Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala
Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus Vesilaki Terveydensuojelulaki ja asetus Naapuruussuhdelaki Jätelaki Lannoitevalmistelaki ja -asetus
Kuivakäymälä saattaa ratkaista jätevesiongelman Jos varustetaso pidetään vanhanaikaisena, eli käytössä on ulkokäymälä (puusee, huussi), kompostikäymälä tai muu kuivakäymälä ja kantovesi, eikä lainkaan viemäriä, ei välttämättä tarvitse uusia mitään. Käymälää tulee kuitenkin hoitaa hyvin Biojätteiden paikka on kompostori Tiskivedet kukkapenkkiin tms.
Kun rakennuksessa on vesijohdot Jos rakennuksessa on vesijohdot tai ne rakennetaan tai vettä käytetään muuten runsaammin, on mietittävä, miten jätevesi tulisi käsitellä ja mihin sen voi käsittelyn jälkeen johtaa. Vesi-WC:n rakentaminen ja käyttö aiheuttaa suurimmat jätevesiongelmat. Vesi-WC:n vaihtaminen kuivakäymälään voi olla vaihtoehto loma-asunnon lisäksi myös vakituisessa asutuksessa. Vaikka käytettäisiin kuivakäymälää, on myös harmaiden vesien käsittely on hoidettava, jotta vaatimukset täyttyisivät. WC:t on rakennettu maaseudun ympärivuotisiin asuntoihin hyvin yleisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen.
Käymäläjärjestelmät Vesihuuhtelukäymälät: tavallinen vesilukollinen huuhtelukäymälä, alipainekäymälä, separaattorilla varustettu huuhtelukäymälä, virtsan erotteleva huuhtelukäymälä Kuivakäymälät: kuoppakäymälä, säiliöllä varustettu ulkokäymälä, kaksiosaisella säiliöllä varustettu kuivikekäymälä, pieni kompostikäymälä, suuri kompostikäymälä, virtsan erottelevat kompostikäymälät, polttokäymälä, pakastava käymälä Lisätietoa: www.ymparisto.fi, www.huussi.net
Käymäläjärjestelmien ominaispiirteitä Tavallisen ulkokäymälän parannetuilla versioilla ei ole päästöä maaperään Kompostoivia käymälöitä on erilaisiin käyttökohteisiin Toiset soveltuvat vain ulkokäymäläksi, toiset myös sisäkäyttöön Sisäkäytössä käymälätilan sijainti tärkeää Polttokäymälät ja pakastavat käymälät ovat erityisratkaisuja Alipainekäymälät ja muut erittäin vähän huuhteluvettä tarvitsevat vesikäymälät ovat käyttäjän kannalta vesikäymälään verrattavia. Hyvä harkita mikäli jätevesi kerätään umpisäiliöön.
Erilaisia Suomessa käytettyjä käymälätyyppejä Oheisena on eräitä Huussi ry:n esitteestä poimittuja esimerkkejä käymälöistä Valmistajia on lukuisia muitakin kuin näissä kuvissa mainitut Käymälätyypin valinnassa asukkaan tarpeet ja mieltymykset ovat ratkaisevia Käymälän sijoitus sisälle asuinrakennukseen on suunniteltava hyvin ilmanvaihdon ja hoidon kannalta Käyttötapa, vain kesällä tai ympärivuotisesti, vaikuttaa laitteen valintaan
Kompostoiva käymälä (Mökki-Multio
Kuivikekäymälä (LT Ekomatic)
Erotteleva kuivikekäymälä (Biolan)
Erotteleva kuivakäymälä (KWH)
Kompostikäymälä (Biolan)
Karusellikäymälä (Ekolet ulkomalli)
Karusellikäymälä (Ekolet sisämalli mökille)
Kompostoiva käymälä (Green Toilet 330)
Kompostoiva käymälä (Raita EV 200)
Suurisäiliöllinen kompostikäymälä (Clivus Multrum)
Rumpukompostikäymälä (Naturum)
Alipainekäymälä (Jets)
Polttava alipainekäymälä (CombuTech Strandell)
Vähävetiset huuhtelukäymälät (Dometic Sealand)
Polttokäymälä (Cinderella)
Pakastava käymälä (Privetti)
Käymälöiden kustannuksia Käymälöiden kustannuksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon itse käymälälaitteen kustannus, käymälätilan tai erillisen rakennuksen kustannus sekä käyttökustannukset Vesikäymälälle vaihtoehtoisten laitteiden hinta kaupassa on yleensä haarukassa 100 3000 Tilakustannus vaihtelee suuresti, tietyt käymälätyypit voidaan sijoittaa vain erilliseen ulkokäymälärakennukseen, osa sisätiloihin tavallisen WC:n tapaan, usein parhaiten erilliseen huonetilaan, ei pesutilaan Suurisäiliöllisen kompostikäymälän osalta on huomattava mahdollisen kellaritilan kustannus; pienten mallien osalta jatkokäsittelyn vaatima erillinen kompostori on usein tarpeen Käyttökustannukset voivat muodostua kuivikkeesta, sähköstä, vedestä ja jätteen jatkokäsittelystä
Käymälöiden toimintakunnon arviointi Vesikäymälän kuntoa voi arvioida silmämääräisesti ja kokeilemalla (halkeamat, huuhtelulaitteen toimivuus) ja kuuntelemalla (huuhtelulaitteen vuoto) Vanhat vesikäymälät tarvitsevat jopa 9 litraa vettä huuhteluun, uudet useimmiten 2 tai 4 litraa Huuhteluvesimäärä vaikuttaa umpisäiliötä käytettäessä ratkaisevasti tyhjennystarpeeseen Sisälle rakennettujen kuivakäymälöiden arvioinnissa on tärkeää tarkastella ilmanvaihdon järjestelyjä Muuten kuivakäymälöiden toimintakunto on melkoisesti niiden iästä ja käyttötavasta riippuvainen. Kuivakäymälästä ei saa valua virtsaa tai suotonestettä suoraan maahan, ja jäte tulee kompostoida.
Vesikäymälän jäteveden erottelu: Jäteveden umpisäiliöt Uudisrakentamisessa ja remonteissa on hyvä varautua siihen, että käymäläjätevedet voidaan kerätä erillään, eli kaksoisviemäröinti kannattaa tehdä ainakin ulkoseinään asti. Merkkejä, malleja ja kokoja on kaikkiin tarpeisiin, lukuisia valmistajia; kustannukset noin 2000 + kaivu + asennus Huom! Käyttökustannus!
Lisätietolähteitä Rakennustietosäätiön ohje Vedettömät ja vähävetiset käymälät RT 69-11177 Käymäläseura Huussi ry www.huussi.net: Huussi muuttaa sisälle, Huussi ry:n julkaisema kirja Videokirja Kuiva käy! (http://www.huussi.net/kuivakay/) Suomalaiset kuivakäymälät -esite Sisäkuivakäymälän ABC hankinta -esite Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittely -esite www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto