Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kirkkonummen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja hallintopäällikkö Kati Kupiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Liisa Ståhle Perusturvajohtaja 050 594 1749 liisa.stahle@kirkkonummi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 03.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Linjauksessa on jossain määrin kuitenkin epämääräisyyttä. Yleisperiaatteet palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat silti hyväksyttävät. Kunnan tulisi voida päättää siitä, mitkä perustason sosiaali- ja terveyspalveluista järjestetään lähipalveluina tai keskitettyinä palveluina. On tärkeää huolehtia tässä yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden eheydestä sekä niiden integroitumisesta muihin kunnan peruspalveluihin (esimerkiksi sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluihin). Lisäksi on otettava huomioon, että sähköinen asiointi ja ylipäätään uuden teknologian hyväksikäyttö sote-palveluissa tuo uuden ulottuvuuden puhuttaessa palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen ei tulisi kuulua vain sosiaali- ja terveysalueiden järjestämisvastuulle. Esimerkiksi Metropoli-alueella, jonne huomattava osa Suomen väestöstä on keskittynyt, tulee olla esitettyä useampi perustason alue tai kunta, joka kykenee turvaamaan palvelujen saatavuuden ja laadun sekä niiden tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan järjestämisen. Maan eri alueiden kuntia ei tulisi asettaa eri asemaan perustason järjestämisvastuuseen edellytetyn väestöpohjavaatimuksen perusteella. Esimerkiksi noin 40 000 asukkaan kunnalla kuten Kirkkonummella on toimintaansa jatkuvasti kehittäneenä / kehittävänä kasvukuntana riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien ja palvelujen järjestämiseen myös tulevaisuudessa siinä laajuudessa kuin tälläkin hetkellä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tasolla on saavutettu tehokkuutta ja korkeaa laatua merkittävillä erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestelyillä. HUS-alueen väestö muodostaa riittävän vahvan ja toimivan perustan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tiettyjen erityispalveluiden (erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut) tuottajaksi. Erityispalveluiden tuottamista voisi mahdollisesti tulevaisuudessa keskittää HUS-/Hyks-organisaatioiden pohjalle. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Perustason alue voi muodostua hallituksen esityksen mukaan vähintään 20 000 asukkaan kunnasta muualla maassa kuin Uudellamaalla. Vaikka Metropoli-aluetta on perusteltua kehittää yhtenä kokonaisuutena, tulee selkeästi yli 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen ylittävällä kunnalla olla myös Metropolialueella oikeus toimia erillisenä perustason alueena tai palveluita järjestävänä kuntana. Tähän on hyvät edellytykset. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustason järjestämisvastuun tulee olla myös Uudellamaalla noin 20 50 000 asukkaan kunnalla. Myös erityispalveluiden järjestämisvastuun tulisi olla kunnalla, mutta niiden tuottajaorganisaatio voisi olla esimerkiksi HUS / Hyks pohjalle rakentuva toimija, joka tuottaisi myös sosiaalihuollon erityispalveluita. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - - 13. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? x Ei. Koko maahan riittäisi yksi erityisvastuualue, jonka tehtävänä olisi mm. koordinoida kansallisen tason keskeisiä strategisia linjauksia yhteistyössä STM:n kanssa (esimerkiksi ICT:n kehittäminen).
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Kunnan vaikutusmahdollisuudet sote-palveluiden järjestämisessä heikkenevät olennaisesti, mikäli hallinto järjestetään vastuukunnan toimielimen / edustajainkokouksen kautta. Vastuukuntamallilla toteutettu kuntien yhteistyö heikentää kuntien itsehallintoon olennaisena osana sisältyvää demokraattisesti valittujen toimielinten oikeutta päättää kunnan asioista. Yksittäisellä 20 000 50 000 asukkaan kunnalla tulee olla järjestämisvastuu sote-palveluista. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Ei ole selkeä. Vastuusuhteiden määrittely lakiehdotuksen pohjalta on vaikeasti ymmärrettävä ja sekava. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Kirkkonummi on osa Metropoli-aluetta. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? ota kantaa 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Yksi Erva on riittävä, tehtävät ja hallinto ratkaistava myöhemmin. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä
- Uudellemaalle olisi perusteltua muodostaa kehittämisyksikkö, joka yhdistäisi sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämistoiminnan integroituneeksi kokonaisuudeksi. Tämä voisi rakentua esimerkiksi nykyiselle HUS:n / Hyksin pohjalle. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Kunnan käytettävissä tulisi olla kuntakohtainen laskelma rahoituksen vaikutuksista ennen kuin voidaan ottaa lopullisesti kantaa asiaan. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Kyllä 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? ota kantaa 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Kunnan osalta tulisi huomioida arvioitu väestön kasvu. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
- Kuntarakennetta ja metropolihallintoa koskevat ratkaisut ovat auki, joten kokonaisratkaisun arviointi on haasteellista nykyisellä aikataululla. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Etenkään perustason osalta määrittely ei vastaa kunnan näkemystä. Toisessa momentissa mainittujen perustason palveluiden osalta Kirkkonummen kunta kykenee järjestämään etenkin perustason sote-palvelut. Näin ollen perustason alueita tai niihin rinnastettavia perustason palvelujen järjestämisestä vastaavia kuntia tulee olla esitettyä enemmän. On tärkeää, että erikoissairaanhoidon pilkkominen vältetään. Jotta metropolialueen kunnat onvat samanarvoisessa suhteessa erikoissairaanhoidon palveluiden ja päätöksenteon ohjaukseen, olisi luontevaa pitäytyä nykyisen kaltaisessa ratkaisussa, jota voisi täydentää sosiaalihuollon erityispalveluilla. Ellei se ole mahdollista, ja ratkaisua joudutaan etsimään sote-rakennelain valmistelun eri vaiheissa esitetyistä vaihtoehdoista, lähin vaihtoehto lienee se, että koko Uusimaa muodostaisi erityispalveluiden osalta sote-alueen. Tämän vaihtoehdon osalta olisi liitettävä tarkasteluun myös erityishuoltopiirin toiminnan ja muiden laajempaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaalihuollon palveluiden nivominen kokonaisuuteen. Näin olisi edellytyksiä luoda alueen keskisuurten kuntien näkökulmasta tasapainoisempi ratkaisu. Näin niin Espoo kuin Vantaa sekä keskisuuret kunnat kykenisivät samalta viivalta vaikuttamaan erikoissairaanhoidon ja siihen mahdollisesti liitettävien muiden erityispalveluiden ohjaukseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
ota kantaa 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Kuntien henkilöstöä ei saa asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan irtisanomissuojan suhteen. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? ota kantaa 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
- Ehdotetun mallin ei voida katsoa tukevan uudistukselle asetettuja tavoitteita (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä perusterveydenhuollon ja muiden perustason palveluiden voimavarojen vahvistaminen). Lisäksi ehdotettu malli erkaannuttaa sote-peruspalvelut muista kunnan järjestämistä palveluista. Lakiehdotus ei tuo selkeyttä nykyiseen järjestelmään. Pikemminkin uudistuksen toteutuessa esitetyssä muodossa menetetään paljon nykyisen järjestelmän toimivuudesta ja saavutettavia hyötyjä on varsin vähän. Kunnan näkemyksen mukaan perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnalla. Uudellamaalla tulee olla perustason alueita tai niihin rinnastettavia perustason palvelujen järjestämisestä vastaavia kuntia enemmän kuin lakiehdotuksessa on esitetty. Myös Uudellamaalla tulee olla sama väestöpohjavaatimus (20 000 50 000) kuin muualla maassa perustason alueelle tai niihin rinnastettavien perustason palveluiden järjestämisestä vastaavalle kunnalle. Erityispalveluiden tuottajaorganisaationa voisi olla esimerkiksi HUS / Hyks pohjalle rakentuva toimija, joka tuottaisi myös sosiaalihuollon erityispalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen kokoisella kunnalla on hyvät edellytykset perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle: - Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle on kunnassa hyvät mahdollisuudet, koska kyseiset palvelut on organisoitu samaan organisaatioon kunnan sisällä. - Terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaiseen edistämiseen on hyvät edellytykset yhteistyössä muiden peruspalveluiden (mm. varhaiskasvatus, sivistystoimi, liikuntapalvelut) ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa. - Henkilöstön saatavuus o toiminnoissa, joissa on kansallisesti vaikeaa saada ammattitaitoista henkilöstöä, on onnistuttu neljän viimeisen vuoden aikana rekrytoimaan hyvin (esimerkiksi terveyskeskuslääkärit ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät) - Kustannukset kansallisissa ja HUS-alueen kuntavertailuissa kohtuulliset pääosassa sote-palveluista eri vertailuaineistojen mukaan - Oikea-aikainen palveluihin pääsy (alla eräitä myönteisiä esimerkkejä): o Kiireettömään hoitoon pääsyn jonotusajat kansallisesti lyhyehköt o Mielenterveyspalveluiden matalankynnyksen peruspalveluita kehitetty o Siirtoviivevuorokaudet HYKS-sairaanhoitoalueen alhaisimpia o Toimivat ruotsinkieliset perustason palvelut - Hoito- ja palvelupolkujen toimivuus o Perusturvan omien prosessien mallintaminen ja hyödyntäminen on osa toiminnan johtamista (prosessityötä on kehitetty koko toimialalla vuodesta 2009 lähtien; systematisointi on käynnistynyt vuonna 2013) o PKSOSTER-yhteistyö (mm. Aie-sopimus, suun terveydenhuollon perustason erityispalvelut) o Apotti-hanke (toiminnallisten prosessien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä ICT:n parantaminen) Kirkkonummi voi myös jatkaa nykyistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien, naapurikuntiensa ja osin myös Kuuma kuntien kanssa. Monilla tunnusluvuilla mitattuna Kirkkonummen kunta on onnistunut järjestämään kustannustehokkaasti sosiaali- ja terveyspalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset (pl. varhaiskasvatus) / asukas olivat 2 396 euroa vuonna 2012, kun Uudenmaan kuntien keskiarvo oli 2 779 / asukas. Espoon kaupungin kustannukset olivat vain 0,6 prosenttia alhaisemmat eli tosiasiallisesti samaa suuruusluokkaa. Palveluiden saatavuudessa on myös onnistuttu. Terveysasemalla odotusaika kiireettömään hoitoon on ollut viimeisen neljän viiden vuoden ajan moniin muihin kuntiin verrattuna merkittävästi lyhyempi. Esimerkiksi tammikuussa 2014 se oli Kirkkonummella 15 päivää, kun puolestaan Espoon kaupungissa vastaava aika oli 23 ja Kauniaisissa 28 päivää. Suun terveydenhuoltoon samana ajankohtana pääsi Kirkkonummella kolmessa viikossa, kun Espoossa aikaa joutui odottamaan kaksi kuukautta ja Kauniaisissa kuusi kuukautta. Kunnan perusturva on saanut eri yhteyksissä kansallista tunnustusta kehittämistoiminnastaan (esimerkiksi vuonna 2013 THL:n perusterveydenhuollon kehittämisverkoston kehittäjäpalkinnot pitkäjännitteisestä kehittämistyöstä, farmasiatoiminnan ja terveyssosiaalityön saamat tunnustukset). Kestävyysvajeen kuromiseksi ikäihmisten palveluiden rakenteella on keskeinen merkitys. Kirkkonummi on systemaattisella työskentelyllä purkanut laitospainotteisuutta ja kehittänyt onnistuneesti ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita ja kotihoitoa (mobiilihanke toiminnanohjausjärjestelmineen on tuotantoonottovaiheessa). Esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa (mukaan lukien tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito) annetaan yli 75-vuotiaista 8,2 prosentille (tilanne 12/2013). Espoon kaupungin vastaava luku on 8,9 prosenttia. Omaishoidon tuen parissa on Kirkkonummen yli 75-vuotiaista 4,5 prosenttia, kun esimerkiksi Espoossa tuen piirissä on 2,7 prosenttia yli 75-vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon piirissä vastaavasta ikäryhmästä on 10,5 prosenttia, kun Espoossa vastaava luku on 9,6 prosenttia.