MUISTIOT KYLIEN BISNESILTAPÄIVÄ LAUANTAINA 26.1.2013 Kylätoiminnan varainkeruu : Sirkka Suomäki Hankasalmen 4H:lta, kirjurina Anja Saksola Ideoita varainkeruuseen: - mainostaulu tien varressa. Jos taulu sijaitsee yksityisellä maalla, on neuvoteltava sopimus maanomistajan kanssa. Lupa haetaan kunnan teknisen toimiston / tiehallinnon /yrityskeskuksen kautta. Mainostaulun valot (vaatii sähköliittymän) ja kehikko samoin kuin pajukon raivaaminen ovat yhdistyksen vastuulla. Yritykset toimittavat mainokset paikalleen. 4H:lle veronalaista, jatkuvaa tuloa. - muovipussit paikallisiin lähikauppoihin: neuvottelu s-ketjun kanssa, pussin toiselle puolelle myydään paikallisten yritysten mainoksia. Huom. myös S-market maksoi omasta mainoksestaan pussin toiselle puolelle. 100 000 pussin painatus maksoi 10 000, tuotto 20 000 => voitto 10 000 - Pelikortit/muistipeli, joissa kuvina paikallisten yritysten mainoksia, kuvia paikallisista kohteista. - Värityskirja, jossa värityskuvina paikallisyrityksiä. Kirjan myyntihinta esim. 5. Kylien toimiva tiedotus ja markkinointi: Suvi Juurikka ja Niina Luomala, kirjurina Anja Saksola - kotisivut tärkeä tiedotuskanava: netistä löytyy ilmaisia, helppokäyttöisiä alustoja - facebook: facebookin höydyllisyydestä ei olla vielä vakuuttuneita, koneen äärellä istuminen ei välttämättä tunnu houkuttelevalta. Ohjelmaa kohtaan on paljon ennakkoluuloja, ja siksi sitä vastustetaan jyrkästi. Facebook on kuitenkin nykypäivän tiedotusväline ja sitä kannattaa hyödyntää. Erityisesti nuorten aktivoiminen onnistuu parhaiten facebookissa. Riittää, kun jollakin kyläläisellä on ystävinään suuri joukko kyläläisiä, niin tieto kulkee nopeasti hyvin laajalle. Nykytekniikka mahdollistaa tiedotteiden ja facebookin lukemisen myös kännykän kautta, jolloin facebookin käyttö ei välttämättä edellytä koneella istumista. - ilmoitustaulu: on tärkeää, että ilmoitustaulut sijaitsevat keskeisellä paikalla, missä kyläläiset käyvät. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että ilmoitustaulua huolletaan säännöllisesti. Tiedon levittämisen kannalta olisi hyvä, että mm. kyläyhdistyksissä olisi edustajia mahdollisimman laajalta alueelta, jolloin mainoksia ja tietoa pystytään levittämään kaikille ilmoitustauluille. Ilmoitustaululle esiin kylän internet-sivujen osoite. - lehti-ilmoittelu: lehdissä on yleensä aina maksuttomat tapahtumakalenterit, jotka on tarkoitettu sellaisten tapahtumien ilmoittamiseen, joihin kuka tahansa on tervetullut. Paikallislehteä
kiinnostavat kylien tapahtumat, sillä paikallisuus on ainoa asia, jolla pienlehdet pystyvät kilpailemaan suurten, maakunnallisten lehtien kanssa. Parempi on tiedottaa liikaa kuin liian vähän. Tiedotus on myös hyvä laittaa lehteen tiedoksi ajoissa, viimeistään paria päivää ennen tapahtumaa, mutta mieluiten kuukautta-viikkoa ennemmin. Ilmoitusta tehtäessä on hyvä ilmoittaa, mikäli tapahtumaan toivotaan paikalle toimittaja. Tiedotteessa voidaan myös esittää ajatuksia siitä, mistä näkökulmasta juttua voisi tehdä ja halutaanko juttu julkaistavaksi etukäteen, jo ennen tapahtumaa. Kyläläisten on mahdollista myös itse kirjoittaa juttua, jossa voi tuoda esille esim. kylän historiaa ja omaleimaisuutta. Tätä juttupohjaa toimittaja voi sitten työstää haluamallaan tavalla. - omien paikallislehtien lisäksi tiedotteita kannattaa laittaa myös Yle-paikallisuutisille (Radio ja TV) sekä maakunnallisille lehdille - Vehniän kyläyhdistys: käytössä Turinaillat, jossa ikääntyneet kyläläiset muistelevat vanhoja aikoja. Tästä aiheesta voisi hyvin tehdä lehtijutun, joka toimisi turinailtojen mainostajana ja samalla toisi laajemmaltikin esiin paikallishistoriaa - Hyviä käytänteitä: Pienellä kylällä posti tulee keskitetysti postilaatikoihin, joiden yhteydessä ilmoitustaulu. Nämä ilmoitustaulut tulevat varmasti katsotuksi. Sähköpostilistat. - vapaa-ajan asukkaat: heissä valtava voimavara, miten heihin saisi yhteyden? mm. Facebook, ilmoitustaulut ja kunnan säännölliset tiedotteet - Tervetuloa-taulut kylän rajoille => internet-sivu -osoite näkyviin - Kylälehti: Pihlajavedellä lehteä tehdään kansalaisopiston piirinä, lehteen myydään mainoksia - kyläsuunnitelmat: kylien tahtotila ilmaistuna tiiviisti, toimii samalla myös kyläesitteenä - Suur-Keuruu lehden nettisivuilla toimii Kyläluuta blogi, jossa kylien edustajat kirjoittavat omista alueistaan. Voisiko tällaisen foorumin käyttöönottoa ehdottaa myös muille paikallislehdille? Osuustoiminta: Osuuskunta Innoverkko, Tuija Hämäläinen, kirjuri Reena Laukkanen-Abbey Osuuskunta Pontevan synty: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, palkkatuet päättyivät, mutta pienimuotoista yrittäjyyttä syntyi, ei halua yrittäjäksi. Osa liittyi netti-osuuskuntaan, ei toiminut, tarvitaan ohjausta ja henk.kohtainen kontakti. Tarvitaan joku sparraajaksi ja kertomaan missä joku on hyvä ja miten sitä voisi hyödyntää. Alusta saakka 7-perustajajäsentä. Ponteva perustettiin 2011. Nyt 14 jäsentä, joista yksi jo irtaantunut yrittäjäksi.
Uudet jäsenent osuuskuntaa SSYP Kehitys Oy:n kuatta(saarijärvi) ja TE-toimiston kautta uudet jäsenet, viidakkorumpu. Pontevan idea: Matala profiili, ei ole tarvetta olla suurin, mahtavin tai pontevin. Pidetään laaja-alaisena, vältetään sisäistä kilpailua. Ollaan avoimia, ei pantata tietoa. Innoverkko perustettu 19-v, otetaan saman alan ihmisiä, keskustellen jos on mahdollisuus yhteistyöhön, ei niin että syntyy epätervettä kilpailua. Tärkeää: Mietitään mitä varten osuuskunta perustetaan, ketä varten, mikä on perustoiminta. Sumiaisten tuleva osuuskunta: Kuntaliitosalueilla palvelut heikkenevät siksi osuuskunta Sumiaisiin; leipomoala, mökkitalkkari, kulttuuri, terveys. Palkataan lääkäri. Niinilahden tarve osuuskunnalle: ateriapalvelut, terveydenhoitopalvelut Kysymys: Mitä pitää tehdä ja ottaa huomioon kun Kyläyhdistys lähtee perustamaan osuuskuntaa?: - mihin tarkoitukseen? - mitkä ovat edut kyläyhdistykseen verrattuna? o os ajatuksena on kylänyritys, osuuskunta on ok - riittävästi perustajajäseniä, ei vaikutusta eläkkeeseen tai sos/opinto-oikeuksiin - kaikki jäsenet osallistuvat päätöksentekoon yhdellä äänellä; henki on keskinäinen luottamus. - keräännytään yhteen: mitä kaikkea voi tehdä, niistä säännöt ja perustoiminta - uudistettu osuuskuntalaki astuu voimaan heinäkuun alusta, jo yksi jäsen voi perustaa. - Tekninen perustaminen: perustamiskokous, säännöt, rekisteröinti 380. - kylässä suhthelppo kun tiedetään ja tunnetaan. Tuntemattomilla on oltava liimaa välissä. - asiakas maksaa palkkion osuuskunnalle - rajanveto yleishyödyllisyys/ elinkeinotoiminta, liiketoiminta - Osuuskunta päättää yhdessä mitä viivan alle jää - kirjanpidon pitää olla asianmukainen, kahdenkertainen (vrt. osakeyhtiö) - os.kunnan kulut; prosenttimäärä vai euromäärä? Kuinka paljon toiminnan täytyy tuoda rahaa? - läht.koht. voittoa tavoittelematon, käytännössä täytyy tulla voittoa ja liikevaihto riittävän suurta - Miten palkitaan sellainen, joka tulee ulkopuolelta tekemään työtä? - Bonus: vain kun on ylijäämää siitä lain määrittämä osuus vararahastoon, bonus ainoastaan jäsenille. Miten ylijäämä jaetaan jotta on hengen mukaan oikeudenmukaista ja kohtuullista? - Tuijan laskentakaava: tehdyt talkoot + tuotu liikevaihto (kuluvähennysten jälkeen nettolaskutuksen osuus), tehty markkinointityö / osuuskuntamuuttujalla (sen hetkisen jäsenistön yhteenlaskettu kengännumeroiden neliöjuuri TAI SIIVULEIKKURI (milloin ei tarvitse maksaa enää osuuskuntasiivua) - Täytyy miettiä ennakkoon!!! - pitääkö perustaa oma osuuskunta, vai voiko/kannattaako liittyä jo olemassa olevaan? - mikä perusteeksi ottaa jäseneksi? Henkinen raja 30 jäsentä. - Jäsenyydenvoi päättää aikaisintaan vuoden päästä liittymisestä. Hyvä tehdä kirjallinen sopimus liittymisestä (työantajalaki)
- Työttömyysturvalaki määrittää, että kun osuuskunnassa on 7-jäsentä, ei vaikutusta sos.etuihin tai eläkkeeseen. Samasta perheestä voi olla vain 15% osakkuus. - Easy laskutusalusta, ei noudata osuustoiminnan henkeä. Käy niille jotka tekevät pieniä asioita, kertaluontoisesti, harvoin. Toimii lailisesti. Ei tunnu toimivan osuuslaisen edunmukaisesti. Tulossa tutusmisretket Kangasniemelle Hokan kylään ja Otava-osuuskuntaan. Learning CafeN satoa: - kirjalliset sopimukset kaikesta - hallituksen pitää tietää vastuunsa ja toimia sen mukaan - osuuskunta voi olla myös harjaantumispaikka yrittäjyyteen - otetaan kokelaaksi osuuskuntaan; 3 kk 6 kk, kokelas ei maksa vielä osuusmaksua. Voi lisätä hallinto ohjeeseen, vastaa työnantajan koeaikaan. - palvelumaksu 12 % ei jäsenille, jäsenille 9 %bnettolaskutuksesta. - ensimmäinen tilikausi voi olla kalenterivuotta pidempi. - Täytyy hakea tarpeeksi tietoa ennen sääntöjen kirjoittamista! - Apua saa: Tampereen osuustoimintakeskus, yritetään yhdessä. Tukee Suomen yrittäjyysohjelmaa. - pitkäaikaistyöttömän palkkaan osuuskunta saa 50% työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, korkein tuki, työaika täytyy olla 85%. Korkeintaan vuoden. - nuorisotakuu muuttaa asioita; kaikki systeemit työkokeilun alle. - ei koske lukionuoria!!! Yhdistys työllistäjänä - Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeista Aimo Walamies, kirjurina Riina Kylmälahti. Millaisia tekijöitä kylältä puuttuu ja miten heitä hankittaisiin? Palkkaisiko yhdistys itselleen työntekijän? Onko kylällä tekemisen tarvetta, voisiko yhdistys olla välittäjänä työn ja tekijän välissä? Työpajan muistio: Kylä- ja muiden yhdistysten hanketoiminnassa on usein tarvetta työntekijälle Talkootyövoimaa puuttuu missä on nykyajan ihmisten talkoohenki? Haasteita työllistämistoiminnalle: Byrokratia peikko askarruttaa, voiko yhdistys työllistää, mitä lupia, mitä papereita tarvitaan? Hanketoiminta on hidasta, suunnitelmat tehdään usein 2-3 vuoden päähän Kyläyhdistys saa muilta hiljaista palautetta että: ei saanut sitäkään aikaiseksi, kyläläisillä ei aina riitä pitkäjännitteisyyttä odottaa päätöksiä esim. rahoittajalta Mahdollisuus saada tukea toimintaan: Työllistämishankkeita menossa kattavasti Keski-Suomessa (yli 30) työllistämiseen on saatavissa apua joka puolelle Keski-Suomea
Useampi yhdistys voi toimia työnantajana. Esimerkki Vesangan kyläyhdistys ja Kintauden Nuorisoseura, joilla on yhteinen talonmies Hyviä kokemuksia palkkatukityöllistämisessä on mm. saatu lisäresurssi yhdistysten yhteisten asioiden hoidossa, tiedottamisessa, yhteisten tilojen ylläpitämisessä, kylän yhteisessä tiedottamisessa Yhdistysten työllistämistoiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä Työttömyys on suuri ongelma ja työttömiä on paljon. Pitkäaikaistyöttömiä tuetaan työllistymään ensin, myös nuorten työllistymistä tuetaan vahvasti Työllistämisellä on suurta yhteiskunnallista merkitystä, ihmisiä aktivoidaan ja heille tarjotaan mielekästä toimintaa Välityömarkkinoilla on paljon potentiaalista työvoimaa, joille etsitään uusia työtehtäviä mm. yhdistystoiminnan parista Yhteenveto ja idea: Palkkatuella voi saada lisäresurssia, jolla voi toteuttaa yhdistyksen perustoimintaa! Nuorten mahdollisuudet maaseudulla: Elina Wilen, Äänekosken 4H; Tiina Västilä, Muuramen kunta; Satu Haka, Innola ry; sihteerinä Outi Raatikainen Teeman kysymyksiä mm. Mitä nuoret ja aikuiset voisivat yhteistyössä saada aikaan? Miten nuoret tienaisivat maaseudulla? Miten saada nuorille järkevää tekemistä maaseudulla? Osallistujien tilanne mm. - Pihlajaveden kyläkoulussa on noin 20 oppilasta, Keuruulle on 30 km ja Haapamäelle 15 km. Omalla kylällä ei ole edes kesätöitä tai harjoittelupaikkoja tarjota ja kyytiongelmat haittaavat kulkemista. 4H tarvitaan. - Kangashäkissä noin puolet kyläläisistä on lapsia ja nuoria ja koko Uuraisilla 27 % asukkaista alaikäisiä. 4H tarvitaan paikalle! Uusi kyläkoulu on suunnitteilla, mutta neuvottelut tiukkoja. - Muuramessa on kaikkiaan noin 50 järjestöä, n. 40 aktiivista, 3 nuorisojärjestöä. Kolmessa järjestössä on palkattua työvoimaa. Muuramessa kaikki nuorisotalotoiminta ym. on keskustassa, jossa on mm. nuorten tiedotus- ja neuvontapistehanke alkamassa. Järjestöjen koordinointihanke, jossa Innola on vetäjänä, loppui 2012 lopussa, mutta järjestöjen kokoontumisia jatketaan ja yhteistyöideoita kehitetään sen jälkeenkin. Koordinointihankkeessa on verkostoiduttu ja mietitty myös nuorten asioita. Siellä syntyy uusia yhteistyöideoita. Esim. Martoilla on pukeutumisiltoja ja kokkikursseja miten saataisiin myös nuoret suunnittelemaan niitä? - Äänekoski vähentää koko ajan nuorisotalojen toimintaa. Konginkankaalla olisi töitä vanhusten auttajana ja nuoriakin on. 4H toimii työnantajana, esim. tyttöjen teatteri Lavahelmet. Alakoulu on omalla kylällä, mutta isommat lapset kuskataan Suolahteen eli koulupäivästä tulee pitkä, kaverit hajaantuvat ympäri Äänekoskea ja harrastukset vaikeutuvat. - 4H:lla vapaaehtoiset ohjaajat saavat vain pienen matkakorvauksen. Yhdistyksellä on jäsenmaksu ja ainakin toistaiseksi ilmaiseksi tiloja käytössä, minkä lisäksi ELY avustaa toimintaa.
- Innolassa käytetään nuorten toiminnan rahoittamiseen mm. koulun iltapäiväkerhorahaa, Nuorten Akatemian rahaa, Lasten ja nuorten harrastustoiminnan avustuksia ELYstä (dead line helmikuussa, Kaija Blom), ohjauksen rahoitusta, hankkeita ja sponsoreita - Äänekosken 4H saanut tukea Savon Voimalta (haku tammikuussa)
Helposti saatavilla olevat vaihtoehdot ja ideat - Jos kunnalla ja kylillä ei vielä ole kunnollista keskustelufoorumia, niin esitetään kunnalle aloite, että se kutsuu kaikki kyläyhdistykset kokoon. Kunnassa on myös hyvä olla nimetty kylien yhteys- /vastuuhenkilö. Keskustelun teemaksi voidaan ottaa mm. kylien nuoret. - Mökkiläisneuvosto tai vähintään kerran kesässä mökkiläisten tapaaminen! Nuoret markkinoimassa palveluitaan, kunnan edustajat ja kylän yhdistysten edustajat paikalle. Kunta kutsujana? - 4H Duuniringit töitä olis ainakin Konginkankaan ja Sumiaisten alueella ettei taho nuoret riittää. 4H:lla ikäraja on 14 vuotta peruskotitöihin kaupassakäynti, pihatyöt, ikkunoiden siivous. Ainakaan Äkin kaupungin kotipalvelu ei toimi kesäisin, joten kysyntää olisi. - Markkinoitava kesäasukkaille! - NIin moni valittaa, kun on kaks huushollia siivottavana o Kunnan kesäasukaspostiin o Kesämökkiläisten tapaaminen kylällä, nuoret markkinoivat itse itsensä mökkiläisille - kyläyhdistyksen yhteistyö 4H:n kanssa 4H:lta vetäjä, kyläläiset mukana sekä nuorten että heidän asiakkaidensa etsinnässä - Jos ei ole omalla kylällä kylätaloa tai kouluun ei mahdu, löytyiskö joku mummola, johon voisi tulla pitämään kerhoa - Päiväkodin vuokraaminen illalla harrastuskäyttöön tai muu vuorokäyttö: esim. Innola toimi aluksi yrityksen kanssa samassa tilassa aikataulut eivät menneet päällekkäin, joten molemmat saattoivat käyttää samaa toimistoa jne. - Nuoret itse kysymäään sponsorirahaa paikallisista yrityksistä johonkin selkeään tarkoitukseen. Esim. Muuramessa nuorten skeittiparkkiin nuoret kasasivat rahaa paljon enemmän kuin ennakkoon ajateltiin! Aina kannattaa kysyä! - Nuoria löytyy koulusta - tai koulubussista. Ja vanhempainillassa saadaan viesti vanhemmille. Muuramessa yleensä syksyllä, mutta viimeksi keväällä (toimi paremmin) harrastemessut, jossa nuorille suunnattu tarjonta oli toiminnallisesti esillä. Lapset ja nuoret kävivät messuilla oppitunneillaan. - Lukion yrittäjyyskurssille tehtäväksi messujen järjestäminen. - Tuunaus on pinnalla! Tuunaus messuille tai kylälle tuunauskerho. - Petäjävedellä pistetään Facebookiin tarjous kurssista ja jos 6-8 ilmoittautuu, ryhmä alkaa.
Isompaa työtä vaativia ideoita - EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action : esim. Kintausdella nuoret halusivat tapaamispaikan. Kylällä on Nuorisoseuran talo oli mutta siellä ei ollut nuorille paikkaa, joten he tekivät nuorisoaloitteen, saivat 6000 e rahaa ja kyläläisiltä lahjoituksia, jolla rempattiin Nuorisoseuran talon yläkerran tyhjään huoneistoon nuorisotalo. Rahoittettava toiminta voi olla myös esim. kerhotoimintaa, tapahtumia, teemailtoja... Tarvitaan vähintään neljä yli 15-vuotiasta nuorta, jotka kokevat epäkohdan lähiympäristössään. Haku vielä tänä vuonna, hakuajat 1.5. ja 1.10. Rahaa on saatavilla!! Rahoituskauden vaihto voi lopettaa koko Youth in Action -ohjelman paikalliset aloitteet, joten kannattaa hakea nyt! Max. rahoitus 6100 e + tarvittaessa aikuiselle ohjaajalle 1100 e Toiminnan on vaikutettava muihinkin kuin vain neljään hakijaan Nuorten osallistuttava aktiivisesti - esim. nuoret pitävät päiväkirjaa prosessista ja sanovat suoraan mielipiteensä CIMO:lta voi tilata nuorisotoimintaohjelman infotilaisuuden TILATAAN VAAN! Pirjo hoitaa, Outi välittää kutsun tilaisuuteen kaikille Kyläbusiness-osallistujille, kun aika ja paikka on varmistettu. Lisäksi Tiinä Västilältä Muuramesta voi kysyä neuvoja! tiina.vastila@muurame.fi - Nuorten Oma Myrsky, rahoitus max. 400 e - Suomen Akatemian Tee-se-itse projekti - EVS-ohjelma on Youth in Action -alaohjelma, jossa voidaan järjestää nuoria vapaaehtoistoimintaan ulkomaille tai vastaanottaa nuori omalle kylälle o jos nuori on jäänyt tyhjän päälle ja on yli 18-v., hän voi hakea 2-12 kk harjoitteluun EU-maahan o rahoitus sisältää 90 % matkakuluista, tukea asumiseen ja ruokailuun sekä taskurahan - Toimisiko Virtuaali-Vapari, jos lapsia on harvassa eivätkä kyydit tahdo onnistua? MITEN SE TEHDÄÄN? Yhteistyöllä!