Sukupuolten tasa-arvo opetus ministeriön tehtäväalueilla

Opetusministeriö Ministry of Education Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetus ministeriön tehtäväalueilla Koulutussektorilla sukupuolten segregaatio on koulutusaloittain erittäin jyrkkä. Nuorten naisten koulutustaso on selvästi miehiä korkeampi. Oppilaitosten johto on miesten käsissä, naiset kuitenkin muodostavat pääosan oppilaitosten opettajakunnasta. Naisten asema tieteessä on viime vuosina parantunut. Naiset ovat vuosina 2007-2008 suorittaneet tohtorintutkintoja miehiä enemmän. Kuitenkin yliopistojen professoreista vain 25 % ja akatemiaprofessoreista vain 13 % on naisia. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä enemmistö on miehiä. Naisten ja miesten kulttuuriosallistumisessa ei ole kovin merkittäviä eroja. Naiset muodostavat enemmistön kulttuurialojen työllistä. Kulttuurin ammateissa on sukupuolista segregaatiota. Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa varsin tasavertaisesti, kun taas aikuiset naiset liikkuvat miehiä enemmän. Naiset ovat aliedustettuina huippu-urheilussa, valmentajien ammatillisessa koulutuksessa ja liikunnan yksityisen sektorin päätöksentekoelimissä. Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan asenteiden ja käyttäytymisen profiili on varsin samanlainen. Molemmat pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan nuorison vapaaajan toiminnan järjestämiseen asuinpaikkakunnallaan heikkoina. Huomattava osa nuorista naisista ja miehistä kantoi huolta työnsaantimahdollisuuksistaan ja omasta jaksamisestaan työelämässä. Tämän analyysin yhtenä lähtökohtana on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ja tasa-arvopolitiikka. Ohjelman mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan niin, että saadaan selville niiden vaikutukset naisiin ja miehiin. Hallitus on hyväksynyt tasa-arvo-ohjelman vuosille 2008-2011 (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:14). Tarkoitus on, että hallitus antaa vuoden 2010 syysistuntokaudella eduskunnalle selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. 1

15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien erot pisa 2006 suorituspisteissä Tyttöjen ja poikien välinen suoritusero pisteissä* (tytöt - pojat) Kokonaispistemäärän keskiarvo* Osaamisalue Suomi OECD Suomi OECD Lukutaito + 51 + 38 547 492 Luonnontieteiden osaaminen + 3-2 563 500 Ilmiöiden tunnistaminen + 26 + 17 555 499 Ilmiöiden selittäminen - 9-11 566 500 Luonnont. todistusaineiston käyttö + 7 + 3 567 499 Matematiikan osaaminen - 12-11 548 498 * Esimerkiksi lukutaidossa tytöt suoriutuivat Suomessa keskimäärin 51 pistettä poikia paremmin ja matematiikan osaamisessa pojat 12 pistettä tyttöjä paremmin. Kokonaispistemäärän keskiarvolla tarkoitetaan molemmat sukupuolet sisältävän pistemäärän keskiarvoa. Lähde: OECD 2007; pisa Ensituloksia, Arinen, Karjalainen 2007 Ylioppilastutkinnon äidinkielen ja matematiikan valtakunnalliset arvosanajakaumat kevään tutkinnossa 2008 (nuorten koulutus) Äidinkieli, suomi Modersmålet, svenska Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Arvosana Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Laudatur 7 3 7 4 6 8 7 4 Eximia 16 8 15 8 14 16 16 13 Magna 29 20 29 19 20 18 20 19 Cum laude 32 34 32 35 25 23 23 23 Lubenter 12 21 11 22 19 18 17 19 Approbatur 4 11 5 9 11 11 11 13 Improbatur 1 3 1 4 5 5 6 9 Lähde: Yliopppilastutkinto 2008, Ylioppilastutkintolautakunta Koulutus Lukeminen, luonnontieteet ja matematiikka Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset suomalaiset tytöt olivat vuoden 2006 Pisa-tutkimuksessa selvästi poikia edellä lukutaidossa. Pojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matematiikan osaamisessa. Tytöt olivat jonkin verran poikia parempia myös luonnontieteissä, joskin pojat olivat parempia luonnontieteellisten ilmiöiden selittämisessä. Suomi sijoittui 57 maan PISA-tutkimuksessa luonnontieteiden osaamisen kaikilla osa-alueilla varsin selvästi ensimmäiseksi. Lukutaidossa ja matematiikassa Suomi sijoittui toiseksi. Vuoden 2008 kevään ylioppilaskirjoituksissa naiset saivat äidinkielessä, sekä suomessa että ruotsissa, selvästi enemmän parempia arvosanoja kuin miehet. Matematiikan pitkän oppimäärän kokeissa miehet olivat puolestaan naisia parempia, mutta matematiikan lyhyen oppimäärän kokeissa naiset olivat miehiä edellä. Koulutukseen hakeutuminen ja sijoittuminen Tytöt ja pojat hakeutuivat ja sijoittuivat peruskoulun päättämisvuonna 2007 varsin tasaisesti jatko-opintoihin. Taulukossa esitettyjä sijoittuneiden osuuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että tosiasiallinen sijoittumisaste on kaksi kolme prosenttiyksikköä suurempi, koska osa sijoittuu koulutukseen, josta ei ole saatavilla henkilötietopohjaisia tilastoja. Vuonna 2007 peruskoulun päättäneistä 53,3 % haki lukioon, jonne sijoittui 50,8 %. Ammatilliseen koulutukseen haki 44,9 % ja sijoittui 40,7 %. Tytöistä 62,1 % haki ja 59,7 % sijoittui lukioon. Pojista lukioon haki 44, 8 % ja sijoittui 42,2 %. Ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 36 % ja sijoittui 31,7 %, kun taas pojista haki 53,6 % ja sijoittui 49,4 %. Ylioppilastutkinnon suorittamisvuonna 2007 naiset hakivat selvästi enemmän jatko-opintoihin kuin miehet, mutta miehet sijoittuivat jatko-opintoihin hieman naisia useammin. Miesten alempi Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 2

Välitön hakeutuminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin peruskoulun ja lukion jälkeen 2007 Naisten osuus lukion opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista 2000-2008 Naiset % Miehet % Yhteensä % Peruskoulun jälkeen Hakenut 98,1 98,5 98,3 Sijoittunut 91,4 91,6 91,5 Lukion jälkeen Hakenut 78,0 68,7 74,1 Sijoittunut 43,2 43,7 43,4 Lähde: Tilastokeskus Opiskelijat Yo-tutkinnot 2000 57,6 59,1 2001 57,1 58,2 2002 57,6 58,9 2003 57,3 58,7 2004 57,0 58,8 2005 56,7 57,6 2006 56,9 57,6 2007 57,1 58,0 2008 57,2 57,2 Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus opiskelijoista eri koulutussektoreilla koulutusaloittain 2008 Ammatillinen koulutus 1) % Ammattikorkeakoulutus 2) % Yliopistokoulutus 3) % Yhteensä % Humanistinen ja kasvatusala 78 81 77 77 Kulttuuriala 66 66 71 68 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 62 60 56 58 Luonnontieteiden ala 15 23 42 34 Tekniikan ja liikenteen ala 18 15 22 18 Luonnonvara- ja ympäristöala 53 50 54 52 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 91 87 70 86 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 74 81 77 76 Yhteensä 47 53 53 51 (1) Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus (nuorten koulutus) (2) Nuorten koulutus (3) Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA hakeutumisaste johtunee osin asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittamaan siirtyneistä miehistä. Miesten naisiin nähden hieman parempi sijoittumisaste taas saattaa johtua mm. siitä, että teknillisen alan korkeakouluopintoihin, joissa miesten osuus on lähes viisinkertainen naisiin verrattuna, pääsee keskimääräistä huomattavasti korkeampi osuus hakijoista. Nuorten koulutukseen osallistuminen Naiset käyvät lukiota selvästi miehiä enemmän ja vastaavasti suorittavat ylioppilastutkinnon miehiä useammin. Naisten osuus lukion opiskelijoista on pysynyt koko 2000-luvun 57 %:n tienoilla, mutta ylioppilastutkinnon suorittamisessa osuus on laskenut pari prosenttiyksikköä. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että naisten lukio-opintojen keskeyttämisaste on noussut lukuvuodesta 2002-2003 lukuvuoteen 2005-2006 miesten keskeyttämisastetta enemmän (naiset 3,2 %:sta 3,9 %:iin, miehet 4,3 %:sta 4,6 %:iin). Naisten ja miesten osuudet jakautuvat traditionaalisesti koulutusaloittain kaikilla koulutussektoreilla. Naisten osuus opiskelijoista oli vuonna 2008 tekniikan ja liikenteen alan ammatillisessa peruskoulutuksessa 18 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa 91 %. Ammattikorkeakouluopinnoissa naisten osuus oli tekniikan ja liikenteen alalla vain 15 %, mutta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 87 % ja myös humanistisella ja kasvatusalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla yli 80 %. Yliopistokoulutuksessa naisten osuus tekniikan ja liikenteen koulutusalalla oli 22 % ja korkeimmillaan 77 % humanistisella ja kasvatusalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Naisten ja miesten osuus oli kaikilla sektoreilla tasaisin luonnonvara- ja ympäristöalalla. 3

Naisten osuus korkeakoulujen uusista opiskelijoista koulutusaloittain Suomessa, OECD-maissa ja EU maissa 2006 Suomi OECD EU-19 Koulutusala* Naisia Naisia Naisia Kaikki koulutusalat 56 % 54 % 55 % Terveys- ja sosiaaliala 89 % 75 % 77 % Luonnontieteet ja ympäristöala 54 % 50 % 51 % Matematiikka ja tietojenkäsittely 32 % 24 % 23 % Hum. ja kasvatustieteet sekä taideala 74 % 68 % 69 % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja palvelut 67 % 55 % 57 % Tekniikka ja rakentaminen 19 % 22 % 23 % * OECD:n käyttämä koulutusalaluokitus poikkeaa Suomessa käytetystä opetushallinnon luokituksesta, taulukko ei ole vertailukelpoinen muiden koulutusaloittaisten opiskelija- tai tutkintotaulukkojen kanssa. Lähde: Education at a Glance, OECD 2008 Aikuiskoulutuksen osallistuminen iän ja sukupuolen mukaan 2006 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 67 % 62 % 54 % 64 % 48 % 52 % 48 % 39 % 44 % 29 % 18-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat Naiset Miehet Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Suomessa sukupuolinen segregaatio näyttää olevan korkeakouluopinnoissa koulutusaloittain kansainvälisesti verrattuna jyrkkä. Erityisesti terveys- ja sosiaalialalla, yhteiskuntatieteissä, liiketaloudessa sekä palvelualoilla ja niin ikään humanistisissa ja kasvatustieteisessä sekä taidealalla naisten osuus korkeakoulujen uusista opiskelijoista oli vuonna 2006 paitsi yli OECD:n ja EU-19:n keskiarvon myös kaikkein korkein näissä maissa. Mainittakoon, että Virossa, joka ei ole OECD:n jäsenmaa ja jota ei laskettu mukaan myöskään EU-19-keskiarvoon, naisten osuus oli kahdella ensin mainitulla alalla Suomeakin korkeampi. Tekniikan ja rakentamisen koulutusalalla taas naisten osuus oli Suomessa 25 OECD-maan joukossa yhdessä Unkarin ja Iso-Britannian kanssa kuudenneksi alhaisin. Ammatilliset perustutkinnot ja korkeakoulututkinnot Naiset suorittivat vuonna 2007 ammattikorkeakouluja yliopistotutkintoja selvästi enemmän kuin miehet, jotka taas suorittivat ammatillisia perustutkintoja hivenen enemmän kuin naiset. Koulutusalakohtaiset sukupuolierot ovat samoja kuin opiskelijamäärien kohdalla kuitenkin niin, että erityisesti molemmilla korkeakoulusektoreilla tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on selvästi korkeampi kuin heidän osuutensa opiskelijoista. Aikuiskoulutukseen osallistuminen Naiset osallistuivat vuonna 2006 erilaiseen erityisesti aikuisille järjestettyyn koulutukseen kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Niin ikään naisten osallistuminen oli aktiivisempaa kaikentyyppisessä aikuiskoulutuksessa, työhön ja ammattiin liittyvässä koulutuksessa, henkilöstökoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena suoritetut ammatilliset ja korkeakoulututkinnot Naiset suorittavat miehiä enemmän tutkintoja myös aikuiskoulutuksessa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 4

Naisten osuus ammatillisten perustutkintojen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneista koulutusaloittain 2008 Ammatillinen koulutus 1) % Ammattikorkeakoulutus 2) % Yliopistokoulutus 3) % Yhteensä % Humanistinen ja kasvatusala 78 83 82 82 Kulttuuriala 67 70 73 70 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 67 71 62 65 Luonnontieteiden ala 16 31 50 39 Tekniikan ja liikenteen ala 16 18 26 18 Luonnonvara- ja ympäristöala 52 57 55 54 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 92 91 76 89 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 76 86 88 79 Yhteensä 48 62 62 56 (1) Opetushallinnon alainen opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus (2) Ammattikorkeakoulututkinnot, nuorten koulutus (3) Ylemmät korkeakoulututkinnot Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA Aikuiskoulutuksen osallistuminen koulutuksen tarkoituksen mukaan 2006 Työhön tai ammattiin liittyvä koulutus 45 % 57 % Henkilöstökoulutus 53 % 61 % Muu koulutus 12 % 23 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Miehet % Naiset % Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Naisten ja miesten osuus näyttötutkintoina suoritettujen ammatillisten perustutkintojen, ammattija erikoisammattitutkintojen sekä aikuiskoulutuksena suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneista 2007 Ammatilliset perustutkinnot 64,5 % 35,5 % Ammattitutkinnot 50,8 % 49,2 49,2 % % Erikoisammattitutkinnot 55,9 % 44,1 44,1 % % Ammattikorkeakoulututkinnot 69,6 % 30,4 % Ylemmät amk-tutkinnot 64,4 % 35,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus 5

Naisten osuus vapaan sivistystyön opiskelijoista 2007 Opintojen keskeyttäminen lukuvuonna 2006-2007 Toimintamuoto Naiset Kansalaisopistot 77,5 % Kesäyliopistot 76,7 % Opintokeskukset 71,1 % Kansanopistot 62,7 % Liikunnan koulutuskeskukset 47,6 % Koko vapaa sivistystyö 71,1 % Lähde: Aikuiskoulutuksen vuosikirja, Opetusministeriön julkaisuja 2009:42 Koulutussektori Naiset % Miehet % Yhteensä % Lukio 3,8 4,6 4,2 Ammatillinen koulutus 10,0 10,3 10,2 Ammattikorkeakoulut 7,2 11,2 9,0 Yliopistot 4,7 6,6 5,6 * Koko koulujärjestelmästä keskeyttäneiden osuus kullakin sektorilla eli kokonaan koulutusjärjestelmästä tutkintoa suorittamatta poistuneiden osuus kaikista opiskelijoista. Lähde: Tilastokeskus Vuonna 1980 syntyneiden siirtyminen korkeakouluopintoihin vuoden 2005 loppuun mennessä ja heidän korkeakoulututkinnon suoritusodotteensa 10 vuodessa Naiset 44 % 56 % Miehet 28 % 44 % Yhteensä 36 % 50 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Siirtyminen korkeakouluopintoihin Korkeakoulututkinnon suoritusodote 10v. * * Naisten läpäisyaste 79 %, miesten 65 % ja yhteensä 72 % Lähde: Tilastokeskus; Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin, Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2007:1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön noin miljoonasta opiskelijasta vuonna 2007 oli yli 70 % naisia. Miehet muodostivat pienen enemmistön vain liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista Opintojen keskeyttäminen koulutussektoreittain Lukuvuonna 2007-2008 peruskoulun kesken jätti 162 nuorta. Heistä oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneitä oli 47 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita ilman päättötodistusta eronneita 115 nuorta. Koulupudokkaista 62,3 % oli poikia ja 37,7 % tyttöjä. Miehet keskeyttivät lukuvuonna 2006-2007 opintonsa naisia useammin kaikilla sektoreilla myös peruskoulutuksen jälkeisessä koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa ero oli kuitenkin hyvin pieni, kun taas ammattikorkeakouluopinnoissa ja yliopisto-opinnoissa miehet keskeyttivät selvästi useammin kuin naiset. Nuorisoikäluokan korkeakouluopinnot Nuorista naisista selvästi yli puolet aloittaa korkeakouluopinnot ja miehistä selvästi alle puolet. Kun erityisesti miehillä keskeyttämisaste on korkea ja vastaavasti opintojen läpäisyaste (tutkinnon suorittavien osuus aloittaneista) on alhainen, vuonna 1980 syntyneistä miehistä voidaan odottaa vain 28 %:n osuuden suorittavan korkeakoulututkinnon 10 vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Naisilla vastaava osuus nousisi 44 %:iin eli yli puolitoistakertaiseksi miehiin verrattuna. Koulutustaso Peruskoulun jälkeisen tutkinnon eli ammatillisesti suuntautuneen tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden naisten osuus 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä oli Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 6

Ammatillisen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaiden ikäryhmässä 2007 Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä 2007 Naiset 83,7 % Miehet 77,9 % Yhteensä 80,7 % Lähde: Tilastokeskus Suoritettu tutkinto 1) Naiset, % Miehet, % Yhteensä, % Ammatillinen tutkinto 2) 44,9 47,9 46,5 Ammattikorkeakoulututkinto 3) 18,3 13,1 15,6 Ylempi korkeakoulututkinto 16,6 11,1 13,8 Tieteellinen jatkotutkinto 4) 0,8 0,9 0,8 Yhteensä ammatillisesti suuntautunut tutkinto 5) 83,0 73,7 78,2 1) Henkilön suorittaman korkeimman tutkinnon mukaan 2) Ammatillinen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, opistoasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto 3) Ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto 4) Lisensiaatin- tai tohtorintutkinto 5) Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, opistoasteen tutkinto, amk-tutkinto, ylempi amk-tutkinto, yliopiston alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lääkärien erikoistumiskoulutus, lisensiaatintutkinto tai tohtorintutkinto Lähde: Tilastokeskus Vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden vuoteen 2007 mennessä suorittamat tutkinnot sukupuolen mukaan* Yliopistotutkinto 12 18 Ammattikorkeakoulututkinto 17 27 Opistotutkinto 3 5 Naiset % Ammatillinen tutkinto 32 40 Miehet % Ylioppilastutkinto 11 14 Ei tutkintoa 8 14 0 10 20 30 40 50 *) Vuoteen 2007 mennessä suoritettu koulutusasteen mukaan korkein tutkinto. Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneet on laskettu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Lähde: Ritva Kaukonen; Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten, Hyvinvointikatsaus 3/2009; Tilastokeskus, koulutustilastot vuonna 2007 lähes kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin miehillä. Kun tarkastellaan ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneita 30-34-vuotiaiden ikäryhmässä, miehillä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi korkeampi kuin naisilla. Sen sijaan ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten osuus oli selvästi korkeampi kuin miesten. Tieteellisen jatkotutkintojen suorittaneiden osalta miesten osuus on hieman naisia suurempi. Yleensä ammatillisesti suuntautuneen tutkinnon oli 30-34-vuotiaista naisista suorittanut 83 % ja miehistä 73,7 %. Vajaa viidennes tämänikäisistä naisista ja runsas neljännes miehistä oli siis pelkän peruskoulun tai lukion antaman koulutuksen varassa. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneistä naisista oli vielä 13 vuotta myöhemmin vuonna 2007 pelkän peruskoulun varassa 8 % ja pelkän ylioppilastutkinnon varassa 11 %. Miehistä vastaavasti peruskoulun varassa oli 14 % ja ylioppilastutkinnonkin varassa yhtä suuri osuus, 14 %. 7

Oppilaitosten rehtorit ja johtajat sukupuolen mukaan Peruskoulut (2006) 40 % 60 % Lukiot (2006) 31 % 69 % Ammatilliset oppilaitokset (2006) 46 % 54 % Naiset Miehet Ammattikorkeakoulut (2008) 25 % 75 % Yliopistot (2008) 25 % 75 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus; Vallan tasa-arvoa, Tilastokeskus 2009 Naisten osuus opettajista Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 30-65-vuotiaista työllisistä 2006 Peruskoulut (2006) Opettajat Naisia % Lehtori ja tuntiopettaja 73,7 Erityisopettaja 81,0 Luokanopettaja 75,1 Lukiot (2006) Lehtori ja tuntiopettaja 68,5 Ammatilliset oppilaitokset (2006) Lehtori ja tuntiopettaja 52,2 Ammattikorkeakoulut (2008) Päätoiminen tuntiopettaja 55,9 Lehtorit 62,6 Yliopettajat 44,5 Yliopistot (2008)* Professori 24,5 Lehtori ja yliassistentti 49,9 Assistentti ja päätoiminen tuntiopettaja 58,0 * Budjettivaroin palkatusta opetushenkilökunnasta Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus, amkota, KOTA Naiset muodostivat vuonna 2006 enemmistön kaikkien koulutussektorien opettajista yliopistojen professoreita lukuun ottamatta. Peruskoulussa naisopettajien osuus oli kaikissa opettajaryhmissä selvästi yli 70 % ja lukiossa lähes 70 %. Oppilaitosten rehtoreista ja johtajista sen sijaan enemmistö oli miehiä. Tutkijakoulutuksen* suorittaneita työllisiä Osuus kaikista työllisistä Naisia 9 189 1,0 % Miehiä 14 497 1,5 % Yhteensä 23 686 1,3 % *) Lisensiaatin tai tohtoritutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus Tiede ja tutkimus Tutkijakoulutus Naisten osuus vuosittain tohtoritutkinnon suorittaneista on noussut vuodesta 1990 vuoteen 2008 yli 70 %. Vuodesta 2007 naiset suorittivat tohtorintutkinnoista jo yli puolet ja vuonna 2008 heidän osuutensa tohtorintutkinnon suorittaneista oli jo 54,4 %. Koulutusaloittain tohtoritutkinnon suorittaneiden osuudet sukupuolittain vaihtelevat huomattavasti. Naisten osuus oli vuonna 2008 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli 70 % ja tekniikan ja liikenteen alalla alle 30 %. Työllisiä 30-65-vuotiaita tutkijakoulutuksen suorittaneita miehiä oli kuitenkin vielä vuonna 2006 puolitoista kertaa enemmän kuin naisia. T&K-henkilöstö Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä oli vuonna 2007 naisia 35 %. Julkisella sektorilla naisten osuus oli kuitenkin 50 % ja korkeakoulusektorilla lähes 50 %. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 8

Naisten osuus tohtoritutkinnon suorittaneista 1990-2008 60,0 50,0 45,2 44,4 45,9 46,5 45,2 49,1 46,8 50,6 54,4 40,0 37,1 30,0 31,6 20,0 10,0 0,0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: KOTA ja Tilastokeskus Tohtoritutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan koulutustaloittain 2008 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 266 100 Luonnonvara- ja ympäristöala 37 28 Tekniikan ja liikenteen ala 83 203 Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 142 108 161 98 Naisia Miehiä Kulttuuriala 60 29 Humanistinen ja kasvatusala 135 77 Yhteensä 831 696 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: KOTA ja Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä vaihteli 33 %:sta 43 %:iin julkisella ja korkeakoulusektorilla. Yrityssektorilla osuus oli 24 %. Suomen Akatemia Naisten osuus oli vuoden 2009 alussa Suomen Akatemian akatemiaprofessorin viroista 13 %, akatemiatutkijan viroista 41 %, yleisten tutkimusmäärärahojen saajista 27 % (2008) ja tutkijatohtorien projektien saajista 54 %. Naisten osuus akatemiaprofessorin viroista nousee vuoden 2010 alussa 22 %:iin. Akatemian tutkijatohtorien projekteja on vuosina 2006-2008 myönnetty naisille vähintäänkin naishakijoiden osuutta vastaavasti, tutkimusvirkoja naishakijoiden osuutta enemmän ja tutkimusmäärärahoja vuosina 2007 ja 2008 naishakijoiden osuutta vastaavasti. Suomen kulttuurirahaston tiedeapurahat Naiset hakivat ja saivat vuonna 2009 Suomen Kulttuurirahaston tiedeapurahoja hieman enemmän kuin miehet. 9

Naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä 2007 Sektori Naisten määrä Naisten osuus Yrityssektori 8 873 22 % Julkinen sektori 4 942 50 % Korkeakoulusektori 13 792 48 % Yhteensä 27 607 35 % Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2007, Tilastokeskus Suomen Akatemian tutkimusvirkojen ja tutkimusmäärärahojen jakautuminen naisten ja miesten kesken 1.1.2009 Akatemiaprofessorin virat 5 35 Akatemiatutkijan virat 115 165 Yleiset tutkimusmäärärahat 85 225 Tutkijatohtorinprojektit 262 228 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Suomen Akatemia Naisia Miehiä Naisten osuus Akatemian tutkimusmäärärahoja ja -virkoja hakeneista ja niitä saaneista vuosina 2006, 2007 ja 2008 (%) 60 % 50 % 47% 52% 49% 49% 48% 56% 47% 47% 40 % 42% 38% 37% 37% 30 % 20 % 26% 26% 26% 24% 28% 28% 10 % 0 % 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 Tutkijatohtorin projektit Tutkimusvirat Tutkimusmäärät Lähde: Suomen Akatemia Hakeneet Myönnöt Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 10

Naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä koulutuksen mukaan 2007 Sektori Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto AMK-tutkinto ja opistoinsinööritutkinto Muu opistotutkinto Muu koulutus Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Yrityssektori 24 24 21 16 29 30 Julkinen sektori 40 33 46 57 67 63 Korkeakoulusektori 38 43 54 67 68 42 Yhteensä 36 36 35 24 41 41 Lähde: Tilastokeskus Naisten ja miesten osuudet Suomen Kulttuurirahaston tiedeapurahojen hakijoista ja saajista 2009 Hakijoiden sukupuolijakauma 2009 1595 1209 Apurahan saajien sukupuolijakauma 2009 298 225 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen kulttuurirahasto Nainen Mies Kulttuuri Osallistuminen kulttuuritilaisuuksiin Naiset ja miehet kävivät vuonna 2002 elokuvissa, konserteissa sekä taidemuseoissa ja taidenäyttelyissä verrattain tasaisesti. Sen sijaan naiset kävivät miehiä useammin teatterissa ja oopperassa. Käynnit museoissa, historiallisilla muistomerkeillä ja arkeologisilla paikoilla Kolmannes sekä naisista että miehistä oli käynyt museossa viimeisen 12 kuukauden aikana ja puolet naisista ja puolet miehistä historiallisilla muistomerkeillä (2002). Arkeologisilla paikoilla miehet (18 %) olivat käyneet naisia (14 %) hieman useammin. Lukeminen ja kirjastossa käyminen Sekä naiset että miehet ovat varsin ahkeria kirjojen lukijoita. Ylipäänsä kirjan lukeneiden naisten osuus on hieman ja miesten melko huomattavasti pienentynyt vuodesta 1981 vuoteen 2002. Yli 10 kirjaa edeltävän kuuden kuukauden aikana lukeneiden naisten osuus on pienentynyt tällä kaudella 38 %:sta 30 %:iin ja miesten 30 %:sta 17 %:iin. Naiset käyvät kirjastossa miehiä enemmän. Ero naisten ja miesten kesken on erityisen selvä yli viisi kertaa kirjastossa kuuden kuukauden aikana käyneiden joukossa. Musiikkiharrastukset: soittaminen, laulaminen ja säveltäminen Vuonna 2002 miehet (16 %) soittivat hieman naisia (13 %) enemmän jotakin instrumenttia. Naisten soittoharrastus oli laskenut hieman vuodesta 1991, jolloin soittoharrastus oli naisilla ja miehillä (noin 15 %) yhtä yleinen. Naisten yleisin soitin oli piano yli 60 %:n osuudella soittavista naisista (miehillä alle 20 %) Miesten yleisin soitin oli kitara yli 50 %:n 11

Osallistuminen kulttuuritilaisuuksiin vuoden aikana 2002 Elokuvissa käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) Noin kerran viikossa Vähintään kerran kuussa 2-3 kertaa kuussa Vähintään kerran vuodessa Harvemmin tai ei koskaan Naiset 1 % 10 % 23 % 13 % 54 % Miehet 1 % 10 % 21 % 14 % 53 % Konserteissa käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 2-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Naiset 12 % 8 % 16 % 8 % 42 % 13 % Miehet 10 % 9 % 14 % 6 % 40 % 19 % Oopperassa käymisen useus (10 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 3 kertaa tai useammin Käynyt yli vuosi sitten Ei koskaan käynyt Naiset 5 % 2 % 1 % 30 % 62 % Miehet 3 % 1 % 1 % 21 % 74 % Teatterissa käymisen useus (10 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 3-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Naiset 16 % 13 % 12 % 3 % 46 % 10 % Miehet 13 % 8 % 5 % 2 % 53 % 20 % Taidemuseossa tai taidenäyttelyssä käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Ei osaa sanoa Naiset 32 % 12 % 3 % 41 % 10 % 1 % Miehet 29 % 7 % 1 % 44 % 16 % 3 % Lähde: Tilastokeskus osuudella (naisilla alle 20 %). 10-14 -vuotiaat tytöt (42 %) soittivat poikia (32 %) enemmän ja kuuluivat myös useammin yhtyeeseen. Laulamista miehet ja naisten harrastivat vuonna 2002 suunnilleen yhtä paljon (noin 5 %). Päivittäin musiikkia kuuntelevien miesten osuus oli noussut 67 %:sta 73 %:iin kymmenen vuoden aikana, naisten kohdalla luku pysyi muuttumattomana. Käsityöt, kuvataiteet sekä näyttämö ja ilmaisutaiteet Naiset (72 %) harrastivat käsitöiden tekemistä vuonna 2002 enemmän kuin miehet (62 %). Miesten käsitöiden harrastus oli lisääntynyt kymmenen vuoden aikana kymmenen prosenttia. Käsitöiden tekeminen oli voimakkaasti sukupuolittunutta, joskin esimerkiksi naisten puutöiden harrastus oli lisääntynyt. Miehillä perinteisten naisten käsitöiden tekeminen oli edelleen hyvin vähäistä, vaikka vaatteiden ompelu ja neulominen olivatkin hieman lisääntyneet. Kuvataiteita naiset (22 %) harrastivat vuonna 2002 enemmän kuin miehet (15 %). Harrastus oli lisääntynyt molemmissa ryhmissä. Myös valokuvausta (naiset 24 %, miehet 28 %) ja videokuvausta (naiset 6 %, miehet 12 %) miehet harrastivat jonkin verran enemmän kuin naiset. Näyttelemistä sekä naiset että miehet harrastivat vuonna 2002 noin 2 %:n osuudella. Myös runonlausuntaa harrastettiin lähes yhtä paljon (naiset 4 %, miehet 5 %). Klassinen baletti ja moderni tanssi olivat lähes yksinomaan naisten harrastuksia (naiset 7 %, miehet 0 %). Pari- ja seuratansseja naiset ja miehet harrastivat lähes yhtä paljon (naiset 27 %, miehet 26 %). Suomalaisia kansantansseja harrasti 9 % naisista ja 3 % miehistä. Tanssiesityksissä viimeisen 12 kuukauden aikana naisista oli käynyt 27 % ja miehistä 16 %. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 12

Kirjojen lukeminen 6 kuukauden aikana vuosina 1981, 1991 ja 2002 On lukenut 1-2 kirjaa 3-5 kirjaa 6-9 kirjaa 10-19 kirjaa 20-29 kirjaa Yli 30 kirjaa Ei muista määrää Naiset 1981 78 10 17 11 16 9 13 0 1991 80 16 17 11 15 7 11 3 2002 77 15 20 11 16 5 9 0 Miehet 1981 74 15 18 9 16 7 7 1 1991 70 21 17 9 10 4 5 3 2002 63 20 18 8 10 3 4 0 Lähde: Tilastokeskus Kirjastossa käyminen 2002 (10 vuotta täyttäneet) On käynyt 6 kk aikana Käyntien lukumäärä 6 kk aikana 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-9 kertaa 10-19-kertaa 20 kertaa tai enemmän Naiset 67 % 10 % 14 % 14 % 14 % 15 % Miehet 55 % 11 % 13 % 9 % 10 % 11 % Lähde: Tilastokeskus Musiikin kuuntelun useus (15 vuotta täyttäneet): kuuntelee musiikkia Päivittäin Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Naiset 66 % 17 % 7 % 3 % 5 % 2 % Miehet 73 % 15 % 5 % 2 % 4 % 2 % Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus kulttuurin opintoalojen opiskelijoista 2008 Opintoala Ammatillinen koulutus 1) Ammattikorkeakoulu 2) Yliopisto 3) Kirjallisuus - - 78 Käsi- ja taideteollisuus 74 82 66 Viestintä- ja informaatiotieteet 61 53 83 Teatteri ja tanssi 77 78 58 Musiikki 43 59 61 Kuvataide - 70 56 Kulttuurin ja taiteiden tutkimus - - 80 Muu kulttuurialan koulutus - 73 - Kulttuuriala yhteensä 66 66 71 (1) Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (2) Nuorten koulutus (3) Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoista Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA 13

Naisten osuus eräiden kulttuurin toimialojen työllisistä 2007 Toimiala Naiset % Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta 38,1 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto 27,7 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien levitys 52,7 Elokuvien esittäminen 50,1 Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen 25,1 Yhteensä 37,5 Radio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 46,6 Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 50,1 Maksulliset tv-kanavat 37,9 Yhteensä 49,4 Graafinen muotoilu 53,7 Sisustussuunnittelu 59,9 Teollinen muotoilu ym. 45,3 Yhteensä 54,0 Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta 41,3 Valokuvien kehittäminen 64,3 Yhteensä 44,6 Esittävät taiteet 48,0 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 50,3 Taiteellinen luominen 45,0 Taidelaitosten toiminta 56,2 Yhteensä 48,1 Kirjastojen ja arkistojen toiminta 79,1 Museoiden toiminta 68,0 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten, ym. toiminta 62,1 Yhteensä 75,7 Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus eräiden kulttuurin ammattien työllisistä 2006 Ammattiryhmä Naiset % Kulttuurijohtajat 60 Arkistonhoitajat ja museoalan erityisasiantuntijat 72 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 84 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 81 Päällikkötoimittajat 39 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 57 Radio- ja tv-toimittajat 50 Mainostoimittajat 47 Kirjailijat ja dramaturgit 50 Kuvataiteilijat, taideteollisen alan suunnittelijat ym. 56 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat 44 Tanssitaitelijat 73 Näyttelijät ja ohjaajat 47 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 31 Kuvaussihteerit ym. 73 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 17 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 40 Soittimien tekijät ja virittäjät 13 Jalokivi-, kulta- ja hopeasepät 37 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Naisten osuus eräiden kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä 2007 Järjestö Naisia % Arkkitehtuuri Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 39 Suomen Maisema-arkkitehtiliitto 77 Muotoilu, käsi- ja taideteollisuus, graafinen suunnittelu Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 71 Grafia 52 Freelance-graafikot 78 Sarjakuvantekijät 19 Kuvittajat 60 Kirjallisuus Suomen Kirjailijaliitto 47 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto 41 Finlands Svenska Författareförening 49 Suomen Nuorisokirjailijat 83 Kuvataide Suomen Kuvanveistäjäliitto 44 Taidemaalariliitto 58 Suomen Taidegraafikot 60 Muu ry 65 Teatteri Suomen Näyttelijäliitto 51 Suomen Lavastustaiteilijoiden Liitto 72 Suomen Teatteriohjaajien Liitto 52 Suomen Teatterijohtajien Liitto 27 Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden liitto 30 Sirkus- ja estraditaide Tanssi Suomen Taikapiiri 5 Esiintyvät Taiteilijat 13 Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitto 85 Musiikki Suomen Muusikkojen Liitto 30 Suomen Säveltäjät 8 Suomen Solistiyhdistys 43 Säveltäjät ja Sanoittajat elvis 16 Elokuva Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijöiden liitto set 49 Suomen Elokuvaohjaajaliitto selo 38 Valokuva Suomen Ammattivalokuvaajat 41 Suomen Lehtikuvaavat 22 Valokuvataiteilijoiden Liitto 51 Lähde: Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus Kulttuurialan koulutus Kulttuurialan opiskelijoista oli vuonna 2008 kaksi kolmasosaa naisia. Naisenemmistö oli vahvimmillaan yliopistoissa, jossa osuus oli 71 %. Naisopiskelijat muodostivat vähemmistön (43 %) vain musiikin opintoalalla ammatillisessa koulutuksessa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 14

Naisten osuus (%) valtion taitelija-apurahojen hakijoista ja saajista vuonna 2008 (yksityishenkilöt) Taiteenlaji Naiset % apurahojen hakijoista Naiset % apurahojen saajista Yhteensä Valtion tmk Alueellinen tmk Yhteensä Valtion tmk Alueellinen tmk Kaikki 53 51 58 50 49 55 Tanssitaide 82 79 82 83 83 86 Taideteollisuus 67 64 78 64 61 69 Muu* 60 60 58 53 56 43 Kuvataide 59 57 62 54 52 58 Näyttämötaide 57 55 64 54 53 60 Kirjallisuus 48 47 51 49 48 55 Valokuva 44 43 43 40 36 50 Rakennustaide 44 40 69 44 42 67 Arvostelijat 44 88 35 53 50 100 Elokuva 38 38 35 45 45 35 Säveltaide 31 27 36 26 23 31 * Ryhmä muu sisältää sirkus- ja mediataiteen sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Lähde: Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikkö 2009 Valtion taitelija-apurahan saaneiden osuus hakijoista 2007-2008 Naisten osuus taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien jäsenistä 2007-2009 Naiset Miehet Kaikki 2007 40 % 44 % 41 % 2008 40 % 44 % 42 % Lähde: Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikkö Kulttuurialan työvoima Naiset muodostivat 58 %:n enemmistön taulukossa käsiteltyjen kulttuurin toimialojen (Toimialaluokitus 2008) yhteensä 31 720 työllisestä vuonna 2007. Yksi huomattava osatekijä tässä on se, että naisten osuus on korkea, 76 %, kirjasto-, arkisto- ja museoalalla. Ala edustaa noin kolmannesta kaikkien kulttuurin alojen työllisistä. Elokuva-alalla miehet taas muodostivat selvän enemmistön. Naisilla oli vuonna 2006 selvä enemmistö kulttuurijohtajien, arkisto- ja museoalan, kirjastoalan sekä tanssitaiteilijoiden ja kuvaussihteerien ammattiryhmissä. Naiset muodostivat myös enemmistön lehdentoimittajien ja kuvataiteilijoiden ammattiryhmissä. Naiset ja miehet olivat tasavahvasti edustettuina kirjailijoiden ja dramaturgien ammattiryhmässä. Taitelijakunta Naisten osuus taiteilijakunnasta vaihtelee huomattavasti taiteenaloittain. Tanssitaiteilijoista oli naisia 85 %, kun puolestaan säveltaiteilijoista naisten osuus oli vain 28 %. Vuosien 2004 ja 2007 välillä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Toimikunta Puheenjohtaja Naiset jäsenistä (ml pj.) % Taiteen keskustoimikunta - 50 Valtion elokuvataidetoimikunta - 50 Valtion kirjallisuustoimikunta - 45 Valtion kuvataidetoimikunta - 45 Valtion muotoilutoimikunta - 55 Valtion näyttämötaidetoimikunta 1 45 Valtion rakennustaidetoimikunta 1 50 Valtion säveltaidetoimikunta - 55 Valtion tanssitaidetoimikunta 1 60 Valtion valokuvatoimikunta 1 56 Lähde: Taiteen keskustoiminta, tutkimusyksikkö 2009 Kulttuurialan järjestötoiminta Kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä vuonna 2007 naisten osuus oli erityisen pieni, alle 20 %, Sarjakuvantekijöissä, sirkus- ja estraditaiteen järjestöissä, Suomen Säveltäjissä ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS -järjestössä. Naisten osuus oli yli 80 % Suomen Nuorisokirjailijoissa ja Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitossa. Taidetoimikunnat ja apurahat Molemmat sukupuolet olivat varsin tasavertaisesti edustettuina taiteen keskustoimikunnassa ja valtion taidetoimikunnissa kaudella 2007-2009. Taidetoimikuntien puheenjohtajina toimi neljä naista ja viisi miestä. Taitelijaprofessoreista oli vuonna 2009 naisia viisi ja miehiä kuusi. 15

Naistaiteilijoiden osuus (%) taiteilijakunnasta 2004 ja 2007 Tanssitaide 85 % 86 % Taideteollisuus Kuvataide Kirjallisuus Näyttämötaide Elokuva Rakennustaide Valokuva Säveltaide 63 % 62 % 58 % 56 % 49 % 53 % 51 % 49 % 47 % 42 % 41 % 38 % 36 % 31 % 28 % 29 % 2007 2004 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Kulttuuritilasto 2007, Karttunen 2004, järjestöjen jäsenmäärät Tietokoneen ja internetin käytön useus 2006 Naiset Miehet Tietokonetta käyttäneet 89 % 87 % - päivittäin tai lähes päiv. 72 % 69 % - ainakin kerran viikossa 12 % 11 % - ainakin kerran kuussa 3 % 4 % - edellistä harvemmin 3 % 3 % Ei tietokonetta käyttäneet 11 % 13 % Internetiä käyttäneet - päivittäin tai lähes päiv. 65 % 63 % - ainakin kerran viikossa 15 % 13 % - ainakin kerran kuussa 4 % 4 % - edellistä harvemmin 3 % 3 % Ei Internetiä käyttäneet 14 % 16 % Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Naisten osuus valtion taiteilija-apurahojen saajista vuonna 2008 vaihteli taiteenlajista riippuen 26 %:sta (säveltaide) 83 %:iin (tanssitaide). Naisten apurahojen osuus vastasi taiteenlajeittain pääsääntöisesti varsin hyvin naishakijoiden osuutta. Apurahan saaneiden naisten ja miesten osuudet hakijoista olivat samat vuosina 2007 ja 2008. Suomen Kulttuurirahaston apurahojen hakijoista oli vuonna 2009 naisia 58 % ja saajista 56 %. Tietokoneen ja internetin käyttö Naiset ja miehet käyttivät vuonna 2006 tietokonetta ja internetiä likipitäen yhtä usein. Miehistä hieman suurempi osa kuin naisista ei ollut käyttänyt niitä lainkaan. Liikuntaa harrastaneiden 3-18-vuotiaiden osuudet eräissä liikuntalajeissa 2005-2006 Laji Tytöt % Pojat % Jalkapallo 10 36 Uinti 22 14 Salibandy 5 22 Pyöräily 21 20 Hiihto 20 18 Jääkiekko * 20 Kävelylenkkeily 17 5 Juoksulenkkeily 15 11 Luistelu 13 11 Tanssi 13 * Voimistelu 10 3 Ratsastus 10 * Yleisurheilu 8 7 Laskettelu 5 6 Kuntosaliharjoittelu 5 5 Pesäpallo 3 5 Koripallo * 5 Rullaluistelu 4 3 Aerobic 3 * Lentopallo 3 * Taitoluistelu 3 * Sulkapallo * 3 Lumilautailu * 3 Tennis * 3 * Ei suosituimpien lajien joukossa Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, Lapset ja nuoret Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 16

Naisten ja miesten osuus Suomen Kulttuurirahaston taideapurahojen hakijoista ja saajista 2009 Hakijoiden sukupuolijakauma 2009 1896 1390 Apurahan saajien sukupuolijakauma 2009 197 175 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen kulttuurirahasto Nainen Mies Liikunnan osuus vapaa-ajasta (10 vuotta täyttänyt väestö) 2002 Liikuntaharrastuskertojen lukumäärä 19-65-vuotiaiden keskuudessa 2005-2006 Liikunta Lasten ja nuorten liikunta Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa tasaveroisen aktiivisesti. Harrastaneiden osuus on noussut vuodesta 1995 vuosiin 2005/2006 merkittävästi. Pyöräily, hiihto ja luistelu ovat sekä tytöillä että pojilla yhteisiä suosittuja lajeja Aikuisliikunta Naiset Miehet Yhteensä Koko väestö 6,3 % 7,6 % 6,8 % Liikuntaan osallistuneet 20,4 % 23,7 % 22,0 % Lähde: Miehet ja naiset liikunnassa ja Urheilussa, Suomen Liikunta ja Urheilu; Pääkkönen & Niemi, Suomalainen Arki, Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa, Tilastokeskus, Kulttuuri ja viestintä 2002:2 Liikunta vei 10 vuotta täyttäneen väestön vapaa-ajasta vuonna 2002 noin 7 %, miehillä vähän enemmän kuin naisilla. Liikuntaa harrastavilla liikunta vei kuitenkin yli 20 % vapaa-ajasta. Aikuisväestön liikuntaharrastuskertojen lukumäärän perusteella naiset osoittautuivat miehiä aktiivisemmiksi. Vähintään viisi kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus oli keskimäärin yli kolmannes, naisilla 42 %. Terveyden ylläpidon kannalta sekä naiset että varsinkin miehet liikkuvat kuitenkin riittämättömästi. Huippu-urheilu Suomen naisten osuus olympiaurheilijoista on ollut 2000-luvulla kolmanneksen luokkaa, mutta Pekingin olympiakisoissa 2008 naisten osuus oli jo lähes puolet, 46 %. Paralympialaisissa nais- ja miesurheilijoiden osuus on ollut olympialaisia tasaisempi, mutta vuoden 2008 kisoissa miesten osuus oli huomattavasti naisia suurempi. Liikunta-alan koulutus Naiset % Miehet % Yhteensä % Väh. 5 kertaa/viikko 42 30 36 4 kertaa/viikko 13 13 13 3 kertaa/viikko 21 24 23 2 kertaa/viikko 14 15 14 1 kerta/viikko 5 9 7 2-3 kertaa/kuukausi 1 2 2 Harvemmin 1 2 2 Ei koskaan 2 4 3 Ei osaa sanoa 0 1 0 Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, Aikuisliikunta Liikunta-alan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärältään suurimmissa koulutusohjelmissa naiset ja miehet ovat verrattain tasaisesti edustettuina. Valmentajakoulutuksessa naisten osuus on kuitenkin vain alle viidennes opiskelijoista. 17

90 % 80 % 75 % 77 % 91% 91 % 91 % 84 % 84 % 80 % 70 % 75 % 77 % 70 % 60 % 60 % 50 % Urheilua ja liikuntaa harrastaneiden osuus 3-18-vuotiaista 1995-2005/2006 50 % 40 % 100 % 40 % 30 % 30 % 91% 93 % 20 % 91 % 91 % 90 % 84 % 84 % 20 % 77 % 10 % 80 % 75 % 10 % 0 % 70 % 0 % 1995 1997-98 2001-02 2005-06 60 % 50 % 1995 1997-98 2001-02 Tytöt Pojat 2005-06 Tytöt Pojat 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1995 1997-98 2001-02 2005-06 Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, Tytöt Lapset Pojatja nuoret Liikuntaa harrastaneiden lasten ja nuorten eniten käyttämät liikuntapaikat 2005-2006 Voimistelusali Rakennetut liikuntapaikat (urheilu- ja pallokentät) Kevyen liikenteen väylät Piha tai piha-alue Palloilusali tai -halli Ulkoilureitit (pururadat, ladut) Maantiet Uimahalli Muu rakentamaton luonto Koti Jäähalli Kuntosalo Puistot Tytöt Pojat 0 % 10 % 20 % 30 % Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, Lapset ja nuoret Naiset ja miehet olympialaisissa ja paralympialaisissa 2002-2008 Kisa Naiset Olympialaiset Miehet Urheilijoita yhteensä Naiset Paralympialaiset Miehet Urheilijoita yhteensä Salt Lake City 2002 37 % 63 % 100 50 % 50 % 14 Ateena 2004 32 % 68 % 53 42 % 58 % 53 Torino 2006 34 % 66 % 90 43 % 57 % 7 Peking 2008 46 % 54 % 57 17 % 83 % 30 Lähde: Tasapeli, Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3; Suomen Olympiakomitea Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 18

Aikuisten liikunnan harrastamisen riittävyys terveyden kannalta 2005-2006 Naiset Miehet Yhteensä Riittävästi 41 % 32 % 36 % Riittämättömästi 59 % 68 % 64 % Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, Aikuisliikunta. Naisten osuus liikunta-alan koulutuksen opiskelijoista 2007 Tutkinto Opiskelijat yhteensä Naisia Liikunnanohjauksen perustutkinto 633 46,4 % Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto 40 7,5 % Liikunnan ammattitutkinto 272 72,8 % Valmentajan ammattitutkinto 66 18,2 % Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto 17 - Valmentajan erikoisammattitutkinto 101 16,8 % Liikunnanohjaaja (amk) 920 46,0 % Liikuntatieteiden kandidaatti 272 52,2 % Liikuntatieteiden maisteri 480 47,8 % Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus Naisten osuus eräiden liikunnan toimialojen työllisistä 2007 Naisten osuus eräiden liikunnan toimijoiden päätöksentekoelimissä Toimiala Naiset % Urheilulaitosten toiminta 41,6 Urheiluseurojen toiminta 52,4 Kuntokeskukset 81,2 Muu urheilutoiminta 51,5 Hiihto- ja laskettelukeskukset 28,6 Lähde: Tilastokeskus Naiset Kuntien liikuntalautakunnat 2001 puheenjohtajat 29 % jäsenet 47 % Läänien liikuntaneuvostot 2004 40 % Valtion liikuntaneuvosto 2003-2007 45 % SLU-yhteisöjen hallitukset 2003 25 % Suomen Olympiakomitea hallitus 2005-2008 31 % urheilijavaliokunta 33 % lääketieteen asiantuntijaryhmä 13 % Olympia-akatemia 25 % Lähde: Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa 2004, SLU Liikunta-alan työvoima Naisten osuus oli vuonna 2007 täsmälleen puolet taulukossa käsiteltyjen liikunnan toimialojen työllisistä. Kuntokeskuksissa heidän osuutensa oli yli 80 %. Liikunnan päätöksenteko Valtion ja kuntien liikunnan päätöksentekoelinten jäsenyyksissä naisten osuus täytti minimivaatimukset. Kuntien liikuntalautakuntien puheenjohtajista kuitenkin vain 29 % oli naisia. Sen sijaan yksityisellä sektorilla naisten osuus hallinto- ja asiantuntijaelinten jäsenistä oli pääsääntöisesti alle kolmanneksen. 19

Kuinka paljon vapaa-aikaa sinulla on 2009 (10-29-vuotiaat)* Tytöt 9 % 22 % 44 % 19 % 5 % 1 % Pojat 8 % 29 % 40 % 16 % 7 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 4 3 2 1 En osaa sanoa * Kyselyn vastausasteikko 1-5, jossa 5: niin paljon etten tiedä mitä tekisin ajallani, 1: niin vähän, etten ehdi tehdä mitä haluaisin Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Vapaa-ajan toiminnan järjestäytymisen asteet 2009 (10-29-vuotiaat) Järjestötoimintaan osallistuminen 45 % 45 % Muuhun järjestettyyn toimintaan osallistuminen 33 % 39 % Tytöt Vapaissa harrastusryhmissä toimiminen 35 % 46 % Pojat Harrastaminen yksin 61 % 64 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Nuoriso Vapaa-ajan riittävyys Tytöt ja pojat suhtautuivat vapaa-aikansa riittävyyteen ja riittämättömyyteen vuonna 2009 melko samalla tavalla. Järjestötoiminta Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan toiminnan järjestäytymisen aste oli melko samanlainen. Järjestötoimintaan osallistui 45 % sekä tytöistä että pojista. Yli 60 %:lla oli myös harrastus, jota harrastettiin yksin. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 20

Voin vaikuttaa siihen, mitä vapaa-ajantoimintaa nuorisolle järjestetään asuinpaikallani 2009 (10-29-vuotiaat)* 1 % 1 % Tytöt 10 % 28 % 25 % 34 % 1 % 1 % Pojat 9 % 25 % 27 % 38 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 4 3 2 1 En osaa sanoa * Kyselyn vastausasteikko 1-5, jossa 5: täysin samaa mieltä, 1: täysin eri mieltä Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Äänestitkö edellisissä kuntavaaleissa (18 vuotta täyttäneet) 3 % Tytöt 49 % 46 % 2 % 3 % Kyllä Ei En halua sanoa En osaa sanoa Pojat 47 % 48 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Kahteen tai useampaan järjestöön kuului 16 % tytöistä ja 14 % pojista. 39 % tytöistä ja 47 % pojista osallistui järjestö-, seura- ja kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa. järjestämiseen asuinpaikkakunnallaan olivat varsin heikot. Vain 10 % arvioi voivansa vaikuttaa asiaan. Hieman alle puolet tytöistä ja pojista sanoi äänestäneensä edellisissä kuntavaaleissa. Vaikuttaminen Noin 60 % tytöistä ja pojista katsoi, että heidän vaikutusmahdollisuutensa nuorison vapaa-ajantoiminnan Nuorten ystävät Ystävien kanssa vietetyn vapaa-ajan tärkeys arvostettiin korkealle; tytöistä 95 % ja pojista 97 % piti sitä hyvin tai melko tärkeänä. Hyvin tärkeänä sitä pitävien osuus 21

Järjestöihin, seuroihin ja kerhoihin kuuluminen 2009 (10-29-vuotiaat) Tytöt Pojat Osallistuminen yleensä 45 % 45 % Mukana kahdessa tai useammassa järjestössä 16 % 14 % Osallistuminen vähintään kerran viikossa 39 % 47 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Ystävien kanssa vietetyn vapaa-ajan tärkeys 2009 (13-25-vuotiaat) Tytöt Pojat Monikulttuuriset tytöt Monikulttuuriset pojat Hyvin tärkeä 60 % 57 % 79 % 68 % Melko tärkeä 35 % 40 % 16 % 21 % Siltä väliltä 4 % 4 % 4 % 7 % Vain vähän tärkeä 0 % 0 % 1 % 2 % Ei yhtään tärkeä 0 % 0 % 0 % 1 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Hyvien ystävien määrä (10-29-vuotiaat) 1 % Tytöt 14 % 13 % 23 % 22 % 28 % 2 % Pojat 15 % 13 % 23 % 23 % 24 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yli 10 hyvää ystävää 8-10 ystävää 6-7 ystävää 4-5 ystävää 2-3 ystävää Korkeintaan yksi ystävä Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Tyytyväisyys vapaa-aikaan oli selvästi vieläkin korkeampi monikulttuurisilla tytöillä ja pojilla kuin kantaväestön tytöillä ja pojilla. Sekä tytöillä että pojilla oli varsin paljon ystäviä, ja niiden lukumäärä jakautui sukupuolittain varsin tasaisesti. Korkeintaan yksi ystävä oli yhdellä prosentilla tytöistä ja kahdella prosentilla pojista. Sekä tytöt että pojat olivat varsin tyytyväisiä vapaaaikaansa. Tytöt olivat hieman poikia kriittisempiä. Nettielämä Nuorten internetin käyttö on dramaattisesti lisääntynyt vuodesta 2007 vuoteen 2009. Naisilla vähintään Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 22

Tyytyväisyys vapaa-aikaan kouluarvosana-asteikolla (10-29-vuotiaat) Tytöt 7 % 21 % 41 % 17 % 13 % Pojat 9 % 29 % 39 % 13 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 10 9 8 7 4-6 Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Internetin käytön useus 2007 ja 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet 2007 2009 2007 2009 Vähintään kerran päivässä 48 % 82 % 58 % 80 % Melkein joka päivä 33 % 8 % 29 % 11 % Useita kertoja viikossa 11 % 4 % 9 % 8 % Noin kerran viikossa 6 % 1 % 3 % 1 % Joitain kertoja kuukaudessa 2 % 1 % 1 % 0 % Noin kerran kuussa tai harvemmin 1 % 1 % 0 % 0 % En käytä internetiä 0 % 0 % 0 % 0 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009; Nuorten digitaaliset kulttuurit (2007) Internetin käyttö vuorokaudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Netissä pitäisi voida vapaasti jakaa kaikkea musiikkia ilmaiseksi 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet Yli 3 tuntia 13 % 16 % 2-3 tuntia 14 % 14 % 1-2 tuntia 34 % 26 % Puolesta tunnista tuntiin 27 % 30 % Alle puoli tuntia 12 % 13 % Keskiarvo minuuttia 118 min 124 min Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 19 % 21 % Jokseenkin samaa mieltä 25 % 26 % Jokseenkin eri mieltä 36 % 30 % Täysin eri mieltä 19 % 20 % En osaa sanoa 1 % 3 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 23

Olen huolissani siitä, onko minulla töitä tulevaisuudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Olen huolissani omasta jaksamisestani työelämässä tulevaisuudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 12 % 11 % Jokseenkin samaa mieltä 30 % 27 % Jokseenkin eri mieltä 29 % 30 % Täysin eri mieltä 25 % 26 % En osaa sanoa 4 % 6 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 7 % 8 % Jokseenkin samaa mieltä 30 % 26 % Jokseenkin eri mieltä 39 % 37 % Täysin eri mieltä 21 % 26 % En osaa sanoa 3 % 3 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naisten osuus eräiden nuorisotyön järjestöjen henkilöstöstä, jäsenistä ja toimintaan osallistuvista nuorista 2009 Toimintaan osallistuvat 55 % Jäsenet 47 % Vapaaehtoistyöntekijät 53 % Muut työntekijät 66 % Johtoasemassa olevat työntekijät 50 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Lähde: Sukupuolten tasa-arvo valtion resurssiohjaamalla nuorisotoimialalla, Opetusministeriö 2009 Nuorisotyön koulutus ja henkilöstö kerran internetiä päivässä käyttäneiden osuus on noussut 48 %:sta 82 %:iin ja miehillä 58 %:sta 80 %:iin. Vähintään useita kertoja viikossa internetiä oli vuonna 2009 käyttänyt 94 % naisista ja 96 % miehistä. Vuorokaudessa yli tunnin internetiä käyttäneiden osuus oli naisilla 61 % ja miehillä 56 %. Vuorokautisen käytön keskiarvo oli noin kaksi tuntia sekä naisilla että miehillä. Musiikin vapaa jakelu ilmaiseksi netissä jakoi mielipiteet. Naisista ja miehistä niukka enemmistö oli asiasta sitä mieltä, että kaikkea musiikkia ei tulisi voida jakaa vapaasti internetissä. Suhde työhön ja työelämään Huomattava osa nuorista kantoi huolta työnsaantimahdollisuuksistaan ja omasta jaksamisestaan työelämässä. Naisista 42 % ja miehistä 38 % oli huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Työssä jaksamisesta oli huolissaan 37 % naisista ja 34 % miehistä. Nuorisotyön ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopintojen opiskelijoista yli 70 % oli naisia. Myös nuorisojärjestöjen ja kuntien nuorisotoimen henkilöstö oli pääsääntöisesti naisenemmistöinen. Tarkasteltujen järjestöjen työntekijöistä 30 % oli suorittanut nuorisotyön tutkinnon. Naisten osuus yhteisöpedagogin tutkinnon suorittaneista oli 70 %, nuoriso-ohjaajan tutkinnon suorittaneista 63 % ja muun tutkinnon suorittaneista 81 %. Virallinen tasa-arvo suunnitelma oli vain yhdeksällä prosentilla järjestöistä. Sukupuolen mukaan eriteltyä toimintaa ei järjestetty lainkaan valtaosassa (73 %) järjestöistä, koska toimintaa ei koettu järkeväksi (80 %). Tasa-arvokoulutusta oli järjestetty 16 %:ssa tarkoitetuista järjestöistä. Peruspalvelujen arvioinnin (2008) perusteella kuntien nuorisoalan työntekijöistä on kolmannes miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 24