Keski-Suomen - alueseminaari MARA- ja MASA-tilannekatsaus Tuotteistusohje () Liikuntapaikkaohje () Marjo Ronkainen 23.9.2016 Jyväskylä
Yleistä MARA- ja MASA-asetuksista Kaksi erillistä asetusta, joihin sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaista ilmoitusmenettelyä MARA muiden jätteiden kuin maa-ainesjätteiden hyödyntämistä sekä stabiloinnissa käytettävät jätteet (tuhkat ja kalkit) MASA maa-ainesjätteiden hyödyntämistä (ristiviittaus MARAn jätteillä tapahtuvaan stabilointiin) Ympäristökelpoisuusperusta yhtenäinen raja-arvot ja käytettävän jätteen määrä riippuu rakennetyypistä (tie, kenttä, valli, täyttö, kaatopaikka, käyttö stabilointiaineena) MASAssa useampia rakennetyyppejä kuin MARAssa Hyödyntäminen pohjavesialueella pääsääntöisesti luvanvaraista Hyvälaatuinen jätemateriaali olisi mahdollista hyödyntää pohjavesialueella, jos tiukat raja-arvovaatimukset täyttyisivät? Else Peuranen, ympäristöministeriö 2
Muutoksia MARAan Sovelletaan suunnitelmalliseen rakentamiseen Mm. MRL, maantielaki, ratalaki, VNA yksityisteistä, KEMERA-laki taikka MRL:n mukainen lupa, ilmoitus, kunnan rakennusjärjestys Ympäristökelpoisuusperusta uudistuu Uusia jätemateriaaleja valimohiekat, asfalttimurske, kalkit, rengasrouhe, tiilimurska, jätteenpolton kuonat Säännökset ylöskaivetun MARA-materiaalin uudelleen käytöstä, välivarastoinnista sekä jätteiden sekoittamisesta keskenään (esim. stabilointi tuhkalla tai kalkilla) Ilmoitusmenettelyyn lisätietovaatimuksia, mm. tieto hyödynnetyn jätteen määrästä ELY:lle Else Peuranen, ympäristöministeriö 3
Tilannekatsaus Uutta MARA-asetusta luonnosteltu kesän ja alkusyksyn aikana, MASA tulee noudattamaan samaa rakennetta pääpiirteittäin SYKEn ympäristökelpoisuustyö valmistumassa Laskentamenettelyn päätösanalyysistä sidosryhmätilaisuus 26.8.2016 MARA-asetuksen rakennetyyppikohtaiset raja-arvot ja laadunvarmistus: näytteenotto ja analyysimenetelmät Tavoitteena saada MARA/MASA-ilmoituslomake sähköiseksi; SYKE tekisi kevääseen 2017 mennessä Tiukka tavoiteaikataulu: asetukset valmiina ja voimassa keväällä 2017 MARA-MASA työ yksi hallituksen kärkihankkeista! Else Peuranen, ympäristöministeriö 4
Laatukysymyksiä Jätemateriaalien laatu keskeinen tekijä sille, valitaanko maarakentamiseen jätettä vai ei! Jätteen hyödyntämisessä myös maarakentamisvaatimusten täytyttävä Laadunvarmistuksen osoittaminen ilmoitusmenettelyssä Mitä tietoja annettava, jotta helppo ja nopea täyttää ja tarkistaa Jätteen hyödyntämisessä otettava huomioon EU:n asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EY) 850/2004 eristeissä käytetty bromattua palonsuoja-ainetta (HBCDD), jonka raja-arvo 1000 mg/kg; jos raja ylittyy, eriste on POP-jätettä pol oon Else Peuranen, ympäristöministeriö 5
, Tuotteistamisohje Ohjeen tavoitteena on opastaa materiaalien tuottajia uusiomateriaalien tuotteistamisessa kaupallisiksi tuotteiksi. Ohjeen tavoitteena on myös helpottaa mm. materiaalituottajien, tilaajien ja viranomaisten välistä keskustelua tuotteistamisprosessin aikana.
, Tuotteistamisohje ja Standardiselvitys
Tuotteistaminen, määritelmä 1/2 Tuotteistamisen perusajatuksena on uuden kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun kehittäminen ja sen tuominen markkinoille. Tuotteistaminen on tavaran (tai palvelun) vakioimista sisäänpäin eli valmistamiseen ja ulospäin eli asiakkaalle. Vertailuna mittatilaustyö on aina erilainen eikä silloin muodostu vakioitua tuotetta kun taas vakioinnilla luodaan aina samanlainen toistettava tuote.
Tuotteistaminen, määritelmä 2/2 Tuotteistusprosessissa lähtökohtana on, että tuote vastaa asiakkaan tarpeita ja asiakas saa vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: mihin rakenne-/rakennusosaan tuotetta käytetään miten tuote täyttää rakenne-/rakennusosan toimivuusvaatimukset millaiset ominaisuudet tuotteella on mitä laatukriteerejä tuotteelle asetetaan mitä tuote maksaa mikä on tuotteen toimitusaika ja millainen on sen toimituskapasiteetti.
Tuotteistaminen LiVi:n ohjeessa Tuotteistaminen Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa (Liikennevirasto 2014)
, Tuotteistamisohje, materiaalit Ohje käsittelee lähinnä teollisuuden sivutuotteita ja jätemateriaaleja ja jätteet
, Tuotteistamisohje, sisällysluettelo
, Tuotteistamisohje, Osa A. lainsäädäntö
, Tuotteistamisohje, Osa B. Tuotteistamisprosessin vaiheet infra- ja maarakentamisessa.
, Tuotteistamisohje, tuotteistamisprosessin vaiheet 1/3 Rakenteen vaatimuksen ja niihin vastaaminen
, Tuotteistamisohje, tuotteistamisprosessin vaiheet 2/3 Ohjeistuksen laatiminen tausta-aineistoineen
, Tuotteistamisohje, tuotteistamisprosessin vaiheet 3/3 Markkinapotentiaalin ja taloudellisuuden selvittäminen
UUMA-käsikirjasto, tuotteistaminen Tuotteistamisohje ja Standardiselvitys löytyvät -sivuilta: http://www.uusiomaarakentaminen.fi/tuotteistaminen
Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi käyttäen teollisuuden sivutuotteita sideaineseoksissa
LIIKUNTAPAIKKAOHJE: Uusiomateriaalit liikuntapaikkarakentamisessa MITÄ? MIKSI? MILLOIN? Informatiivinen ohje liikuntapaikkarakentamisen eri sovellutuksiin hyödyntäen uusiomaarakennustekniikkoita ja materiaaleja. Hyödynnetään jo 2000-luvun alusta alkaen saadut kokemukset uusiomateriaalikokemukset liikuntapaikkarakentamisessa. Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntapaikkarakentamisessa hyödynnetään materiaalien keveys-, routaeristävyysominaisuuksia sekä suurta massamäärätarvetta. Luonnos kommentointikierrokselle /koekäyttöön (2.5.2016). Kyseinen versio on edelleen saatavissa: http://www.uusiomaarakentaminen.fi/rakentaminen Kommentointiaika on päättynyt 1.6.2016 ja uusi kommenttien perusteella päivitetty versio tulossa syksyllä 2016 samaan paikkaan. Koekäytössä noin vuoden, jonka jälkeen se on tavoitteena päivittää valmiiksi syksyllä 2017
SISÄLLYSLUETTELO 1/3: Uusiomateriaalit liikuntapaikkarakentamisessa 1. JOHDANTO 6 2. MATERIAALIT 7 2.1 Lainsäädäntö 7 2.2 Uusiomateriaalit 7 2.3 Materiaalien erityispiirteistä ja huomioitavia ominaisuuksia 7 3. SOVELLUTUKSET 12 3.1 Pehmeäpohjaiset alueet ja vanhat rakenteet 12 3.2 Kenttä-alueiden päällysrakenteet 14 3.2.1 Ulkokentät 14 3.2.2 Hiekkakentät 18 3.2.3 Nurmikentät 19 3.2.4 Tekonurmikentät 19 3.2.5 Pesäpallokentät 20 3.2.6 Jäädytettävät kentät 20 3.2.7 Urheilukenttien juoksuradat ja yleisurheilun suorituspaikat 21 3.3 Lähiliikuntapaikat 21 3.3.1 Liikunta- ja kuntoradat21 3.3.2 Maastopyöräilyradat 21 3.3.3 Muita liikunta-alueita 22 3.4 Golf-kentät22 3.5 Hevosurheilu-alueet 23 3.6 Katetut kentät 23 3.7 Maavallikatsomot 24 3.8 Liikuntapaikkojen piha- ja pysäköintialueet 24
SISÄLLYSLUETTELO 2/3: Uusiomateriaalit liikuntapaikkarakentamisessa 4. UUSIOMAARAKENTAMISEN TOTEUTUS 25 4.1 Lähtötietojen hankinta 26 4.2 Pohjatutkimukset 26 4.3 Esiselvitys uusiomateriaaleista ja uusiomateriaalisovellutuksista 27 4.4 Materiaalitutkimukset ja suunnittelu27 4.4.1 Materiaalitutkimukset laboratoriossa 27 4.4.2 Rakenteiden suunnittelu ja materiaalien jalostaminen 28 4.4.3 Kuivatuksen erityispiirteet 28 4.4.4 Rakentamisen suunnittelu (työohjeet ja työtekniikan erityispiirteet) 28 4.4.5 Rakentamisen laadunvarmistus 29 4.5 Ympäristö- ja lupaprosessi 29 4.6 Urakkakilpailu 29 4.7 Rakennusmateriaalien keruu ja varastointi 29 4.8 Rakentaminen ja laadunvalvonta 30 4.9 Seurantatutkimukset ja raportointi 30 4.10 Käyttöönotto 30 5. Lähteet 31
SISÄLLYSLUETTELO 3/3: Uusiomateriaalit liikuntapaikkarakentamisessa LIITTEET LIITE 1, lainsäädäntö (3 s.) LIITE 2, joidenkin uusiomateriaalien esittely (14 s.) LIITE 3, case-esimerkkejä (7 s.) LIITE 4, materiaalien sekoituslaitteistoja ja työmenetelmiä (4 s.) LIITE 5, tarkistuslista tehtävistä toimenpiteistä sivutuotteilla toteutettavassa liikuntapaikkaprojektissa (1 s.)
Esimerkkimateriaaleja
Esimerkkiratkaisuja
Liikuntapaikkahankkeen aikataulu
KIITOS! UUMA LIIKUNTAPAIKKAOHJE LÖYTYY: http://www.uusiomaarakentaminen.fi/rakentaminen Tuotteistamisohje ja Standardiselvitys löytyvät - sivuilta: http://www.uusiomaarakentaminen.fi/tuotteistaminen