Jäteveden käsittely haja-asutusalueella Piirros: Tiina Paju
Johdanto Tästä esitteestä saavat tietoa niin jätevesijärjestelmiä suunnittelevat kuin eri vaihtoehtoja miettivät uudisrakentajat. Lisäksi esite palvelee vanhan kiinteistön omistajaa jätevesijärjestelmää päivitettäessä. Esite on suunnattu Suupohjan alueelle ja siihen on lisätty yhteystietoja ja erityispulmia Suupohjan alueista. Uudistettu Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Asetus on niin sanottu hajajätevesiasetus, joka määrittelee muun muassa puhdistustasot orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle sekä siirtymäajan pituuden. Mikäli jätevesiremontti jäi vielä askarruttamaan, on esitteessä neuvottu lisätietoa antavat tahot. l Piirros: Seppo Leinonen 2
Mitä laki sanoo? Vuonna 2011 hajajätevesiin liittyvää lainsäädäntöä uudistettiin. Jätevesien puhdistustason vaatimuksia muutettiin ja siirtymäaikaa pidennettiin. Uudet säädökset koskien haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä tulivat voimaan maaliskuussa 2011. Talousjätevesien puhdistukselle on määritelty hajajätevesiasetuksessa vähimmäisvaatimustaso. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissä/rakennusjärjestyksessä määrätä ankaramman puhdistustasovaatimuksen, joka koskee herkästi pilaantuvia alueita. Vaadittavassa puhdistustasossa puhdistustulos on keskimääräinen ja lasketaan kuormitusluvusta. Kiinteistöllä tulee olla jätevesien käsittelyjärjestelmä, joka puhdistaa jätevesiä tarpeeksi tehokkaasti. l Vähimmäispuhdistustaso: Orgaanisen aineen osalta 80 % kokonaisfosforin osalta 70 % kokonaistypen osalta 30 % Ankarampi ohjeellinen puhdistustaso: Orgaanisen aineen osalta 90 % kokonaisfosforin osalta 85 % kokonaistypen osalta 40 % N Kenen pitää tehdä? asukkaan, jolla on tarve uusia tai tehostaa vanhaa jätevesijärjestelmäänsä. Kiinteistöjen jätevesienkäsittelyjärjestelmän tulee puhdistaa jätevesiä tarpeeksi tehokkaasti normaaleissa olosuhteissa. Teetä jätevesialan ammattilaisella aina kiinteistökohtainen arviointi, kun arvioit puhdistusvaatimuksia. jätevesiremontti kuuluu uudisrakentajalle tai vanhan asunnon vesijärjestelmän kunnostajalle. mikäli on tiedossa, ettei jätevesijärjestelmä ole riittävä, tulee remonttia varten palkata ammattitaitoinen suunnittelija. Mikäli on epäselvää, riittääkö nykyinen järjestelmä, kannattaa kääntyä kunnan rakennustarkastajien tai jätevesineuvojan puoleen. N Kenen ei tarvitse tehdä? asukkaan, jonka kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Selvitä sijaitseeko kiinteistö vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tai ollaanko toiminta-aluetta laajentamassa. asukkaan, jonka kiinteistössä ei ole vesikäymälää ja jonka jätevesien määrä on vähäinen eikä jätevesistä aiheudu haittaa ympäristölle. vaikeassa elämäntilanteessa olevat asukkaat, kuten vähäistä eläkettä saavat eläkeläiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat voivat hakea asetuksen vapautusta viideksi vuodeksi kerrallaan tai pysyvästi. Kiinteistön omistajan, joka on syntynyt ennen 9.3.1943. Kaikkien kiinteistön omistajien tulee täyttää kriteeri. Ikäpoikkeus ei koske vapaa-ajan asuntoja, eikä rakennuksia joissa tehdään korjaustöitä. 3
Mitä pitää tehdä? Selvitä, millainen jätevesijärjestelmäsi on. Jätevesijärjestelmän remontointitarpeen tunnistat seuraavista asioista: Järjestelmällä on ikää: remontille voi olla tarvetta, jos järjestelmä tai sen osa on ainakin kymmenen vuotta vanha. Kiinteistöllä on vain sakokaivot. Jätevedet laskevat väärään paikkaan: remontti kannattaa tehdä, jos jätevetesi ovat aiemmin purkautuneet purkupaikaksi sopimattomaan paikkaan, kuten suoraan vesistöön, naapurin tontin rajalle, lähelle talousvesikaivoa tai pohjavesialueelle. Sopimattoman paikan tunnistat lisäksi haisevasta, tukkeutuneesta tai pahasti rehevöityneestä ojasta. Hajuhaitat: Jätevesiremontin tarpeen tunnistat epämiellyttävästä hajusta. Huoltoväli: Jos saostuskaivot ovat olleet vuosia tyhjentämättä ja järjestelmä huoltamatta muutenkin, on remontti tarpeen. Piirros: Seppo Leinonen 4
Aina ei tarvita muutoksia. Jos kuitenkin jätevesiremontti on edessä, muista nämä ohjeet: Ota kunnasta selvää, voiko vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittyä. Yhteisviemäröinnin mahdollisuus kannattaa selvittää naapurin kanssa. Kokeile Internetissä olevaa jätevesijelpparia, jolla voit hahmottaa oikean järjestelmän. www.jatevesitieto.fi/testi Ota yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan. Ota yhteyttä puolueettomaan jätevesisuunnittelijaan. Ota huomioon, että jätevesisuunnittelijan tekemässä suunnitelmassa tulee huomioida määräykset, kiinteistön olosuhteet kuten korkeuserot, maaperän ominaisuudet ja koko kuten pinta-ala, korkeuserot ja maaperän ominaisuudet. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla järjestelmän hoidon ja huollon määrä, toimintavarmuus ja kustannukset. Suunnitelmassa olevia huolto-ohjeita tulee noudattaa. Jätevesijärjestelmän remonttiin tarvitaan yleensä toimenpidelupa. Hae lupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Lupahakemukseen tulee liittää suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat. Kunta käsittelee luvan. Lupa on voimassa kolme vuotta. Vertaile jätevesijärjestelmän osien ja tarvikkeiden hintoja, pyydä niistä tarjoukset ja tarvittavat hankinnat. Lupien täytyy olla ensin kunnossa, ennen kuin hankintaa ja urakoitsijaa kannattaa kilpailuttaa. Rakentamisen tulee olla valvottua, huolehdi valvonnasta. Rakennustyömaan työmaapäiväkirjaan kannattaa kirjata rakentamisen vaiheet, käytetyt materiaalit ja maanäytteiden tulokset. Valokuvaa myös eri työvaiheet. Asunnon omistajan vaihtuessa arkistointi on tärkeää. Muutoksista on tehtävä suunnitelma. Kiinteistöllä tulee olla tarvittavat asiakirjat, selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet, vaikka jätevesijärjestelmää ei tarvitse korjata tai uusia. jätevesiasioiden hoidon täytyy olla kunnossa ennen 15.3.2016. Piirros: Seppo Leinonen 5
Piirros: Seppo Leinonen Eri ympäristövyöhykkeet ohjaavat erilaisille käsittelyille Neljä tärkeintä vyöhykettä: Peruskäsittelyn alueella käyvät monenlaiset vaihtoehdot, kuten kiinteistökohtainen käsittely ja yhteiskäsittely. Puhdistustaso 1 on asetuksen vähimmäisvaatimustason mukaan. Puhdistusmenetelmäksi sopii maahan imeytys, maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Maahan imeytys sopii Suupohjassa vain harvoin. Mahdollinen viemäröitävä alue on haja-asutuksen asutustihentymä, kuten kylä, jossa yhteisen viemäriverkoston rakentaminen on mah- 2 dollista. Puhdistusmenetelmäksi sopii esimerkiksi kyläpuhdistamo. Rantavyöhykkeellä rakennus sijaitsee lähempänä kuin 100 150 metriä vesistön rantaviivasta ja niillä on tehostettu puhdistus- 3 vaatimus Suupohjan alueen kunnissa. Pohjavesialuevyöhykkeellä rakennukset sijaitsevat luokitellulla pohjavesialueella. Alueella puhdistetun jäteveden johtaminen maa- 4 han tai vesistöön on yleensä kielletty. Jätevedet täytyy pääsääntöisesti johtaa alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi, puhdistaa tiiviissä järjestelmässä ja johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai tutkitusti maaperältään tiiviiseen ojaan tai kerätä umpisäiliöön. l 6
Jätevesijelppari Oikean jätevesijärjestelmän valinta voi olla vaikeaa. Internetistä löytyvä jätevesijelppari on hyvä keino selvittää oikea jätevesijärjestelmä nopeasti ja vaivattomasti. Testin löydät Internetistä osoitteesta www.jatevesitieto.fi/testi Jätevesijelpparin kehityksestä vastaa Kyrönmaan puolueeton neuvontaprojekti nimeltään Jätevesitieto toiminnaksi-hanke. Jätevesijelppari ei kuitenkaan ole jätevesisuunnitelma, eikä se korvaa ammattitaitoisen suunnittelijan käyttöä. l www.jatevesitieto.fi/testi N Vinkkejä kiinteistön omistajalle: Kuivakäymälää kannattaa harkita. Vähennät kuivakäymälän käytöllä jätevesien puhdistustarvetta ja helpotat puhdistusprosessia. Kuivakäymälään perustuvat vaihtoehdot ovat usein myös edullisimpia. Huolla jätevesijärjestelmääsi, jotta toimivuudesta voidaan olla varmoja. päästä viemäriin mahdollisimman vähän lika-aineita, kuten fosfaattipesuaineita, ruoan tähteitä ja kemikaaleja. Näin vähennät puhdistustarvetta ja lisäät järjestelmäsi käyttöikää ja huoltotarvetta. 7
Erilaisia jätevesijärjestelmiä: Pienpuhdistamo Piirros: Katariina Harteela Mihin: Mihin tahansa maasto-oloihin, käyttö pohjavesialueilla on sovittava ympäristötoimen kanssa. Laskupaikka tulee olla pohjavesialueiden ulkopuolella tai tutkitusti maaperältään tiiviillä alueella. Pienpuhdistamoissa on tärkeää, että jätevettä tulee ympäri vuoden. Siksi pienpuhdistamo ei sovellu loma-asumuksiin. Pienpuhdistamoita on erikokoisia, joten perheen koko ratkaisee, kuinka suuri puhdistamo kannattaa hankkia. Käyttöikä: 20 vuotta. Toimintaperiaate: Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Yleensä jätevedet käsitellään annoksina, eli panoksina. Varastosäiliöön kootaan tietty määrä jätevettä, joka pumpataan edelleen prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Yleensä puhdistuksesta huolehtivat bakteerit, jotka kuolevat ellei uutta puhdistettavaa tule säännöllisesti. Monesti fosforin poistoa tehostetaan syöttämällä järjestelmään kemikaaleja. Puhdistunut vesi johdetaan maaperään tai purkuojaan. Lisäksi on jatkuvatoimisia laitteita, joiden käyttöperiaate on biosuodatus. Kaksoisviemäröinti Mihin: Vesi-WC-talouksiin, joissa viemäröinnin erottaminen on mahdollista. Kaksoisviemäröintiä kannattaa suunnitella uudiskohteisiin. Käyttöikä: Riippuu jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Toimintaperiaate: Kaksoisviemäröinnissä WC-vedet kerätään tyypillisesti umpisäiliöön. Tällöin harmai- den vesien eli pesuvesien käsittely on helpompaa. Kaksoisviemäröinnissä vesijakeet viemäröidään eri putkia pitkin ja käsitellään eri paikoissa. Tuotos erotellaan ja erottelun jälkeen vedet käsitellään omissa prosesseissa. Yhdistelmiä voi olla monenlaisia, kuten umpisäiliö + maaperäkäsittely tai umpisäiliö + harmaavesisuodatin. Erottelulla jätevedestä saadaan suurin osa kuormituksesta pois. 8
N Herkällä alueella oleva purkupaikka määrää puhdistusvaatimukset ja -menetelmän, ei pelkästään rakennuksen sijainti. Maasuodattamo Piirros: Katariina Harteela Mihin: Soveltuu monenlaisiin maasto-oloihin, ei kuitenkaan pohjavesialueille. Tontilla on oltava riittävästi tilaa, sillä järjestelmä on suurikokoinen ja se täytyy kaivaa syvälle. Järjestelmä on kuitenkin helppohoitoinen, joskin pitkällä aikavälillä puhdistusteho voi heiketä. Käyttöikä: 15 20 vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi painuu rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi ja puhdistuu samalla. Maasuodattamon hiekkakentässä on paikalle tuotua maa-ainesta, kun taas imeyttämö hyödyntää tontin omaa maa-ainesta. Kentästä puhdistunut jätevesi johdetaan putkistolla purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Maasuodattamoon edellytetään ranta-alueilla tehostettua fosforin poistoa. Kuivakäymälä Mihin: Voi suositella erityisesti vesistöjen läheisyydessä sijaitseviin vapaa-ajan asuntoihin. Käyttöikä: lähes iätön, riippuu ylläpidosta. Kaikkia käymälöitä täytyy huoltaa. Toimintaperiaate: Kuivakäymälässä säästetään vettä ja jätevedenkäsittely helpottuu. Kuivakäymälävaihtoehdossa puhdistettaviksi jäävät vain keittiössä ja kylpyhuoneessa syntyvät pesuvedet. Kui- vakäymälävaihtoehtoja on monia, kuten kompostoiva, haihduttava- tai erotteleva käymälä ja pakastava- ja polttokäymälä. Kompostoivassa käymälässä virtsa ja uloste kerätään samaan säiliöön, josta ulostemassan läpi suotautunut virtsa, niin sanottu suotoneste kerätään erikseen. Erottelevassa kuivakäymälässä virtsa ja uloste johdetaan istuimissa omiin säiliöihin. Eroteltu virtsa on puhdasta ja sitä voidaan käyttää lannoitteena. Kiinteä käymäläjäte pitää kompostoida. 9
Maahanimeyttämö Piirros: Katariina Harteela Mihin: Tontin maan on koostuttava hyvin vettä läpäisevistä aineksista, kuten hiekasta, sorasta tai hiekkamoreenista. Tontilla on oltava riittävästi tilaa. Suupohjassa imeyttämöä voi harkita vain joissain tapauksissa, koska maa on täällä tasaista ja savipitoista. Rinteillä asuvien kannattaa selvittää, olisiko imeyttämö mahdollinen. Pohjavesialueilla ja rantojen läheisyydessä sekä talousvesikaivojen lähettyvillä imeyttämön käyttö on kielletty. Paikan valinnassa vaa- ditaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Käyttöikä: 15 20 vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta imeytyskenttään. Kentässä jätevesi suodattuu imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten maakerrosten läpi. Lopulta puhdistunut jätevesi kulkeutuu hajautettuna pohjaveteen. Umpisäiliö Mihin: Minne tahansa, sillä maastovaatimuksia ei ole. Monesti on ainoa vaihtoehto pohjavesialueilla. Soveltuu väliaikaisratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille. Umpisäiliö on hyvä vaihtoehto, mikäli alueelle tulevaisuudessa rakennetaan viemäriverkko, mutta asukkaiden täytyy jo huolehtia jätevesistään. Sopii myös loma-asumuksille. Käyttöikä: 30 vuotta. Piirros: Katariina Harteela Toimintaperiaate: Kaikki jätevedet johdetaan eristettyyn säiliöön, joka tyhjennetään tarpeellisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 10
Ota yhteyttä: Rakennusluvat, Kauhajoen kaupunki Käyntiosoite: Hallintoaukio, Kauhajoki Esa Alapiha, rakennustarkastaja puh. 040 8222 262, esa.alapiha@kauhajoki.fi Pasi Lassila, rakennustarkastaja puh. 0400 173 214, pasi.lassila@kauhajoki.fi Piia Rantala, rakennustarkastaja puh. 040 1990 220, piia.rantala@kauhajoki.fi Sirkku Paavola, palvelusihteeri puh. 040 673 9396, sirkku.paavola@kauhajoki.fi Rakennusluvat, Teuvan kunta Käyntiosoite: Porvarintie 26 D, 64700 Teuva Rakennustarkastaja Vesa Osmo tavattavissa Teuvalla ma, ke, to ja pe (tiistaisin Karijoella) puh. 0500 286 115, vesa.osmo@teuva.fi Rakennusluvat, Karijoen kunta Käyntiosoite: Kristiinantie 3, Karijoki Rakennustarkastaja Vesa Osmo puh. 0500 286115, vesa.osmo@teuva.fi Karijoen kunnanvirastossa tiistaisin Rakennusvalvonnan ja teknisen toimen toimistosihteeri Kai Niemelä puh. 040 6748019, kai.niemela@karijoki.fi Rakennusluvat Isojoen kunta Käyntiosoite: Teollisuustie 1 A, Isojoki Jouni Niemi, rakennustarkastaja puh. 040 527 3655, jouni.niemi@isojoki.fi Marjo Saari, toimistosihteeri puh. 040 199 0543, marjo.saari@isojoki.fi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristönsuojelu Käyntiosoite: Kauhajoki: Hallintotie 3, (Oikeustalon 1. krs.), Ympäristösihteeri on tavoitettavissa myös sovittaessa: Teuva: Porvarintie 26 D, 64700 Teuva Karijoki: Kristiinantie 3, 64350 Karijoki Ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi puh. 050 386 4625, niina.yli-keturi@llky.fi Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala puh. 0400 161 501, tapani.ojala@llky.fi Muuta hyödyllistä tietoa: Jätevesijelppari: www.jatevesitieto.fi Ympäristöhallinnon jätevesisivusto: www.ymparisto.fi/hajajatevesi Opas jätevesien maailmaan (Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry): www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Selvitys jätevesijärjestelmästä, mallilomake: www.ymparisto.fi/hajajatevesi ->selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje LÄHTEET: Airix Ympäristö FMC Group, Länsirannikko puhdistaa jätevesiä-hanke Piirros: Seppo Leinonen 11
Piirros: Katariina Harteela Jätevesiammattilaisia GRUNDFOS - jätevesipumput ja -pumppaamot www.grundfos.fi PH VETIKKO OY - jätevesijärjestelmät www.phvetikko.com JITA OY - jätevesijärjestelmät www.jita.fi SKT SUOMI OY - paineviemärijärjestelmät www.sktsuomi.fi KONVA-CENTER - harmaavesipuhdistamot www.konva-center.com WEHOPUTS - pienpuhdistamot www.wehoputs.com Jätevedet Putkeen Suupohjassa Jätevesi-info -hanke Paino: I-print Oy, 2013, JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS lupanumero 441-895