevat asutustihentymät. (Vyöhyke esitetty liitekartalla 2.) Talousjäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhyke, jolla tarkoitetaan alueita, joilla asutus on harvassa, talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus ja vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita. Lievennetyn käsittelyn alueeseen kuuluvat kaikki ne alueet, jotka eivät ole I ja II luokan pohjavesialuetta, normaalin käsittelyn aluetta tai viemäriverkoston aluetta. (Vyöhyke esitetty liitekartalla 2.) Talousjätevedellä tarkoitetaan kaikkea kiinteistöltä syntyvää viemäriin johdettavaa jätevettä ja jätevesilietettä. Harmaa jätevesi on asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntynyttä jätevettä. Se ei sisällä virtsaa tai ulostetta eikä mitään muutakaan käymälästä tulevaa kiinteää tai nestemäistä jätettä, kuten esimerkiksi kuivakäymälästä tulevaa suotonestettä tai puhtaana eroteltua virtsaa. Asutustihentymät ovat sellaisia alueita, joilla asukkaiden määrä ylittää 100 henkilöä ja rakennusten välinen etäisyys on pääsääntöisesti enintään 200 metriä. 2 LUKU JÄTEVEDET Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määrätä vesihuoltolain (119/2001) 3 :n tarkoittaman vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) tiukempia tai asetuksen 4 :n 2 momentin mukaiset ehdot täyttäviä määräyksiä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin.
4 Kolarin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn puhdistusvaatimusten aluejako on tehty pohjavesialueiden ja herkkien luonto- ja virkistyskohteiden sijainnin, vesistöjen läheisyyden ja veden laadun sekä jätevesikuormituksen yleisten vähentämistavoitteiden perusteella. Alueiden kiinteistöjen määrä sekä asutuksen mahdollinen lisääntyminen on otettu vyöhykkeiden määrittelyssä huomioon. 5 Talousjätevesien johtaminen ja käsittely Jätevesien ensisijainen käsittelyvaihtoehto on viemäriverkostoon liittyminen. Viittaus: Vesihuoltolain 10 :n mukaan talousjätevedet tulee ensisijaisesti johtaa viemäriverkostoon. Pohjavesialueet Jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on pohjavesialueilla kielletty. Perustelut: Pohjavesialueiden tiukemmilla määräyksillä ehkäistään jätevesistä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumista. Pohjavesialue on rajattu maa-alue, josta saadaan tai todennäköisesti saadaan yhdestä pisteestä riittävästi vettä yleisen vedenottamon tarpeisiin. Pohjavesialueet ryhmitellään kolmeen luokkaan. Tärkeällä, I- luokan pohjavesialueella on jo olemassa toimiva vedenottamo tai sinne tullaan suunnitelmien mukaan lähitulevaisuudessa rakentamaan ottamo. II-luokan pohjavesialue on tutkimuksin osoitettu vedenhankintaan soveltuvaksi. Muut pohjavesialueet kuuluvat III-luokkaan ja niiden osalta tarvitaan lisätutkimuksia pohjaveden saatavuuden suhteen ja tutkimuksen myötä kohteet siirtyvät I-II luokkaan tai poistetaan luokituksesta. Normaalin käsittelyn alue Talousjätevesien normaalin käsittelyn vyöhykkeellä jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 1 mom). Käsittelemättömän jäteveden kuormitus lasketaan asetuksessa annetun ominaiskuormituksen mukaan. Normaalin käsittelyn vaatimukset ovat voimassa seuraavilla alueilla (liitekartta 2): Tornio-Muoniojoen osalta 150 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta Muiden vesistöjen osalta 100 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta Asutustihentymät, kuten Vaattojärvi ja Kurtakko.
5 Saarenpudas, Kolarinsaarin pohjoispää ja Sieppijärven Poikkijärven-Järvirovan alueet, joille tarkasteltu viemäröintiä. Lievennetyn käsittelyn alue Talousjätevesien lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 2 mom). Lievennetyn käsittelyn vaatimukset ovat voimassa liitekartan osoittamilla alueilla, jotka eivät sijaitse pohjavesialueilla, ranta-alueilla tai taajaan rakennetuilla alueilla. Lievennettyjen käsittelyvaatimusten mukaisesti puhdistettuja jätevesiä ei saa johtaa pohjavesialueelle, normaalikäsittelyn alueelle eikä suoraan vesistöön. Suositukset: Viemäriverkoston ulkopuolella käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää, jolloin käsiteltäväksi jäävät harmaat jätevedet. Kiinteistöllä suositellaan käytettäväksi mahdollisimman ympäristöystävällisiä kemikaaleja (esimerkiksi fosfaatittomat pesuaineet), mikäli kemikaaleja kulkeutuu jätevesien mukana kiinteistön jätevesijärjestelmään. 6 Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla sekä saarissa Suositus: Jätevesien käsittelylaitteistoja ja jäteveden purkupaikkoja sijoitettaessa ovat voimassa seuraavat vähimmäissuojaetäisyydet, kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden maastonmuodot, maaperä ja pohjaveden virtausolosuhteet. Kohde Etäisyys vähintään (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä - hyvin läpäisevä maaperä 40 50 Vesistö 30 Tie, tontin raja tai oja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella: maasuodatuksessa maahanimeytyksessä 1 2 Vedenottamo 300 Pohjaveden virtaussuunta ei saa olla jäteveden käsittely- ja purkupaikalta kohti talousvesikaivoa.
6 Erillisestä saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet (ns. kannettu vesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeyttäminen ei ole sallittua 20 metriä lähempänä keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Käsittely tietyn tulvatason yläpuolella Jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5-1,0 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Perustelut: Ranta-alueella tulee ottaa huomioon tulvan vaikutus jäteveden käsittelyjärjestelmien toimintaan. Jätevesien käsittelyjärjestelmät on sijoitettava tulvaalueella siten, että estetään puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön. Samasta syystä imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa keskimääräisen vuotuisen tulvatason yläpuolelle. Vesikäymälää ei saa rakentaa saariin tai kiinteistöihin, joihin ei ole ympärivuotista tieyhteyttä. 7 Kuivakäymälän sijoitus ja hoito Käymäläjätteen kompostointiin taajama-alueella on oltava jätehuollon valvontaviranomaisen lupa. Kuiva- ja ulkokäymälässä on oltava tiivis alusastia ja käymäläjäte on kompostoitava asianmukaisesti siihen tarkoitetussa lämpöeristetyssä kompostorissa tai muulla asianmukaisella tavalla niin, ettei siitä pääse valumia ympäristöön tai aiheudu muuta haittaa ympäristölle. Esikäsittelemättömän käymäläjätteen maahan hautaaminen on kielletty. 8 Jätevesijärjestelmän huolto ja kunnossapito Kiinteistön haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Järjestelmää tulee käyttää ja huoltaa sen käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Järjestelmät on toteutettava niin, että niiden puhdistusteho on tutkimuksin tarkistettavissa. Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet saa ammattimaisesti tyhjentää ainoastaan yrittäjä, jolla on asianmukaiset luvat. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa tyhjennyksistä, tarkistuksista ja laitteiden kunnossapidosta. Tiedot on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.
7 Viittaus: Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) liitteessä 2. Perustelu: Jätevesijärjestelmän kunto ja sen hoito vaikuttavat puhdistustulokseen ja jätevesiasetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Jätevesijärjestelmään investointi kannattaa ympäristön parantuneena tilana vain, jos käsittelyjärjestelmän toimivuudesta huolehditaan jatkuvasti. 3 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 9 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön omistajan tai haltijan, toiminnanharjoittajan tai muun vastuutahon on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Tiedot tulee antaa myös toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua ympäristön pilaantumista näiden määräysten mukaisesti. 10 Määräyksistä poikkeaminen Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksessa hakemuksesta luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 11 Voimaantulo Ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2010.